Tietäjän tarinoita

Auringon Henki puhuu

Perjantai 22.7.2022 klo 16:59

Tämän blogin aiheena on viime päivien hurjat aurinkomyrskyt ja myös tämä kuumuus, joka Eurooppaakin nyt koettelee. 

Jo muutama vuos, kenties neljä vuotta sitten saimme Auttajilta varoituksen auringon vaarallisuudesta fyysisille kehoillemme. He ohjeistivat olemaan mahdollisimman paljon varjossa kesän auringon paistaessa, mutta silloinkin vain pieniä aikoja kerrallaan. Ihana, elämää ylläpitävä Aurinkomme on meille suorastaan vaarallista siksi, että sen haitallinen säteily on nyt moninkertaista verrattuna aiempiin vuosiin.
Varsinkin täällä pohjolassa, suojaavan kerroksen ollessa heikompi, me olemme alttiita haittasäteilylle. Nyt lisäksi auringon oma sykli on huipussaan ja purkaukset kohti maatakin ovat vahvistuneet ja kiihtyneet ja vaikuttavat pohjoisen navan tuntumassa voimakkaasti. Suojatkaamme nyt itseämme, vaattein ja olemalla vain pieniä aikoja kerrallaan auringon alla. 

Mutta mikä onkaan auringon henkinen merkitys? Aurinko on tottakai elämää ylläpitävä voima ja energia maan päällä, mutta sillä on oma esoteerinen merkityksensä myös. Nyt auringon aktiivisuussyklin ollessa huipussaan ja hiipuessaan kohti vuotta 2026, sillä lienee meillekin sanottavaa. MItä aurinko tahtoo mielle puhua, mikä sanoma hänellä on? 

On selvää, että henkinen, muuntava energia on kohti maata ja aurinkokuntaa suunnattu. Sen suurena tarkoituksena on meidän energiarakenteemme muuttaminen, mutta vain, jos me olemme sille avoimia. Hereillä itsemme kanssa ja positiivisina työskennellen sen energian kanssa, jota nyt vastaanotamme. Jälleen kerran ajatus: MItä minussa nyt tapahtuu? 

Monet ovat raportoineet tänne päin, miten ihan viime päivinä unet ovat olleet aktiivisia ja puhuttelevia. Sellaiset ei-tiedostamattomat asiat, tunteet, kokemukset ja kohtaamiset, joista kuitenkin on jäänyt meihin energiajälki, nousevat nyt esille. Ihan jopa menneistä elämistä saakka. Niihinhän emme päivätajunnassa kovin helposti ulotu, ainakaan ilman omaa väritystämme. Nyt siis saamme sen siunauksen auringon kautta, sen helisyttäessa Äitimaankin enerigakenttää ja sitä kautta myös meitä, että voimme tutkailla vaikkapa noita syviä haavojamme, jotka edelleen niin sattuvat. Miten antaa anteeksi itselleen ja muille,minua satuttaneille, miten vielä kerran, tässäkin sieluni kerroksessa, vapautan itseni menneen taakasta, miten voin olla avoin ja rehellinen muita kohdatessa, ja miten ulotan myötätuntoni kaikkiin kärsiviin olentoihin.. Monia tasoja, ja monien sielujen tarinaa nousee nyt esille.

Toissayö oli lähes uneton yö minulla. Olin kuin kuumeessa, aivojani poltti ja lopulta toispuoleinen, viiltävä päänsärky asettui unta estämään. Vain horroksessa meni aamuun saakka ja  lähes iltaan asta tuo viiltävä kipu oli seuranani. Kunnes tuli ymmärrys auringon massapurkauksesta, joka vaikutti jo entisestään herkkään olooni. (Niistähän olemme nyt saaneet nauttia 18-22.7.) 

Jo 90-luvulla sain tietoa, ja kuulin kokemuksia, että monet herkät ihmiset, varsinkin lapset reagoivat auringon purkauksiin lähes kuin epileptisillä kohtauksilla. Silloin aikanaan luin jonkin tutkimuksenkin (en valitettavasti muista mikä se oli), jossa virallisissa, tarkemmissa kokeissa ja tutkimuksissa oli huomattu yhteys auringon purkauksiin ja lasten kohtauksiin. Samaa olen itsessäni huomannut, sillä juuri tuo viiltävä kipu on ollut seurauksena, jos tänne maahan on kohdistunut jokin suurempi massapurkaus. 

Niin kuin aina, yrittäkäämme olla kiitollisia näistä kasvukivuistamme, vaikka ne osuisivatkin ns. huonoon jaksoon omassa elämässänne. Niin oli minulla, sillä olin jo entisestään ollut fyysisesti heikkona muutaman viikon ajan. Mutta silloin, kun tiedostaa syvempiä syitä omalle tilalle, voi alkaa muutos paranemista kohti. Minun kohdallani uusia sielun kerroksia on viime aikoina avattu, ja aih, niin kipeitä kohtia on löytynyt. Niin kuuluukin olla, kerros kerrokselta itseämme kuorimme ja lopulta tuo puhdas ydin paljastuu. Sen tiedän, että mitä lähempänä sitä todellista itseä ollaan, siltä nopeammin totuus näyttäytyy ja puhdistuminen tapahtuu. Asioihin, tapahtumiin taikka tunteisiin ei enää jää kiinni, vaan Valon voima on läsnä kipeyttä läpikäytäessä, vaikka sanat ja tunteet jauhaisivatkin hetken vanhaa rataansa. Mutta tarvitaan tahto päästää irti ja vapautua niistä vanhoista tarinoista, joiden kautta olemme itsemme kokeneet monen elämän ajalla. Rakkaus omia ja muidenkin kokemuksia kohtaan parantaa parhaalla tavalla, mutta takertua emme niihin saa. 

Euroopan kuumuus on oikeastaan tätä samaa, mutta lohduttomalla tavalla. Se on ihmiskunnan aikaan saama tila, sen karminen seuraus, joka oikein katsottuna paheni Ukrainan sodan alettua. Toki se voi olla meille myös mahdollisuus käydä niitä samoja menneisyydestä nousevia kipeyksiä läpi, mutta ihmiskunnan tasolla tarvitaan meidän jokaisen panos sen työstämiseksi. 

Kaikki te henkiset ihmiset tiedätte, miten jo luotu energia jatkaa matkaansa ja ilmentyy fyysiselle tasolle aina aikanaan, koska me emme ihmiskuntana ole sitä toiseksi muuntaneet. Tämäkin sota on negatiivisten tunteiden tulosta, mitä ne sitten ovatkin. Varmasti taustalla on vallanhalu, kostonhalu, viha, alaspainamisen halu, oikeassa olemisen halu, itsekkyys, ylemmyys, ja siiten urhienerigat, itsesääli, huonommuus,  jne.. voisin jatkaa noita listoja pitkästikin. Ihmiskunnan tasolla voimme auttaa puhdistamalla pois itsestämme juuri niitä tunteita, jotka meissä nousevat. Uskon,että tässä mittakaavassa ajateltuna on helppo nöyrtyä ja yrittää tehdä kaikkensa, jotta kärsimys helpottaisi, eikä konkreettinen taso ole se, mistä nopeimmin apu saadaan, vaan juuri taso, mihin energia on luotu. 

Eurooppa siis leikehtii, monella tasolla. Se on hirvittävää niille, joita se läheisesti koskettaa, mutta se on tuskallista myös meille, jotka emme voi heitä auttaa.
Henkiseltä, auringon viestin kannalta katsottuna, Hengen energia viestii meille jotain, mitä meidän kuuluisi oikein nyt ymmärtää, muuten tuho valtaa yhä suurempaa osaa tästä kauniista kodistamme. Sydäntäni ihan puristaa, kun tätä kirjoitan.. mutta tiedän, että me voimme löytää uuden suunnan, kunhan vain tahdomme. Me voimme palata siihen alkuperäiseen puhtauteen, nyt kun maailmassamme on jo lähes kaikki epäpuhtaat muunnokset myös meissä ihmisissä läpikäytynä. Näen, että me olemme nyt sellaisessa ääripäässä, josta ei voi kuin takaisin kääntyä. 

Minä luen uudelleen ja uudelleen niitä ohjeita, joita Jeesus Kristus maan päälle toi. Onhan Hän ollut viimeinen Pyhän Rakkauden lähettiläs maan päällä. Niin kuin avarakatseisesti sanotaan, yksi Mestareista, yksi Buddhista. Uskon Häneen koko sydämestäni, vaikka enää en usko kirkkoon instituutiona, sillä tuomitseminen ja luokittelu edelleen jatkuu ja Totuus unohtuu.

Mutta palatkaamme jokainen avoimin sydämin tarkastelemaan niitä ohjeita, joita Jeesus Vuorisaarnassaan meille ihmisille toi. Niihin kiteytyy kaikki, mitä me tässäkin ajassa tarvitsemme muuttaaksemme maailmaa. Osaammeko todella jo elää niin, vai olisiko meillä itse kullakin muutoksen mahdollisuus. Mahdollisuus kääntyä kohti oikeaa lähimmäisen rakkautta.. Ja jos uusi testamentti ei kutsu, voi saman viisauden lukea vaikkapa Pekka Ervastin kirjasta Vuorisaarna. 

Rakkaat ihmiset, nyt ei taaskaan ole aika jaotella meitä hyvää muutokseen pyrkijöitä, vaan liittymällä yhteen, saman, rakkaudellisen rauhan ajatuksen taakse, voimme kenties vielä ehtiä muuttamaan tämän kirjaimellisesti tuhoavan suunnan, jonka ihmiskuntana olemme ottaneet. 
Meillä kaikilla on mahdollisuus palata omalla tavallamme Jumalan luokse, ja nähdä oman Jumalallisen osamme syttyvän suureen liekkiin. Siinä on kaunis tavoitteemme. Ja sen on Auringonkin pyhä sanoma.

Viesti vuorilta

Torstai 23.6.2022 klo 20:29 - Eija

Retriittimme Montserratin vuorella alkaa olla päätöksessään. Kolme kaunista ja antoisaa vikkoa ovat kohta ohitse ja paluu Suomen kesään käsillä. 
Retriittimme tarkoitus oli moninainen ja se todellakin toteutui hyvin. Kirjoitustyöt ovat sujuneet hyvin, samoin kymmenien kilometrien patikoinnit ovat toteutuneet niin kuin suunnittelimmekin. 

Konkreettisen tason lisäksi on retriiteillä aina myös se henkinen päämäärä ja aina ovat Auttajatt antaneet myös yllätyksensä. Niin myös tälläkin kertaa.

Montserratin vuori on hyvin erikoinen paikka, ihan jo maan muodostelmien vuoksi. Vuoret ovat koostuneet toinen toistaan pulleimmista muodoista ja huipuista. Kuin yhteenliitettyjä pyöreähuippuisia sokeritoppia joista koko vuoristo koostuu. Maa-aines on huokoista ja helposti rapautuvaakin. Joka päivä näemme ja kuulemme, miten pienet ja vähän isommatkin kivet kierivät rinnettä alas milloin missäkin. On ihan todellinen vaara ja läsnäolo harjoitus ettei joudu jonkun kiven teilaamaksi. Harvemmin sattuu suurempia vyörymiä, mutta niidenkin jälkiä näkee joka puolella vuoren seinämiä. Suuret tonnien painoiset lohkareet ovat jostain syystä menettäneet otteensa vuoresta ja tulleet varmaankin suurella ryminällä alas. Joka puolella näkee miten suurempia osia vuoren huipuista on ihmisen toimesta ruuvattu kiinni takanaan olevaan huippuun. Monet isot verkot myös sitovat kivistä koostuvaa maa-ainesta kiinni. Ikkunani ulkopuolella, kuudenne kerroksen kohdalla on sellainen verkko ja päivittäin kuulen, miten sitä pommitetaan kivillä. Onneksi kivet jäävät verkkoon, sillä alhaalla kulkee tie, joka tuo kirkossa kävijän takaisin hotelliin. 

Vuoren huipuille on vuosisatojen aikana rakennettu monia pieniä erakkomajoja, joissa edelleenkin saattavat munkit viettää hiljaisuuden aikaa Jumalaan keskittyen ja mietiskellen. 

Montserratin luostarialue ei enää ole hiljainen ja pyhä alue, vaan erittäin suosittu turistikohde. Tähän aikaan kesästä täällä käy satoja, jos ei tuhansia vierailijoita joka päivä. Joka vuosi on kuulemma miljoona kävijää. Turistit tarkoittavat sitä, että tämä paikka työllistää monia kylän asukkaita, mutta myös sitä, että luostarin rauha ja pyhyys on häiriintynyt.

Tällä paikalla on ennen Mustan madonnan löytymistä jo noin vuonna 160jKr ollut roomalaisten pystyttämä Venuksen temppeli, joten paikan pyhyys on ollut tiedossa jo silloin. Roomalaiset kunnioittivat Jumaliaan rakentamalla temppelinsä sellaisiin paikkoihin, jotka olivat jumalien arvoiset. Roomalainen temppeli hävitettiin legendan mukaan Arkkienkeli Mikaelin toimesta ja se mureni jäljeksi historian lehdille.

Noin tuhat vuotta sitten tänne perustettiin benediktiiniläisluostari, Santa Maria de Montserrat, joka edelleen on toiminnassa. Legenda kertoo että joukko lapsia olisi paimenessa ollessaan nähnyt vuoren rinteellä välkkyvän valon ja kuullut enkelten laulua. Sama toistui useasti ja jonkin ajan kulutttua tuo valo johdatti tänne saapuneet kirkonisät luolaan, josta löytyi Marian patsas, Katalonialaiselle, la Moreneta, musta tyttö. 

Luola on erityinen pyhiinvaelluskohde, samoin kuin koko Montserratin luostari ja kaunis, sisältä kultakoristeinen kirkko. Kirkon aarre on tuo Pyhän Marian patsas, joka on sijoitettu korkealle kirkon alttarin yläpuolelle. Sinne kulkee jatkuvana virtana turistien ja pyhiinvaletajien jono kaikkien hakiessa patsaan siunausta.

Kirkko ja siellä laulavat munkit ja poikien kuoro tekivät minuun syvän vaikutuksen ensi kerran siellä vieraillessani kolmisen vuotta sitten. Minä, joka olen suurimman osan elämääni hiukan kammonnut kirkkoja ja niihin liittyvää auktoriteettia, koin siellä kauniita ja pyhiä hetkiä. Olen kiitollinen, että vielä on tällaisiakin kirkkoja ja messuja, joissa on kevyt ja korkealle kohoava energia. Toki tämä toinen kerta ei enää vaikuttanut niin syvästi, mutta varmasti tällä turistien paljoudella ja heidän mukaan tulleella hälinällä oli oma osansa pyhyyden tunteen katoamiselle. 

Pyhyys on kuitenkin sellainen energia, jota meidän kaikkien kuuluu vaalia. Koska vielä on olemassa pyhiä paikkoja, kirkkoja, vuoria, metsiä, patsaita tai jopa kaupunkeja, joissa on oma kaunis energiansa, meidän tulisi pitää ne sellaisina. Pyhyyden vaaliminen, kunnioittaminen, antaa meille tavallisille ihmisille mahdollisuuden saada edes jonkinlainen kokemus, mitä mekin voisimme tavoitella. Ehkäpä pyhän kohtaaminen voi avata jonkun sielun syvyyksistä muistia, joka avautuessaan voi sytyttää suuren kaipuun etsiä sitä myös omasta sydämestä. Sillä sydän(keskus) on se, joka kaiken kauniin ja korkean vastaanottaa ja tallettaa sen kokemuksena itseensä. Pyhissä paikoissa vierailu voi joskus muuttaa koko elämän suunnan etsijällä, joka muutosta on elämäänsä kaivannut. 

Sen tähden, niin toivon ja rukoilen, yritetään yhdessä vaalia ja kunnioittaa pyhää, missä sitä ikinä kohtaammekaan. Lähestymme sitä nöyränä ja vailla omia haluja, vain kokien sen energian ja kiittäen sitä. Kunnioitukseen liittyy koko paikan ja sitä varjelevien ihmistenkin kunnioitus ja asianmukainen käytös esimerkiksi luostarin kaltaisessa miljöössä. Niin voimme toimia lapsillekin esimerkkinä ja siten säästää pyhää myös tuleville sukupolville. Se on meidän kaikkien pyhä velvollisuus ja tehtävä.

Vielä kerran patikoimme vuoren rinnettä alas ja ylös kohtaamaan Neitsyt Marian luolakappelissaan. Hiljennymme ja otamme vastaan paikan siunauksen. Sitten alamme siirtä ajatuksemme kohti Suomen suvea. 

Kesän pisin päivä

Keskiviikko 8.6.2022 klo 21:44 - Eija

Kesä saa pisimmän päivänsä 21.6.2022 klo 12.13 Suomen aikaa. Yötön yö on kaikille suomalaisille tuttu tapahtuma ja perinteisesti sitä on juhlittu juhannuksen juhlassa. Tänä vuonna juhannus ei osu samalle viikonlopulle kuin keäspäivänseisaus, mikä ehkä tekeekin yleisistä energioista kevyempiä. 

Kesäpäivänseisausta on muinoin pidetty pyhänä juhlana, jolloin yhteys Äitimaahan on ollut vahvana fokuksena. Useissa vanhoissa kulttuureissa Euroopassa on juhlan teemana ollut uusi elämä ja hedelmällisyys. Silloin on kunnioitettu ja kiitetty naiseutta, feminiinisyyttä ja kykyä luoda uutta. Äitimaa on meidän ylläpitäjämme, jota todellakin on runsain mitoin syytä kiittää, edelleenkin. Äitimaata on palvottu, lahjottu ja kiitetty mitä erilaisin menoin. 

Jos siirrymme ajassa vieläkin kauemmaksi taaksepäin niihin korkeisiin kulttuureihin, joissa on nähty ja katsottu Äitimaata pidemmälle, silloin on fokus ollut koko aurinkokunnassa. Aurinkokunnan tapahtumat ovat tuoneet Äitimaankin tiettyyn kulmaan suhteessa galaksin päiväntasaajaan ja keskukseen. Tällöin ovat korkeat tietoisuudet keskittyneet suurempaan todellisuuteen kuin vain tähän fyysiseen rakkaaseen planeettaan. Korkeat vihityt ovat valmistautuneet vastaanottamaan informaatiota, joka voisi auttaa planeettaamme ja ihmiskuntaa kulkemaan kohti ylöspäin kulkevaa polkua. Kohti tietoista henkistä kehitystä. Vihityillä oli omat tehtävänsä tämän pyhän tiedon ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi myös tuleville polville. 

Edelleenkin maan päällä on tietoisuuksia, joilla tuo korkeampi pyhä muisti on, mutta monet eivät ole siihen heränneet. Siksipä kesäpäivänseissaus voi olla joillekin mahdollisuus aktivoida  omaa korkeampaa sielun muistiaan ja ehkäpä tuoda sitä kautta valaistusta ihmiskunnalle. Seisaushetki on mahdollisuus myös kytkeytyä aurinkokunnan muistiin, Äitimaan tietoisuuskenttään tai ihmiskunnan arkistoihin. Jokainen, joka vilpittömästi kantaa sydämessään tahtoa auttaa sieluja maan päällä ja ihmiskuntaa, ovat juuri niitä potentiaalisia korkeamman avun saajia itse. Tähän hetkeen siis kannattaa valmistautua hyvällä aikomuksella ja energialla.

Kuten jo monet tietävät, on jokaisella seisauksella ja tasauksella omat teemansa, riippuen vallitsevista energioista ja aurinkokunnan astrologisesta vaikutuksesta. Ja niin kuin ennenkin, minun kauttani tuleva informaatio on Valon Auttajien, elämää ylläpitävien Valon olentojen sanelemaa. En ole astrologi, vaan kanava ja tutka :)

Tämän kesän teemaa on edelleen tuo feminiininen, vahva ja lempeä viisaus ja sen toteutuminen kollektiivisella tasolla, yksilöiden kautta. Meille tarjotaan vahvaa energiaa saada tuo kaivattu muutos aikaan. Me toivottavasti tulemme vihdoin näkemään uusia, pehmeitä, feminiinisiä naiseuden esimerkkejä. Vanha, jo moneen kertaan kulutettu ja esiin nostettu arkkityyppinen naiseus, aggressivinen muutoshaku, ylikorostunut minuus, on vihdoin jäämässä taakse ja uutta, puhdasta energiaa on nousemassa esiin. Siihen kuuluu oman itsen korostamattomuus, viattomuus, pehmeys ja hiljainen työ kaikkien hyväksi. Ympyrä sulkeutuu ja uusi aika voisi alkaa ja ehkäpä me vihdoin voimme kohdata toisemme rakkaudellisissa, tasavertaisissa ja puhtaissa suhteissa. Naisen ja miehen kehoissa.

