Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Tietäjän tarinoita

Tulevat kuukaudet ja mahdollisuudet

Torstai 29.2.2024 klo 15.17 - Eija

Te jotka olette aiempina vuosina seuranneet blogiani, olette ehkä jo odottaneet uuden vuoden katsausta. Ja tässä se nyt vihdoin on tulollaan. Viime vuosina on katsausten tuominen "alas" ollut haastavampaa ja oikeaa hetkeä on saanut odotella. Osin syy on minussa, sillä saamani informaatio on ollut vaikeaa pukea sanoiksi, mutta myös sen tähden, että näen suurta heilahtelua siinä, miten energia mahdollisesti tänne Äitimaan lapsille lopulta sitten laskeutuu. 

Kuvaa tästä vuodesta on annettu jo viime vuoden lopulla, mutta olen odotellut rauhassa, miten se asettuu. Alkuvuosi on kuitenkin ollut isoa laajenemisen aaltoa, joka varmastikin on mahdollistanut meille tarkistella suuntaa ja voimallisesti luoda uutta tulavaa, ainakin henkilökohtaisella tasolla. Taivaalliset kuviot ovat tukeneet pyhää energiaa, valoa ja yhteyden laskeutumista sielujen keskuuteen. Meidän jokaisen oma vapaa, arvokas valinta on sitten toteuttaa tuota energiaa täällä fyysisellä tasolla. Syvempi tarkoitus on kuitenkin rakentaa siltoja yli erilaisten, meidän ihmisten kehittämien rajojen. Ja ennen kaikkea luoda hyvää lähimmäisyyttä sydämestä sydämeen, yksilöiden keskeneräisyyksistä huolimatta. 

Energiat eivät ole vielä asettuneet, vaan kiihkeinä vielä hakevat muotoaan niin yksilön kuin kollektiivinkin tasolla. Toivosta ja rakkaudesta epätoivoon ja muiden syyttelyyn ovat aallot kulkeneet näinä viime kuukausina. Vastuu omasta suunnasta ja rakkaus omaa Jumalallista osaansa kohtaan on kaivettava tukinaruksi, josta pitää kiinni, sillä ulkoapäin emme saa pysyvää turvaa, vaikka miten etsimme ja yritämme takertua. Rakas takaisin avuksemme palannut Mestarini on sanonut, että ellet kykene vielä rakastamaan itseäsi puhtaalla ja myötätuntoisella tavalla, muista rakastaa edes sitä Jumalan kipinää itsessäsi, muuten käännät selkäsi Luojalle, joka sinunkin elämääsi kannattelee. Tämä on hyvä kaikkien muistaa, jotka tässä asiassa vielä tasapainottelevat. Rakastan itseäni silläkin hetkellä, kun ulkoapäin hyökätään, syytellään ja tuomitaan. Ja muistan ymmärtää, että hekin kantavat samaa kipinää. Pahan vastuttamattomuus on näinä aikoina suuressa testissä. 

Yksinkertaisemmin sanoen on tärkeää pysyä omassa keskuksessaan, sydäntilassaan, vaikka ympärillä kuohuisikin ja lähettää hyvää tahtoa ja myötätuntoa sinne, missä sitä vielä puuttuu. Joskus se voi vaatia syvän ja pidemmän prosessin omaa itseä tutkailemalla, mutta lopulta on hyvin tärkeää päästää irti tapahtumista ja löydettävä tahto palata takaisin omaan sydämeen, omaan keskukseen. 

Maaliskuun loppuun mennessä tai huhtikuun alkupuolella alamme nähdä, miten energiat sitten muotoutuvat ja siten näyttävät suuntaa, miten tulevaisuutta on rakennettu. Mestarini kertoi, että mitä suurempi potentiaali luo lujaa uskoa Pyhään Rakkauteen ja sitä kautta vahvistaa omaa ja toisten jumalallista kipinää, sitä kauniimpi on tulevamme. Tottakai! 
Sillä onhan niin, että ME, ihan me kaikki luomme omalla energiallamme koko ihmiskunnan tulevaa.
Tämä vuoden alku on tässä asiassa merkittävä ja siksipä monien kohdalle tuodaan kokemuksia, joissa itsensä hylkäämättömyyttä testataan. Näin on ollut myös minulla, sillä olen kantanut vahvaa omaa itseäni pienentävää ja syyttävääkin energiaa jo montakin elämää. Menneet traumat ovat nousseet (vielä kerran) suurella voimalla esille ja prosessit itseeni palaamiseen ovat olleet haastavia. Tahdon jakaa tätä uskoa teille kaikille, jotka vielä kamppailette omaan itseenne yhdistymisen kanssa. Antakaa periksi rakkaudelle ja uskokaa! uskokaa omaan kipinäänne, tuohon Pyhään Sydämeenne, älkääkä antako ulkoapäin tulleiden energioiden tuhota sitä, sillä niin annatte pois myös oman voimanne. Kukaan meistä ei ole vielä niin virheetön, taikka muiden yläpuolella, jotta voisi sanoa mikä on totuus. On vain yksilöiden totuuksia, jotka aina tahtovat itselleen jotain. Yleensä oman sydämestä kadonneen puolensa vahvistamista muiden energioilla.

Elämämme Ylläpitäjä, anna meille tahtoa ja myötätuntoa nähdä kaikissa sieluissa oleva Rakkaus, eikä sortua sanoihin, jotka muita satuttavat ja heikentävät.

Maaliskuussa on tapahtumia, jotka avaavat portteja virtauksille, joilla jokaisella on oma tehtävänsä, viestinsä ja tarkoituksensa. Kevätpäivän tasaus on tänä vuonna 20.3. klo 05.06 Suomen aikaa. Se on feminiinistä lempeyden energiaa, joka kantaa Viisaan Äidin nimeä. Viisaan Äidin voima on juuri pyyteettömässä rakkaudessa lapsiinsa ja se voima meissä vahvistukoon, sillä sitä meidän ihmisyytemme todella tarvitsee. Maaliskuun aikana luodut ja liikkeelle laitetut voimat, jotka tähtäävät tuon kauniin energian ylläpitämiseen, tulevat palkituiksi myöhemmin tämän vuoden aikana. Se mahdollistaa sydänten yhteystyön yli rajojen, niin kuin rakas ystäväni asian ilmaisee. 

Marian ilmestymisen päivänä 25.3. on täyden kuun pimentyminen klo 9.13 Suomen aikaa. Sama kaunis, kaikkia rakastavan, Pyhän Äidin energian laskeutuminen maan päälle. Pimennys ikään kuin telkeää alemmat, tuhoavat tunteet tuon hetken ajaksi ja jokainen saa vastaanottaa Äidin siunausta, rakkautta ja hyväksyntää. Korostan, kaikki saavat vastaanottaa, sanoi mielemme sitten mitä vastaväitteitä tahansa. Nyt on uskon aika. Sielujen on uskottava omaan kykyynsä vastaanottaa, luoda ja todeksi elää parempaa maailmaa, jota johtaa Rakkaus. Sen maailman vastakohta on itsekkyys ja vallan tavoittelu muita syyttäen, tuhoten ja tuomiten. Tuhoutukoon nuo energiat meissä kaikissa oman työmme ja uskomme kautta ja antakoon Äiti siunauksensa pyrkimyksillemme.

Elämämme Ylläpitäjä, anna meille voimaa pysyä Rakkaudessa niin, ettemme enää vastusta pahaa, joka yrittää tuhota uskomme todelliseen itseemme ja parempaan maailmaan.

Ja vielä on huhtikuun 8. päivän auringonpimennys, klo 21.18  Suomen aikaa.  Tätä astroystäväni sanoo vuoden tärkeimmäksi tapahtumaksi. Ja niin onkin, sillä siinä hetkessä täydellistyy meissä kaikissa oleva moniulotteisuus. Keho-sielu kokonaisuus saa mahdollisuuden täyttyä Hengen energialla, niin kuin itse kullekin on sallittu ja hyväksi. Astian puhdistaminen sitä hetkeä varten on tuohon siunaukseen valmistumista. Meissä oleva piilevä tehtävä ihmiskuntaa varten saa aktivointikoodit, uuden sykäyksen, jotta virta siihen suuntaan alkaisi suorastaan kuohua.

Selkeämmin sanottuna nyt aika puhdistaa kaikki, mikä on esteenä minun ja muiden sielujen välillä. Se mikä estää minua tuntemasta myötätuntoa ja rakkautta muihin sieluihin voi sulaa pois, jos tämän jäljellä olevan ajan ponnistelemme tietoisesti sitä kohti työstämällä itseämme. Voimme tuhota omalla henkisellä työllämme kaikki esteet, jotka vielä estävät yhteistyön muiden kanssa. Voimme kaataa kaikki rajat, joita mielemme on asettanut, koska vielä ajattelemme, että emme voi kohdata, koska muut eivät ole sellaisia, kuin me tahdomme. Se ajatus on egon harhaa, joka voi poistua, kun luovumme omasta ajatuksestamme, että olen parempi, minä olen oikeassa, minä tiedän totuuden, minä tahdon olla muiden yläpuolella. Minä, meidän sijasta. 

Elämämme Luoja, anna meille uskoa yhtenäisyyteen, syvään tahtoon luoda yhteistä tulevaisuutta Sinun voimasi avulla. 

Kevät kulkee kohti sitä hetkeä, jolloin luomisen energia supistuu ja jäljelle jää konkreettinen näkymä luomisemme tuloksesta. Se näky avautuu meille kesäpäivän seisauksen jälkeen. Siihen saakka me ahkerasti kastelemme niitä hentoja toivon ja Rakkauden taimia, joita olemme viime vuosina ja vahvasti viime viikkoina yhdessä luoneet. Sillä niin on, että luomisen hetki on jatkuva ja meidän on ylläpidettävä sen taimen voima, jonka istutamme. 

Ihmiskunnan uusi polku on avautumassa. Oih! Liitytään nyt vihdoin yhteen ja luovutaan alemmasta itsestämme yhteisen hyvän tähden. Eikä se ollenkaan tarkoita, että tarvitsisi luopua haaveistaan tai yksilöllisestä polustaan, vaan päinvastoin! Jokaisen polku voi liittyä samaan päämäärään, joka kulkee siihen suuntaan kuin ihmiskunnan suunnitelmaan on kirjattu. Kiinnitytään kipinään itsessämme ja puhalletaan myötätuntoa jokaisen yksilön sydämeen, niin voimme sytyttää suuren roihun, joka hetki hetkeltä vahvistaa Valoaan pohjoisesta. 

Tällaista kaunista ja runollista tekstiä tahdottiin tällä kertaa kauttani välittää. Sillä niinhän se on, että sanojen kauneus luo myös kaunista maailmaa. Siitä kiitos suomen ihanalle ja rikkaalle kielelle. 

Yhdistytään jälleen näissä suurissa hetkissä. Sydämestä sydämeen kulkekoon Valo. 

Minä vetäydyn omaan solarretriittiini viimeistään 10.3. mutta työstän kuitenkin kaikki ne tulkinnat, jotka olen luvannut. Palaan uudistuneena tehtäviini huhtikuun alkupuolella. 

~ Eija

Euroopan kautta Skotlantiin

Keskiviikko 28.2.2024 klo 0.30

Asuntoauto.jpgViime vuoden lopulla saimme hoitaakseen ihanan tehtävän: tyttäreni ja hänen miehensä kissojen siirtäminen Skotlantiin. Se tuntui todella suurelta lahjalta talven pimeimpään aikaan. Matkailuautolla Länsi-Euroopan halki ajaminen oli varmasti mielenkiintoinen tehtävä. Tässä blogissa aloitan ainakin matkamme tarinan.