Ylläkirjoitettu on Auttajien näkemys, millaisen siemenen voimme vastaanottaa ja mihin suuntaan sitä kasvattaa. Olemmeko siihen valmiit, sitä voimme vain toivoa. Suuntana olisi maskuliininen ja feminiinen kauneuden ja pyhyyden palautus, joka toisi suhteisiin todellista rakkautta. Tänä aikana joka puolella näkyvää ylikorostettua ,seksuaalisuutta, oman itsen ja kehon ylikorostamista ja -kohottamista, se kaikki on ihmiskunnan korkeamman suunnitelman vastaista kehitystä. Sillä tavalla emme kehity henkiseen, eli jumalallisen energian suuntaan, emmekä lisää korkeaa energiaa maan päällä. Niin kuin Auttajat toteavat, me elämme ihmiskunnan alennustilaa todeksi joka hetki. Myös sodan kautta.

Kaikki te, jotka olette väsyneitä tähän turhaan, pinnalliseen taisteluun, jota yksilöt eri puolilla ihanaa planeettaamme nyt käyvät, liittykää yhteen ja kerätkää voimanne muutoksen puolesta. Nyt on mahdollisuus ottaa vastaan, palauttaa oma sisäinen Valon voima ja antaa sen viedä kohti uutta tulevaisuutta. Näin jokainen voi tukevasti seisoa omilla jaloillaan, yhdessä muiden kanssa ja tuoda omat visionsa yhteiseen parempaan tulevaisuuteen. Yksin ei muuteta maailmaa, vaan liittymällä yhteen saman päämäärän taakse. Tuleva seisaus antaa voimaa uudelle suunnalle, joka on ihmiskunnan yhteinen, ei enää itsekkyyteen perustuva. Kaikki me, jotka olemme valmiit, otamme sen ilolla vastaan ja teemme kaikkemme, jota olisimme tuon uuden virtauksen vastaanottimia, missä sitten sillä hetkellä seisommekin. 

Aurinkokunta avaa väylänsä, vastaanottaa ja edelleen välittää suurta Valon säteilyä 21.6. ja silloin me seisomme astioina muutokselle. 
Minä ja Patrick olemme tuolla hetkellä Pyhän Äiti Marian luolakappelilla Montserratin vuorella. Tämä niin vahvan voiman kaunis ja pyhä paikka myös taistelee alaspäin kulkevaa tuhoavaa energiaa vastaan. Joka päivä, monen tunnin ajan laulavat munkit suuressa katedraalissa pyhiä laulujaan yrittäen kohottaa ympäröivää energiaa ja tuoda jumalallista viestiä maan päälle. Tuhannet puolialastomat turistit eivät sitä kunnioita, vaan napsivat kuviaan ja videoitaan kesken messun tai vesperin, ihan kuin Jumalalle omistautuneet miehet esiintyisivät vain heitä varten. Juuri kukaan ei lue ohjeita tai pukeutumisääntöjä, joilla kunnioitetaan pyhää paikkaa ja noiden miesten henkistä valintaa munkkeina.
Sama toistuu kaikkialla tällä alueella, kaikkien kansallisuuksien kautta. Muutamat todelliset pyhiinvaeltajat koittavat hiljaisesti keskittyä vielä puhtaisiin energioihin ja laskevat päänsä hiljaisiin rukouksiin ja pyyntöihin. 

Me keskitymme täällä omiin kirjoitustöihimme, meditaatioihin, ulkoiluun, sekä Patrickin solariin. Me olemme mukana luomassa uutta suuntaa, ylläpitämässä puhtaampia energioita oman työmme ja henkisen päämäärämme kautta.
Olemme tottakai yhdessä kaikkien kanssa tuolla seisaushetkellä ja kaikki muutosta maailmaan kaipaavat voivat liittyä yhteiseen hetkeen ja pyytää saada toimia vastaanottimena Valon voimalle ja sitä kautta uudelle alulle. Kokoontukaa pyhiin paikkoihin ja portaaleihin, joita tiedätte ja yhdistykää voimassa ja aikomuksessa.

Voimia ja Valoa kaikille. 

Kuunpimennys ja Vesak

Sunnuntai 15.5.2022 klo 10:37

Auttajamme tahtovat vielä tarkentaa tulevan kuunpimennyksen teemoja.
16.5. kl 7:11 Suomen aikaa on pimennyksen syvin hetki. Se on hetki, jolloin on hyvä kuunnella sen mukanaan tuomaa virtaa. Ehdotamme jälleen yhdistymistä hengen tasolla. Saman päivänä vietetään buddhalaisessa maailmassa buddhan syntymän juhlaa, eli Vesakia. 

Pimennyshetken energia on tiivistynyt viimeisen kahden viikon ajan. Auringonpimennyksenä likkeelle laitettu värähtely on lisännyt vauhtiaan, kerännyt voimaansa ja saavuttaa täyden potentiaalinsa huomisessa kuunpimennyksessä. Jälleen voimme huomioida tilaa joko yksilö- tai kollektiiviselta tasolta. Ykslötasolla teemme oman työmme ja olemme hereillä niiden energioiden kanssa, joita nyt nousee hyväksyttäväksemme ja valoksi lopulta muuttamiseksi. 

On hyvä muista armollisuus, hyväksyminen ja rakkaus itseään kohtaan. Elämä ei ole kilpailu paremmuudesta eikä siksi myöskään ole tarpeen katsoa vertailevasti ympärilleen. Tärkeintä on rehellisyys, että emme enää kanna tuttuja turvanaamareita, vaan avaamme sydämemme toisllemme, peloista huolimatta. Ne selviävät tästäkin pimennysjaksosta itsensä kanssa voittajina, jotka eivät peittele itseään, eivätkä sulkeudu vanhan turvallisen kuorensa piiloon.

Olemme tulleet ryhmän kanssa Lapin maisemiin, Kiilopään tunturin suojaan. Täälläkin on ollut yhteisenä teemana avoimuus, jakaminen ja laajentuminen niiden kautta. Meillä on ollut myös buddhalaisen meditaation aamuharjoituksia, jotka niin luontevasti sointuvat tähän avaumisteemaan. Tulee niin vahvasti mieleen se, miten juuri tutut buddhalaiset perusajatukset myötätunnosta ja tarkkailevasta asenteesta voisivat tuoda sitä feminiistä rauhan ajatusta ja muutosta meidän maailmaamme. Muistamme täällä kiitollisuudella buddhan oppeja ja syntymää ja sen kunniaksi vetäydymme sisäänpäin viettäen täydellisen hiljaisuuden päivää Vesakina ja kuunpimennyksenä. 

Pimennyksen muuntava voima tähtää feminiisen viisauden ja avoimen sydämen kautta juuri tuohon myötätuntoiseen asenteeseen kanssakulkijoita kohtaan. Henkisenä oppiläksynä voi jokainen miettiä, mitä esteitä itsellä on, jotka tuota myötuntoa estävät. Ne ovat tunteita, jotka nousevat myötuntoisen sydämen ja toisen ihmisen välille. Tämäkin aika voi olla hyvin hyödyllistä itsensä kehittämisen aikaa ja omat heikkoudet ja esteet pysyä myötätunnossa nousevat kyllä, jos ne vain suostuu nyt näkemään. 

Minun oma, suurin esteeni on kärsimättömyys, joka nousee niin monesta hukatusta, paikallaan polkeneesta elämästä ja ennen kaikkea niistä elämistä, jolloin on huutanut tuuleen suurta ihmiskunnan muutosta yrittäen. Tässä elämässä on myös aikaa kulunut etsimiseen, kaatumiseen ja pysähtymisiin. Nyt, kun muutosvoimat voimistuvat, ei ole enää aikaa pysähtymiselle tai sapattivuosille.
Koska ihmiskunta nyt elää hyvin raskasta kollektiivista energiaa todeksi, olisi meidän hyvä kaikki hetket hyödyntäen ponnistella kohti parempaa ihmisyyttä. Ihmiskunta tarvitsee meitä kaikkia, jotka lopulta voisivat Omasta Korkeimmasta käsin kohdata niin kehon kuin sielunkin eteen tulevat tapahtumat ja oppiläksyt.

Äitimaan voima on täällä sulavan lumen, solisevien purojen ja syvän hiljaisuuden keskellä niin läsnäolevaa. Äitimaa ja hänen kehonsa chakrat ja voimapaikat ovat myös yhtenä teemana tällä matkallamme. Miten voimme auttaa suurta Äitiä hänen tehtävässään, kun hän ylläpitää meille kotia tällä planeetalla. Mitä voimme oppia siitä lempeydestä, jolla hän meitä lakkaamatta ruokkii, luonnon antimien, virtaavan veden, suojan ja parantavien voimapaikkojensa kautta.
Me voimme muistaa sen tehtävämme, joka on energiavelkamme maksua. Me voimme astua ulos luontoon, yhdistyä omaan Korkeimpaamme ja antaa kaiken sen jumalallisen rakkauden virrata kauttamme alas ravitsemaan Äitimaan kehoa. Se on meidän suuri tehtävämme. Kiitollisuus on tottakai mukana, samoin voi olla ajatuksen vaihto Äitimaan kanssa. 
Samalla kiitämme omista kehoistamme, jotka mahdollistavat tämän kaiken kokemisen, kaiken oppimisen ja lopulta sielun kehittymisen kohti Valoa ja omaan Korkeimpaamme täydellistä yhdistymistä.

Kiitos, kiitos, kiitos.

Uuden alun piste

Lauantai 7.5.2022 klo 19:52

Viimeiset viikot olemme menneet vahvoissa virroissa, jotka ovat lingonneet meitä vähän sinne ja tänne. Aurinko on ollut omalla tuimalla panoksellaan suuri muuntava tekijä ja ravistellut niin Äitimaata, kuin ihmistäkin tiuhaan tahtiin. Auringonpimennyksen voima osui  energiakenttiimme tunkeutuen voimalla kehoihimme saakka. Vielä hetki saamme tätä myllytystä kestää, sillä auringon purkaukset jatkuvat ja vielä kuukin pimenee.

Viimeinen kuukausi on tuonut mukanaan muuntavaa enerigaa ja niin kuin aina ennenkin, sen tarkoitus on ollut nostaa, sysätä tai liikauttaa meitä kohti henkilökohtaista muutosta, joka  taas palvelisi kokonaisuuden muuttumista. Niin moni on kokenut syvää väsymystä, tarvetta vain olla, tai nukkua ja antaa kehon rauhassa työstää tätä uuttaa energiaa. Keho on voinut reagoida sairastumalla, puhdistumalla ja vetäytymällä omaan kuoreensa. Ja todellakin nyt on ollut lepäämisen aika, jotta kaikki uusi on voinut rauhassa asettua järjestelmäämme.

Auringonpurkauksetkin ovat aiheuttaneet epämiellyttäviä oireita niin lapsilla kuin aikuisillakin. Äkillisiä huimauskohtauksia, kuin lattia olisi hetken keikkunut. Päänsärkyä, joka on saattanut kestää päiviä tai edelleenkin jatkuu. Outoja tuntemuksia silmissä, painetta korvissa ja otsassa, kolmannen silmän kohdalla. Muisti pätkii vieläkin enemmän kuin aiemmin, tai sanat eivät tule oikein suusta ja niitä joutuu kaivelemaan. Ihan kuin suuresta massasta ihmisiä olisi yhtäkkiä tullut muistisairaita ja sekaisin olevia kuoria. Korvat tinnittävät ja pää lyö tyhjää kaupassa tai liikenteessä. Mihin olin menossa? Mitä teen tämän hyllyn edessä kaupassa? Iltaisin taas päässä pyörii outoja, kuin ei mistään tulevia ajatuksia ja pelkoja, silloin ei yhtään ole päässä tyhjää ja nukahtaminen on vaikeaa. 
Viimeiset viikot ovat olleet niin monella tavalla haastavia ja kuormittavia, että ei ole ihme, jos kehonkin tasolla alkaa pätkiä.

Auringonpimennys taas oli todella voimakas tapahtuma ja minusta tuntui kuin pääenergiakanavaani olisi kaadettu täysin uutta, loistavaa energiaa, joka poisti kehotietoisuuden pitkäksi aikaa . Auttajat olivat tukemassa tuota tilaa ja päädyin tarkastelemaan heidän kanssaan aurinkokunnan tilaa. Maaplaneetta oli todellakin suurten levottomana risteilevien energioiden ympäröimänä. Korkeasti värähtelevät energiat kulkivat kohti maata ja läpäisivät ne. Koko Äitimaan keho värisi uudella taajuudella.
Minulle muistutettiin siitä, mitä tapahtui aurinkokunnalle noin seitsemän vuotta sitten. Silloin asetettiin maan ympärille kuin energeettinen suoja, jotta vaikeat ja negatiiviset tapahtumat maan päällä eivät vaikuttaisi koko aurinkokunnan muutosprosessiin. Samalla suljettiin pääsy tänne, jotta maan ulkopuoliset olennot eivät voisi ikävällä tavalla puuttua ihmiskunnan kollektiiviseen prosessiin. Vain korkeat Auttajat jättivät portit auki yhteyksille, jotka voisivattt auttaa ihmiskuntaa läpi tämän vaikean uudestisyntymisen jakson.
Galaktinen neuvosto on kanssamme ja seuraa tilannettamme suurella myötätunnolla ja tuella. Minulle myös näytettiin, miten vahvat tummat energiat nyt kulkivat pitkin maan pintaa ja hiljalleen levisivät. Sain niin vahvan viestin siitä, että me voimme nuo virrat pysäyttää, kunhan tahdomme sitä koko sydämemme voimalla ja teemme jokainen ne muutokset sen hyväksi.  

Mitä tämä kaikki nyt tarkoittaa?
Se oli kysymys, jota jäin pimennysmeditaation jälkeen pohtimaan. Auttajat tulivat vihdoin tänään apuun ja kertoivat energioiden vaikutuksista. 

Ensinnäkin kysymys on suunnitelmasta, joka Äitimaalla ja Ihmiskunnalla on Aurinkokunnan osana. Me kaikki sielutkin olemme osa tuota yhteistä suunnitelmaa, jonka päämääränä on Kotiinpaluu. Meillä sieluilla se on palaamista todelliseksi omaksi itseksemme kerrosten puhdistamisen ja poisriisumisen kautta, jotta puhdas, säteilevä kipinämme, jumalallinen ytimemme jäisi jäljelle ja voisimme elää oman Korkeimpamme ohjaamaan pyhää ihmiselämää tällä fyysisellä tasolla. Tuo suunnitelma pyrkii toteutumaan ja Äitimaa on omalta osaltaan siinä pysynyt. 

Kuvittele, miten aurinkokunta kiitää galaksissamme kuin spiraalissa edeten kohti suurta tuntematonta. Miljardit tähdet vilkuttavat meille ja lähettävät omat energeettiset terveisensä. Me olemme suunnitelmamme mukaisella polulla, joka tuo eteemme yhä huikeampia energioita ja impulsseja, jotka vaikuttavat kaikkeen pienessä planeettojemme joukossa muuttaen niiden kaikkien värähtelyä. Samoin on planeettojen asukkaiden. Nekin saavat muutoksesta osansa. Tällä hetkellä Aurinkokunnassa on planeetan päällä fyysistä, sielujen kehollista elämää vain täällä maan päällä. Tämä matka, joka jatkuu kunnes saavutamme sen uuden alun pisteen, jossa kaikki muuttuu kuin räjähtäen! Vielä emme ole siinä pisteessä, mutta lujaa vauhtia etenemme sitä kohti. Iso kysymys onkin, olemmeko sieluina valmiita vastaanottamaan tuon energiaräjähdyksen ja miten kehomme sen kestävät?

Toiseksi Aurinkomme on reagoinut johonkin korkeaan impulssiin, jonka Hän on vastaanottanut jossain päin galaksiamme tapahtuneen energiamuutoksen seurauksena. Aurinko reagoi ja puolestaan lähettää kohti maata purkauksen, joka taas puolestaan voi muuttaa maan magneettikenttää. Maan pinnalla olevat ihmiset reagoivat kentän muutokseen, varsinkin kehojen tasolla, mutta me reagoimme myös niihin hienoihin energiavirtoihin, joita purkauksen seurauksena maahan iskeytyy. 

Kolmanneksi me ihmiset reagoimme maan sisäiseen muutokseen ja Äitimaan energian muutokseen kaiken edelläkuvatun tähden. Se tuntuu ja näkyy maan muutoksina. Ilmasto, säät, ilmakehä, ravinto, merien virrat ja tuulien suunnat. Myös epätasapaino annetun energian ja vastaanotetun energian välillä koskien Äitimaata ja ihmisiä sen päällä. Kaikki vaikuttaa meihin, vaikka emme sitäkään koskaan ajattelisikaan. 

Viimeinen meihin vahvasti kohdistuva energia on ihmiskunnan itse luoma ja tällä hetkellä olemassaoleva energia, joka ympäröi meidät kaikkialla, sillä olemme osa sitä. Me kaikki olemme kytkeytyneet siihen, oman värähtelymme mukaisella taajuudella. 

Meistä jokainen on siis jatkuvasti monien näkymättömien energioiden vaikutuksen alaisena. Tietyt energia kohottavat meitä ja toiset taas laskevat värähtelyämme. 
Silloin, kun ulkoapäin tuleva energia ei resonoi esimerkiksi kehojemme kanssa, kehomme joutuvat kamppailemaan uuden energian, värähtelyn vastaanottamisessa ja "ymmärätmisessä". Kehohan on karkein osamme ja siksi reagoi hienoihin värähtelytaajuuksiin helposti "sairastumalla" tai hakemalla tasapainoa levon kautta. Kuormitus uusissa energioissa voi olla varsin suuri. Samoin on sielumme laita, vaikka se ei värähtelekään fyysisellä tasolla. Se kuormittuu koska siinä heräävät monet eri tasot, ulkopäin tulevien virtausten vaikutuksesta. Joskus nuo virtaukset kohottavat meitä kohti jumalallisia tasoja ja Auttaijien ohjausta. Ja joskus ne saattavat meidät  syviintunnemyrskyihin, jotka taas laskevat värähtelyämme ja ehkä siksi lopulta myös sairastumme. Me meisät, joilla on tietoa ja suuri tahto, me voimme käyttää kaikki nämä virtaukset hyväksymme. Jos sielumme reagoi puhdistumistarpeella ja tunteet nousevat, me pyydämme niihin apua. Jos taas kohoamme kohti Auttajia, me pyydämme ohjausta.

Meistä melkein jokainen on ison paineen alla lähes 24/7 sillä muutosvauhti on nyt suuri. Haittaenergiat, esim. säteily ympärillämme, vetävät värähtelyämme alaspain, samoin ihmiskunnassa tapahtuvat negatiiviset asiat sekä myös yhteydettömyys Äitimaahan.
Toisaalta meille sataa korkeampaa energiaa esimerkiksi pimennysten ja auringonpurkausten muodossa ja ne taas pyrkivät kohottamaan värähtelyitämme kohti puhtaampaa, kohti valoa. Ne onnelliset, jotka oikeasti voivat elää luonnon rauhassa ja sen rytmissä, kaukana kaikistä 5D mastoista ja kollektiivisen massan ajatus- ja tunne-energiasta, pääsevät varmaankin helpommalla kuin ne, jotka ovat valinneet olla muiden kanssa ja tuoda toisenlaista, korkeampaa ajatusta ja valoisampaa energiaa juuri niihin massoihin, joissa vielä on heräämättömyyttä. Tehtävä ei aina tunnu helpolta, mutta yhtä kaikki, se on tehtävämme.