Matkan suunnittelu ei ollut mitenkään tarkka, vaan valitsimme reitin, joka olisi helpoin ja nopein tapa matkustaa kissojen kanssa Englantiin.

Aloitimme matkan sunnuntaina 7. tammikuuta kohti Tamperetta kauheassa -32 asteen (-25,6 Fahrenheit) pakkasessa. Maanantaina 8. tammikuuta pakkasimme pakettiauton Tampereella ja ajoimme Turkuun ja ajoimme yölautalla Tukholmaan. Tukholmasta jatkoimme matkaa kohti Kööpenhaminaa, jossa oli tarkoitus yöpyä. Aurinkoinen talvisää seurasi meitä kohti Etelä-Ruotsia.

Ruotsissa ei ole sellaista luksusta kuin meillä Suomessa, eli mukavia ABC- tai Nesteen huoltoasemapaikkoja, joten kasvissyöjänä joutuu usein turvautumaan pikaruokaketjujen kasvishampurilaisiin. Sama ongelma seurasi meitä koko matkan ajan. Ainoa upea pysähdyspaikka, joka meillä oli, oli kauniin Vätternin rannalla Grännan karkkiruo'on (polkagris) kylässä. Siellä meillä oli upeita salaattiannoksia ja todella hyvää kahvia. Kylä oli hiljainen, mutta silti saattoi tuntea hiljaisuuden alla sykkivän elämän, joka oli jo alkanut valmistautua suureen kesäkauteen ja tuhansiin turisteihin. Voin lämpimästi suositella kaunista rantareittiä Ödeshög-Gränna kaikille siellä liikkuville. Sen varrella vanhat tammet tervehtivät matkailijoita mahtavin sadan vuoden ikäisine olentoineen, kun sinä ajat hitaasti suuren järven rantatietä pitkin. Jätimme mielellämme kylän punaraitaiset karamellimakeiset kesälomamatkailijoille ja matka jatkui navigaattoriin asetettuna Kööpenhaminaan.

Päätimme ajaa Tanskaan isoa siltaa pitkin. Öresundin salmen ylittämiseen kannattaa ostaa netistä lippu, jonka jälkeen sillan voi ylittää rekisterinumeron perusteella, eikä sinun siis tarvitse pysähtyä ja maksaa matkalla. Oli jo hämärää, kun ajoimme yli 7 kilometriä pitkän Juutinrauman sillan, joten korkeutta pelkääville oli helppoa. Silta on yli 200 metriä korkea ja se yhdistää Ruotsin Malmön ja Tanskan pääkaupungin.

Kööpenhaminassa yöpyimme siistissä hotellissa, jonka pihalla oli parkkipaikka isolle pakettiautollemme. Onneksi kaikki järjestelyt, maksut ja varaukset sujuivat erittäin hyvin koko matkan ajan, koska tyttäreni on koulutettu opas ja siksi kaikki sujui mutkattomasti, vaikka kaikki yöpymiset ja muut varaukset hoidettiin aina sam  ana päivänä.

Tanskasta menimme lautalla Rödbystä Saksan Puttgardiin ja se oli myös erittäin helppoa. Sen jälkeen ajoimme villiä, monikaistaista moottoritietä Lyypekin, Hampurin ja Bremenin ohi Saksassa, käännyimme hetkeksi Alankomaihin ja sieltä Belgiaan, aina Antwerpeniin, jossa vihdoin yöpyimme. Tämä matkan osa ei ollut mitenkään kaunista katseltavaa, joten ajoimme moottoriteitä pitkin niin nopeasti kuin pakettiautomme salli. Tuulimyllyt täyttivät maisemaa joka puolelta, jotka saivat sijaita vain muutaman kymmenen metrin päässä taloista. Jopa hotellin "takapihalla" oli suuri sähköä tuottava tuulimylly. Tämä toinen päivä matkallamme oli pisin, sillä ajelimme yli kahdeksansataa kilometriä.

Tammikuun 11. päivän aamuna teimme hitaamman ajon Dunkerqueen ja sieltä nousimme laivaan, jonka määränpää oli Dover, Englanti. Sieltä voisi ottaa rennommin, sillä onneksi olisimme jo Brittein saarilla ja tullit ja muut muodollisuudet jäisivät taakse.

 

Lue lisää »

Avainsanat: RoadTrip

Elämän tarkoitus

Sunnuntai 12.11.2023 klo 11.25 - Eija

Elämän tarkoitus

Kuten niin usein aiemminkin, herään sanat päässäni ja silloin on noustava, muuten ne katoavat. Kuulen, miten lempeällä äänellä sydämeni puhuu, on avautunut sanomalle, jota nyt tahdotaan tuoda esille jonkun sielun tähden. 

Tänään avataan elämän tarkoituksen ajatusta. Se on niin suuri ajatus, että melkein vajoan polvilleni sen edessä. Ainakin sielussani vajoan, painan pääni ja katson itseäni. Katson yhtä lempeästi kuin sydämessäni kuuluva ääni, kuin todeten tai laittaen merkille, ilman tunteiden väritystä ja lisää. Miten minun tarkoitukseni on toteutunut.. 

Onko elämällä tarkoitus?

Tämän elämän polun kulkeneena olen jo oppinut ja tiedän, että kaikella elämällä on aina vahva Jumalallinen tarkoituksensa. Ihmissieluilla tarkoitus korostuu, kullakin kehityksensä vaiheen mukaisesti. Sillä ihmissielujen kehitykseen kuuluu vastuu koko luomakunnasta, eikä vain itsestään, omasta maallisesta osastaan. Mutta millainen sitten on meidän suuri suunnitelmamme, tarkoituksemme ihmisinä maan päällä. Miksi uudelleen ja uudelleen tänne synnymme..

Nuorempana ja sokeampana kuljin elämän polkua eteenpäin ajatuksella, mitä minä elämältä haluan, mitä tahdon luoda ja toteuttaa. Kun polkuni on edennyt tähän, missä nyt kaikkea tarkastelen, kysyn kipeän kysymyksen, mitä elämä minulta vielä haluaa? Kysymys ei ole dramaattinen, vaan se on sellaisen matkalaisen kysymys, joka vielä tahtoisi tehdä parhaansa, palvella, jotta elämä sellaisenaan täyttyisi, kuin se tarkoitettu on.

Olenhan jo elänyt, nähnyt ja kuullut ja kokemukseeni voidaan lisätä tuon asian sisäistäminen: olen elämässä palvelijana. Ja niinhän kuuluisi meidän kaikkien olla, jotta voisimme kehittyä ihmistietoisuutena ja sieluina.

Kun sielu on nuori, se etsii sitä, miten kaikki ympärillä oleva voisi palvella hänen halujaan ja toiveitaan. Miten saisi ne toteutumaan. Silloin sielu katsoo kaikkea ikään kuin itsestä ulospäin perspektiivistä. Minä fyysisenä ja tuntevana olentona -perspektiivistä. Niiden toiveiden täytyttyä nuori sielu lopulta kuitenkin oppii, että jokaisen elämän minällä eivät halut lopu, eivätkä toiveet, eivätkä pettymykset, eivätkä ne tunteet, joiden kautta uudet halut nousevat. 
Sillä niin nuori sielu kokee, että sitten vasta on onnellinen, kun omat halut ovat toteutuneet, kun on löytänyt jotain, elänyt tarpeeksi, kokenut isoja, mullistavia tunteita, erilaisia tapahtumia, ottanut riskejä, katsonut kaiken, tuntenut valon ja pimeyden. Elänyt elämää, joka on oman näköistä, sillä hetkellä. Niin sielu usein kiertää kehää ja toistaa kokemuksiaan, elämästä toiseen, kunnes kohtaa elämän, jossa herää ja saa mahdollisuuden valita uudenlaisen polun.

Kun sielu vanhenee, oppii kokemuksistaan, pyrkii kehittymään ja laajentamaan näkökulmaansa, avautuukin toisenlainen todellisuus, kuin korkeammasta perspektiivistä kohti itseä. Ja silloin vahvana nousee kysymys: mitä minä voin elämälle antaa, miten voisin unohtaa tämän itseni, jotta tulisin siksi, joka todella olen.

Minussakin on elämän tuli palanut suurena ja kiihkeänä. Toteutin aina päättävisenä halujani, isolla innostuksella. Loin omasta halustani käsin, elin, hulluna rakastinkin ja koin ihmisenä paljon. Kävin pimeissä luolissa, en arvostanut elämän lahjaa, enkä itseäni kehossa.
Ja niin kävin kuoleman portilla kahdesti, heräsin ja lopulta menetin kaiken ja vihdoin ymmärsin: Elin omaa suunnitelmaani, joka toisti niin monia menneiden elämieni kokemuksia. Sieluni polki paikoillaan, samassa pyörässä, elämästä toiseen. Oli löydettävä muutos ja kehitys!

Elämän suuri tarkoitus on kehitys. Lopulta minäkin ymmärsin, että en voi kehittyä kohti omaa todellista Itseäni vain toistamalla edellisten elämieni kokemuksia ja omia halujani. Ihmislapsen suunnitelmaanhan kuuluu kehittyä sieluna kohti sitä todellista olemustaan, joka on puhdas ja rakkauden täyttämä.
Sitä kohti koko fyysinen elämä tälläkin planeetalla suuntaa. Jotta jokainen olento voisi loistaa omaa todellista, puhdasta ja kirkasta itseään ja siten palvella kokonaisuutta. Niin kaunis tarkoitus! Ja niin kaunis suunnitelma koko ihmiskunnalle!

Omasta sisimmästä käsin, puhtaasta olemuksesta käsin eläminen on se laajempi perspektiivi, josta katsoa elämää. Elämä on suuri Lahja, se on elämää luovan ja ylläpitävän Voiman, Rakkauden ja Viisauden lahja meille, joiden puhdas olemus on Hänen kanssaan yhtä. Miten käytän lahjaani? Hukkaanko sen omia halujani varten vai joko suostuisin olemaan viisas ja antamaan lahjani kaikelle elämälle.

Vieläkin joskus sykkii sisälläni suuren voiman fyysinen olemus ja silloin nousevat ajatukset.. Haluan elää, kokea ja toteuttaa! Minä vielä haluan.. Silloin muistutan itselleni, että tuon fyysisenkin voiman kuuluu palvella kaikkia, jotta kehittyisin, jotta kulkisin kohti Itseäni ja sitä puhdasta olemusta, jossa olen yhtä Rakkauden, elämän Lahjan antajan kanssa. Sillä vain niin voin toteuttaa tämän elämän korkeampaa suunnitelmaa.

Minun sieluni oli jo lapsena hyvin väsynyt. Tiedän kulkeneeni niin pitkän matkan ja myös oppineeni, miksi synnyn uudelleen. Tämäkään elämä ei ole ollut helppo, sillä jälleen kerran jouduin ilman viisautta, ilman ohjausta oppimaan omien halujeni ja kokemusteni kautta. Sieluni suunnitelma onneksi huusi sisälläni, ja tein oikeitakin valintoja, joiden kautta etenin ilman kipua. Mutta niin usein olen ollut heikko, enkä ole uskaltanut kulkea ohjauksen mukaan, vaikka sieluni muisti on ollut tässä elämässä vahva ja myös kokemus siitä, mitä tämän elämäni suunnitelma pitää sisällään. Olen siitä kiitollinen ja pyydän anteeksi heikkouttani. Kiitän myös niitä Valon Lähettiläitä, jotka ovat kanssani kulkeneet, koko tämän mittaisen matkani tällä kertaa. Tiedän, että olen vanha sielu, hyvin vanha ja siksi myös väsynytkin. Olen väsynyt toistamaan omia virheitäni ja  katsomaan, miten koko ihmistietoisuus tekee samoin. Olen kokenut syvää yksinäisyyttä tämän tiedon ja väsymyksen kanssa.