Jotta selviäisimme tästä suunnitelmastamme itse sortumatta, on meidän huolehdittava itsestämme, niin sielun kuin kehonkin tasolla ja pyrittävä päivittäin oman korkean osamme yhteyteen. Me olemme myös vahvempia yhdessä, sillä niin voimme energeettisesti tukea toisiamme, konkreettisesta puhumattakaan. 

Vielä on yksi etappi huhti-toukokuun energiapolulla ja se on kuunpimennys Skorpionissa 16.5. klo 7.11 Suomen aikaa syvimmillään. Tämäkään pimennys ei meillä näy.
Aurinko on edelleen Härässä ja jostain syystä tämä yhdistelmä Härkä-Skorpioni värisyttää minua. Se on kuin aavistus niiden syvälle tunkeutuvasta, ehkä kipeästikin uudistavasta voimasta. Piste uudelle alulle lähenee. Ja jotkut meistä voivat valita ja pyrkiä siihen, että nyt on se piste, josta uusi alkaa. Pysyvästi.

Oikeasti. Se on ennen kaikkea valinta, joka yksilö yksilöltä tehdään. Valitsen Valon, luottamuksen, ahkeran henkisen työn itseni hyväksi. Valitsen uuden kehoni, jota kunnioitan ja kuuntelen. Valitsen rutiinit, jotka pitävät minut ylhäällä, kohti Jumalaa kurkottaen. Valitsen oman Korkeimman Itseni ja jumalalliset Auttajani.

Kunpa joka hetki valintani muistaisin.

Auringonpimennys 30.4.2022

Torstai 28.4.2022 klo 14:56 - Eija

Tämän vuoden ensimmäiseen pimennyshetkeen päästään 30.4. Silloin Aurinko pimenee osittaisesti Härän merkissä, mutta pimennyksen fyysinen tapahtuma jää meiltä täällä Pohjolassa näkemättä. 
Pimennyksen energia on voimakas ja tiivistää voimaansa vielä nämä viimeiset hetket ennen h-hetkeä. Maailman tilanne tekee pimennyshetkestäkin lähes ruutitynnyrin. Nyt vielä tarkkana itsesi kanssa ja pyrkimys kohti Valoa, hyväksymistä ja lähimmäisen rakkautta.

Tämän pimennyksen energiaa leimaa vahva levottomuus, joka nousee karmallisuudesta, menneistä elämistä ja niiden energioista. Ja tuo kaikki voi peilautua nyt syvien tunteiden kautta. Samoin vanhojen toimintamallien esiin puskeminen on ollut havaittavissa jo viime viikkoina. Pimennysten energiathan alkavat vaikuttaa jo vähintään pari viikkoa ennen tuota h-hetkeä. Nyt onkin hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan, mitä tämä aika ennen pimennystä on sinussa esiin nostanut.Mihin vanhaan sinua yritetään nyt takaisin imeä tai suorastaan kiskoa. Kenties vanhoja ahdistavia tunteita menneisyyden tapahtumiin liittyen tai vahvoja ikävän tunteita jonnekin, missä asiat olisivat hyvin. Turvan etsiminen ns. vanhoin keinoin, materiasta vetää vahvana puoleensa. Monet käsiteltävät asiat liittyvät myös parisuhteiden tiukkoihin, pakotettuihin rooleihin tai jopa väärinkäytöksiin suhteessa. Ne on nyt aika puhdistaa käymällä niitä kenties läpi, ymmärtämällä itsensä ja toisten käyttäytymistä ja tunnemalleja.

Siirtymä uudesta tavasta olla muiden kanssa, on alkanut vahvana jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Sen olennaisimpana osana on kyky olla itsensä kanssa ja sitä kautta omien olemuspuolien vahvistaminen. Vain itsensä tunteminen, hyväksyminen ja muutostyö, vievät kohti uudenlaista tapaa olla parisuhteessa. Tuo tapa on sielusta sieluun yhteyden tavoittaminen oman henkisen itsen sisäistämisen ja elämisen kautta. Se taas etsii meidän vahvuuttamme sanoe selkeä EI vanhoille tunnereaktioille tai jopa kiihkolle, joka houkuttaa kohti aiempien "ihanien" kokemusten kokemista. Ja vain huomatakseen niiden tyhjyyden. Painamalla jarrua, on helpompi edetä omaa itseä ja sisimmän äänen kunnioittamista.

Tämä pimennys tuo eteemme ikään kuin risteyksen, jossa voimme valita iloiselta ja helpolta näyttävän polun, joka vie uudelle kierroḱselle kohti nautintojen hakemista, hyväksytyksi tulemisen etsimistä, suorittamista, roolitaisteluita, muiden hyväksikäyttämistä ja kaikkea sitä vanhaa, jossa ihmiskunta on pyörinyt satoja vuosia. Ajatus, että nyt nautitaan ja otetaan ilo irti elämästä, kerätään rahaa ja sen kautta "turvaa", on vanhan ihmiskunnan ajatus, sillä se perustuu minä-keskeisyyteen ja omiin haluihin. Polku vie lopulta alaspäin, kohti vanhojen traumojen uusiutumista.

Uusi ihmiskunta taas lähestyy kohtaamisia sydämestään katsoen, kohdaten ja antaen, ei itselleen jotain hakien. Tämä on toisen, uudelta ja kenties pelottavan vaikealta näyttävän polun teema. Se polku vie ylöspäin, kohti suurempaa valoa ja viisautta. Se on polku, joka laajenee ja sallii muut mukaan omalle matkalleen.

Auringonpimennyksen hetkellä voimme ottaa vastaan voimaa, energiaa ja luoda sillä ajatuksella, että käytän voimana vanhan ja ratisevan pyörän pysäyttämiseen, sillä tahdon koko sydämestäni uutta, kaunista, tasavertaista, rakkaudellista, hyväksyvää ja ennen kaikkea Jumalallisen voiman ohjaamaa ihmiskuntaa. Me olemme kanavia, joiden kautta tuo pimennysenergia ohjautuu sinne, missä on aikomuksemme. Olkoon siis aikomuksemme pyhä ja Rakkauden Lähteen ohjaama. 

Jälleen kerran yhdistymme energiassa ja tavoitamme toinen toisemme tämä ajatus sydämissämme. "Olen se muutos, jonka tähdon maailmassa nähdä". Vahvistamme nyt uutta pohjaa, jolle saamme ihmiskunnan valoista tulevaisuutta rakentaa.

Auringonpimennyksen syvin hetki on 23.41 Suomen aikaa. 

Unkarilaisten pyhä tehtävä

Maanantai 18.4.2022 klo 21:13 - Eija

Ensimmäinen todellinen kevätpäivä sai jälleen niin ison kiitollisuuden heräämään sydämessäni. Tämä hiljalleen aukeava kevään energia otti syliinsä ja ravitsi lämmöllä ja suurella kirkkaudella. Oi Äitimaa! Kiitos jälleen tästä uudesta alusta, joka vie meitä kohti kukkivaa kesää ja sen mukanaan tuomaa ravintoa. Äitimaa hoivaa ja ravitsee meitä edelleen, vaikka me pahoinpitelemme Hänen kehoaan ja hienoja energiakanaviaan ja chakrojaankin.

Äitimaa on korkea ja suuren potentiaalin omaava tietoisuus, jolla on sopimus ihmistietoisuuden kanssa. Tuo sopimus antaa kaikille kehoissa oleville sieluilla mahdollisuuden kokea fyysistä elämää ja kehitystä tämän uskomattoman kauniin planeetan pinnalla. Äitimaan keho on meidän kotimme, jota meidän kuuluisi arvostaa, suojella ja ravita omalla Korkeimmastamme tulevalla pyhällä energialla. 

Yhteistyö Äitimaan kanssa on sopimuksen ydin ja vain siten tasapaino maan päällä voi säilyä.         Äitimaa antaa kodin ja elementit kehoihimme ja me meidän kuuluu antaa tuota pyhää energiaa takaisin ja pitää huolta, että kotimme pysyy siistinä, kauniina ja tasapainoisena. 

Tässä ajassa Auttajamme nostavat erityisenä esille Äitimaan energiaverkoston ylläpitämisen. Äitimaa tarvitsee apuamme! Varmasti monet teistä ovat kuulleet Äitimaan chakroista ja energiaverkostosta, jota voimme kutsua ley-linjoiksi. Niillä on pyhä tehtävä!
Noiden linjojen ja maan chakrojen tehtävänä on kuljettaa, ottaa vastaan ja välittää hienompaa Valon taajuutta ja siten ylläpitää suuren suunnitelman ja henkisen informaation kulkua ja säilymistä maan päällä. 

Kirjoitin taannoin siitä, miten Äitimaa on kulkenut omaa korkeaa kehityspolkuaan kohti korkeampaa värähtelyä, kun taas ihmiskunta kokonaisuudessaan on jatkuvasti kulkenut taantumuksen ja värähtelyn laskun polkua, vaikka Äitimaa tarvitsisi apuamme elämän ylläpitämisessä. Äitimaan värähtely nousee.

Neljä vuotta sitten vierailimme ensimmäisen kerran Unkarissa, missä oli auennut Äitimaan korkeampi, neliulotteinen sydänchakra. Se tarkoittaa sitä, että kun Äitimaan värähtely nousee, myös chakrojen värähtely kohoaa. Kolmannen ulottuvuuden chakra alkaa sulkeutua ja neljäs avautuu. Sydänchakra, joka on ensimmäinen korkeamman taajuuden chakra, avautui muualle kuin tuo kolmannen ulottuvuuden sydänchakra Glastonburyssä. Se oli avautunut Unkarin Pilisissä. 

Unkarissa oli pyhää tietoa, missä tuo chakra mahdollisesti sijaitsee ja tuon sijainnin vahvistivat aikoinaan korkeat buddhalaiset lamat. Me matkustimme Pilisiin ja löysimme sydänchakran alueen, jonka halkaisija oli noin 36km. Samalla unkarilaisille vahvistettiin heidän suuri ja pyhä henkinen tehtävänsä, jota heidän tulisi vaalia. Auttajat pyysivät, että unkarilaiset ottaisivat vastuun tuon pyhän alueen kehityksestä koko kukoistukseensa. Se tarkoitti neljännen ulottuvuuden sydänchakran aktivoitumisen ja avautumisen ylläpitoa puhtaiden sielujen oman Korkeimman energialla. 

Käytännössä tuo tarkoittaa säännöllistä vierailua tuolla sydän alueella ja oman Korkeimman kautta energian välittämistä sille alueelle. Näin sopimus Äitimaan kanssa täyttyisi pyhimmällä tavallaan. Äitimaa tarvitsee apua, jotta Hän voisi auttaa ihmiskuntaa oman kehonsa avulla.
Ja niin kuin tiedätte, nyt ihmiskunta todella tarvitsee apua. 

Tietoisia unkarilaisia kutsuttiinkin tuohon tehtävään, jota varten monet tähtitietoisuudet olivat sinne tässä elämässä syntyneet. Mutta niin kuin aina suurissa projekteissa, tarvitaan joku, joka ottaa vastuun projektin toteutumisesta ja vie sitä oikeaan suuntaan. Tuo joku on vielä löytymättä. Tehtävän pyhyys ja puhtaus tulee ymmärtää, ettei käy niin kuin monelle muullekin pyhälle paikalle maailmassa. Siitä tulee turistikohde, jonka markkinoita varten pyhä tehtävä haudataan. Niin emme toivoisi Pilisille käyvän. 

Tuon kerran jälkeen vierailimme usein Budapestissa ja muuallakin Unkarin kauniilla maaperällä, kunnes saapui koronakevät ja matkat jäivät. Samoin jäi meidän tehtävämme muutaman unkarilaisen ystävämme kanssa kesken ja innostus siellä hiljalleen hiipui. Missio on kuitenkin edelleen voimassa ja meidän kuuluisi luovuttaa tehtävä niille, joita se koskee. Me olemme olleet vain viestintuojina ja tehtävän vahvistajina.

Tänä keväänä meillä on ehkä vihdoin taas mahdollisuus matkustaa tuolle alueelle ja toivon mukaan myös saattaa oma osuutemme päätökseen löytämällä hän, joka projektinjohtajan tehtävän voisi vastaanottaa. Emme liioittele, kun sanomme, että tuosta henkilöstä ja tästä tehtävästä riippuu Euroopan energia ja henkinen tulevaisuus. Ehkä jopa koko ihmiskunnan henkinen mahdollisuus muutokseen...

Erityisherkkyys - rasittava, ihana lahja

Maanantai 4.4.2022 klo 12:36

Pari viikkoa sitten täytin kuusikymmentäyksi vuotta. Vietin solaraikani retriitissä Patrickin kanssa ja meille se tarkoitti vetäytymistä arjesta, ja ainakin osittain työn ulottumattomiin.
Olin vuokrannut pienen mökin saaristosta, missä astrokarttani mukaan oli suotuisat energiat solarhetkeäni ajatellen. Luotin karttaani ja unohdin kysyä Auttajien mielipidettä ko. paikan suhteen. Ja tästä alkaakin tarina, joka toi eteeni taas hyvin tärkeän oppiläksyn.

Saavuttuamme mökille, sen ympäristö herättti paljon ihastusta. Vanha saaristolaismiljöö, meri ja pähkinäpensas metsiköt. Kauniita pystykatajien ja vänkyräisten mäntyjen muodostamia pieniä saarekkeita kumpuilevien peltojen keskellä. Sielun maisemaa, joka sykähdytti. Kunnes katseeni tavoitti vastarannalla kohoavan korkean ja maisemaa hallitsevan maston! Pieni tarkastelu paljasti myös, että vain reilun kilometrin päässä oli armeijan tukikohta omassa saaressaan vahvoine tutkineen ja mastoineen. 

En ensimmäisinä päivinä reagoinut mastoihin sen kummemmin, sillä niitähän ei enää pääse juuri minnekään pakoon. Sitä jollain tavalla tottuu, tai pikemminkin alistuu niiden hallitsemiin maisemiin. Muutaman päivän kuluttua aloin huomata pientä päänsärkyä, hiljaista tykyttävää, samoin kuin vaikeutta keskittyä hyvin syviin meditaatioihin. Suljimme jo heti ensimmäisenä päivänä mökin wifiyhteyden, se on jo tuttu tapa. Tiedän kyllä, että säteilyä ei pääse pakoon pelkästään wifi sulkemalla, mutta sitä on tehtävä edes se, mitä voi. Eräässä hiljentymisessämme yhtäkkiä näin, miten olimme kuin punaisten "täsmäsäteiden" kohteena, joita tuli kolmesta eri suunnasta. Kysyin Pltä oliko hän muistanut sulkea puhelimen. Hän oli unohtanut sen, mutta sulki sen pyydettyäni. Kun puhelimet olivat lentotilassa, täsmäsäteet katosivat, mutta olimme edelleen kuin keskipisteestään etenevien rengasmaisten aaltojen huuhtelussa. Meidän mökkimme kohdalla yhdistyi vielä kolmelta suunnalta tulevat aallot, joten olimme melkoisen kovassa matalan energian pommituksessa.

Päätin sitten taistella noita haittaenrgioita vastaan ja pyysin erityisvahvaa suojausta itselleni, sillä olen jo oppinut miten oma herkkyyteni voi olla rasittava lahja, kun kyseessä on haitalliset ympäröivät energiat. Olen tietoisesti vuosien keskittynyt oman kenttäni vahvistamiseen, jotta en olisi oman herkkyyteni uhri, eli en voisikaan käyttää sitä lahjaa palvelemiseen, koska kaikki ympäröivät energiat rikkoisivat minua jatkuvasti. Se työ on kannattanut, sillä harvoin enää olen niin heikoilla, etten pystyisi pitämään haittaenergioita itseni ulkopuolella. Toisin oli ennen.

Lapsuudesta saakka olen ollut herkkä, rasittava itkupilli. Olen reagoinut ihmisiin, ääniin, valoihin ja paikkoihin joko ihan fyysisesti tai tunteiden kautta. Pelkäsin paljon kaikkea tekniikkaa, sähköä, laitteita ja kirkkaita valoja. Viihdyin hämärässä ja varsinkin mökillä vain kynttilöiden valossa koin rauhaa. Itkin helposti, kun kohtasin vieraita ihmisiä ja heidän energioitaan. Opin jo varhain pakenemaan kotona tilanteista joissa aistin, että isä oli agressiivisella tuulella tai äiti surullinen. Pelkäsin ja itkin. Niin kasvoin hankalaksi ihmiseksi, olin usein ilonpilaaja ja tiukkapipo, joka valitti kaikesta. Ymmärrän hyvin, että minut niin koettiin, enhän itsekään osannut selittää miksi tunsin itseni jopa ihan fyysisesti sairaaksi tietyissä tilanteissa.

Vuosien aikana opin tarkkailemaan itseäni ja tutkimaan, missä tilanteissa reagoin voimakkaammin. Suuret marketit, loisteputket, ihmismassat, karkeat äänet, kova, matalavärähteinen musiikki ja kemialliset tuoksut olivat pahimmat.
Kun sitten vakavasti kuljin henkisen kehityksen polkua, listaan lisättiin muiden ihmisten matalat ajatukset ja tunteet, varsinkin minuun kohdistuvat, edelleen kovat äänet tai matalat taajuudet, joilla jotkut puhuivat. Samoin tuoksut ja hajut välillä vahvistuivat moninkertaisiksi niin, että oli lähes mahdotonta liikkua paikoissa, missä oli paljon ihmisiä. Suuret sähkölinjat rikkoivat kenttää ja tunsin sen esimerkiksi kulkiessani niiden alta. Ja lopulta kuvaan astuivat matkapuhelimet ja tietokoneet haittoineen. Minun on vaikea keskitttyä puhumaan puhelimessa, korvia ja kasvoja kuumottaa, mieluummin otan vastaan spostia. Olen rasittava, kun en joka kerta vastaa heti puhelimeen.
Samoin on vaikea keskittyä jos on kirkas valaistus tai tietokoneen näyttö. Kasvot alkavat punoittaa, silmät aristavat ja tinnitys on hiljalleen alkanut vahvistua. Nämä kaikki "rasittavat" oireet edelleenkin tekevät minusta hankalan ihmisen, vaikka yleensä olen niistä hiljaa, jos olen muiden, kuin omien läheisten keskuudessa. 
Usein on myös niin, etten pysty syömään kaikkea, mitä muut syövät, ruoan energian tähden. Näen ruoka-aineiden informaation ja bioenergian, enkä vain aina pysty laittamaan kaikkea suuhuni. Kasvissyöjänä ei ole helppoa ylipäätään löytää hyvää ruokaa, joskin se asia on paljon muuttunut parempaan viime vuosina. Minun on vaikea myös syödä ruokaa, jossa on liikaa informaatiota, eli paljon eri ainesosia tai mausteita. Voitte vain kuvitella, miten rasittavaa tämä herkkyys on muille! Olen hankala nirppanokka. Teen kuitenkin kompromisseja, koska on useinkin tilanteita, missä ei voi valita, mitä syö. Seuraukset on sitten vain kestettävä, sillä värähtely laskee ja hienompi koneisto menee sekaisin.

Erityisherkkyys on kokonaisvaltainen tila, jossa yrittää elää tässä "normaalissa" maailmassa ja se teettää usein paljon työtä. Aistit kuormittuvat ja niin myös hermosto. Minulla kuormitus on näkynyt kovina hermosärkyinä, ihon kutinana, päänsärkyinä ja pahimpana sydämen rytmihäiriöinä. Kilpirauhanen on reagoinut jatkuvan stressitilan tähden ja joskus on ollut aikoja, jolloin on vain ollut kokonaisvaltaisesti koko keho kuin hakattu ja olen vain nukkunut.

Aistiherkkyyden kanssa ei ole aina helppo elää. En mielelläni sano yliherkkyyden, sillä kaiken näkymättömän aistiminen kuuluisi olla meillä kaikilla luonnollinen tila, ei mikään yli-tila, joka on haitta. Meidän kehittynyt maailmamme vain ei tue herkkyyksien kehittymistä, eikä hienompia värähtelyitä ylipäätään. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin se, että meidän herkkien on vain löydettävä keinot tulla toimeen tässä maailmassa, jotta meidän ei tarvitsisi jäädä siitä kokonaan sivuun. On jollain keinoin opittava suojaamaan itseään.

Kun voimakas herkkyystila on aktiivinen, syystä tai toisesta, silloin kaikkien aistien kautta tuleva informaatio moninkymmen kertaistuu. Se on kuin astuisi maailmaan, jossa kaikki äänet lyövät sinua aiheuttaen fyysistä kipua, samoin valot ja värit risteilevät joka puolella ympärilläsi ja ihmisistä syöksyy välilä sinunkin kimppuusi voimakkaita säteitä, jotka nekin sattuvat. Samoin kuulet satuttavia ääniä, esimerkiksi, jos kuulet koneellista musiikkia, ilman pyhiä taajuuksia, tai agressiivista sanomaa tai pinnallisia sanoja sisältävää musiikkia.
Se kaikki hyökkää päälle ja tekee kipeää. Hetken kuluttua olet tilassa, jossa et kuule mitään muuta kuin jonkinlaista kakofoniaa ja korvat poksuvat, et pysty keskittymään kenenkään puheeseen ja valot aihettavat kipua syvällä päässäsi. Vielä hetki noissa energioissa ja alkaa hermokipu, joka etenee raajoista kohti sydänaluetta. Päänsärky on jo alkanut ja silmiä on vaikea pitää auki. Haukottelet koko ajan ja tunnet miten sydän alkaa jättää väliin lyöntejä, kuroakseen ne sitten nopeasti kiinni. Kaikki, mikä tulee aistien kautta, sattuu fyysisesti. Näet myös outoja olentoja, jotka tajuat olevan välitilaan jääneitä, harhailevia sieluja kärsimyksineen. Aistit myös kanssakulkijoiden kentissä omituisia olentoja, jotka kertovat esimerkiksi viinanhimosta, tai jostain muusta riippuvuudesta. Koet myös ihan ventovieraidenkin tunteita, ja heidän sielusa tilaa. JOssain taustalla aistit ja näet enkeleitä, jotka yrittävät kontaktia omiin ihmisiinsä. Värähtelysi on laskenut kuormituksesta ja silloin et voi enää säädellä mitä aistiesi kautta tulee. Iho on kosketusarka.

Maailmamme on niin täynnä jatkuvasti risteilevää energiaa, joka näkyy, tuntuu, kuuluu, haisee ja väliin jopa maistuu. Ajan kanssa tämän kaiken kokemisesta tulee alakulo ja jopa työkvyttömyys, koska voimat eivät vain riitä tämän maailman ulkopuolella pitämiseen. 

Kirjoitukseni voi kuulostaa hirvittävältä liioittelulta, mutta sitä se ei ole. Olen kuvannut sitä, mitä herkkyys voi pahimmillaan olla, ja olen tuollaisia päiviä elämässäni kokenut muutamiakin! Olen myös kokenut sitä, miten minua arvostellaan ylireagoinneistani ja hankalaksi tahallani heittäytymisestä. On myös sanottu, että olen vain hullu, joka tarvitsee oikeat lääkkeet, sillä nuo kaikki harha-aistimukset katoavat.

Vuosien aikana olen ymmärtänyt herkkyyteni lahjan. Kun olen vakavasti keskittynyt oman värähtelyni, tunteideni ja fyysisen kehoni puhdistamiseen, olen vihdoin löytänyt tilan, jossa lahjani voi turvallisesti palvella, niin kuin tarkoitettu on. Voin avata vahvan valonkenttäni  sisällä aistini korkeampiin, moniulotteisiin maailmoihin ja kommunikoida korkeampien olentojen kanssa sekä hakea tietoa niistä maailmoista. Näin on herkkyys tarkoitettu, sillä sen tehtävä on palvella ja auttaa. Minun kokemukseni niin monelta vuodelta ovat olleet avuksi myös niille, joilla on samanlaisia kokemuksia omasta "aistiyliherkkyydestään". Olen voinut tuoda neuvoja ja ymmärrystä joskus hyvinkin vaikeaan tilanteeseen, jossa joku pelkää tulleensa hulluksi tai on joutunut syrjityksi omassa elinpiirissään.  

Tottakai voi valita myös niin, että pyrkii eliminoimaan kaikki tuollaiset haittaenergiat, ja siten pärjää paremmin tässä yhteiskunnassa. Usein johtaa yksinäiseen elämään jossa rajat vain tiukkenevat vuosien myötä. On myös olemassa niitä, joiden on tarkoitus kehittää itseään niin, että voi tuon herkkyyden kautta palvella. Minä kuulun niihin palvelijoihin. Ja tiedän nyt, monen vuoden kokemusten viisastamina, että me herkät voimme löytää oikeat menetelmät vahvistua ja ottaa hienommat aistimme muitakin hyödyttävään käyttöön. 

Solaraikani oli pienoista taistelua, jotta tasapaino löytyi ja pystyimme keskittymään tärkeimpään, eli solarpäivieni tietoiseen läpikäymiseen. Tänä solaraikana kävi selville, miten kehoni on vieläkin heikko lenkkini, sillä kehoni protestoi parin päivän ajan voimakkaasti. Kuntoni ns. romahti muutama päivänä niin, että en pystynyt edes kävelemään pieniä ylämäkiä hengästymättä ja ilman, että pulssi nousi lähes sataan neljäänkyymeneen. Pienikin ponnistelu pyörrytti ja maailma alkoi humista ympärilläni. Oli pakko luovuttaa liikunnan suhteen ja alkaa kysellä, mitä oli meneillään. Auttajat vastasivat, ettei tuo paikka tukenut solarenergian muutosta, vaikka olikin astrokartalla niin hyvältä näyttänyt. Olin unohtanut tärkeän asian, eli kysynyt Auttajien mielipidettä. Toiseksi en olisi saanut paastota, niin kuin aina ennen solariani. Senkin olin unohtanut varmistaa ja mennyt vain samalla kaavalla kuin ennenkin solarin lähestyessä. Tuloksena oli yliannos haitallista säteilyä joka puolelta ja paaston seurauksena kilpirauhasen "romahdus", joka toi mukanaan sydämen rytmihäiriöt. 

Tämä oli rankka, mutta hyödyllinen oppiläksy siitä, että mitään ei voi tässä vaiheesssa enää olettaa, vaan on aina käännyttävä Auttajien puoleen varmistaakseen asiat. Myönnän kyllä, jälleen kerran, että olin taas jättänyt itseäni sivuun, enkä tarpeeksi kuunnellut niitä merkkejä, joita kehoni oli lähettänyt jo ennen solaraikaa. Paljon töitä koneella, muiden huolien ja ajatusten kuuntelua, autossa vietettyjä tunteja ja liian vähän unta. Niinpä kaikki kerääntyi yhteen ennen solariani ja sain selkeän läksyn, miten tätä temppeliä tulee entistä enemmän huoltaa, mitä enemmän ikää tulee. Menneet vuodet, murheet ja vastoinkäymiset ovat jättäneet jälkensä, ikävä kyllä. Meidän on oltava joka kohdalta vahvoja, myös tämän alimman linkin, eli kehon tasolla. Onneksi olen kuitenkin terve, mutta sitä terveyttä tulee vieläkin enemmän vaalia, sillä ympäröivä maailmamme ei sitä tue, vaan päin vastoin. Ja mitä herkempi on energiarakenteeltaan, sitä voimakkaammin reagoi. Nyt taas eteenpäin hitaasti kiiruhtaen ja vahvistuen, itseäni kuunnellen.

Solarhetkeni oli kuitenkin hieno, kaikesta edellisten päivien kipuiluista huolimatta. Sain kokea Auttajien läsnäolon ja viestit tilanteesta annettiin rakkaudella. Voin vain nöyrästi kiittää, sillä tämäkin oppiläksy oli tarpeellinen, jotta suurempaa vahinkoa ei tapahtunut. Elämähän on oppimista ja kasvamista, loppuun saakka.

Olkaamme siis vahvalla tavalla herkkiä, kehon, sielun ja hengen energin tasolla. Niin voimme täyttää tehtävämme täällä konkreettisessa maailmassa, niin kuin tarkoitettu on.

Uuden kuun luomisvirta

Perjantai 1.4.2022 klo 14:51 - Eija

Tämä aamu 1.4. aukeni kirkkaassa auringonpaisteessa, uuden kuun luomisen virran kanssa. Ja jälleen muistutetaan luomisen energiasta, koska sillä mihin keskitymme, me vahvistamme niitä tapahtumia, mitkä saavat ilmentymänsä tulevassamme. 

Kiitollisuus on edelleen avain niihin oviin, joita kaivaten vielä suljettuina katsomme. Toinen on usko, sillä sen avulla liikumme sitä kohden, että lopulta tuo ovi edessämme avautuu. Kolmantena on rakkaus, sillä se on voima, joka siirtää kaikki esteet, jotka olemme tiellemme luoneet epäilymme kautta. Rakkaus, usko ja kiitollisuus saavat virran todellakin virtaamaan kohti uusia, kauniita ja aurinkoisia aamuja. 

Avatkaamme hiukan edellä kerrottua. Ihmisinä meidän suurimpia oppiläksyjämme on rakkauden todeksi eläminen. On kovin helppoa sanoa, että rakasta itseäsi, rakasta lähimmäisiäsi. Mutta entä jos niin ei tunne, jos sydän on kipeä ja mieli kulkee synkkiä polkujaan? Silloin on mentävä uskon voimalla ja työstettävä mieltä kanssakulkemaan valoisaan suuntaan. Me voimme vahvistaa uskoamme, vahvistamalla niitä ajatuksia, jotka tukevat parasta itseämme. Jokaisessa on paljon hyvää ja se ilmenee monilla tavoin, mutta emme kiinnitä siihen arjessamme useinkaan huomiota. Muistathan kiinnittää myös omiin hyviin ajatuksiisi ja tekoihisi huomiosi. Vähäpätöisiä hyviä tekoja ei olekaan, sillä niidenkin kautta laitamme luomisen virran kohti tulevaa! On hyvä kirjata niitä itselleen ylös ns. pahan päivän varalle.

Rakkautta voimme vahvistaa myös, ajattelemalla sitä, mistä koemme iloa ja mistä pidämme. Luonto, aurinko, eläimet, vanhemmat, lapset, puolisot, sisaruksemme, naapurin mummo, meri, kalliot, kirjat, käsityöt, ystävät, kevään tulo jne.. tee oma listasi ja lisää näin kiitollisuutta siitä, mitä ympärilläsi on. Vanha tuttu kiitollisuuspäiväkirja ei ole ollenkaan huono idea. On vain avattava itsensä hetkiin, jotka näyttävät maailmassa olevan kauniin ja hyvän ja tartuttava niihin ilolla. Meillä kaikilla on luontainen kyky, Jumalan lahja rakastaa. Sitä on kuitenkin harjoiteltava ja niin kykymme avautuu yhä laajemmalle ja laajemmalle, kunnes ei enää ole rajaa, mikä meidät toisistamme erottaisi. Rakkaus tuo meidät kaikki yhteen, sillä se on ytimemme. Meidän on kuitenkin tahdottava sitä!

Me voimme havahtua omassa elämässämme siihen, mitä luomisen virtoja itse vahvistamme. Esimerkkinä vaikkapa jatkuva "uutisten" seuraaminen. Kun keskitymme siihen, mitä ikävää tai typerää maailmassamme juuri nyt tapahtuu, annamme omaa elinvoimaamme sille tasolle, koska ajatusenergiamme vahvistuu niiden kautta aina tiettyyn suuntaan. Joko olemme samaa mieltä tai eri mieltä, sen sijaan, että pysyisimme neutraalissa myötätunnossa. Monilla herää myös tunteita, jotka vahvistavat ajatusta tai myös päinvastoin: ajatuksemme lukemastamme lisää tunteita. Näin luomme maailmaa joka hetki, kun otamme kantaa johonkin! Kun luemme näitä tarinoita, joita kutsumme uutisiksi, olisi hyvä löytää omien henkisten harjoitusten kautta neutraali tila, jossa vain todetaan mitä on luettu. Niin emme lisää draamaa, pinnallisuutta taikka pimeyttä maailmaan. 

Yksi henkinen harjoitus voisi olla hyvään keskittymisharjoitus. Samalla kun tekee omaa puhdistustyötään, on hyvä ottaa koko ajan rinnalle kaikki tuo hyvä, mistä yllä kirjoitin.
Kiittää syvästi sydämessään, että se on olemassa. Harjoituksen voi laajentaa niihin ihmisiin, jokta olevat elämässämme, lähellä tai kaukana. Miten voisin ilahduttaa, kiittää tai tukea heitä? 

Miksi emme voisi ottaa tuosta kaikesta elämäntapaa, olla hyviä lähimmäisiä ja samalla omaan henkiseen harjoitukseemme, kehitykseemme sitoutuneita ajatuksella: Luon uutta ja hyvää samalla kun puhdistan ja työstän vanhaa. Näin olemme vastuumme tiedostavia ihmiskunnan jäseniä. 

Seuraava suuri energeettinen tapahtuma kuun lopulla, 30.4., on seuraavan blogini aiheena. Silloin on osittainen auringonpimennys härässä. Saas nähdä mitä energioita tuo pimennys esille nostaa. Palaan siihen pian. Kirkkaita päiviä teille kaikille <3

Valon Auttajien viestiä 22.3.22

Keskiviikko 23.3.2022 klo 14:35

"Antakaa Hengellenne mahdollisuus laskeutua alas kehoon. Katsokaa sydämellänne, sillä jokaisella on mahdollisuus vastaanottaa Valon maailman ohjausta, omista haluistaan puhtaan sydämensä kautta. 

Maailmassanne meneillään olevassa taistelussa on kysymys paljon suuremmasta, kuin vain suuremman valtion yrityksestä vallata ja alistaa pienempi. Nyt on kysymys ihmiskunnan tulevaisuudesta. Fyysisen tason sota on osa sitä, mutta suurempi taistelu käydään nyt energiatasolla. Kumpi voittaa, vallanhalu ja viha vai myötätunto ja veljeys? Valo vai pimeys?

Jotta ihmiskunta saavuttaisi voiton pimeyden energioista, jotka nyt ovat sodaksi manifestoituneet, on teidän ihmisinä liityttävä yhteen sielujenne ja tietoisuuksienne eli henkenne tasolla. Vain siten voitte olla vahvat. Yhdessä, ei itsekkyyden tai eristäytymisen ohjauksessa jonka voimana on vain pelko ja epäluottamus. Nyt on katsottava tähän hetkeen, ei menneisyyteen. Näinkö tahdotte jatkaa, kunnes Äitimaa on viimeisen henkäyksensä vetänyt, vai joko voisitte kääntää katseenne Valoon ja toimintanne sydämeen? 

Ihmiskuntana te tarvitsette kriittisen massan saavuttamisen, jota muutos Valoon astumiseksi voi toteutua. Kriittisen massan aikaansaama sielujen muutosaalto voi todellakin pyyhkäistä kansojen ja rajojen yli niin valtavalla voimalla, että me näemme tarvittavan vain noin kuusitoista vuotta, jotta se on pyyhkinyt koko planeetan yli ja olisi tuonut uuden, korkeamman ymmärryksen ihmiskunnalle. Kulkiessaan keskuudessanne se tavoittaa kaikki ne avoimet sydämet, jotka ovat niin kaivanneet ja olleet valmiit kääntymään Valoon ja sen sanansaattajien yhteyteen oman hengen ohjaukseen. Tähdätkää Rakkaudella vuoteen 2038! Silloin voi teille avautua kaikessa viisaudessaan feminiinisen viisauden opettamisen aikakausi.

Saavuttaaksenne tuon kriittisen massan, tarvitaan vain 2% ihmiskunnassa nyt kehossaolevilta sieluilta lopullinen, sitoutunut valinta, joka vie Rakkauteen ja korkeampaan tietoisuuteen! Ja niin voi alkaa työ kokonaisuuden hyväksi!

Me pyydämme teitä kaikkia, sinua, joka tämän viestimme näin nyt tavoitit, uskomaan omaan Jumalalliseen kipinääsi ja tästä hetkestä vahvistamaan sitä joka päivä. Kutsu sydämessäsi meitä, Valon Auttajia, jotka toimimme elämää luovan ja ylläpitävän Lähteen sanansaattajina ja palvelijoina. Pyydä meitä, jotta saisit Valolta kaiken tuen omaan arkeesi.

Käänny Valon puoleen, jotta sydämesi ja mielesi puhdistuisi ja pääsisit eroon matalista värähtelyistäsi. Kaikki matalat ajatuksesi ja tunteesi voidaan puhdistaa ja sitä pyytäen puhdistat samalla koko ihmiskunnan tunne- ja ajatustasoa. Pyydä apua ja puhdistusta silloin, kun alempi minäsi aktivoituu ja jokin matala, ikävä energia sinussa yrittää ohjata sinua. Älä anna sille periksi, vaan luota meihin Valon Auttajiin, sillä meillä on voima puhdistaa ja nostaa sinut, kun niin pyydät. Ja lopulta, me lupaamme, se päivä koittaa, kun voit kohdata meidät  samassa Valon huoneessa, josta käsin me teitä lähestymme. Silloin olet voittanut minäsi ja liittynyt Lähteen palvelijoihin. Oman työsi kautta, niin kuin teidän suunnitelmanne ihmiskuntana on. 

Luota myös omaan hyvään tahtoosi, omaan pyhään sydämeesi ja luottamuksen voimalla voit tehdä oman osasi tässä suuressa muutostyössä, jota te ihmiskuntana niin kipeästi nyt tarvitsette. Sillä Valo voittaa aina, kun sitä avuksi kutsutaan. Valinta on teidän. Me kuljemme teidän rinnallanne."

Kutsu kevätpäivän tasaukseen 20.3.2022

Tiistai 15.3.2022 klo 13:41

Niin ihana kevätvalo saattelee tämän blogin esilletuloa, että voin olla vain kiitollinen tästäkin päivästä. Olen saapunut vuotuiseen omaan solarajan retriittiini, jota tällä kertaa vietän yhdessä Patrickin ja Bricciuksen kanssa saaristossa. Jos joku ihmettelee kuka on Briccius, niin voin kertoa, että hän on meidän 4-vuotias koiramme, joka kuuluu viisaaseen ja aktiiviseen läheisriippuvuusrotuun :D eli on kleinspitz. Hän on onnensa kukkuloilla, kun saa pitää meidät koko ajan näköpiirissään. Me taas iloitsemme hänen ilostaan ja siitä, miten saamme aktiivista seuraa metsälenkeillemme.

Kevätpäivän tasaus on vihdoin pitkän talven jälkeen täällä, eli ensi sunnuntaina 20.3. klo 17.33 Suomen aikaa. Tämä on jälleen hieno kohta vuotuisessa ajan kulussa, milloin valo on taas saanut pimeyden kiinni, vieden siitä voiton heti seuraavana päivänä.

Tämän vuoden kevättasaus saa kaikesta valosta huolimatta surullisen lisänsä maailman karmean tilanteen tähden. Edelleenkin ihan meidän kaikkien läheisyydessä miljoonia ihmisiä koskettavat sodan kauhut ja menetykset.
Ihmiskunta kohtasi luomansa energian manifestoitumisen konkreettiselle tasolle, sodaksi lopulta monen valtion kesken vain muutamaa viikkoa aiemmin. Mitään yhtä selitystä ei ole, miksi niin kävi, mutta yli ymmärryksemme käyvät kuitenkin ne selitykset ja valinnat, jotka tehtiin tämän sodan oikeuttamiseksi. 