Elämäni tulee muutaman viikon päästä siihen kohtaan, jossa yksi yhdeksän vuoden sykli päättyy. Sisälläni on viime ajat ollut meneillään suuri kamppailu. Katson menneitä vuosia, sen opetuksia ja oppimisia. Katson niiden merkitystä, kehitykseni kulkua ja niiden valossa tutkin tulevaani. On hyvä ymmärtää, käydä syvällä katsomassa ja löytää menneen viisaus ja sen valossa nähdä, onko Jumalallinen suunnitelma toteutunut. Mihin se on minut vienyt? Ja mihin nyt minua ohjataan? Olenko edelleen yksin ihmisten keskellä?

Mutta ennen kaikkea, olenko palvellut, sillä tämä on minun Se Elämä, jossa palvelijan huoneeseen synnyin. Ymmärrän sen, näen, ja pyrin sitä kohti joka päivä. Mutta en vieläkään osaa, en niin kuin Hän on tähän elämääni suunnitellut. Etsin ja rukoilen; Auta, että näkisin, miten palvella Rakkautta ja miten toteuttaa Suurta suunnitelmaa palvelemalla elämää, palvelemalla etsiviä sieluja, palvelemalla omaa korkeampaa suunnitelmaani. Rukoilen kirkkautta, syvempää nöyryyttä, vahvuutta ja suuren itsekkyyteni puhdistamista.

Kun tätä kirjoitin, luonani piipahti hyvin kaunis sielu, joka myös etsii, kulkee niitä polkuja, joilla Jumala on mukana. Ja myös omat halut. Rukoilen, että nuo kaksi vielä hänenkin kohdallaan yhdistyvät. Niin meidän kaikkien olisi hyvä rukoilla. Että suuri, elämää luovan ja ylläpitävän Voiman, Rakkauden ja Viisauden Lähde yhdistyisi minun sieluuni. Niin Elämän tarkoitus toteutuisi minun kauttani. Meidän kaikkien kautta. Tässä elämässä, vihdoin.

Kiitos Isä, että Rakkautesi kautta minulla on mahdollisuus elää ja pyrkiä kohti Rakkautta. Kiitos isäni, että ihmisen rakkauden kautta sain jälleen mahdollisuuden kulkea maan päällä.


Valoisaa Isien päivää, 12.11.2023. kaikille sieluille. 

 

 

Susi lampaitten vaatteissa

Torstai 26.10.2023 klo 22.08 - Eija

Kuunpimennys 28.10. Härässä

Auringonpimennys 14.10 oli kohta, missä lähdettiin liikkeelle kohti sellaista tuntematonta, joka vielä piilotteli harhan vaatteissa. Alkoi lähtölaskenta totuuteen. En tuolloin jakanut julkista blogia pimennyksestä, vaan ohjaus oli olla "puuttumatta" ajan virtaan. Tärkeintä oli juuri pimennyshetkellä olla mukana luomassa sellaista rauhan energiaa, mikä kumpuaa totuudesta, rakkaudesta, ilosta, kiitollisuudesta ja hyveistä, jotka muuttavat maailmaa. 

Meissä kaikissa on mahdollisuutena tuo hyvyys ja hyvien ominaisuuksiemme kirkastaminen. Se on sydämen puhdas tila, jossa luodaan valoa ja rakkautta maailmaan. Se on syntymässämme annettu lahja, jonka me jokaisen elämämme aikana käytämme niin kuin tahdomme. Jos tahdomme kaikkea tuota kaunista ja hyvää, se on tietoinen valinta pysyä siellä sydämen puhtaudessa. Jokapäiväinen hereilläolo omasta itsestä, omasta tilasta takaa oikean valinnan ja nöyrän työn rauhan eteen.

Kuunpimennyksen lähestyessä kaikki se, mikä valheellisesti yrittää esiintyä puhtaana, jalona tai rakkautena ja ystävyytenä, varmasti näyttäytyy oikeassa valossa jonkin tilanteen kautta. Auttajamme ohjaavat meitä näkemään kaiken niin kuin ne ovat, vaikka mieluummin olisimmekin vain vaaleanpunaisten lasien kautta katselija. Uskomme muihin voi olla koetuksella, samoin anteeksianto niille, jotka paljastuvatkin pettureiksi tai lampaan taljan kanssa kulkijoiksi. Onkin hyvä katsoa ympärilleen millaisten ihmisten kanssa on päivittäin tekemisissä. Ovatko he oikeasti samaan suuntaavia, ystäviä, joihin voi luottaa, tuli mitä tuli. Tukevatko he sinussa olevaa hyvää, samalla kun he puhdistavat omaansa esille. On myös hyvä katsoa itseään, olenko minä ystävä, joka pysyy rinnalla, vaikka toinen kompastuukin tai jopa pettää luottamukseni. Tai jos jäänkin täysin yksin, missä on silloin turvapaikkani, se puhdas ydin, jossa saan lohdutusta ja uskoni vahvistusta. Missä on meidän jokaisen paikka, jossa voimme kokea täydellistä turvaa ja pyyteetöntä rakkautta. 

On ollut mielenkiintoista, vaikka vähän rankkaakin saada todistaa sitä, miten totuus itsestä ja muista on tuotu kirjaimellisesti yhtäkkiä nenän eteen. Se on voinut olla shokki, mutta se on taatusti pistänyt tutkimaan asioita niin itsessä kuin muissakin. Minä uskon koko sydämestäni ohjaukseen, sillä olen saanut satoja kertoja omalle sisäiselle tunteelleni vahvistuksen silllä hetkellä, kun totuus on tuotu nenäni eteen. Silloinkin, kun en olisi tahtonut katsoa, vaan pysyä harhassa, jossa itseä ja muita katsotaan niiden lasien läpi. Tiedän, että minua ohjataan oikeisiin paikkoihin ja hetkiin juuri sen tähden, että näkisin niin kuin asiat ovat, vaikka muut kenties yrittävätkin selittää ne takaisin lampaan vaatteisiin. Kiitän, että olen Auttajien ja Jumalan suojauksessa ja ohjauksessa.

Asian voi nähdä myös suuremmassa mittakaavassa. Viime viikolla katsoin Väärinajattelijan 24. podcastin ja siinä kerrottiin tosiasioiden valossa se, mitä suunnitelmia Maailman terveysjärjestöllä on koko maailman väestöä varten. Mitä pidemmälle sitä katsoin, sitä enemmän alkoi susi lampaan taljan alta paljastua. Vaikka on ollut jo monia vuosi tiedossa, mihin suuntaan ihmiskuntaa viedään ja millaista uutta maailmanjärjestystä yritetään saada aikaiseksi, oli tuo podcast silti pienoinen shokki ja sai jälleen kerran kysymään, missä olen turvassa, mihin on viisainta nyt keskittyä. Niin kuin tiedätte, me olemme niin monet vuodet puhuneet siitä, miten puhdistamme itsestämme pois ne matalammat värähtelyt ja itsemme kautta luomme uudenlaista elämisen mallia. Nuo opit ovat kyllä nyt todellakin tarpeen, kun eteen piirretään suurta kuvaa suuresta huijauksesta. Sillä sen sijaan, että alkaisimme pelätä, luoda vihaa ja kostoa, juuri nyt on enemmän kuin koskaan, on aika pysyä hyvässä. Sillä vain niin me valtämme sen, että negatiivisuus lisääntyy ja se, joka sitä ruoakseen käyttää, vahvistuu. Jokaisen henkinen työ on hyvin tärkeää, sillä ensin luodaan energia, joka ajallaan peilautuu konkreettiseksi maan päälle.            (Voit katsoa ko. podcastin tästä.)

Kuu Skorpionissa on yleensä vahva, sillä se yrittää viimeiseen saakka pitää pimeyden, samoin kuin sudenkin piilossa. Se yrittää tarrautua harhaan, jota se rakastaa. Se rakastaa muhia syvissä vesissä ja nautiskella itsesäälin ja koston ajatuksissa ja tunteissa. Mutta nyt on aika tuoda se kaikki maan tasalle, härän merkkiin, konkreettiseksi, nähtäväksi ja työstettäväksi. Tämä on suuri mahdollisuus muutokseen!
Sillä nyt on sellainen aalto laitettu auringonpimennyksessä liikkeelle, että niin isossa kuin pienessäkin skaalassa, kaikki sudet ajan kanssa paljastuvat. Meidän tietoisuuttamme  asioiden todellisuudesta laajennetaan ja meidät, tavalla tai toisella, laitetaan niiden asioiden eteen, jotka ovat pitäneet meitä valheessa. Itsemme, muiden ja koko maailman tilan suhteen. Vähä vähältä, kulkien kohti vuotta 2025, jolloin vihdoin aalto muuttuu pieniksi laineiksi, lopulta näyttäen peilityynen pinnan, johon totuus heijastuu. 

Kun kaikki on käännetty ylösalaisin, kaikki vaatteet riisuttu, totuus paljastettu, on ihmiskunnan karman katsomisen aika. Se, mikä on luultu pelastavaksi kotkaksi, onkin vanginvartija, joka vartioi häkkiä, johon vapaaehtoisesti itsemme lukitsimme. Alkaa uusi aikakausi, joka varmasti opettaa meidät löytämään sen ainoan turvapaikan, mikä meillä on. Mutta sitä ennen, katsellaan tätä ihanaa ja kaunista maailmaa, pysytään omassa puhtaassa tilassamme ja kiitetään että totuus paljastuu ja vielä voimme tehdä jotain, että Valo ja Rakkaus voittaa maailmassa. 

Kuunpimennys näkyy myös Suomessa, jos sää sallii ja täällä sen huippukohta on klo 23.23. Silloin on jälleen Rauhaan keskittyvä yhteinen meditaatio, johon voit osallistua, missä ikinä oletkin. Luxia Borealis rukoilee ja luo rauhaa klo 22.50 alkaen noin tunnin ajan.

Ortodoksikilvoittelijoiden sanoin: "Herra Jeesus Kristus, armahda meitä".
Halauksia kaikille, Eija

Syyspäiväntasaus 23.9.

Sunnuntai 17.9.2023 klo 14.56 - Eija

Syyspäivän tasaus 23.9.2023  klo 9:49 Suomen aikaa

 

Syyspäivän tasaus aloittaa uuden, korkeamman värähtelyn syklin, jonka tarkoituksena on kohottaa ihmistietoisuutta kohti entistä luovempaa ja rakkaudellisempaa askelmaa. Niin kuin tiedätte, kaikki kehitys etenee omassa rytmissään, askelma askelmalta kohti sitä ydintä, joka on puhdasta Jumalallista Valoa ja Rakkautta. Sen värähtelyn maan päälle saattaminen on jokaisen sielun henkilökohtainen suunnitelma, jota nyt jälleen uudella impulssilla tuetaan.

Tämä uusi, pieni sykli suurien syklien sisällä, on merkittävä siksi, että sen työsarkana on, ei enää niinkään kaivaa, vaan saada meistä kaikista esille se puhdas, Jumalallinen ydin. Se ei nyt vaadi juurikaan muuta kuin sitä suurta tahtoa työskennellä sen eteen, omassa sisimmässä. Työkalut teille on jo annettuna.
Sydänkeskuksemme on näin jälleen painotetussa kohdassa, kun otamme tasausta vastaan.