Vaikka luemme uutisia ja niin yritämme pysyä "ajan tasalla" tilanteissa, on tärkeää, ettemme lähde mukaan negatiiviseen virtaan, jota niiden kautta usein luodaan ja vahvistetaan. Meillä, jotka koemme itsemme henkisiksi, on tärkeä tehtävä pysyä myötätunnossa ja tunteilla erillään itse tapahtumista. Tämä on suuri haaste, sillä omiin ja muiden mielipiteisiin on vaikea olla samaistumatta, mutta se juuri on tehtävämme.
Edelleenkään tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi todeta, että sota on hirveä ja paha asia, tai että jotkut ovat tehneet pimeyden mukaisia valintoja, joiden kautta pahuus vain lisääntyy maailmassa. Me näemme tämän tapahtuvan, mutta emme tue sitä omilla negatiivisilla tunteillamme, sillä niin vain ruokimme sitä tasoa, jonka polttoainetta negatiivisuus on.
Me turvamme Valoon.

Myöskään tasauksessa emme keskity maailman pahuuteen, vaan pyrimme näkemään syvemmälle. On koko ihmiskunnan kannalta tärkeää, että keskitymme Valoon, joka edelleen sykkii Lähteestä. Kun niin teemme, lisäämme sen virtausta maailmassa. Me yhdistymme Valoon, Lähteeseen, Jumalaan, ja kanssaluomme sen energian avulla parempaa maailmaa, tunnista ja päivästä toiseen. Tämä vaatii luottamusta ja uskoa toinen toisiimme, sekä Lähteen rakkauteen, joka on ehtymätön, ja tällä fyysisellä tasolla sen muuntava voima virtaa meidän kauttamme, kun niin valitsemme. 

Tasaushetkenä keskitytään kaikki yhdessä aurinkoon ja sen kylmyyden ja pimeyden sulattavaan voimaan. Ojennamme kätemme yli kaikkien rajojen ja näin liitymme hengessä yhteen paremman ja rakkaudellisen maailman tähden. Meillä kaikilla on vapaus valita ja liittyä yhteen ja se on todellista, uutta luovaa voimaa. Hengessämme olemme aina vapaat! 

Tähän hetkeen me jälleen kutsumme teidät kaikki mukaan, rakkaus sydämissänne ja voima mukananne. Tapaamme siis suurellla joukolla tasaushetkellä! 
Olisi hienoa, jos kertoisit, missä sinä teet omaa Valon työtäsi ilmoittamalla itsesi
fb-starpath ryhmään.

Valon terveisin, Eija & Patrick

Rukous

Torstai 3.3.2022

Tänään 3.3. on Tiibetin buddhalaisten uusi vuosi ja Losar juhlan ensimmäinen päivä. Heillä alkaa vuosi 2149 ja se on vesi tiikerin vuosi. Juhlaan sisältyy jopa parin viikon ajan paljon rukousta ja siunausten pyytämistä. Sitä ennen vanha vuosi on siivottu pois. Juhlan ajatus ja puhtauteen pyrkiminen tuntuvat hyvin kauniilta.

Kun puhutaan rukouksesta, rukoilemisesta, meillä jokaisella varmaankin nousee omanlainen ajatus ja kuva, mitä se tarkoittaa. Aika usein se kuitenkin liitetään kirkkoon tai uskontoon. 

Minulle rukous on täysin vapaa kaikista kirkko-, uskonto-, aate-, tai dogmisidonnaisuuksista. Ymmärrän, että rukous on kaikkien sielujen oikeus ja lahja pyrkiä oman Korkeimman kautta Lähteen parantavaan yhteyteen. Siinä ei tarvita tiettyjä sanoja, jotka joku toinen on määritellyt hyväksi, eikä siinä tarvita edes selvää kuvaa, mikä Lähde on.

Jokaisella sielulla on tuo suuri sydämen yhteyden mahdollisuus pyrkiä Rakkauden yhteyteen ja oman hyvän aikomuksen kautta rukoilla maailmaan rauhaa ja kärsiville apua. Minä luotan Lähteeseen, niin että kaikki tuo hyvä, mitä pyydän, toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Ja kun rukoilen, laitan sillä tavalla liikkeelle sellaista korkeaa energiaa, joka saavuttaa Lähteen ja sitä kautta voi tuoda apua. Ymmärrän, että tässäkin vapaa tahtoa tulee käyttää rukouksen lähettämiseen.

Ehkä kiinnitit huomiota ajatukseen "kaikki tuo hyvä". Se on rukouksen ydin, sillä rukouksellahan käännytään elämää luovan ja ylläpitävän ikuisen Lähteen puoleen. Silloin tuo rukouksen ajatuskin tulee olla energialtaan hyvään pyrkivä, ei esimerkiksi kostoa pyytävä.

Jumalallisesta Lähteestä jokainen saa käyttää omanlaistaan nimeä tai voi kuulua mihin tahansa kirkkoon tai suuntaukseen. Voi rukoilla valmiiden sanojen tai vain omaa sydäntään kuunnellen. Puhdas sydän ja aikomus onkin se tärkein, ei nimet taikka toisistaan poikkeavat suuntaukset. Lähteen näkökulmasta pyrkimys Rakkauteen ja hyvään tahtoon ovat ne, jotka merkitsevät.  

Jatkakaamme yhteistä rukousta ja sen kautta muutosta kohti Rakkautta.

Hyvyyden voima

Keskiviikko 2.3.2022 klo 13:54

Pari yötä sitten heräsin Auttajien informaatioon. Se ei ole mitenkään harvinaista, se on tuttua monen vuoden ajalta. Tiedän, että kehoni nukkuessa nousen usein Auttajien luokse keskustelemaan, vastaanottamaan viisautta ja informaatiota. Sekään, että minun kohdallani näin toimitaan, ei ole harvinaista, sillä kaikki me, jotka olemme pyytäneet saada kehittyä henkisinä olentoina ja palvella sen kautta, olemme silloin kytkeytyneet korkeimpiin Auttajiimme. 

Jos yön aikana tulee opetusta ja tärkeää tietoa, herään aina kun se on ohitse. Tämä siksi ettei unen unohduksen voima kadota tietoa muististani. Kun herään, kirjoitan ylös tai sanelen saadun infon puhelimeeni. Näin saan sen vietyä päivätajuntaani.

Kun muutama yö sitten heräsin, kuulin vielä Auttajien äänen mielessäni. He olivat antaneet seuraavanlaisen ajatuksen meille kaikille pohdittavaksi.

"Miksi te tarvitsette uudelleen ja uudelleen nämä ääriolosuhteet ennen kuin löydätte luontaisen taipumuksenne hyvään? Miksi tavallinen hyvä elämänne riistää sen teiltä?"

Niin kuin aina, Auttajat eivät tuomitse tai saarnaa, vaan he vain muistuttavat meille totuudesta ja siitä, miten tuoda sitä arjen tasolle. Tämä viesti sisälsi ajatuksen, jonka idea oli elää sellaista elämää, joka tähtää kaikkien hyvään sen kautta, että herätämme sen tahdon ja voiman itsessämme. Tämä voima on meissä kaikissa, mutta ikävä kyllä usein vain tarpeeksi suuri katastrofi herättää sen eloon ja alamme toimia sen kautta. Tämä suuri murhenäytelmä Ukrainassa on sen jälleen kerran näyttänyt, sillä joka puolella maailmaa pyritään jollain tavalla auttamaan ja varmasti suurella osalla on puhdas tahto tehdä hyvää, auttaa sodassa kärsiviä ihmisiä.

Jotta ihmiskunta saisi kokea vihdoin hyvyyttä, puhdasta tahtoa kaikkien parhaaksi, olisi tuo puhdas tahto oltava joka päivän ajatus. Meillä on mahdollisuus kehittää hyvyyttä itsessämme. Sekin on henkistä työtä, joka avaa meitä jumalallisen osamme yhteyteen ja sen kautta toimimiseen. Hyvyyden voima on uskomaton voima, sillä se todellakin sitoo meidät yhteen ja poistaa sellaisia esteitä ja vie haasteista huolimatta apua sinne, missä sitä kipeästi tarvitaan ja tuollainen toiminta lopulta muuttaa maailmaa!! Kun saa vastaanottaa hyvyyttä, se vaikuttaa omaan itseen ja sitä tahtoo myös jakaa. 

Kiitos kaikille teille, jotka olette kanssamme healingeissä kokoontuneet hiljaiseen pyyntöön saada lähettää jumalallista energiaa ja apua sodan uhreille ja sen jälkeen avautua itse vastaanottamaan Lähteen energiaa.

Universaali Suru

Perjantai 25.2.2022 klo 0:35

Tämä päivä 24.2.2022 on tuonut meille eurooppalaisille ja koko maailmallekin epäuskoa, kauhistusta ja universaalia surua, joka yhdistää meitä yli rajojen.
Varsinkin viimeiset neljä kuukautta on Euroopan ja naapurimaamme Venäjän välillä käyty monia keskusteluita, sovitteluja ja niin monet eri maiden päämiehet ovat yhdessä ja erikseen yrittäneet löytää rauhan ratkaisua Ukrainan jo vuosia sitten alkaneeseen kriisiin. Tämä aamu toi kuitenkin ikävän uutisen ja rauhan ratkaisun yritykset olivat päättynyt sotaan. 

Jälleen kerran ihmiskunnan mahdollisuus löytää viisauden tie epäonnistui ja kauhun aikakausi vahvistui uudella sodalla. Koska sotatanner on Euroopassa, se todellakin tuli meidän monien takapihalle ja siksi se myös meitä vahvasti nyt koskettaa.

Monet kysyvät, mitä voimme tehdä, voiko mitenkään luoda parempaa maailmaa, auttaa edes energiatasolla kärsiviä ihmisiä ja kansoja. Auttajamme ovat toistuvasti sanoneet, että aina kannattaa rukoilla Jumalallista apua, Valon voimien tukea kaikille hädässä oleville tai yksinkertaisesti pyytää Korkeaa Voimaa kaikkien tarvitsevien avuksi.

Mutta mitä me voimme tehdä, jotta ihmiskunta joskus muuttuisi, eikä uusia kauhuja tarvitsisi enää nähdä ja kokea?
Lähtökohtana muutokselle on jo luodun energian muuntaminen, jotta se ei enää negatiivisena laskeutuisi konkreettisiksi tapahtumiksi maan päälle.
Nimittäin on niin, että kaikki mitä me ihmiskuntana, kaikkina aikakausina olemme luoneet, se meidän pitää ihmiskuntana kollektiivienergiasta puhdistaa. Dalai lama on tästä ihmiskuntaa muistuttanut ja Hänen Pyhyytensä varmasti tietää, mistä puhuu. Omastakin kokemuksestaan Tiibetin kansan kohtaloon liittyen. Hän opettaa, että myötätunto on tunne, joka voi muuttaa maailmaa. MIten me sitten voimme tuntea myötätuntoa hirmuvaltiaita tai psykopaatteja kohtaan? Eihän se niin voi mennä, monikin varmasti ajattelee. Väärintekijöitä ei voi kohdata myötätunnolla vaan rankaisemalla..

On totta, ettei vääryyksiä tule hyväksyä ja väärintekijät on laitettava vastuuseen teoistaan. Mutta avain muutokseen on kuitenkin energioiden muuttaminen! Ainoastaan niin voimme katkaista kierteen, joka jatkuu sukupolvelta toiselle, yhä uudestaan ja uudestaan sotaan ja kostoon purkautuen. Vihaamalla emme poista vihaa, vaan lisäämme sitä.

Mitä siis yksittäinen ihminen voi tehdä, paitsi rukoilla?

Me voimme jokainen ottaa vastuun omista negatiivisista tunteistamme, ajatuksistamme ja reaktioistamme. Kun tunnistamme itessämme jonkun negatiivisen, eli matalan tunteen, me voimme pyytää siihen Jumalallista puhdistusta. Voit käyttää sitä sanaa, mikä sinulle parhaiten kuvaa pyhää ja puhdasta rakkauden voimaa. Jumala, Buddha, Kristus, Elämän Lähde, Suuri Henki, Krishna, Allah.. Alkulähde elämälle on yksi ja sama, vain nimi on ajan saatossa muuttunut ja vaihtunut..
Mutta jos me vain vihaamme, tahdomme kostaa, me luomme ihmiskuntaan sitä energiaa, värähtelyä lisää koko ajan omilla matalilla tunteillamme, sillä annamme niille omaa elinvoimaamme ja sillä ne pysyvät hengissä samalla kun `saastutamme`ikävillä tunteillamme myös itsemme ja suhtautumisemme elämään. Me voimme muuttua!

Koska kaikki tapahtumat maan päällä aina alkavat jostain ajatuksesta ja tunteista, niin myös sodatkin! Ja lopulta, kun negatiivista tunnetta on kertynyt paljon, se etsii väyläänsä purkautuakseen teoiksi, jotka sitä energiaa vastaavat.  
Jos joku ihminen kantaa jo valmiiksi hulluutta ja pahuutta itsessään, hän vetää sitä puoleensa. Kun tarpeeksi paljon vaikkapa kostonhalun ja vallanhalun energiaa on hänessä, hän vetää sitä energiaa lisää puoleensa ja niin se purkautuu lopulta tekoina siihen kohteeseen, jota kohtaan nuo tunteet on suunnattu. 

Tänään saimme karmean esimerkin juuri tuollaisesta tapahtumasta. Ihmiskunnan lukuisat sodat ovat jättäneet jälkensä kollektiiviseen kenttään ja tänään tuo energia manifestoitui sodaksi Ukrainaan yhden henkilöin käyttäessä sitä oman kehonsa kautta lähteenään. Vain yksi tarpeeksi negtiivinen ihminen tarvittiin tämän päivän hirveään tapahtumaan.

Mikä nyt olisi parasta, miten voimme kaikki auttaa?

1.Pyri elämään hetkessä. 2.Tunnista oma tunnetilasi. 3. Jos havaitset jonkin matalan tunteen tai ajatuksen aktivoitumista, pyydä siihen heti puhdistusta tahtomaltasi korkealta, puhtauden ja rakkauden lähteeltä. 4. Silloin tunteesi transformoidaan positiiviseksi ja sinä saat energiakenttääsi lisää valoa, etkä näin lisää sitä maailmaankaan. 5. Kiitä saamastasi avusta ja helpotuksesta. 6. Hiljenny päivittäin, rukoile, ajattele positiivista maailmaa ja hyviä asioita ja kiitä niistä etukäteen. 
Näin toimimalla yksilötasolla, me voisimme lopulta puhdistaa kollektiivisen energian ja rauha voisi palata koko maailmaan. Tällä työllä meistä jokainen vähitellen muuttuu paremmaksi ihmiseksi ja se taas näkyy lisääntyvinä hyvinä tekoina, myötätuntona ja lähimmäisen rakkautena.
Vaikka ajatus maailman rauhasta saattaa tuntua mahdottomalta, meidän tehtävämme on yrittää. Me emme voi luovuttaa pimeyden edessä, sillä silloin se voimaantuu negatiivisista tunteistamme ja ajatuksistamme. Meillä jokaisella on vastuu muutoksesta.

Tässä ja nyt me kutsumme sinut mukaan tähän puhdistustyöhön koko ihmiskunnan hyväksi. Et tarvitse muuta kuin tahdon muuttaa itseäsi ja sitä kautta maailmaa. Työkalut muutokseen sait juuri.

Tämän henkilökohtaisen työn lisäksi me kutsumme sinut mukaan healinkeihin, jotka tähtäävät parantumiseen yksilön ja ihmiskunnan jokaisella tasolla. Yhteinen healinghetki on joka tiistai, torstai ja sunnuntai klo 21-22 Suomen aikaa. Voit tulla mukaan vain pyytämällä saada olla mukana healingissä. Silloin kaikki saavat sen avun ja parannuksen, mikä sillä hetkellä on sallittu. Voimme yhteisen hetken aluksi jokainen rukoilla parannusta myös maailman tilanteeseen, voimme rukoilla rauhaa ja rakkauden voittoa. 

Fb Starpath aloittaa sunnuntaina 27.2. healing-ryhmän, johon voit ilmoittaa, kun olet mukana ja mistä maasta käsin. Näin vahvistamme yhteistä pyrkimystämme puhtaaseen, rakkaudelliseen maailmaan.

Toivomme teille kaikille Voimia ja Tahtoa pyrkiä uuteen maailmaan.
Rakkaudella, Eija ja Patrick

Sydän keskuksena

Maanantai 21.2.2022 klo 13:55

Tänään lumituiskuisena päivänä olen jo aamusta pohtinut teemoja, jotka liittyvät Pallas Athenen astrokartalle tuomaan viestiin. Ei siis liene sattumaa, että juuri tänään sain eräältä rakkaalta mespuoliselta sielulta viestiä, joka pysähdytti jälleen kerran miettimään kaiken kommunikoinnin, ja myös henkisen ilmaisun vaikeutta. 

Aiemmin kirjoitin siitä, miten ikään kuin kahtiajakautumisen energia vahvistuu tämän kevään aikana ja siihen on syynsä. Tämän ajan energia vie todella syvälle katsomaan omaan reppuun, sieluun ja sydämeen. Ja siitäpä syystä aika voi tuntua monesta raskaalta. Niin paljon helpompaa olisi vain olla katsomatta yhtään mitään, elää kuin laput silmillä teeskennellen itselleen, ettei tämä kosketa minua. Meillä kaikilla on omia tapojamme yrittää säilyttää itsessämme tasapaino ja mielellään myös ulkoinen näkymäkin samanlaisena, jotta ei tarvitsisi tehdä korjaavia toimenpiteitä. Käytännössä tämä näkyy omaan ikävään tilaan syyn hakemisena ulkopuolelta. 

Sylliisten etsiminen on kollektiivinen ohjelmointi niin yksilön, yhteiskunnan ja globaalillakin tasolla. Kaikki jotka joskus lukevat uutisia, voivat todeta, miten tuo sama energia ilmentää itseään suurten valtioiden, EUn ja pientenkin valtioiden välillä. Lähes kaikki esiin tuotu keskustelu etsii syyllistä ja sitä, miten suurin syyllinen voitaisiin parhaiten saada luopumaan omasta kannastaan. Mutta onnistuuko se syyllistämällä ja syyttämällä? Eikö meitä ole opetettu miten samalla negatiivisella energialla ei voi muuttaa asioita, vaan ainoastaan tuomalla tilanteisiin myötätuntoa, valoa ja viisautta. "Ikuinen" kysymys lieneekin se, miten tuo ajatus voitaisiin tuoda ratkaisun avaimeksi laajoihin kriisitilanteisiin. Esim jokainen valtion päämies voisi oppia tarkastelemaan itseään ja vaikuttimiaan tunteiden ohjauksen näkökulmasta ja oppia nöyrtymään kokonaisuuden tähden. He voisivat pyytää puhdistusta vallanhaluun, kontrolliin, ylemmyyteen, huonommuuteen, itsekkyyteen jne jne...

Ymmärrän, että tässä vaiheessa, missä ihmiskuntana olemme, tuollainen ajattelu on utopiaa.
Siksipä juuri näen ainoaksi vaihtoehdoksi henkisen työn meidän "tavallisten" ihmisten tasolla, yksllö kerrallaan muuttuen ja sitä kautta vähitellen maailmaa muuttaen. Näin voisimme joskus saavuttaa ihmiskunnassa ajanjakson, jolloin yhteinen hyvä ja ihmiskunnan henkinen päämäärä olisivat itsestään selvyys, koska päättäjinä olisivat yksilöt, jotka jo pienestä pitäen olisivat saaneet myös henkisen koulutuksen.

Miten nämä ajatukset sitten liittyvät Pallakseen? Minun pohdintani kävi sellaisten ajatusten kautta, miten seisoa vahvana oman polkunsa valinneena, mutta samalla avautua keskusteluun sellaisten kanssa, jotka ovat hankkineet erilaista henkistä kokemusta tai maailmankuvaa tai vaikkapa vain hakevat jotain selitystä omalle pahoinvoinnilleen. En sano etteikö jonkun ihmisen negatiivisella kokemuksella olisi pohjaansa, mutta ideani olikin juuri se, miten lähestyä aihetta rakentavasti. Syyllistyminen on tottakai este, koska silloin puolustautuu voimakkaiden tunteiden esiin nousemisen kautta. Tärkeää olisikin löytää sellaisia väyliä keskustella ristiriitaan vieneistä kokemuksista, jossa näkökulmia jaettaisiin neutraalisti, mutta sydän keskuksena, eli omassa viisaudessaan pysyen. Sydän auki, mutta ei lähtien mukaan toisen sielun draamakokemuksiin.