Lauantain tasaushetkeä varten voimme vielä tarkistella omaa suuntaamme, mikä voima tai energia omaa elämäämme ohjaa. Kuljenko kohti sitä, mikä lisää sydämessäni Valoa ja Rakkautta, vai teenkö vielä valintoja, joiden kautta saan mahdollisuuden kokea sellaista, mikä minussa edustaa Valon poissaoloa. Niin kuin kerrottiin, valintojemme mukaan kehityksemme etenee askel askelmalta myös yksilöiden tasolla.

Olemme eläneet sielun syvyyksien aikaa, jotta jälleen oppisimme sen kautta, mitä on esteenä hyvyyden, kauneuden, ilon ja kiitollisuuden kokemiselle omassa elämässämme. On ollut aika vielä kerran käydä tarkistamassa, mistä itsemme voisimme irrottaa, jotta olisimme henkisesti vapaita, KORKEITA VALON OLENTOJA. Olemme käyneet syvällä tämän kesän aikana, jotta voisimme sieltä sitten viisastuneena ponnistaa sinne, missä todellinen ilo, luovuus ja kauneus saa kauttamme mahdollisuuden puhjeta kukkaan. Olemme tehneet työtä itsemme kautta, niin että yhä useampi voisi kukkiamme ihastellen lähestyä ja inspiroitua itsekin niiden kauneudesta.

Tasaushetki on korkeamman värähtelyn henkäys suuren luomisen lähteestä meidän galaksissamme. Siksipä sekin hetki ja mahdollisuus on meidänkin mahdollisuutemme ikään kuin nykäistä itsemme hiukan ylemmäksi, seuraavalle askelmalle. On hyvä muistaa, ettei mikään tapahdu automaattisesti, vaan Luova Lähde tarvitsee meidän aikomuksemme ja pyrkimyksemme, jotta se voisi hyväksemme toimia.

Edelleen on yhä tiivistyvä suunta sille, ettemme enää kurkota itsemme tähden, vaan koemme, että Itse on me kaikki, koko luomakunta yhdessä. Me luomme yhdessä, kaikkien hyväksi ja todellakin oman henkisen työmme kautta.

Tämä hetki kerää jälleen yhteen ne, jotka ovat galaksimme etujoukoissa tuomassa muutosta maan päälle, sillä heihin on laitettu lupaus ja herätetty tieto suunnasta, joka Valon kirjoissa on kuvattuna. Meillä on ihmiskuntana kehityssuunnitelma, jota kohti kurkotamme ja jälleen voimme siihen saada vahvistusta, kun syyspäiväntasaus kohdallemme osuus. Mutta edelleenkin meillä on joka hetki vapaa valinta, miten sitä toteutamme ja siinä kohtaa meitä muistutetaan vastuustamme mikä liittyy Valon kanssa työskentelyyn.

Kiitollista on jälleen saada tuoda fyysisen kehomme kautta tätä luovaa voimaa arkeen ja rakkauden todeksi elämiseen. Nähdään h-hetkenä jälleen siellä, missä meidän kaikkien todellinen koti on ja yhdistytään vahvalla yhteisenergialla.

 

Kesäpäivänseisaus 21.6.2023

Torstai 8.6.2023 klo 15.00

Kesäpäivänseisaus 21.6.2023 klo 17.57 Suomen aikaa

 

Valon Mestarit viestittävät tulevasta kesäpäivänseisaus tapahtumasta vuoden tärkeimpänä vuodatushetkenä, johon he herättelevät sieluja ympäri pohjoista maailmaa osallistumaan. Pohjoinen on silloin Valon suuri vastaanottopiste ja niinpä koko pohjoinen pallonpuolisko kylpeekin nostattavassa Valon pyörteessä.

 

”Tämä on viesti kaikille teille, joiden sydän kaipaa kauniimpaa maailmaa, suurempaa ykseyttä ja yhteistä puhdasta tulevaisuutta. Me olemme tulevana hetkenä kaikkien teidän kanssanne, jotka olette tähän aikaan syntyneet täyttämään tehtäväänn. Tehtävää, jonka avulla voidaan valaista ihmiskunnan kaikki kerrokset, kaikki tasot ja jokainen sydän.

Sydän, ei fyysisenä elimenä, vaan yhteen sitovana energiana, on tämän seisauksen tärkein kohde. Sillä Pyhä sydämenne pitää sisällään sen tärkeimmän, mitä te kaikki etsitte, mitä te yksinänne huudatte ja muista ihmisistä etsitte. Sydämissänne on tuo suuri salaisuus, suuri mahdollisuus muuttaa kaiken, mitä te ajatuksissanne paremmasta maailmasta kannatte. Sydän on teidän työkalunne ja pyhän tahtonne keskus. Jokaisella sielulla on sydämessään osa Luojansa luovaa voimaa ja tahtoa ja se vain odottaa maallisen matkanne sitä pistettä, jossa sen ääni ylittää oman tahtonne ja halujenne äänet.

Kesäpäivänseisaus 21.6. on pohjoisessa mahdollisuus ottaa vastaan Valon suuri siunaus. Oman sielunne ja koko ihmisyytenne hyväksi. Me annamme teille oman tukenne, jotta voisitte maksimaalisesti kerätä Lähteen tahtovoimaa tuon hetken ja tuon päivän aikana. Me olemme lähettäneet pienen ydinjoukon Suomen Lapin pyhään paikkaan toteuttamaan omaa tehtäväänsä, joka tuolloin toteutetaan koko ihmiskunnan hyväksi. Suomen maaperän suuri, vielä myyttinen tietovarasto voi sen jälkeen avautua yhä syvemmin ja laajemmin, kun aika on. Sointuihin puettu tieto on aika jakaa niin, että kaikki sen voivat vastaanottaa ja siihen yhtyä. Valon sanomaa on aika levittää pohjolasta käsin vieläkin laajemmin, kunhan siihen sitoutuneet heräävät lopulliseen tehtäväänsä.

Ihmiskunnan kehityksessä on saavutettu energeettinen pimeyden päätepiste, josta viimeksi teille kerroimme. Koko Aurinkokunta odottaa, mitä te valitsette, mihin yksilöinä energianne kiinnitätte ja miten kipinänne ohjaavaa ääntä sydämessänne kuuntelette. Vielä teillä on aikaa muutokseen, mutta jokainen hetki on käytettävä muutoksen tekemiseen kaikkien hyväksi. Tuleva hetki avaa pyhän yhteyden Aurinkonne kautta ja silloin vuodattuu sydämiä herättävää ja kohottavaa Valon virtaa, joka lopulta kauttanne palvelee kokonaisuutta. Jälleen kerran, kokoontukaa yhteen energiassa ja tavoitteessa ja me olemme kanssanne tuota hetkeä tukien ja puhuen sydämiinne totuutta.”

Valon Mestareiden sanoma tuli suuren myötätunnon ja rakkauden kanssa ja minulla kyyneleet virtasivat. He todella ovat kanssamme! Meidän on uskottava omaan kykyymme kuunnella ja vastaanottaa ohjausta, sillä sitä nuo maailmamme läpikotaisin tuntevat Mestarit juuri tahtovat. He tukevat ja auttavat meitä vahvistumaan luottamuksessamme ja yhteenkuuluvuudessamme. He jatkuvasti muistuttavat, että meillä on tehtävä, joka koskee kaikkia sieluja ja siksi tiedon ja totuuden todeksi eläminen on ainoa esimerkki, joka heidän viestistään kertoo. Suomeen on syntynyt 3000 sielua, joiden ainoana tehtävänään on Pohjolan Valon viestin esimerkkinä eläminen. Tällä hetkellä vain 2% heistä on tehtävänsä toteuttamisen vaiheessa.

Seusaushetkenä meillä kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa korkean taajuuden viestiä, kunhan vain avaamme sydämemme sitä varten. Tuo Mestareiden mainitsema ydinjoukko on jo valmiina lähtemään matkaan ja pyhä keskus vastaanottaa heidät ja heidän kauttaan tulevan vuodatuksen. Se mahdollistaa uuden tiedon jakamisen taajuuden, maan kurkkuchakran korkeamman aktivoitumisen kautta.

Me toivomme ja lähetämme viestiä Unkariin, että korkeamman taajuuden sydänchakraa siellä samalla hetkellä tuettaisiin puhtaalla rakkausenergialla.

Minä ja Patrick hoidamme oman osuutemme Turun saaristossa ja viimeistelemme työn, jonka aloitimme monta vuotta sitten Kultaisen verkon kanssa. Mutta missä sitten fyysisesti me olemme tai te olette, sydämissämme me olemme yhtä, niin kuin Mestarit meille jatkuvasti kertovat. Sillä taajuudella me luomme rakkautta, myötätuntoa ja totuuden energiaa, uutta maailmaa.  Rakkaudella, Eija

Avainsanat: Pyhä Sydän

Kuunpimennys 5.5.2023

Torstai 4.5.2023 klo 22.22

Kuunpimennys skorpionissa 5.5.2023 klo 20:34 Suomen aikaa

 

Tämä pimennys on energialtaan melkoisen syvälle käyvä, sillä skorpionissa muhiessaan se löytää moniakin syitä tuhota itseään sisältäpäin. Vanhat traumat, ehkäpä jopa ne kipeimmät liittyen omaan olemassaoloon ja oman tilan sekä turvallisuuden säilyttämiseen, on hyvä nostattaa nyt esille. Tunnettavaksi, hyväksyttäväksi, itkettäväksi ja lopulta puhdistettavaksi, jotta niiden voima vihdoin vähenee tai kenties jopa lopullisesti poistuu. 

 

Pyydän anteeksi, että vasta nyt, vain vuorokautta aiemmin heräsin omasta prosessistani ja intouduin kirjoittamaan Auttajien asettamia ajatuksia huomisesta pimennyspäivästä. Toki, kun pimennys on illalla, seuraava päivä mennään vielä vahvasti sen energioissa. Mutta niin kuin aina, me emme ole vallitsevien energioiden uhreja, vaan voimme käyttää tämänkin tilanteen pyrkien henkiseen kasvuun ja hyvään muutokseen.

 

Minun historiassani tässä elämässä ja menneissä elämissäni varsinkin, on ollut paljon erilaisuuden kokemista ja sen kautta yksin jäämistä ja ulkopuolisuutta.  Minua on pelätty, kierretty kaukaa, sillä minut on koettu aina jotenkin erilaiseksi ja omituiseksi. Lapsuuden syvät haavat nousivat vielä tänään muistoista esille herättäen voimakkaan halun paeta ja piiloutua, ettei kukaan pääsisi satuttamaan taikka iskemään siihen, missä minun haavani on. Vaikka arjessa kävisikin niin, että kokisin kipua muiden sanoista tai teoista, niin vain minä voin siitä itseni vapauttaa. Ympäröivää maailmaa en pysty muuttamaan, en myöskään sitä pidetäänkö minusta tai tahdotaanko minulle hyvää, tai kaipaako minua kukaan. Tiedän, että niin monet kärsivät yksinäisyyden kokemuksista, hylätyksi tulemisen tunteesta ja syrjään jäämisestä. sekä halusta tulla huomioiduksi.  Ainut tie ulos valoon ja tasapainoon, on tilanteiden ja olosuhteiden hyväksyminen sekä niiden tunteiden ja ajatusten puhdistaminen, mitkä kipeyttä vielä luovat. 


Minun menetelmäni kipeiden asioiden työstämiselle on mennä niin syvälle tunteisiin ja kokemuksiin kuin mahdollista, hyväksyä ne ja olla niissä niin kauan, että koen tarvetta vapautua niistä. Sitten ristin käteni ja pyydän, koko olemuksellani, että rakkaat Auttajani vapauttavat minut niistä puhdistamalla tunne-energiani. Helpotus kaiken taakan antamisesta Valon voimille on suuri ja koen aina syvää kiitollisuutta ja rakkautta. Niin tänäänkin, kun kipeät ajatukset ja muistot heräsivät.