Pallas Athene edustaa meissä kaikissa naishahmossa olevaa maskuliinista ajattelu- mielipide ja uuden rakentamismallia. Sen viesti on seisoa omilla jaloillaan eikä sortua tunneperäisiin draamoihin tai heikkouksiin, joiden taustalla on oma tunnereaktio. Se viestittää meitä jokaista omasta vahvuudestamme, joka tulisi ilmetä positiivisen feminiinisen toimintamallin kautta. Se on uskallusta olla eri mieltä, perustella ja kertoa oma näkökanta, mutta ei piipittäen, hyväksyntää hakien tai myöskään muden näkökulmaa tai kokemusta latistaen. Käytännön tasolla se on luovien ajatusten ja ideoiden konkreettiseksi saattamista.

Pallas ei ole millään tapaa feministi, niin kuin en minäkään. Minä uskon tietenkin tasa-arvoon, mutta ymmärrän että maskuliinen keho/energia ja feminiininen keho/energia edustavat tasapainoa, jota maan päällä tarvitaan. Kummankaan kehon kautta ei ole tarkoitus manipuloida eikä saavuttaa valtaa, vaan niiden tarkoitus on luoda ja ylläpitää elämää maan päällä fyysisessä muodossa. Mielestäni kehojen sulautuminen samanlaisiksi ei ole se suunta, mikä maaplaneetan suunnitelmaan on kirjattuna, vaan energioiden sulauttaminen eri sukupuolta olevien kehojen kautta, niin että kummastakin sukupuolesta kasvaisi vahvoja oman muotonsa edustajia.  Mutta vasta silloin se on mahdollista, kun kumpikin oppii lähestymään tilanteita sydän keskuksena eli puhdas tahto ymmärtää on aktiivisena.

Pallaksen voima ja tahto pysyä viisaudessa, omilla jaloillaan, saa usein aikaan reaktioita niin naisissa kuin miehissäkin. Oikeassaolemisen halu vie usein voiton, vaikka sellaista ei oikeasti olekaan kuin puhdas totuus, silloin kun puhutaan kokemuksista. Ja varsinkin todellakin silloin, kun kokemuksen takana on vahva, oma tunnereaktio. Silloin on vaikeaa löytää yhteistä kieltä tai ymmärrystä, vaikka halua olisikin. Siinä hetkessä on ainoa mahdollisuus lähestyä tilannetta ajatellen, että sydämen ymmärrys on keskukseni ja siinä pysyn, vaikka ulkoapäin yritettäisiin joko heikentää, syyllistää, alistaa tai jopa hyökätä vihan kautta. 
Tämä on harjoitus, jota maailmamme tarvitsee joka hetki. Se on yksi vaikeimmista harjoituksista, sillä silloin luopuu halustaa arvioida toisen käytöstä, luopuu halustaan muuttaa mitään, varsinkaan toisen kokemuksen tulkintaa, ainoastaan on tahto kuunnella ja myös tuoda oma näkemys esille, kun keskustelua käydään. Se on neutraaliuteen perustuvaa näkemystä jota myös objektiivisuudeksi sanotaan.

Sydän keskuksena on hyvä ajatus myös aina silloin, kun itse epäröi, etsii suuntaa tai pelko yritttää otettaan. Sydän keskuksena ajatus on oikea ja hyvä ja metodit sen ymmärtämiseen onneksi ovat myös olemassa. Kun tahtoo pysyä sydänkeskuksessaan, on hyvä hengittää syvään, hengittää sisään rauhaa, valoa ja suoraan sydämeen. Hengitys on oiva väylä säilyttää sydän näkemys ja vahvuus. Hengittämällä tietoisesti sisään ja ulos valoa, saa tasapainon pysymään vaikeissa tilanteissa ja lopulta siitä tulee tapa kohdata arki. Samalla se tila tuo mahdollisuuden tutkia omaa itseään ja reaktioitaan samaistumatta nouseviin matalampiin tunteisiin, jotka aina heiluttavat tasapainoa, jos vallan saavat. 

Olen usein yrittänyt selittää omaa sydänkokemustani kertomalla, että ikään kuin hengitän Itseni vahvemmin sisään sydämeeni. Silloin tunnen Korkeamman Itseni selvemmin ja sen valoisan voiman, jota kannan. Se on aina minussa ja sen vahvistaminen on henkinen työmme.
Tänään kartallani ovat yhtymässä Pallas ja Aurinko. Kiitos, että sain harjoitella juuri tuota kaikkea tuon saamani viestin kautta. Kiitos T oppiläksystä tänään. 

Vuosi 2022 jo oven takana

Keskiviikko 29.12.2021 klo 22:11

Ennen vanhaan, varsinkin minun lapsuudessani, oli uusi vuosi ja sen vastaanottaminen suuri tapahtuma ja todellinen juhlan aihe. Silloin suku kerääntyi yhteen valamaan tinaa ja ennustelemaan tulevan vuoden teemoja itse kullekin. Sillä tavalla sukukin tiivisti rivejään tulevaa uutta vuotta varten.

Ehkä minä olen pudonnut tämän ajan virrasta, mutta uusi vuosi ilmestyy eteeni nykyään yllättäen, enkä osaa ottaa sitä enää juhlan aiheena, vaan tunnistan silloin yleensä vahvan alaspäin vetävän energian, jota juhlimiseksi nykyään kutsutaan.
Mutta kuitenkin, jo yleensä joulukuun alkupuolella uuden vuoden energia alkaa virrata sisään, kuin kurkistellen oven takaa, innokkaana tuomaan maan päälle jälleen uutta teemaa, uutta suuntaa koko ihmiskunnalle. Onhan kyse ihmiskunnan ajanlaskun sykleistä. Toki uusia vuoden aloituksia on myös tiibetiläisen ja kiinalaisen kalenterin mukaan. Nekin ennustavat uuden vuoden teemoja ja energioita.

Tähän aikaan minä yleensä mietin kuluneen vuoden teemoja ja niiden toteutumista ja koen vahvaa vetoa hiljaisuuteen ja itseni kuuntelemiseen. Vain sen kautta voin saada uusien virtojen äänestä kiinni.

Niinpä nyt on jälleen hetki, jolloin aistimet ovat herkistyneet ottamaan vastaan tuon uuden vuoden virtauksia. Auttajat ovat tänään olleet "tönimässä" siihen suuntaan, että alas istuminen koneen ääreen on paikallaan, muuten menetän tämän hetken tuoman sanoman.

Tänään ajatuksiini tulivat myös nuo menneet uuden vuoden aatot ja niiden juhlallinen vastaanottaminen. Siihen kuuluivat myös uuden vuoden lupaukset ja miksei myös toiveetkin. Rakettien ampuminen, niillä juhlistaminen, ihmeellisten värivaloen ihastelu ja paukkeen nostattama pieni pelkokin palasivat muistiini.

Omasta sydämestäni nousi uuteen vuoteen liittyen toiveita. Kunpa nyt suunta vihdoin muuttuisi, ihmisten hyvä tahto ja viisaus voittaisi. Keskustelimme Patrickin kanssa hyvistä toiveista tänään ja hänen toiveensa numero yksi (myös listalla) oli oikeastaan kaiken muunkin muuttava, ja toteutuessaan se voisi olla kaiken luottamuksen palauttaja, jonka nykyiset valtaapitävät ovat niin monelta romuttaneet. Meille kaikille valehdellaan jatkuvasti, joka tasolla ja tavalla, olipa sitten kysymyksessä politiikka, kaupankäynti taikka yhteiskunnan eri instanssit ja jopa yksittäiset, vielä nukkuvat yksilöt. Tiedän, että niin moni meistä kaipaa siihen muutosta. Ja toki tiedän, että vain me itse voimme sen muutoksen tehdä.

Tässä meidän "utopistinen" toivelistamme ensi vuodelle.

1. Maailmaan perustettaisiin Totuuden Neuvosto, josta jokaisen maan kansalainen voisi aina tahtoessaan tarkistaa, mikä on totuus mistäkin asiasta, suuntauksesta, epidemiasta, maailman tilasta, luonnosta jne. jne..
Sen hallinnossa olisivat vain korkeat tietoisuudet, sielut jo henkisesti heränneet ja Jumalalliseen tietoon puhtaassa yhteydessä olevat. He olisivat sellaisia, jotka ovat elämänsä eläneet totuudessa ja rakkaudessa ja olleet vahvoja esimerkkejä viisaudesta arjen tasolla. Sama Neuvosto pitäisi huolen myös siitä, että ihmiskunta eläisi Jumalallisessa totuudessa yhdessä Äitimaan kanssa. Yhteisen sopimuksen mukaisesti. He pitäisivät koko maailman suunnan oikeana koko ajan.

2. Rahan mahti poistuisi ja sen myötä negatiivinen, muita tuhoava vallankäyttö ja ihmisten manipulointi. Ihimisille annettaisiin oikeasti mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja  päättää yhteisestä suunnasta.

3. Media lakkautettaisiin ja sen tilalle tulisi tuo Totuuden Neuvosto. Pelottelu, manipulointi ja jatkuva valintojen ohjaaminen loppuisi ja ihmisiä kannustettaisiin tutkimaan, ajattelemaan ja löytämään oikeat ohjeet hyvään elämään.

4. Koulujen tilalle tulisi henkiseen evoluutioon perustuvat yhteisöt, joissa jokainen sielu saisi oikeaa, oman tilanteensa ja tasonsa mukaista positiivista ohjausta. Ja ensisijaisesti viisautta, joka opettaisi ihmisenä olemisen tarkoituksen maan päällä, kehittyvänä henkisenä olentona. Se toisi jokaiselle henkilökohtaisen elämän tarkoituksen. 

5. Kaikki vapaat energiamuodot otettaisiin käyttöön ja niiden hyödyt jaettaisiin tasan kaikille, jotta jokainen voisi keskittyä itsensä ja erilaisten yhteisömuotojen kehittämiseen. Kaikki voisivat valita, millaisessa yhteisössä ja missä ympristössä he tahtovat elämäänsä itseään kehittäen elää. 

6. Jokainen sielu saisi kykyjensä ja innostuksensa mukaista tärkeää tekemistä. Ja kaikesta, yhteistä hyvää hyödyttävästä ja voimistavasta työstä jokainen saisi myös konkreettisen hyödyn, joka voisi olla vaikkapa asumiseen ja ravintoon liittyvää. Kaikki ideat ja keksinnöt olisivat aina kaikkien parhaaksi ja niin tuettaisiin uutta, positiivista ja pyyteettömän rakkauden maailmanmallia.

Tässäpä oli muutama kaunis toive ensi vuodelle ja niiden toteutuminen tapahtuisi totta kai ilman väkivaltaa, ainoastaan meidän yksilöiden yhteinen päätös ja muutostahto saisi kaiken aikaan.                   
                                                   * * * * * *

Sitten annetaan vuoden 2022 kertoa, millaista energiaa sinne on luotuna, voisiko kenties edellä mainitut toiveet liikahtaa edes jollain tavalla eteenpäin.

Alkuvuoden, kevään energia liikehtii nopeana, levottomanakin. Se näkyy mm. yksittäisten ihmisten suurena muutoshaluna ja toiveena. Kaksi raskasta, vastakkainasettelun, kivun ja pelottelun vuotta ovat nyt täyttyneet. Tämän ajanjakson positiivisena tuloksena voisimme uskoa, että monien mieli ja sydän alkaa olla hyvin kyllästynyt tähän jatkuvaan tietämättömyyteen ja epävarmuuteen, sekä myös vihaan, jota myös ulkoapäin jatkuvasti lietsotaan. Toiveet paremmasta tulevaisuudesta itävät jo monen yksilön ajatuksissa.

Ihmiskunnassa on jo tapahtunut jakaantuminen, jonka juuret ovat tämän epidemian kautta mustavalkoisessa ja syyllisiä etsivässä ajattelussa ja toiminnassakin. Jakaantuminen kahden erilaista näkökulmaa edustavien leiriin vahvistunee tulevan kevään aikana. Muutosenergia etsii kummassakin leirissä purkautumistietään. Ne, jotka ovat heränneet ja uskovat positiiviseen muutoskykyymme, alkavat tiivistää kanssakäymistään, yhteistyötään ja etsiä yhteistä, konkreettistakin suuntaansa. Ei ole tarpeen vastata syytöksiin, ei kummallakaan puolella, vaan nyt olisi aika löytää yhteinen pyrkimys järjestää elämä niin, että kaikki voisivat säilyttää itsemääräämisoikeutensa ja näin vapaan valinnan laki säilyisi. Uusia ajatuksia ja toiveita on kerääntynyt eetteriin ja niille olisi annettava mahdollisuus toteutua. 

Nyt ei ole paniikin aika, vaan luottamuksen vahvistamisen aika. Se tarkoittaa uskoa omaan itseesi ja siihen hyvään, jota kannat ja samalla myös omaan kykyysi parantua menneistä kivuista, kokemuksista ja peloistasi. On aika jakaa niitä kokemuksia, jotka kertovat muille, miten kaikki muutos on mahdollista. 

Olen usein nostanut esille ajatusta, että yhdistymme energiassa, mutta nyt on se vuosi, jolloin meidän olisi aika yhdistyä konkreettisestikin, yli rajojen ja erilaisten näkökulmien. Meillä on monia ihania ystäviä Suomessa ja Ruotsissa ja heidän kanssaan olisi nyt hyvä aika jakaa kokemuksia siitä, miten voisimme voimamme yhdistää kohti sitä muutosta, jota me kaikki tavoittelemme.

Vastuun ajatus nousee tulevan vuoden yhdeksi keskeiseksi kiistakapulaksi, ja se tulisikin vihdoin ymmärtää korkeammasta näkökulmasta. Korkeampi ymmärrys ja viisaat valinnat ovat kollektiivisenkin evoluution päämääriä, sillä vain sillä tavalla voimme välttää ne samat tuskat, joita ihmiskunta on tuhansien vuosien ajan läpikäynyt. Nyt olisi hyvä aika ottaa vastuu omasta kehityksestä ja positiivisesta muutoksesta, sillä korkea tuki siihen on tulevan vuoden lahja ihmiskunnalle.
Ihmiskunnan on kuitenkin tunnustettava vastuunsa kaikessa, mitä konkreettisessa maailmassa eteemme tulee. Viisaus sen ymmärtämiseen, mitä tehdä yksilötasolla, jotta muutos voisi olla todellinen eikä vain haave, jota yhdessä ylläpidämme, on nyt jaettava kaikkialle ja kaikille, jotka nyt etsivät.

Tiedän, että tässä blogissa on jo vuosikaudet "jankutettu" yhteenliittymisestä ja itsekkyyden pois puhdistamisesta, ja jälleen kerran se nousee vuoden teemojen joukkoon. Vastuun laajentamisen ajatus koskee yhteenliittymistä hyvän päämäärän, oikean, kaikkia olentoja hyödyttävän muutoksen tähden. Ajatus hyvästä, positiivisesta, rakkaudellisesta muutoksesta on itänyt jo vuosikymmeniä, mutta ajatuksen toteutukseen tarvittavien tekojen ja työkalujen puuttuminen ovat lähes aina kaataneet hyvät ideat ja yritykset. Nyt voisi olla aika tuoda yhteisen sopimuksen kautta uusi alku kaikkien kaipaavien saataville, niiden hyvien muutostyökalujen muodossa, jotka meille kaikille on annettu. Nyt on hyvä aika kääriä hihat!

Myötätunto, konkreettisen tason lähimmäisen rakkaus, epäitsekäs toiminta, yhdessä tekeminen, lempeys ja ymmärrys kanssakäymisissä ovat myös sellaisia teemoja, joita korkea suunnitelma on tälle tulevalle ajalle laatinut. Nyt on meidän jokaisen aika jälleen kerran pohtia, mitä se omassa elämässä tarkoittaa. Tahdotko avoimin sydämin olla kontaktissa luontokappaleiden kanssa, huolehtia niistä niiden yhä peinenevässä elinpiirissä vai tuotko sinä tietoisuutta, miten voisimme yhdessä muuttaa maailmaa kaikkien olentojen tarpeet ja kehitys huomioiden. Vai oletko sinä se, joka kuljet kaupungista toiseen kertoen omasta kokemuksestasi, jaat tietoa ja tyäkaluja, jotta muutkin voisivat uskoa muutokseen. Tai kenties sinä olet se, joka tuo korkeaa informaatiota ja värähtelyä maan päälle, jotta muut saisivat kokea suurempaa Valoa ja totuutta. Ehkä sinä olet parantaja, joka kertoo omasta rakkaudellisesta parantumispolustaan, auttaa muita, jotta muutkin voisivat uskoa. Vai oletko sinä se, joka kulkee eksyneiden rinnalla, hiljaa heitä rakastaen... Meille kaikille on olemassa oma suunnitelma, joka korkeammassa toteutuksessaan tuo vain hyvää koko ihmiskunnalle. Tahdotko siis sinä liittyä niiden joukkoon, jotka eivät anna periksi, vaan ottavat henkisyyden arkeensa ja ahkeralla sitoutumisella muuttavat maailmaa itsensä kautta ja lopulta tulevat vihityksi tehtäväänsä. 

Ensi vuosi on suurten valintojen vahvistamisen vuosi. Ja ensi kevät-kesä tulee näyttämään, mitä se parhaimmillaan ja ehkä myös pahimmillaan voi eteemme tuoda. Nyt jos koskaan on tärkeää pysyä Valossa ja luottamuksessa, vaikka maailma näyttäisikin välillä ikäviä kasvojaan. Mitä vahvempi on yksittäisten ihmisten luottamus Valoon ja Korkeaan Apuun, sitä enemmän luomme yhdessä sen positiivista ilmentymää. 

Minäkin olen tahtonut uskoa kaiken hyvän vain tapahtuvan ja ihmiskunnan yhtäkkisesti nousevan puhtaaseen rakkauteen ja niin olisivat kaikki ongelmat pois pyyhityt. Toki se mahdollisuus on olemassa, mutta jotta se toteutuisi, on yksilöiden luotava sille polku oman muutoksensa kautta. Käytännössä se tarkoittaa, että me herätämme sen Jumalallisen kipinän itsessämme omalla henkilökohtaisella työllämme. Se tarkoittaa sen kipinän muistamista kaikissa elämän olosuhteissa, varsinkin vaikeissa tilanteissamme. Pelkkä oman ja muiden Jumalallisen kipinän tunnistaminen, itsemme muistaminen ei vielä tuo pysyvää muutosta, vaan se on vasta alku sille suurelle muutokselle, jota ihmiskunta nyt tavoittelee. Elämä itse meitä sitten opettaa ja tuo kehityksen mahdollisuudet eteemme. Henkinen kehitys jo sanoina kertoo, että meidän jokaisen on kehityttävä kohti Henkeämme, todellista Itseämme. Meidän on tehtävä oikeita valintoja ja muutettava sitä, mitä olemme aiemmin itsellemme ja muillekin luoneet. Se on sielun värähtelyn puhdistamista ja sitä kautta kohoamista. 

Tulevana vuotena suurin piirtein elokuun ajankohta nousee erityisenä esille. Se nostetaan vuoden kuukausista muista erilleen, kuin ylöspäin. Samalla se vetää heinäkuuta ja syyskuutakin mukanaan. Näkymän merkitystä ei ikävä kyllä kerrota, saan vain tämän kuvan. Loppuvuosi näytetään kuin tasaisena janana, ja ymmärrän, että mikään ei vielä ole kiveen hakattu, vaan me kaikki yhdessä luomme vuoden ensimmäisen puoliskon aikana loppuvuoden energiat. 

Tämä luomisen ajatus lieneekin vuoden 2022 suurin oppiläksy, samalla kun se tarkistuttaa meidän jokaisen suunnan jällen kerran. Valitsenko pelon vai luottamuksen, eriytymisen vai yhteenliittymisen, negatiivisuuden vai rakkauden, tuomitsemisen vai myötätunnon.  

SYDÄMELLINEN KIITOS KULUNEESTA VUODESTA, KIITOS ETTÄ OLET JA USKOT KANSSAMME MUUTOKSEEN, OMAN TYÖN, VALON JA RAKKAUDEN KAUTTA.