 

Minulla herkkyyden lisääntyminen on ollut viime viikkojen teemana ja se on tuonut mukanaan myös halua hiljaa olla oman itseni äärellä. Minun tehtäväni yhteisössä ei aina kuitenkaan anna omalle rauhalle niin paljon tilaa, kuin ehkä kaipaisin, sillä olen Yläkerran ohjaama ja omat halut saavat jäädä silloin useinkin syrjään. Mutta ne ajanjaksot, jolloin oma herkkyys ikään kuin koodataan uudelle tasolle, tuovat aina mukanaan liiallista avautumista ympäröiville energioille. Se ei ole kovin mukavaa, sillä silloin yleensä helpommin kuulen muiden ajatuksia, ja tiedän, mitä muut tuntevat. Se on onneksi ohimenevää, sillä kun tuo uusi tila tasapainottuu ja asettuu energiarakenteeseeni, opin samalla ohjaamaan sitä niin, että voin sulkea ne pois ja avata energioita vain, mikäli niin on tarpeen palvelemisen tähden. Samaan aikaan yleensä myös kaikenlainen aistiyliherkkyys aktivoituu aiheuttaen myös hermoston ylikuormittumista. Auringonpimennyksestä saakka tuota avautumista on tapahtunut, eikä ajanjakso ole ollut kovin helppo. Sielun yksinäisyyden ja erilaisuuden tunne on noussut käsiteltäväksi tämänkin johdosta, mutta onneksi pieni minäni kyllä luopuu tuosta tilastaan, kunhan vain teen henkisen työni ja niin sielunikin saa uudenlaisten, hyvien kokemusten mahdollisuuden. Toivon ja uskon, että se päivä koittaa tämän elämän aikana.

 

Koen, että tähän skorpparipimennykseen liittyy suurta haastetta, sillä jos uskaltaa sukeltaa syvään itseensä, se voi viedä sellaisiin syövereihin, että sinne jää pidemmäksikin aikaa muhimaan ja odottamaan skorpionin lailla koston hetkeä, milloin iskeä kohti niitä, jotka ovat satuttaneet. Sitä olotilaa ei kannata pitää totena, vaan pyrkiä kaikin keinoin sieltä valoon ja uuteen ymmärrykseen itsestään ja omista haavoistaan. Ja tehdä sitten se henkinen työ, mitä tämäkin pimennys eteen tuo.

 

Karmallisuus on myös vahvana läsnä huomisen päivän aikana, mutta sen tuloa on voinut tunnustella jo kevätpäivän tasauksesta saakka. Niin kuin Valon Mestarit kertoivat, olemme ihmiskuntanakin sen äärellä, että hyvän luomiseen tarkoitettu potentiaali, energiavaraus, on loppuun kulutettu ja hurjalla vauhdilla käytetty tuhon aikaan saamiseen. Onneksi voimme jokainen vaikuttaa siihen, miten voimme tulevaisuuttamme parantaa, samoin kuin henkistä olotilaamme sieluina. Me voimme yhdessä muuntaa oman energiamme kautta maailman ihmiskunnan energiaa ja silloin niin monien sielu voisi saada niitä uusia ja hyviä kokemuksia.

 

Illan täysikuu ja pimennys on hyvä ottaa vastaan rauhan energiassa ja luottaa siihen, että paras tapahtuu, myös minulle. Olemmehan jokainen jumalallisen kipinän kantajia ja pimennyshetkikin voi sitä kipinää vahvistaa. Asetu siis rakkaudella itsesi äärelle ja avaudu ja ponnista kohti suurinta Valoa. 

 

 

Viesti Valon Mestareilta

Sunnuntai 30.4.2023 klo 11.57

Viesti Valon Mestareilta 30.4.2023

 

” 29.4.2023 saavutettiin tila, jossa ihmiskunnan värähtely saavutti sen pisteen, mistä alkaa ns. pysähtynyt ajanjakso. Teidän maailmassanne se tarkoittaa tilaa, jossa energeettinen jännitys on latautunut niin vahvaksi, että se on ikään kuin jähmettynyt odottamaan, millä tavalla se purkautuu. Toisella tavalla sanoen, heiluri on nyt saavuttanut toisen ääripäänsä ja seisahtuu hetkeksi, ennen kuin jälleen lähtee liikkeelle.

 

Galaksin tasolla on niin ikään odottava tila, sillä teidän polkunne ei ole vain teidän polkunne, vaan se koskee kaikin tavoin myös sitä kotiympäristöä, jossa elämää toteutatte. Tuota kotianne olette kutsuneet nimellä Linnunrata. Linnunradalla on nyt suuri este, jonka korjaantumista koko galaksi henkeään pidätellen odottaa.

 

Te olette saaneet Lähteeltä lahjaksi luomisen voiman ja te olette kehityksenne mukaisesti saaneet käyttää tuota voimaa tai energiaa oman tahtonne mukaisesti. Nyt elätte maailmassa, jossa tuo luomisen voima on vienyt teidät ihmiskuntana ja yksilöinä tilaan, missä elämänvoiman potentiaalinne on lopulta ehtynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että olette ihmiskuntana vakavasti sairastuneet, koska elinvoimanne on loppunut, ettekä voi saada enää uutta tilalle jatkamalla tällä suunnalla. Olette ikään kuin käyttäneet varastonne loppuun. Sanomattakin on selvää, että tila on äärimmäisen vakava. 

Ihan samoin kuin ihminen, joka vuosikymmenet itsessään hautoo negatiivisia ajatuksia ja tunteita ja uskoo olevansa uhri, sairastuu helpommin, kun elinvoima vähenee. Niin on ihmsikunnankin laita nyt.

 

Kun muinoin annoimme tietoa ja ennustuksia, miten eri aikakaudet tulisivat kulkemaan ja miten kauan ne kestävät, emme nähneet tai uskoneet, että ihmiskunta kulkisi näin äärettömällä vauhdilla kohti tuhon päiväänsä. Se, miten kehitys pimeydestä valoon oli tarkoitus kulkea, oli silloin näyttäytynyt teidän ajassanne vielä tuhannen vuoden polkuna eteenpäin. Voimme sanoa, että te yllätitte meidätkin, jotka polkuanne valvomme. Taantumisen vauhti kiihtyi viimeisen sadan vuoden jakson aikana sellaisiin lukemiin, että emme enää voineet viisaudellamme sitä pysäyttää, koska ette uskoneet keskuudessanne olleita vihittyjä, joita me ohjasimme. Te valitsitte tuhoavan polun ja annoitte pimeyden ohjata teitä tähän pisteeseen, missä varastot on nyt loppuun käytetyt.

 

Me kuulemme teidän kysyvän, mitä voimme enää tehdä ja tuo kysymys onkin nyt tärkein. Miten elämänvoimansa loppuun kuluttanut tietoisuus/henki voi saada sitä lisää? Siihen olette aina saaneet meiltä hyvin tarkat ohjeet, joita noudattamalla se on mahdollista. Me emme toista niitä enää tässä, vaan pyydämme teitä kääntymään viisaiden puoleen ja etsimään niitä, jotka ovat jo ratkaisunsa tehneet, eli elävät antamiemme ohjeiden mukaisesti. Vain niin voidaan tuleviin vuosiinne vaikuttaa ja kärsimystä pienentää. 

 

Etsikää siis omasta maastanne sellaisia, jotka tietävät, miten elämänvoimaa lisätään, kollektiivista energiaa muutetaan ja miten Lähteen kanssa työskennellään, elämää kunnioittavasta ja sitä ylläpitävästi. Älkää enää harhaantuko luulemaan helppoa ja omaan itseen keskittyvää polkua tai ohjetta oikeaksi ihmiskunnan muutoksen kannalta, vaan etsikää niitä, jotka totuuden tietävät, jotka puhtaasti esimerkkinä elävät. Teillä on viimeinen mahdollisuus työntää itsenne syrjään, jos tunnette tahtoa pelastaa itsenne. Sillä edelleen on yksi suuri mahdollisuus voittaa pimeys ja muuntaa sen tuhoava voima elämää ylläpitäväksi. Siihen löytyvät ohjeet, miten työ ja muutos tehdään.

 

Meidän ei ole sallittua konkreettisesti auttaa teitä ahdingossanne, vaan voimme ainoastaan tukea niitä, jotka totuutta etsivät. Niin monet vuosisadat olemme teitä rakastaneet, ottaneet moniin yhteyttä ja pyrkineet jalostamaan sielujanne kohti mestariutta, joka on jokaisen sitoutuneen etsijän lopullinen palkka. Mutta vain harvoja lukuun ottamatta, olette asettaneet omat halunne ja ihmisen elämänne etusijalle ja asettuneet uhmaamaan Valon lähettiläitä, koska luottamuksenne Lähteeseen on kadonnut. Valon polku ei ole omien toiveiden polku, vaan se on palvelemisen polku, joka jollain askeleellaan tuo sen suurimman onnen ja kiitollisuuden, mitä te kaikista halujenne toteuttamisista etsitte. Kuitenkaan ette näe, että se on sielun tuhon polku elämästä toiseen jatkuessaan. Mutta valinta on aina ollut teidän, samoin kun vastuu niiden seurauksista. 

 

Tämäkin viesti nostaa esille monta vastustajaa ja usko kaiken ”järjestymiseen” ilman aktiivista muutostyötä vyöryy varmasti esille. Fatalistinen asenne, ilman vastuun ottoa voi ikävä kyllä viedä voiton ja niin kärsimys syvenee, eikä Valoa lopulta enää näy. Mutta meidän tehtävämme on ollut näyttää teille oikeaa polkua, ei vahvistaa sitä suuntaa, joka on teille haitallinen. Niin kuin ihmiskunnan polkuun on ns. lankeamisesta lähtien kuulunut, vastavoimat toimivat koko ajan ja voimakkaammin aina silloin, kun oikeaa tietoa ja suuntaa annetaan. Tämä on hyvä muistaa, kun tätä tekstiä punnitsette, sillä mielenne kautta teitä yritetään edelleen harhauttaa.

 

Niin kuin tiedätte, me toimimme Valon ja Rakkauden virrassa, emmekä pelottele taikka uhkaile teitä. Me tuomme vain totuuden ja tuemme teitä elämään sen mukaisesti. Tässä ajassa konkreettinen totuutenne on synkkä ja samoin tulevaisuutenne. Jätämme nyt avaimet asian ratkaisemiseksi teille ja vahvistamme yhteyttämme niiden kanssa, jotka ovat jo valintansa tehneet ja ponnistelleet ihmiskunnan paremman tulevaisuuden puolesta. Muuta pelastajaa teillä ei ole kuin jumalallisen itsenne yhteys ja ohjaus. Polku siihen on teille tässäkin ajassa annettu. Suljemme teidät syvään rakkauteemme ja myötätuntoomme. ”

Avoimet ovet 27-28.5.2023

Keskiviikko 19.4.2023 klo 22.10

avoimet_ovet.pdf

Pimennyspäivä 20.4.2023

Keskiviikko 19.4.2023 klo 20.14 - Eija

APortti.jpeg
Astumme tämän vuoden ensimmäiseen pimennyssykliin kuin kaikkemme antaneina. Niin paljon on käyty läpi ja niin paljon on uuden alun hyväksi asioita nostettu tutkittaviksi ja käsiteltäviksi. Ehkä vihdoin voimme nyt huoahtaa ja vain vastaanottaa auringonpimennyksen oinaan ihan viime asteilla avautuvaan energiaan ja jäädä siihen edes hetkiseksi lepäilemään. 
Kuu ja aurinko ovat kumpikin pimennyshetkellä oinaassa; rohkeiden aloitusten, vahvan uuden luomisen ja edelläkävijöiden merkissä. Kuu vaihtaa merkkiä vain hiukan pimennyshetken jälkeen ja samoin tekee myös aurinko, joka siirtyy härkään ennen puolta päivää. 
Aurinko oinaassahan on suurta valoa ja suuntaa näyttävää voimaa, jota voimme seurata, kunhan vain teemme päätöksen, mitä seuraamme. Jahkailun aika alkaa olla lopulta taaksejäänyttä elämää ja uusi, selkeä ja kirkas suunta saa vahvistuksensa. Sen jälkeen seuraakin sitten suunnassa pysymisen tahto, joka vie kohti parin viikon päästä koittavaa kuunpimennystä. Oinainen kuu voi huokailla vielä pienenä jarruna, jos ei ole käsitellyt omaan ylpeyteen, paremmuuteen ja oikeassaolemisen haluunsa liittyviä energioita. Nöyrä oinasenergia tekee parempaa maailmaa kaikkien hyväksi ja siihen meilläkin on hyvä lataus tulossa, varsinkin kun muistamme, että meidän kuuluu palvella toisiamme, eikä etsiä kunniaa taikka kiitosta omasta toiminnastamme. Itsenäinen oinasvoima toimii muille tietä näyttäen, eikä omalla esimerkillään ylpeillen. 
Antaudutaan siis ihan täysillä uudelle alulle, uuden portin nyt avautuessa. Ja pidetään suunta selkeänä, sillä nyt on aika!
Suureen toimettomuuteen tai pelkkään henkiseen lepäämiseen meillä ei kuitenkaan ole varaa, vaan valittua suuntaa on aktiivisesti pidettävä yllä. Koko mennyt uusien kuiden välinen  energia on kohdistunut vahvaan luomiseen, oman sisäisen Itsen vastaanottamiseen ja vahvistamiseen. Ja sen me olemme tehneet omilla ajatuksillamme ja tulevaisuuden tuumailuillamme. Äkkinäisiä käännöksiä sinne ja tänne on voinut tapahtua, kun omaa polkua on vielä, ja jälleen kerran haettu ja tarkisteltu. Mutta NYT!, nyt on kaiken hyvän, kehittävän, laajentavan ja omaan korkeampaan potentiaaliin tähtäävän alun aktiivisen ylläpitämisen aika. Oma puhdas sisin nouseen pimennyksen myötä esille ja vahvistuu, vahvistuu, vahvistuu ja vahvistuu... Tarrataan siis siihen päämäärään kiinni.
Kuukausi sitten luotu startti näyttäytyy korkeille tasoille pimmennyksen hetkellä ja nuo ihanat toiveet, uudet alut, yhteinen henkinen, parempi suunta ja oman korkeimman johdattava energia saa siunauksensa torstaiaamulla seitsemän aikaan, klo 717 jos minun löytämääni lähdettä uskomme. Ja minä uskon, sillä numero 717 on totuuden luku, joka vahvistaa valitun henkisen suunnan. Olet oikealla polulla se kertoo. Jatkakaamme siis yhdessä kohti ihanaa, valoisaa ja värikästä kevättä ja kesää.
Rakkaudella, Eija

Jälleensyntyminen

Perjantai 24.3.2023 klo 13.38 - Eija

Jälleensyntyminen

 

Menneet elämät ovat aihe, jota ei nykyihminen enää niin suvaitsemattomasti kiellä tai kyseenalaista. Toki on niitäkin ihmisiä, joita ei aihe mitenkään kiinnosta tai se kuuluu sellaisiin, josta ei edes keskustella, koska oma usko tai kulttuuriympäristö kieltää sen. 

Tänä aikana, kun henkinen herääminen, suuri kiinnostus esoterismiin, itsensä kehittämiseen ja pyrkimys nähdä maailmaa uudesta näkökulmasta, ovat hyvin aktiivisena, on ajatus jälleensyntymisestä ja karmasta jo monien länsimaalaistenkin ajatusmaailmaan kuuluva. Varsinkin nuorempi sukupolvi on hyvinkin avointa näille ajatuksille ja karman näkökulma, ainakin puolileikillä, on jokapäiväistä elämää. Sanonta instant karma on sellainen, mitä kuulee jo ”tavallistenkin” ihmisten lausuvan, kun jotain ikävää tapahtuu oman tai jonkun muun negatiivisuuden seurauksena. 

Minä kohtaan varsinkin messuilla monia, jotka tahtoisivat tietää omista menneistä elämistään ja ymmärränkin toiveen oikein hyvin. Kun lähtee henkisen etsinnän polulle, kaipaa paljon vahvistusta omiin herääviin ajatuksiin ja syvempiin kysymyksiin. Se on luonnollista pyrkimystä oman itsen hahmottamiseksi henkisenä olentona. 

Minä vastaan etsijöiden kysymyksiin siltä osin, kun se palvelee kysyjän sen hetkistä tilannetta ja saan luvan avata ko. sielun vaellusta syvemmin. Nimittäin tässäkin piilee vaara, sillä henkisen materialismin aikana on halu shoppailla uusia kokemuksia taikka hienoja menneitä elämiä. Silloin voivat Auttajat olla sitä mieltä, ettei menneitä elämiä voida näyttää, koska kysyjän motiivi on ehkä liian pinnallinen, eikä mahdollisen menneen elämän näyttäminen palvelisikaan etsijää, vaan aiheuttaisi sulkeutumisen reaktion, jonka taustalla on pettymys saatuun vastaukseen, kun ei ymmärretä sen opastavaa merkitystä. Yleensäkin Auttajat tahtovat ohjata etsijää aina siihen suuntaan, että henkistä kasvua tapahtuisi, eikä se oikeastaan koskaan tarkoita hienojen, korkeiden elämien näyttämistä tai löytymistä, sillä niitä ei kovinkaan monella sielulla ole. 

Menneitä elämiä meillä kaikilla on, mutta henkisen kasvun kannalta ei ole mitään merkitystä, vaikka olisimme olleet kuinka suuria ja hienoja henkilöitä tahansa. Kuinka monta Cleopatraa, Englannin kuningasta tai muinaista vihittyä onkaan noussut tuhansien messujen näkijöiden kautta. Menneiden elämien katsomisestakin on tehty viihdettä, joka ymmärrettävästi vetää puoleensa suurta etsijöiden joukkoa. Jokainen haluaa olla jotain, vaikka se onkin juuri päinvastaista mitä  henkinen kehittyminen vaatii. Mutta jostain on aloitettava ja kiinnostus itsensä laajentamiseen ja tutkiskeluun menneiden elämien ja karmankin näkökulmasta on hyväksi.

Vaikka edellisen blogini kertomus olisikin tosi, sitä ei voi mitenkään tässä ajassa todistaa. Eikä sillä ole merkitystä, onko niin, vaan on hyvä meidän jokaisen miettiä, mitä tuon tyyppisten kertomusten sanoma voi itselle tarkoittaa tässä elämässä. Sillä niin on, että edellisen elämän muisto nousee silloin, kun sillä on jotain opetettavaa, taikka ymmärrystä laajentavaa kerrottavaa. Jos mennyt elämä nostattaa ylpeyttä tai ylemmyyttä hienoudellaan taikka suuruudellaan, se on kehitystä pysäyttävää, jos sen kanssa ei työskentele niiden tunteiden puhdistamiseksi. Tarinani oli kyllä kaunis kertomus, enkä väitä, että se olisi totta, mutta se voi olla niin. Tärkeintä on sen ajatus siitä, miten me olemme ihmiskuntana taantuneet, miten kaukana olemme siitä, miten ennen muinoin vihityt ”uhrasivat” koko elämänsä sille tehtävälle, mille heidät oli vihitty. Silloin ei ollut enää kyse siitä, että olisi omia haluja taikka tehtävän rinnalla ns. persoonallinen elämä. 

Jokaisella meillä on kausaalisessa tasossamme muisti, joka sisältää menneet elämämme, mutta onkin hyvä kysyä, miten tuo muisti tai menneet kokemuksemme ilmenevät tässä elämässä, sillä vain sillä on merkitystä, kun tahdomme henkisinä olentoina kehittyä ja kohottautua kohta todellista olemustamme. Sillä tavoin menneitä tarkastelemalla opimme itsestämme ja voimme laajentaa sitä tämän elämän luomaa kuvaa itsestämme. Me synnymme uudelleen ja uudelleen tuon muistin kanssa ja se tekee meistä sen, millaisina kulloisiinkin elämiin me synnymme.
Minä tiedän, että jälleensyntymä on totta. Muistini kautta ja Auttajien vahvistamana. 

Tavataan Mikkelissä, Pyhä Jyssäys messuilla 23-24.4.2023 jolloin olemme mekin paikalla ja sielunpolkutulkinta voi kenties avata sinun menneisyyttäsi juuri sillä tavalla, kuin sinulle siinä hetkessä on tarpeen. 

Voikaa hyvin kaikki lähimmäiset maan päällä.

Avainsanat: menneet elämät, jälleensyntyminen, henkinen kehitys

Elämän Tähden Temppeli

Torstai 23.3.2023 klo 13.59 - Eija

Elämän Tähden temppeli    23.3.2023

 

Muinaisena aikana, jo sinisen planeetan varhaisemman kierroksen alkupuolella, oli teidän keskuudessanne kansa, joka palveli Valon Voimaa, joka loi ja ylläpiti maailmaa kaikkialla. Heillä oli vahva yhteys tuon voiman maaplaneettaa ylläpitävään virtaan. Kansa oli pyhä, yksi ensimmäisistä ihmiskehoissa tuota tehtävää maan päällä täyttävä. Kansa eli rakkaudesta Luojaansa, eikä heidän kehonsa muuta vaatineet. Ainoastaan kaksi kertaa auringonkierron aikana he kunnioittivat maan tietoisuutta, Pyhää Äitiä nauttimalla kristallista pyhää vettä, jota voitiin ammentaa vain kahdesta lähteestä. Toinen oli kansan vanhimpien suojelema ja toinen oli pyhän tehtävän Lähettiläällä.

Tuolla kansalla oli maan piirin tärkein tehtävä, sillä se oli pyhittänyt elämänsä sille, että sen ylläpitämän pysyvän Luojayhteyden kautta koko maallinen maailma sai oikean suuntansa ja elämänvoimansa, jotka takasivat jumalallisen kehityksen ja päämäärän. He olivat suoraan vastuussa Luovalle lähteelle, joka tuota Elämän Tähden eli Auringon maailmaa silloin ylläpiti ja vartioi. Elämän Tähti oli heille jumalallisen Voiman lähettiläs ja siksi he kumarsivat sitä ainoana tehtävänään pitää yhteys ja Valon virta kirkkaana, koko tuolloisen sen ihmiskunnan tähden. 

 Minä olin tuon kansan tehtäväänsä valittu Lähettiläs.

 

”-Kuljen niin tuttua polkua sinne, minkä nimeä me emme sano, emmekä millään tavalla muutenkaan ilmoita. Meidän kunnioituksemme tuota pyhää, Luovalta lähteeltä annettua temppeliä kohtaan on sellainen, etten pysty sitä millän tavalla kuvaamaan. Me emme koskaan puhu, vaan käytämme vain ääritilanteissa äänteitä, oikeastaan vain pyhien rituaalien yhteydessä. Sillä me emme tarvitse sanoja, vaan me vain tiedämme, miten itsessämme ja ympärillämme olevat energiat liikkuvat, me ikään kuin luemme niitä, tai elämme ne. Sanat tulivat vasta paljon meidän jälkeemme, silloin kun ihmistaimet jo olivat pudonneet Luovasta virrasta ja vajonneet aistiensa kautta maailmaan. 