TERVETULOA VUOSI 2022 !

Henkinen yhteisö

Keskiviikko 8.12.2021 klo 12:24 - Eija

Tänään kirjoitan ensimmäistä kertaa syvällisesti meidän henkisestä yhteisöstämme. Mikä on yhteisömme päämäärä, millaista on asua yhteisössä ja mikä on se pohja, jolle me rakennamme tämän yhteisön elämän. Tätä on pyydetty vuosien varrella monen monta kertaa. Monet ovat kiinnostuneita ja uteliaitakin miksi me olemme valinneet tällaisen, jopa tässä ajassa erikoisen elämäntavan. On myös paljon vääriä käsityksiä, arveluita ja silkkaa pahan puhumista, koska ei olla otettu selvää, miten me oikeati elämme.

Yhteisössä asuminen perustuu meillä yhteiseen elämäntapaan, yhteiseen suureen haluun kehittyä yhdessä henkisinä ihmisinä. Tämä on täysin sitoutumaton yhteisö, vaikka me kyllä olemme sitoutuneet itsemme kehittämiseen. Me emme ole mikään uskonnollinen lahko, joka seuraa jotain johtajaa, vaan me olemme tasavertaisia, ja henkilökohtainen pyrkimyksemme on meillä kaikilla sama. Kaikki, jotka täällä asuvat, ovat valinneet itse tämän polun, jota he nyt tahtovat kulkea. Kaikki myös ovat vapaita valitsemaan jotain muuta, mikäli he niin jonain päivänä kokevat. Tässä yhteisössä ei rajoiteta kenenkään vapaata tahtoa, mutta jotta yhteiselämä sujuisi, on oltava yhteiset ohjeet, miten toimimme. Ihan niin kuin missä tahansa perheessä. 

Yhteisöömme liittymiseen ei ole ollut kuin kaksi edellytystä, jotka kerromme, kun joku ilmaisee halunsa kokeilla tällaista asumismuotoa ja elämäntapaa. Puhtauteen pyrkiminen, raitis elämäntapa on yksi. Emme siis käytä mitään tajuntaa muuntavia aineita, vaan kaikki pyrkimyksemme tähtäävät puhtaisiin kokemuksiin itsestämme ja maalmamme monista tasoista. Toinen ja oikeastaan se tärkein yhdessä elämisen perusta on henkisen kehityksen metodiimme tutustuminen ja sitä sitten arjessa noudattaminen. Tämä on asia, joka on noussut muutamalla yhteisössä elämistä kokeillella esteeksi, koska sen tärkeyttä ja syvyyttä ei ole oikein ymmärretty ja sisäistetty. Muuten meillä ei ole ns. sääntöjä, joita tulisi noudattaa tai muuta, mikä yksilöä millään tavalla rajoittaisi.

Mikä on siis meidän henkisen työn pohjamme, mikä päämäärämme?

Meidän tärkein ja korkein päämäärämme on kehittyä henkisinä olentoina ja sitä varten meillä on kaiken pohjana värähtelyn kohottamiseen ja maailmankuvan henkistymiseen tähtäävä metodi, jota arjessamme toteutamme. Metodi, henkinen työskentelytapa, on moniin vanhoihin viisauksiin perustuva, mutta tähän aikaan päivitetty itsensä kehittämismenetelmä, jota on tarkoitus käyttää arjessa, joka päivä. Tämä metodi on Patrickin monien vuosien aikana kehittämä metodi, joka tässä ajassa tuotiin meille nimellä Luxia-method. Sen avulla me kaikki työskentelemme itsemme henkistämisen ja värähtelymme kohottaisen päämäärä mielessämme, samalla kun meistä jokainen pyrkii arjessa myös paremmaksi, läsnäolevammaksi ja myötätuntoisemmaksi ihmiseksi sekä kanssakulkijaksi. 

Yhteisössämme elää kaikenlaisista elämäntilanteista tulleita ihmisiä, monenlaisten sielukokemustensa kanssa. Me uskomme ja toisilla on myös omia vahvoja muistikuvia siitä, että elämä jatkuu ajassa. Synnymme uudelleen ja uudelleen erilaisiin kehoihin, erilaisiin kulttuureihin ja aikoihin ja aina suunnitelmissamme on oppiminen, kehitys, vanhan puhdistaminen ja heräämisen kautta suuremman suunnitelmankin näkeminen. Kunnes olemme kaiken ymmärtäneet, oppineet, puhdistuneet, kohonneet ja lopulta yhtyneet Elämää ylläpitävän Lähteen viisauteen.

Koska meillä kaikilla on omat kokemuksemme sielumme muistissa, monen elämän ajalta, me kuljemme tätä kehityspolkua kukin omassa vaiheessamme, toinen toisiamme auttaen ja tukien. Me emme tahdo teeskennellä olevamme täydellisiä henkisiä ihmisiä, vaan ymmärrämme, että me olemme keskeneräisiä. Tässä kohtaa olemme välillä törmänneet siihen harhaan, joka on ollut joillakin yhteisössämme vierailleilla tai kursseillemme osallistujilla, nimittäin, että kaikki täällä olijat ja asuvat olisivat lähes valaistuneen tilassa, kaiken yläpuolella olevia rauhan ja harmonian olentoja, joiden säteilystä muut saisivat vain nauttia. Valitettavasti se on harha, joka ehkä on syntynyt väärästä henkisyyskuvasta ja omista toiveista. Me olemme tavallisia ihmisiä, jotka pyrkivät samaan päämäärään yhdessä ja kukin omassa tahdissaan. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö joukossamme olisi jo niitä, jotka ovat henkisyydessään pidemmän matkaa kulkeneet ja siksi jo viisautta ja puhtaampaa värähtelyä kantavia. Meillä on joukossamme jo muiden auttajia ja ohjaajia, kukin lahjojensa mukaan. 

Yhteisömme pyrkii harmoniaan ja rauhan ylläpitoon ja korkeaan värähtelyyn taloissamme, mutta ei naamareiden ja valheellisen minäkuvan kautta, vaan oman työn avulla.

Arjen työmme on vastuun ottamista itsestämme, heikkouksistamme, matalammista tunteistamme ja ajatuksistamme. Ja pyydämme joka päivä apua korkeammilta voimilta, jonka lähde on yksi ja kaikille yhteinen, käytettiin siitä mitä nimeä tahansa. Me turvaamme Valoon, yhteisöön ja tähän metodiin. Ne yhdessä ovat tämän yhteisön syvin idea. Samalla se antaa meille ne työkalut ja toimintamallit, joita noudattamalla me kuorimme itseämme, kerros kerrokselta kohti puhdasta ydintä, kohti omaa todellista Itseämme, joka yhdistää meidät kaikki ihmiset toisiimme Valon tasolla. Se, ettemme joka hetki kykene näkemään sitä meitä, ja kaikkea luotua yhdistävää Valoa, Henkeä, on rakkauden kokemisen este, jota pyrimme yhdessä pois työstämään, jotta myös ihmiskunta voisi kauttamme muuttua. Meillä on siis oman työmme kautta suurempi päämäärä, eli työmme kuuluu hyödyttää kaikkia olentoja. Toisin sanoen yritämme muuttaa maailmaa paremmaksi, pienin, jokaisen yksilön mittaisin askelin. Me näemme, että maailma voi muuttua vain yksittäisten sielujen rauhanomaisen muutoksen kautta

Tottakai kun on kysymys jo kymmenistä ihmisistä, jotka ovat tässä samassa yhteisössä, kuin laivassa merellä kohti samaa satamaa, tarvitaan kapteeni, joka koko ajan varmistaa, että myös sumussa kuljemme kohti oikeaa suuntaa. Se on välttämätöntä, sillä muuten voisi laiva ajautua karille ilman pätevää kipparia. Meidän kipparimme on Patrick, joka on metodin tämän ajan isä ja sen kautta itse oman puhdistuspolkunsa kulkenut. Emme kuitenkaan seuraa häntä, vaan sitä henkistä polkua, mitä hän on meille ohjeiksi tuonut, lukuisten edeltäjiensä tavoin, sillä ihmiskuntaa on aina yritetty opettaa elämään oikein ja totuudessa. Tarkoitus on että jokainen ponnisteleva löytäisi yhteyden omaan Korkeimpaansa, omaan Valoonsa, eikä antaisi voimaansa tai tahtoansa kenellekään "johtajalla" tai gurulle. On tietenkin selvää, että ne jotka kulkevat edellä, auttavat ja opastavat muita, sillä heillä on jo kokemusta ja riittävää myötätuntoa niille, jotka etsivät itseään ja välillä kompastelevatkin. Se on myös tällaisessa yhteisössä asumisen suuri lahja. Apu on lähellä ja samoin tuki.

Minä usein haaveilen maailmasta, jossa ei olisi pelkoa, ei kilpailua eikä eriarvoisuutta, ja niihin perustuvia negatiivisia tunne-energioita, vaan yhteinen päämäärä kantaisi kaiken henkilökohtaisen yli ja niin myös haasteet voitettaisiin.
Arjessamme me harjoittelemme haasteisiin ja erilaisiin näkökantoihin suhtautumista henkisen näkökulman kautta. Puhdistustyöllä ja vastuun ottamisella pyrimme löytämään sen tilan, jossa kohtaamme toisemme Valon kantajina, emmekä siis syytä toisiamme tai yritä puhua muita ympäri, jotta oma mielipide saisi vallan tai oma negatiivinen tunne oikeutuksensa.  Päin vastoin, henkisen työn tarkoitus on juuri luopua henkilökohtaisesta ja löytää yhteinen. Käytännössä tämä tarkoittaa avointa keskustelua ja omien esteenä olevien tunne-energioiden puhdistamista ja sen kautta muiden ymmärtäminen ja heidän esteensä näkeminen on helppoa ja yhteiseen hyvään pyrkiminen vie omista haluista lopulta voiton. Avoimuus myös omissa kipeissä kohdissa vie eteenpäin ja yhteisön sisällä luottamus muihin vahvistuu myös sen kautta, sillä niin jokainen oppii näkemään, että olemme samanlaisia kipuinemme ja heikkouksinemme. Ja lopulta voimme päästä niistä eroon ja luottamus Valoon ja muihin ihmisiin löytää meissä pysyvän kodin.

Tämän perusharjoituksen, vahvan pohjan lisäksi arkeen kuuluvat yksityiset ja yhteiset hiljentymiset, jotka tähtäävät oman Itsen yhteyteen ja sisäisen ohjauksen kuulemiseen. Mieli on rauhoitettava, jotta se olisi mahdollista ja sitä varten hiljentymisharjoitus tuo yhden palasen kohti henkistä päämäärää.
Mahdollisimman puhdas kasvisruoka tukee myös samaa päämäärää. Yhteiset ruokailuhetket lisäävät perheeksi kasvamista, johon myös tähtäämme. Me yritämme omalla esimerkillämme näyttää kuin uutta, rajoja rikkovaa perhemallia. Emme tietenkään hylkää omia läheisiämme, jotka eivät jaa tätä arkeamme samalla tavalla, vaan muistamme sen, että kaikki ovat tärkeitä ja rakkaita heidän itsensä tähden, ei sen tähden, miten ovat valinneet kokevansa elämää. 

Kun elää mahdollisimman puhtaasti, niin ajatuksen, puheen, tunteen ja lopulta käytöksen tasolla, voi saavuttaa onnea, joka ei ole kiinni ulkoisesta, vaan sisäisestä Valosta ja sen tuomasta varmuudesta. Näkökyky laajenee ja myötätunto muita kohtaan syvenee. Se ei aina tarkoita perinteisiä käytösmalleja, vaan se kurkottaa sielun suunnitelman tasolle, kun on hetki auttaa ja palvella muita. Palvelemisen ajatus on vielä yksi kultainen lankamme, jota kukin seuraavat oman kykynsä ja ymmärryksensä mukaan. Mutta tässäkin päämäärä on meillä kaikilla sama. Me tahdomme palvella ihmisiä hyvässä ja auttaa muitakin kohti omaa Itseään. 

Tällainen polku ei ole välttämättä helppo polku, sillä yhteisössä asuminen takaa sen, että kasvun paikkoja tulee eteen oikeastaan joka viikko. Mutta jos suhtautuu niihin henkisellä ymmärryksellä, tämä voi olla nopeampi polku kuin yksin kulkien, sillä mitä enemmän peilejä, sitä varmemmin pääsee itsensä äärelle ja siihen työhön, joka vie kohti Valoa.

Tässä ajassa yhteisömme Taalintehtaalla käsittää lähes kolmekymmentä henkilöä, kolmessa eri talossa, mutta onneksi melko lähekkäin. Tapaamme yhdessä ainakin kolme kertaa viikossa, jolloin meillä on yhteinen hiljentyminen täällä päätalossamme, Portaluxiassa. Yritämme muutenkin elää yli talojen rajojen ja olla kanssakäymisissä toistemme kanssa mahdollisimman paljon. Tulijoita yhteisöön olisi lisääkin, mutta tilat eivät enää anna myöten. Ohjauksemme onkin nyt sisämaahan päin, kohti maaseutua ja omavaraisuuteen pyrkiminen on yksi tärkeä päämäärä. Myös rauha ja vieläkin suurempi yhteisöllisyys ja toivomme myös, että silloin voimme ottaa mukaan vielä ne, jotka samaan suuntaan kanssamme tahtovat kasvaa. Talomme ovat nyt myynnissä ja uutta, suurempaa paikkaa tähyillään. Tämä paikka on ollut tarpeellinen ja hyvä, palvellut hyvin tässä tarkoituksessaan. Nyt on kuitenkin uuden aika, milloin se sitten koittaakaan!

Minun tehtäväni on olla kuin tämän yhteisön äiti. Arjessa minulla on omat työni, tulkintani ja kirjalliset työni sekä auttamistyö Patrickin kanssa, mutta usein istun alas milloin kenenkin seuraan ja kuuntelen, tuen ja annan neuvoja, joita varsinkin nuoremmat yhteisön jäsenet kaipaavat. Patrick tekee sitä samaa, hän on meidän kaikkien suuri tuki ja kuuntelija ja myös hauskuttaja, silloin kun olemme kotona. 

Me olemme matkustaneet Pn kanssa paljon viimeisinä vuosina, ainakin ennen koronaa. Se kuuluu meidän palvelun kuvaamme. Me menemme sinne, mihin Auttajat meitä ohjaavat, kyselemättä, vain Valoon luottaen. Koenkin, että elämäni on ollut viimeiset vuodet paitsi kiireisiä, myös niin suuren siunauksen täyttämiä, etten koskaan voinut sellaista edes kuvitella. Oma henkilökohtainen työni on kantanut hedelmää, mutta valmis toki en ole, lähimainkaan. Olen kuitenkin hyvin kiitollinen tälle metodille ja Patrickille, että olen monessa muuttunut ja olen myös hiukan parempi ihminen kuin kymmenen vuotta sitten. Viisaus on syventynyt, näköalat ovat laajentuneet ja se totuus, jota itsessäni olen kantanut, on saanut vihdoin ilmenemisensä arjessa. Saan palvella ja käyttää lahjojani muiden hyväksi joka päivä, missä sitten kuljemmekin. Kehitys jatkuu, mutta päämäärä on joka päivä sama: kohti Valoa, totuudessa ja nöyryydessä. Kun me olemme poissa, voimme huoletta jättää kotimme muiden huomaan ja palata hiljalleen arkeen muiden kanssa.

Lämpimiä ajatuksia teille kaikille, kiitos että jaksatte etsiä, tutkia ja kehittää itseänne. Toivon, että blogini tukevat teitä, auttavat jaksamaan ja uskomaan omaan polkuunne. 

Joulukuun seisaus

Perjantai 3.12.2021 klo 14:10 - Eija

Hiljalleen vierimme kohti vuoden viimeisen neljänneksen päättymiskohtaa, talvipäivänseisausta. Tänä vuonna tuo hetki on 21.12. klo 17.59 täällä meidän pohjoisella pallonpuoliskollamme. On siis vuoden lyhyimmän valon ajan päivä, mutta siitä alkaa jälleen valoisan ajan piteneminen, ainakin täällä eteläisessä Suomessa. Lapissa kaamosta kestää vielä monen monta päivää ja mitä ylemmäksi napapiiriltä noustaan, sitä pidempi on kaamosaika. Tuona aikana aurinko ei nouse ollenkaan horisontin yläpuolelle ja esimerkiksi Utsjoella tuota hämärän hyssyä kestää yli viisikymmentä pävää. 

Mitä tänä vuonna liittyy tulevaan talvipäivänseisaukseen? Jokainen seisaus on aina omanlaisensa energiaa kantava ja vahvuuksiltaankin erilainen.
Huomenna, 4.12. on vuoden viimeinen pimennys ja sekin vaikuttaa tulevaan seisaushetkeen. Äitimaa seisahtaa hetken, vetää syvään henkeä ja jatkaa jälleen kiertoaan auringon ympäri. Seisaushetkellä Äitimaan pohjoinen puolisko on kaukana auringon voimasta, emmekä voi suoraan ottaa vastaan postia elämän ylläpitäjältä ja Äitimaa ottaakin silloin vastaan aurinkokunnan terveiset. 

Aurinkokunnan terveiset ovat tälläkin kertaa voimakkaat ja muuntavat. Avautuu nimittäin yhteys suureen syvään ja tuntemattomaan voimaan, joka galaxissamme vaikuttaa. Tuo voima antaa meille sykäyksen planeettoihin yhtyessään. On meidän aika hengittää syvään sisään tuota voimaa ja sillä voimalla me voimme nyt päättää muuttaa ja rakentaa maailmaa, joka on meidän hyväksemme, ei meidän Henkeämme vastaan. Tämä on suuri parantumisen loppuhuipennus, jonka voimme vastaanottaa ja välittää myös Äitimaalle. 

Herkkänä ihmisenä, paljon aistivana, olen ollut melko lujilla kuun pimennyksestä saakka. Huokaisen helpotuksesta kun tämä kahden viikon pimennysjakso vihdoin kääntää suuntaansa kohti talvipäivänseisausta. Liian monet energiavirrat, ympäröivät tunne-energiat, yhtäkkiset kollektiiviset laskut ja nousut ovat tuntuneet välillä kuin myrskytuulen puuskilta, joihin ei ollut varautunut. Myös oma rakenne on ollut muutostyön alla ja niin myös haittahyökkäyksille alttiimpi.
Omassa sydämessä on ollut vaikeampi pysyä ja rauhan tunne on välillä kadonnut, mutta onneksi hiljentymisten kautta jälleen saavutettu. Tulen elementti minussa on nostanut levottomuutta, niin kuin aina uuden edessä ja oma halu toimia - Vihdoin!- on ollut voimakas. Syvä tietoisuus kuitenkin, ettei ole ollut toiminnan, vaan luottamuksen vahvistamisen aika, on saanut työstämään sitä, mikä vielä voisi olla uuden esteenä. Yhteys omaan Lähteeseen, Korkeimpaan on ollut vahvana läsnä, mutta kuuluvuus on ollut heikompi kuin moneen vuoteen. Tässä hetkessä se on jälleen selkiytynyt, ja on kaipaamani Hengen äänen aika. 

Seisaushetki avaa jokaiselle halukkaalle laajemman kuvan tapahtumista, kollektiivisesta tilasta ja sen luomasta suunnasta. Sitä kaikkea kuuluu nyt katsoa ja tutkia viisauden, pelottomuuden, luottamuksen ja myötunnon silmin, sillä se antaa meille jälleen viestiä siitä, mihin emme enää takerru. On tärkeää luoda tulevaisuutta viisauden ja luottamuksen kautta, ja niin saavuttaa se muutos, jota me ja tämä planeetta tarvitsee.

On Suuren Toivon Ylläpitämisen Aika ja ovi siihen avautuu 21.12.2021 hetkellä.