Polku mutkittelee taivaita tavoittelevien puiden ja maasta nousevien saniaislehtiryppäiden keskellä. Hengitän syvään ja rytmisesti, niin kuin on opetettu ja keskittymiseni on Luovassa voimassa. Kävelyni noudattaa myös rituaaliimme kuuluvaa rytmiä ja se tuntuu kehossani kuin pyhältä laululta, ylistykseltä, joka väreilee kaikkialle Elämän Tähden piirin maailmoihin. Tiedän, että juuri tällä hetkellä meitä seurataan kaikkialla niissä muissa maailmoissa, joihin olemme yhteydessä. Tunnen heidän omien pyhiensä rakkauden ja tuen lähestyessäni tämän maailman pyhintä, temppeliämme. 

Kävellessäni tunnen, miten topaasikoru otsallani heiluu askelteni tahdissa. Se antaa oman värähtelynsä juuri siihen kohtaan kalloani, missä sitä tulevassa tehtävässäni tarvitsen. Olen täydellisesti yhtä tämän hetken, menneen ja tulevan kanssa. Kuin katsoisin väreilevää energiakuvaa, joka ei milloinkaan ala, eikä milloinkaan pääty. 

Jalassani on punotut jalkineet ja ne ovat juuri tähän tehtävään pyhitetyt ja tälle polulle siunatut. Ne kuljettavat minua yhä tihenevään viidakkomaiseen metsään. Se ympäröi kulkuani suojaten viileydellään. Paratiisin polku, muistan siunatun vanhempani sanoneen, 

-muista aina kunnioittaa sitä askeleellasi, sillä siitä riippuu tämän maailman kohtalo. 

Kuljen laajenevassa energiatilassa ja mitä lähemmäksi pääsen pyhää paikkaamme, sitä vähemmän enää tiedostan fyysistä olemustani. Yhdyn yhä vahvemmin Voimaan ja tunnen luomisen kykyni aktivoituvan. Minua ei enää ole fyysisenä hahmona, vaan olen muuttunut Valon lähettilääksi, joka on suorittava pyhän tehtävänsä yhteydessä Luovaan Lähteeseen. 

Valo sokaisisi minut, mikäli fyysiset silmäni olisivat ilmentyneinä, sillä niin yhtäkkiä polku päättyy ja saavun täysin pyöreälle Valon täyttämälle aukiolle, jonka keskellä on pylväin ja lehvin katettu pyhä rituaalipaasi. Pyhät merkit koristavat kiven pintaa ja tiedän, että vain minä näen ne. Kansamme vanhimmat ovat jo asettuneet omille paikoilleen ja he ovat tulleet aukiolle kukin omaa tehtäväänsä vastaavaa polkua pitkin. 

Paaden ympärillä on kultaisen Valon kehä, joka suojelee sitä ja pitää sen voiman kurissa. Sen tähden vain yksi tehtävään valittu saa astua sen sisään. Sellainen, jolla on Lähteen antama merkki silmissään. Niiden tulee loistaa samaa sinisen topaasin hehkua kuin otsalla olevan kivenkin. Tämä on kansamme ikiaikojen tunnistusmerkki ja tuon pyhän merkin haltija antaa koko elämänsä palvellen vain yhtä tehtävää. Pyhän merkin peilit antavat kantajalleen myös voimaa jatkaa fyysistä elämäänsä, vaikka ympärillä olevat pyhän perheen jäsenet siirtyvät kukin ajallaan tähtikotiinsa. Valittu elää kymmenkertaisen ajan muihin verrattuna, sillä hän ei koe aikaa, eikä auringon kiertoja kehonsa kautta, vaan jatkuva yhteys Lähteeseen on se, mikä hänet elävöittää, vaikka maan aika kuluisikin.

Astun kehän sisäpuolelle pyhien äänteiden kanssa. Odotan hetken, kunnes tunnen, miten Elämän Tähden virta aktivoituu hyvin voimakkaasti. Ympärilläni olevat kansani vanhimmat toistavat pyhää sanaa juuri oikealla taajuudella ja sen kautta luovat omaa jumalallista kuvaansa kaikkialle maailmaamme. Jokaisella on oma suuntansa ja niitä on kaikkiaan kaksitoista erilaista. Ne kuvaavat kahtatoista maailmaa, joiden kehitys etenee omalla tavallaan ja oman jumalallisen suunnitelmansa mukaisesti. 

Minä asetan oikean käteni pyhän kiven pinnalle, juuri oikean merkin kohdalle ja niin kivi aktivoituu vastaanottamaan luomisen suunnitelmaan kuuluvaa voimaa. Ympärilläni olevat kaksitoista siirtävät pyhän sanan laululla ne omiin maailmoihinsa raviten ne jälleen yhden Auringon kierron ajaksi.

Minun olemukseni värisee kuin kiihtyvä pyhä laulu ympärilläni ja yhdyn Valoon. Jos minussa olisi edes pienen pieni epäharmoninen hiukkanen, kehoni hajoaisi siihen paikkaan ja kaikkialla olevat kansat kärsisivät siitä tuhoavat seurauksensa. 

Minut ja paasi ympäröidään Luovan lähteen värähtelyllä, joka laajenee kohti kansani vanhempia. He saavat Lähteeltä topaasin sinisen siunauksensa ja hetkeksi heidänkin kehonsa katoavat tuon pyhän Valon täyttäessä heidät. Lähde on siunannut heidätkin. 

Kun Valo sitten aikojen päästä alkaa vetäytyä takaisin käteni alla olevan pyhään kohtaan, tulee samalla nähtäväksi kivipaaden kaikkiin sivuihin kaiverretut merkit. Ne vielä siunaavat kaikkialla olevat kansat ja kertovat, että tehtävä on suoritettu jumalallisen energian voimalla. Kaikkien katseet ovat suunnatut paaden merkkeihin, jotka hiljalleen paljastuvat. RAMYA` T loistaa kaikkien silmille ja pyhä kiitos äänne kohoaa korkeuksiin kaikkien vanhimpien huulilta. 

Minä suoritan kädelläni lukitsevat liikkeet ja vetäydyn kehästä selkä edelle kohti polkuni alkua. Kuljen pitkän matkan polun alkuun katse pyhää ympyrää kohden näin keräten askeleeni takaisin rituaalin päätyttyä. Metsä ympärilläni sulkee polun sitä mukaa kun sitä poistuessani puran. Hohdan edelleen vain Valoa, joka saa kasvit ympärillä kuin laulamaan, sillä kuulen ihmeellistä helinää, kasvikunnan kiitoslaulua. Me sulamme hetkeksi yhteen, sillä kiitosvastaukseni sulkee meidätkin samaan luomisen piiriin. 

Kun saavutan polun alkupään, käännyn äkisti kannoillani ja suuntaan kulkuni takaisin omaan pieneen temppeliini koko olemukseni kiitollisuudella valeltuna. Tehtäväni on suoritettu ja luominen sekä kehitys voi jatkaa kulkuaan. 

Temppelini ovikaaren kohdalla fyysinen kehoni jälleen palautuu ja astun omaan pieneen puutarhaani, joka on luotu Jumalan ylistykseksi. Kastan käteni pyhään lähteeseen ja juon tuota elämänvettä syvin kulauksin pyhästä maljasta, joka on vain sitä tehtävää varten asetettu. Kehoni elinvoima palautuu ja katson sitä hetken etäältä etsien jotain, mikä voisi kertoa siitä, että tehtävä olisi ollut liian voimallinen. Näen kasvoni, joiden ääriviivoja en pysty erottamaan, ainoastaan vaalean siniset silmät loistavat Rakkauden Valoa. Valkeaan kankaaseen verhottu muu kehoni on myös silmältä näkymättömissä, mutta voin havaita, että se on värähtelynsä perusteella vahingoittumaton. Kankaan alta pilkistävät pienet jalat punotuissa sandaaleissa ja nekin ovat entisen voimansa pitäneet. Kehoni on suoriutunut tehtävästä hyvin ja voin palata siihen täysin. Lasken hupun päästäni ja paljastan tummat kutrini, jotka on sidottu yhteen pyhän juhlamenon kunniaksi tietyllä tavalla. Käännyn asuntoni porttia kohti ja kävelen sisään edelleen pyhää tulta hehkuen. Menen juhla-asuani varten puusta valmistetulle, kauniille kaapilla ja riisun sinne sandaalini ja valkean kaapuni, pukien päälleni tavallisen asuni, joka myös on valkea, mutta kukin koristeltu. 

Istun punotulle istuimelleni, josta näen puutarhani koko kauneuden ja asetun tuttuun pyhitettyyn asentooni ja jatkan kiitostani kohti korkeuksia. RAMYA` T. Tehtäväni on jälleen suoritettu.”

 

Kausaalinen kehomme on täynnä menneiden elämien korkeaakin muistia. Kun aika ja virtaus ovat oikeat, tallennettu voi ilmentyä sanoina ja kuvina, jotka me koemme muistoiksi. Me moniulotteiset olennot olemme ihmeellisiä Luovan Voiman luomuksia. Suorittaen tehtäväämme täällä maan päällä eri aikakausina eri tavalla. Korkeat muistot ovat lahjoista suurimpia. Kiitos.

Kevätpäivän tasaus ja uusi kuu

Lauantai 4.3.2023 klo 13.42 - eija

Muutama viikko ja tavoitamme jälleen pisteen, jossa uusi vuotuinen sykli saa energeettisen starttinsa ja suuntansa. Selkeämmin sanottuna kaikki se, mitä on viime vuoden aikana luotu ja talvipäivänseisauksena vahvistettu, saa nyt sen tason mukaisen uuden alun. Tämä koskee niin henkilökohtaista kuin laajempaakin suuntaa.

Meillä jokaisella on edelleen mahdollisuus tarkistella oman elämän prioriteetteja ja kehityksemme suuntaa. Toki niin kannattaa tehdä pitkin vuottakin ja varsinkin oman solarinsa kynnyksellä. Muutoksenhan kuuluisi olla jatkuvaa, samoin kehityksen.

Kevätpäiväntasaus on tänä vuonna 20.3. klo 23.24 Suomen aikaa. Silloin on laajaan näkökulmaan pyrkimisen ajankohta sillä galaktinen tuki on mukanamme ja sen energiavirta  pyrkii yhdistämään jokaisen tietoisuutta korkeampaan tietoisuuteen, jopa Aurinkokunnan ulkopuolelle. Tämä voi kuulostaa liian suurelta tai liiba-laabalta, mutta tälläkin hetkellä maan päällä on tietoisuuksia, jotka tuon energeettisen avun ja kytkeytymisen saavuttavat. Parempi siis kurkotella kohti korkeuksia, eikä luulla itsestään liian pieniä.

Tasausta seuraa uusi kuu, jonka aika Suomessa on 19.23. Numero 23 seuraa nyt näissä tapahtumissa ja sen merkitys on tottakai mukana. Itsensä tunteminen moniulotteisena olentona ja sen tuntemisen suoma henkinen vapaus on varmastikin monen pyrkijän henkinen tavoite tässäkin elämässä. Uuden kuun affirmaatio voisi siis olla: Tunnistan itseni moniulotteisena olentona, olen olento, joka voi tuoda omat lahjansa ja henkisen viisautensa (monen elämän ajalta hankittuna) maan päälle ihmiskunnan hyväksi. Jokaisella on löydettävänään omat "supervoimansa" jotka voi henkisellä työllä ja nöyryydellä saavuttaa. 