Niin paljon ykkösiä ja kakkosia! Kehoja, joiden tehtävänä on kantaa sielua ja sen suunnitelmaa tääsä elämässä. Ja yhdessä saamme niistä kauniin luvun, joka tähtää uuteen korkeampaan värähtelyyn ja sen nousevan polun kautta suureen muutokseen.
Tässä seisauksessa luku 11 on syvän tiedostamisen, laajasti näkemisen, sisäisen ohjauksen ja viisauden jakamisen luku, joka vahvistuu sitoutuneilla valon polun kulkijoilla opettajaksi vihkimisen hetkeen. On aika viisaiden, Valon edustajien hetki alkaa henkiset, pyhät, totuuteen perustuvat opetuksensa, jotka nojaavat omaan polkuun, omiin kokemuksiin ja sydämen ääneen niiden kautta. 

Meidän yhteisömme on kulkenut yhdessä yhteistä polkua jo yli kuusi vuotta. Mekin olemme uuden edessä ja joukostamme nousevat myös uudet henkiset auttajat ja opettajat. Voisi sanoa, kiitollisuudella, että uusi sukupolvi ottaa vihdoin "vanhat" lahjansa ja viisautensa laajempaan käyttöön ja alkaa niiden kanssa oman matkansa kaikkien henkistä polkua kaipaavien keskuudessa. Me tosiaankin siunaamme heidät matkaan kiitollisuudella. 
Yhteisönä jatkamme ja vahvistumme ja kolkuttelemme jo uuden asuinpaikan ovella, missä se sitten meille avautuukin. Meidän on aika siirtyä sisämaata kohti ja löytää pieni kylä kasvavalle henkiselle perheellemme. Mutta ihan vielä ei ole aika toimia, jarru on tarpeen, vaikka kuvia ja vaikutelmia virtaakin jo sisään!

Syvään hengitys on vielä tänään tarpeen ja huomennä tapaamme korkeammissa taajuuksissa pimennyshetkellä. 

Seuraava blogi käsittelee yhteisöämme, sillä siitä on tullut paljon pyyntöä niin ylhäältä kuin etsijöiltäkin. Avaan oveamme teille kaikille, jotka myös haaveilette yhteenliittymisestä, vahvuudesta sen kautta ja uuden ihmismallin luomisesta. Kerron haasteista ja niistä selviytymisestä, sekä siitä, miten elin tärkeää on yhteinen päämäärä ja metodi jolla siihen pyritään, sillä pelkkä halu ei riitä viemään suurempaa ihmisjoukkoa oikeaan suuntaan. 

Rakkaudella taas, halauksin Eija 

Valonkantajat Pohjolasta

Keskiviikko 24.11.2021 klo 22:18

Moni teistä on varmaankin kuullut lauseen: Valo tulee Pohjolasta. Niin olen minäkin jo 90-luvulla ja usein sen jälkeen miettinyt missähän mahtaa olla tuon lauseen juuret. Lause liitetään henkiseen muutokseen ja sellaiseen aikaan ihmiskunnassa, milloin valoa todella tarvitaan.

Tuon ajatuksen takana on henkisen valon esiin nouseminen täältä Pohjolasta ja sanonnan äitinä kerrotaan olevan itse H.P.Blavatsky. Blavatsky oli teosofisen liikkeen perustaja ja myös kaiken sen tiedon ihmiskuntaan kanavoinut. Salainen Oppi on hänen suurteoksensa.

Meillä Suomessa suurin teosofian hahmo on tottakai ollut Pekka Ervast (1875-1934). Hän oli perustamassa Suomeen teosofista seuraa ja toimi sen ylisihteerinä yli kaksikymmentä vuotta. Ervast oli ahkera luennoitsija ja vieraili mm. Tukholmassa useaan otteeseen kertomassa teosofisesta maailmankuvasta.

Esimerkkinä Ervastin kansainvälisistä yhteyksistä voidaan mainita vuoden 1900 skandinaavisen teosofisen liikkeen vuosikokous Tukholmassa, jossa Ervast toimi teosofisen liikkeen perustajajäsenen H.S.Olcottin tulkkina. Olcott taas oli läheinen ystävä itse Blavatskin kanssa. Ervast sai siis syvää oppia oikeasta lähteestä jo nuorena, parikymppisenä miehenä.

Toinen merkittävä tuttava ja tukijakin Ervastilla oli kreivitär Constance Wachtmeister, joka italialaisesta syntyperästään huolimatta asui pitkiä ajanjaksoja Ruotsissa. Juuri tämä kreivitär toi pohjoismaihin tämän kuuluisan sanonnan. Kreivitär myös oli Blavatskyn läheinen ystävä ja alunperin tuo sanonta siis on itse H.P.Bn. Tarkalleen kreivittären on kerrottu siteeranneen Blavatskyä näin: "Kaikki tuntuu petävän jalkojen alla ja pimeys vallitsee. maailmassa. Muistakoot teosofit silloin kääntää katseensa Pohjolaa kohti, sillä Suomesta tulee valo. Näin sanoo madame Blavatsky." Jossain myöhemmissä teksteissä juuri Pekka Evast nostettiin tuon tuojaksi, sillä hänellä oli suuri tehtävä tuoda pyhä tieto yhteen tieksi, jota jokainen voisi kulkea.

Ervastia houkuteltiin jäämään Ruotsiin moneenkin otteeseen, mutta hän koki, että häntä tarvitaan Suomessa, sillä hänen omat näkynsä koskivat Suomea ja Suomen kansallishaltijaa ja hänen tehtäväänsä. Hän toimikin aktiivisesti Valon tuomiseksi ihmisten elämään ja hän antoi selkeät henkisen elämän ohjeet, mestarimme Jeesuksen Vuorisaarnan mukaisesti.

Viime vuosina olen usein pohtinut sitä, miksi henkisyyden toteuttaminen arjessa on usein  niin vaikeaa. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka Suomi sai selkeät ohjeet hyvin korkealta taholta, niitä ei täällä ole omiksi otettu, edes ns. henkisissä piireissä. Ervastin persoonasta ja toiminnasta päin vastoin on yritetty kaivaa kaikkea negatiivista ja rumaa, jotta hänen tuotantonsa ja viestinsä ihmiskunnalle voitaisiin niiden kautta liata ja jopa mitätöidä. 

MIksi siis on niin, että he, jotka tuovat hyvät ja selkeät ohjeet, miten edes pyrkiä kohti parempaa ihmisenä olemista, heidät aina omalla maallaan "ristiinnaulitaan". Me suomalaisina voimmekin kysyä, olemmeko mekin tehneet niin sille mestarille, joka meidän maallemme annettiin. Olemmeko kunnioittaneet sitä perintöä, joka meille jätettiin ja ohjeiksi annettiin?

Henkinen perintömme, juuremme ovat teosofis-kristosofista alkuperää, mutta ne ulottuvat kyllä Kalevalaan. Suomen kansan tehtävä Valon ylläpitäjänä ja ihmiskunnan uuden, vaikkakin vanhaan tietoon perustuvan "uskonnon" tai henkisen polun soihtuna ja kulkijana on jäänyt kaiken muun "huuhaan" jalkoihin. Miksi niin? Oma kokemukseni etsijänä on se, että muutamat ihmisen perusenergioista vievät voiton valosta ja omasta henkisestä työstä ja ne ovat laiskuus ja itsekkyys. Jopa henkisyydestä etsitään jotain itselle, eikä sen etsintä aina perustu syvään Jumalallisen totuuden kaipaukseen, mihin Ervastin tuomat elämänohjeet ja monet kirjat antavat pyhän vastauksensa. Sillä hän loi tänne Suomeen sen perustan, jolle tämän päivän todellinen henkisyys voi rakentaa. Tukevasti ja varmasti totuuteen nojaten.

Suomalaisissa on myös traumaperintöä, joka tekee meidät henkisesti melko hitaiksi, epävarmoiksi ja usein ulkokultaa tuijottaviksi. Henkisyydessäkin etsitään jatkuvasti apua Suomen ulkopuolelta ja ikävä kyllä usein vääristä lähteistäkin tulevien lähettiläiden sanomakin otetaan innostuksella vastaan. Mikä on vialla, miten korjata tuo hitaus tai vastahakoisuus vastaanottaa jotain, joka on pysyvää, jotain, mikä antaa kaikille polun, jota arjessa kulkea, sen sijaan että seurataan guruja ja julkkiksia heidän itsensä tähden.

Nyt olisi meidän aika ryhdistäytyä ja yhdistyä, jotta Valon soihtu olisi mahdollisimman suuri. Yhdessä, kaikki henkisyyteen heränneet voivat tehdä niin paljon enemmän kuin vain yksittäiset pienet ryhmät. Me voisimme aloittaa uuden aikakauden, joka perustuisi tuohon henkiseen perintöömme ja sen kauniisiin ohjeisiin ja ottaa ne uudistettuina tähän päivään, osaksi elämää.

Nyt siis kysyn, kuka siis vie Valon soihtua, paitsi ehkä ne harvat, jotka pyrkivät Pyhien Ohjeiden mukaan elämään? Kuka avaa oven siihen tiedon, viisauden ja rakkauden Kosmiseen Temppeliin, joka maaperäämme on pystytetty jo sata vuotta sitten? Kuka kulkee Valoa kantaen, ohjeita elämässään noudattaen niin, että muutkin näkevät ja lopulta seuraavat? 

Sillä aika on nyt. Nyt kaikki alkaa kadota jalkojemme alta ja maailmassa todellakin vallitsee pimeys, jollaista ei ehkä Ervastikaan olisi saapuvaksi uskonut. Ihmiskunta on kuin raatelevan suden hampaissa, apua huutaen ja kuitenkin se uudelleen ja uudelleen kääntyy saman suden puoleen apua pyytäen ja siihen turhaan luottaen. Pelkäämme sutta, kierrämme kehää, ilman yhteistä henkistä päämäärää. Ihmiskunta elää syvimmässä harhassaan, josta lopulta kaikki kuitenkin voisivat herätä.

Nyt tarvitaan Valonkantajia, rohkeita esimerkkejä ja vahvoja itseensä ja annettuun tehtäväänsä luottajia. Me emme enää tarvitse satoja henkisiä opuksia, vaan edes sen yhden, jossa on totuus ja tieto, miten toimia, jotta Valo lopulta tulee Pohjolasta. Sen perustan avulla, joka tänne muinoin Valosta valettiin.

Valo on Rakkaus, joka sulkee sisäänsä kaiken, mitään tuomitsematta, ketään ulos jättämättä. Valo on Totuus, jota seuraten löytyy tie, joka lopulta on elämä itse. Valo on meidän jokaisen lahja, jota tulisi kiitollisena kantaa, kaikkien hyväksi. Valo, joka meissäkin virtaa, on loppumattomasta luovasta ja elämää ylläpitävästä Lähteestä. Ilman Valoa ei mikään elollinen olisi olemassa, et sinäkään. Meidän jumalallinen tehtävämme maan päällä on toimia tuon Valon kantajina, samalla antaen muillekin toivoa, työkaluja ja uskoa muutokseen, jonka yhdessä voimme tehdä. Tieto, totuus ja työkalut ovat ne Valo, jotka voimme täältä eteenpäin välittää. Juuri nyt, kun on pimeyden aika, tarvitsemme Valoa koko maailmaan.
Olkoon siis Pohjolan Valon aika!

Nyt lamput esiin!

Keskiviikko 17.11.2021 klo 12:58

Sateessa ja sumussa avautui tämä päivä Taalintehtaalla. Talvi ei vielä näyttäydy, mutta kyllä se jo ojentelee huurteisia käsiään myös tätä etelän rannikkoa kohti.

Perjaintaina 19.11.2021 on kuun osittainen pimennys, joka viestittelee jo nyt niistä energioista, joita se kokoaa yhteen. Auttajien vuosikatsauksessa näytettiin tiivistynyttä energiaa loka-marraskuuksi ja sen voimme nyt tuntea ympärillämme.
MUTTA! Emme keskitty siihen, vaan siihen, miten voimme työskennellä niin, ettei se saa otettaan ja voimme kantaa sitä valoa, joka on elintärkeä koko ihmiskunnalle. Pienistä kauniista valovirroista voimme yhdessä synnyttää suuren valon vasta-aallon tänä pimeänä aikana. Muistakaamme siis, että Valo ja sen lisääntyminen on juuri se, miksi henkistä työtä teemme. Vaikka miten ympärillä kuohuisi raskaita energioita, ja vaikka miten me kuulisimme ikäviä ja ahdistavia uutisia maailmalta, tulisi meillä kaikilla olla sydämessämme ilo siitä, että me jokainen voimme puhdistaa tuota kaikkea matalaa omalla työllämme.  Se on meidän kiitollinen lahjamme ihmiskunnalle.

Kuunpimennyksen kesto on pitkä, jopa pisin moneen sataan vuoteen. Kokonaiskesto on jopa kuusi tuntia. H-hetki Suomessa on klo 11 aikoihin, mutta pimennys alkaa jo aamukahdeksalta  ja päättyy iltapäivällä kahden aikaan. Itse pimennys ei kuitenkaan ole se, mitä me tutkailemme, vaan sen tuoma energiavaikutus. Tähän pimennykseen liittyy muitakin aurinkokunnan tapahtumia, jotka tuovat siihen raskautta ja se saattaa purkautua ulospäin jopa agressiivisuutena. Tämä on Auttajien mukaan vaarana tämän pimennyksen ja myös tulevan auringonpimennyksen kautta.

Nyt on taas hyvä hetki muistuttaa siitä, että me luomme joka hetki tulevaisuuttamme, ihan kollektiivisellakin tasolla. Käsi sydämellä, mitä sinä luot juuri nyt? 
Vaikka me suomalaiset olemme melkoisia realisteja, jalat maassa ja olemme hyvin kartalla maailman tapahtumista, jopa murehdimme niitä, me samalla kannamme tämän kauniin maaperämme henkistä perintöä itsessämme. Ja se antaa meille kyvyn nähdä tapahtumia suuremmasta perspektiivistä ilman illuusioita, ymmärtäen samalla osamme kokonaisuudessa. Meille tämän maaperän pyhänä perintönä on jo sata vuotta sitten istutettu siemen, jonka itäminen on hiljalleen alkanut. Meidän tehtävämme on kastella sitä valolla, ei pelon tuomalla pimeydellä. Eli vaikka seuraamme maailman tapahtumia, on meidän otettava vastuun siitä, mitä ne meissä herättävät ja mitä sen kautta luomme. Me siis tartumme siihen työkaluun, jonka Korkeat Valon Auttajat ovat meille antaneet! Se on tämän maan kautta tuleva muutoslahja, jonka juuret ovat Suomen maaperässä. Kaikkien täälläkin Valoon heränneiden yhteinen tehtävä on pitää tuota perintöä hengissä oman henkisen työn kautta ja yhdistyä siihen Valon Temppeliin, joka tänne on Valon tasoille pystytetty jo sata vuotta sitten. Tästä kerron lisää seuraavassa blogissani, jossa palaan aiheeseen miksi Valo tulee pohjolasta. 

Henkinen työ on elämä itse. Se päämäärä on muuttaa itsemme kautta (=ILOA!) kollektiivista energiaa, josta kaikkien konkreettisten tapahtumien syyt kimpoavat. Se, mitä luomme yhdessä, näyttäytyy joka päivä ympärillämme maailman tapahtumina. Tärkeintä tässä prosessi on se, miten sinä tai minä suodatan tuota yhdessä luotua energiaa oman maallisen järjestelmäni kautta. Jos tunnistamme pelon tunnekoosteen tai vaikkapa agression tunteen, pyydämme niihin puhdistusta ja palaamme sen avulla sydämen rauhan tilaan. On tarpeenn työstää myös ajatuksiaan ja pyytää niihinkin Valon apua ja ohjastaa mielensä siihen hyvään, mitä jokaisen elämästä ja maailmasta löytyy. Se mitä olemme, heijastaa reaktioitamme ulkoisesta maailmasta ja siitä otamme vastuun omalla puhdistustyöllämme. Emme syytä, arvostele tai tuomitse muiden reaktioita, valintoja tai näkemyksiä, vaan ymmärrämme että ne ovat heidän heijastustaan tilassa, joissa he elävät. Ja samalla muistamme heidänkin puhtaan kipinän, jota he kantavat ja kunnioitamme ja rakastamme sitä heissä.

Vaikka maailmassamme kiehuu nyt monella tapaa, on rajakiistoja, uhkauksia ja koronan tuomaa epätoivoa ja syyllistämistäkin, on tärkeää löytää luottamus omaan voimaan tehdä muutosta. Se, miten tuo muutos meille näyttäytyy, sen saamme ajan kanssa kokea. Tärkeää on tämä hetki ja oma energia siinä. Pyydämme apua ihmiskunnan suojelijoilta, Valon Auttajilta ja sen avulla pidämme Valoa yllä ja Auttajiamme kädestä kiinni. Näin vahvistamme oman sisäisen valomme ja loistamme lamppuina kaikkia muitakin tukien. 
Tämä pimennysjakso kehottaa meitä kaikkia ottamaan lamppumme esiin ja valaisemaan niillä hyvyyttä ja iloa, jota on. 

Ulotamme valomme myös 4.12. seuraavaan auringonpimennykseen. Hiljentymisen hetki 9.20-9.45. Pimennys ajoittuu juuri itsenäisyyspäivämme alle ja tuo mahdollisuuden luoda kiitosta siitä, että suurten ponnistelujen jälkeen saimme vapauden ja sen myötä mahdollisuuden tuoda henkisyyttä maailmaan. Pimennyshetki on Jousimiehessä. Täällä me emme sitä näe, mutta olemme kuulolla sen vaikutuksesta. 

Auringonpimennyshän on aina uuden kuun aikaa, joten silloin on erityinen luomisen vahvistamisen aika. Ja jälleen kysymys, mihin keskityn, mihin uskon ja mitä tästä kaikesta sisäinen ohjaukseni sanoo. Olenko omassa paikassani, omantuntoni kanssa linjassa, vai onko nyt suurempien muutosten aika. Syviä kysymyksiä ja joskus syvältä kaivettavia vastauksia. Nyt on vähän kuin pakko katsoa syvälle omaan reppuunsa, kaivaa ne siellä lymyävät kipeydet ja raskaat tunteet ja nostaa ne esille ja pyytää niihin puhdistusta. Valo on kanssamme ja pyyntö kuullaan ja sen mukaisesti myös autetaan. Näistä oivalluksista lähtee tarkistettu tai uusi suunta ja vaikutukset, lopulliset ratkaisut ensi vuoden puolella. Vaikka suunta tarkentuisi, on nytt maltti valttia itse toiminnan kanssa. 

Tulevien viikkojen yksi tärkeä teema on myös nostaa esille kommunikaatio ja yhteistyö. Miten yhdessä loisimme tulevaa, millaista tulevaa tavoittelemme, mikä on päämäärämme, kykenemmekö saavuttamaan muut omalla sanomallamme, tai mitä oikeastaan tahdomme sanoa. Kysymykset menevät jälleen syvälle ja vastausten katsominen voi tuoda uusia oivalluksia siitä, mitä voisi nyt olla aika korjata, jotta uutta ja tärkeää lähtisi liikkeelle. 

Kuten olen blogeissani vuosia puhunut, olisi tärkeää löytää hyvää tahtoa ja väyliä yhteistoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Se on ainoa suunta, johon ihmiskunnan on pyrittävä. Kaikkien olentojen parhaaksi on maailmaa rakennettava, vaikka muutos olisikin hidasta tai toki välillä myös rajua pakottamista. Me olemme toistemme voimana ja yhdessä toimiminen on paremman tulevaisuuden avain. Tässä kohtaa me voimme taas katsoa itseemme, miten minä olen se hyvä lähimmäinen? 

"MITÄ TÄNÄÄN AJATUKSISSASI LIIKKUU,
  MILLAISIA TUNTEITA VAHVISTAT, 
  MITEN YMPÄRÖIVÄÄN MAAILMAAN,
  KOHTAAMIISI IHMISIIN REAGOIT,
  KAIKKI NE KULKEVAT TULEVAISUUTEESI.
  ÄLÄ SIIS VASTUSTA SISÄLLÄSI OLEVAA HYVYYTTÄ,
  VAAN PYRI TÄNÄÄNKIN JAKAMAAN VAIN SITÄ."

  HICS, rakas Auttajamme ja ystävämme Valon Veljeskunnassa