Iloista ja luottavaista maaliskuuta teille kaikille. Palataan kun pimennykset lähenevät. Minä olen omassa solarretriitissäni 12-30.3. välisen ajan, enkä vastaile viesteihin taikka puheluihin. Sposti voit lähettää ja ehkäpä Auttajat ohjaavat sen lukemiseen ja sinulle vastaamiseen.

40-vuoden kokemuksella osa 2.

Sunnuntai 26.2.2023 klo 13.38 - Eija

Jatkoa edelliseen blogiin. Vastauksia kysymyksiin, osa 2.

Miten kulkea Jeesuksen jalanjäljillä tässä ajassa?
Henkisen kehityksen näkökulmasta kulkeminen Jeesuksen jalanjäljillä on erilainen lähestymistapa kuin perinteinen kristillinen näkökulma, eikä nyt ole tarkoituskaan yrittää avata tätä suurta aihetta siitä käsin. En ole millään tavalla perinteisen kristillisyyden asiantuntija, vaan uskon että kristilliset kirkot ottavat siitä vastuun.

Minun, tavallisen ihmisen näkökulmasta tuo kysymys ei ole niin suuri, vaikka siihen liittyykin suuria mysteerejä, jotka avautuvat ajallaan, kunhan niitä jalanjälkiä tarkasti etsii ja noudattaa omassa elämässään. Lopulta tuon polun kulkija saavuttaa kaiken muuttavan kokemuksen siitä, miten Kristusvalo täyttää myös maallisen olemuksen kaikki olemuspuolet. 
Sitä ei ole helppo saavuttaa, varsinkaan tässä ajassa, mutta meistä jokainen voi pitää sitä elämän päämääränä. Usko sen mahdollisuuden toteutumiseen oman sitoutumisen myötä tekee vahvaksi ja arkisen elämän rikkaaksi.

Me kaikki, jotka tavoittelemme parempaa elämää kaikille olennoille, tahdomme ottaa Jeesuksen antamat ohjeet omaan elämään. Yksinkertaisuudessaan se on tiettyjen neuvojen seuraamista arjessa, niin että pyrimme olemaan parempia lähimmäisiä muille, parempia ihmisiä, jotka pyrkivät elämään todeksi uudenlaista ihmiskuntaa ja sen suuntaa. Yli kaksituhatta vuotta ovat nuo ohjeet olleet olemassa, mutta niiden tärkeys on jostain syystä jääneet toisenlaisen opin jalkoihin. 

Nyt on aika aktivoida nuo ohjeet uudelleen sen mukaan, mitä sata vuotta sitten annettiin. Jokainen voi aloittaa tuon polun kulkemisen tutkimalla Pekka Ervastin Vuorisaarnan selityksiä ja ohjeita ja miettiä, miten ne voisivat käytännössä ilmentyä tässä ajassa. Ajatuksena on pyrkiä siihen suuntaan, ei ajatella niin, etten pysty niitä noudattamaan, koska se on tässäkin ajassa mahdotonta. Muutos on hidas ja osin hiljainen sisäinen prosessi, kun nuo ohjeet aukeavat kerros kerrokselta sille, joka kehitykseen pyrkii. 

Nuo Jeesuksen Alkulähteeltä, Jumalalta saadut ohjeethan ovat yksinkertaisuudessaan seuraavat:
1. Älä suutu
2. Älä ajatuksissakaan ole epäpuhdas
3. Älä vanno
4. Älä ole pahaa vastaan
5. Älä sodi vaan rakasta kaikkia

Yksilö ei voi näitä ohjeita noudattaa, ilman että hänellä alkaa uusi elämä. Hänen olosuhteensa muuttuvat, sanoo Ervast, Suomen suuri tietäjä ja Mestari.
Tahdon tässä lisätä sen ajatuksen, että niitä noudattamalla alkaa elämä, jolla on merkityksellinen päämäärä ja kaikkia ihmisiä hyödyttävä tavoite. Meidän yhteisömme tietää myös ihan käytännön tasolla, mitä tarkoittaa, että olosuhteet muuttuvat, sillä vetovoiman lain mukaisesti henkinen pyrkijä kohtaa asioita ja tapahtumia, jotka auttavat polun kulkijaa kasvamaan. Lopulta, kun pyrkijä on selvittänyt omat esteensä, suurimmat oppiläksynsä, tulee elämässä eteen hetki, jolloin voi kiitollisin sydämin todeta, miten ihan kaikki onkaan elämässäni muuttunut. Ja niin kauniiseen ja hyvään suuntaan. 

Ei toki tuo parempi aika, kaikkia olentoja kunnioittava, lähimmäisenrakkauteen perustuva elämä tule yhtäkkiä maan päälle, vaan niin kuin Mestari Ervast sanoo:
Taivasten valtakunta ei tule itsestään. Se pysyy ylhäällä hengen maailmoissa, kunnes ihmiset rukoilevat sitä alas maan päälle. Mutta rukous ei ole suun puhetta, vaan sielun kaipuuta ylängöille ja hengen mykkää mietiskelyä. Eikä rukous tyhjenny ajatuksiin; se toteutuu teoissa ja puhdistuu uuteen voimaan totuuden pyhässä tulessa.

Henkinen materialismi?
Kun vuosikymmeniä on etsinyt, kaivannut Korkeinta, taapertanut, kaatuillut ja jälleen noussut takaisin polulle, on tullut hyvin selväksi se suuri oppiläksy, minkä edessä kaikki me itseämme henkisinä pitämämme ihmiset ennemmin tai myöhemmin joudumme kohtaamaan.
Nimittäin itsekkyyden suuri ja vaikeakin oppiläksy. Miten tuo ajatus sitten liittyy henkisen materialismin kysymykseen? 

Viimeiset vuosikymmenet on henkinen etsintä saanut lisää etsijän kannalta haitallisia ja huolestuttavia piirteitä. Itsekeskeisyyttä, omavoimaisuutta ja itsekkyyttä korostetaan monissa suuntauksissa. Ja monessa kaikki fokus on vain omassa itsessä ja omien halujen toteutumisessa. Toki ymmärrän, että ihmiskunta on muutenkin yksilöä vahvasti korostavassa kehitysvaiheessa, kollektiivisen tason tai kehitysvaiheen mukaisesti. Mutta! Me olemme jo monen vuosikymmenen ajan olleet tietoisia siitä haitallisesta suunnasta, mihin se ihmiskuntaa ja varmasti myös planeettaamme vie. Koska kaikki muutos, myös positiivinen, alkaa yksilöstä, on yksilöiden henkinen kehitys ratkaisevaa. 

Viimeiset vuosikymmenet ovat niin monet sielut heränneet, niin kuin on tarkoituskin ja se on oikea suunta. Mutta henkinen materialismi, etten sanoisi shoppailu on saanut niin monet heränneet pauloihinsa, että sielun herätysääni on vajonnut erilaisten, yhä uusien kurssien, messutapahtumien, sulkien, kivien, lukuisten epäpuhtaiden hoitojen ja tuhansien erilaisten sessioiden suohon. Henkisestä etsijästä voi hyvinkin helposti tulla henkinen mässäilijä, joka kulkee laput silmillä hamuten yhä uusia, joltain tuntuvia kokemuksia itselleen, toiveenaan "saada jokin vavahduttava viesti, tai kokemus, tulla joksikin, löytää oma henkinen tehtävänsä jne". Ja painopiste ajatuksessa on minä itse. Kunpa saisin kokea jotain, mitä joku minulle hoidon tai kurssin muodossa lupaa. Niin usein olen minäkin kuullut ihmisten sanovan, että olipa ikävä kurssi, näkijä tai work shop, koska en saanut siitä mitään. 

Jos luopuisimme vähitellen siitä ajatuksesta, että tavoittelen vain omaa hyötyä, omaa kokemusta taikka omaa iloa, voisi alkaa katsoa kaikkea tätä osin haitallistakin tarjontaa ihan eri silmin. Sillä ei henkisyys ole näkijöitä, messuja, euforisia kokemuksia taikka hoidoissa poistettavaa karmaa, vaan se on työskentelyä oman itsen kanssa, jotta lopulta oma Korkein Itse voisi tuoda sen uskomattomimman kokemuksen, jota kaikki kuitenkin sisimmässään kaipaavat. Vaikka monet shoppailevat ns. henkisellä kentällä jotain tavoitellen, on kuitenkin kaikilla mahdollisuus pysähtyä ja tarkastella omaa siihen astista polkuaan ja kysyä itseltään, mihin pyrin, mitä sieluni oikeasti kaipaa. 

Tiedän kokemuksesta, että oikeasti lähes jokaisen etsijän sielu kaipaa omaa Korkeinta osaansa tahtoen sulautua siihen ja sen johdatukseen. Rakkaat Valon etsijät, se ei löydy messuilta, ei kursseilta eikä kenenkään hoidossa, mutta sykäyksen suurempaan tahtoon etsiä sisintään niissä voi saada. Silloin olisi aika pysähtyä niiden henkisten ohjeiden äärelle, mitä ihmiskunnalle on vuosisatojen ajan annettu. Ohjeet eivät ole vanhentuneet eivätkä ne ole sellaisia, mitä ei enää tarvittaisi, vaan ne ovat edelleen ajankohtaisia. Ohjeiden ongelma ei  ole niiden vanhanaikaisuus tai se ajatus, että ne eivät kuulu tähän "uuteen kultaiseen aikaan" vaan ongelma on aina ollut se, ettei niitä ole noudatettu tai edes yritetty yksilötasolla pyrkiä siihen suuntaan.

Ihmiskunnalla on karmansa, joka saa sielut uudelleen ja uudelleen vuosisadasta toiseen toistamaan samoja kaavoja ja samoja virheitä, esim. sodat, sen sijaan, että oikeasti herättäisiin siihen tilaan, jossa ihmiskunta on. Klassinen klisee: Ole se muutos, jonka tahdot maailmassa nähdä, pätee edelleen ja se haastaa meitä jokaista uuteen vaiheeseen niin yksilön kuin yhteiskunnan ja koko maaplaneetankin tasolla. Karma poistuu vain muutoksen avulla, sitä ei kukaan hoitaja esimerkiksi voi yksilöltäkään poistaa, niin kuin ei vaikkapa muualta tulleet auttajat myöskään ihmiskunnalta puhdistaa. Henkiset lait pätevät, koska niin on tarkoitettu.

Ihanaa ja antoisaa suuren valon talvipäivää kaikille. Meidänkin kotisivuilla on arjen ohjeita muutokseen, joka auttaa kaikkia olentoja. 

 
Valon terveisin Eija

40-vuoden polku

Keskiviikko 25.1.2023 - Eija

Ajatuksia 40-vuoden etsijän kokemuksella, vastauksia esitettyihin kysymyksiin, osa 1.

Mitä on henkisyys?
Tämä on sellainen kysymys, jota on hyvä pohtia yhä uudelleen ja uudelleen, että oma henkinen pyrkimys ja päämäärä pysyisivät puhtaana ja kirkkaana. 
Jos mietitään sanaa henkisyys, niin siitä tulee ajatus, että se on elämää, jossa pyritään Hengen yhteyteen. Ja mitä taas on Henki? Eri filosofioissa henki sanallistetaan eri tavalla, mutta sen pyhyys ja alkuperä lienee samankaltainen. Meissä jokaisessa on henki, jonka voi sanoa olevan elämänvoimaa tai sen voi kuvailla meissä olevana Jumalan osana. Jumala, suuri elämää ylläpitävä ja luova Lähde on meissä henkenä, kipinänä ja pitää meidät hengissä. Suomeksi henki siis on meissä oleva "jokin", joka pitää meidät kehossa ja hengissä. Sanotaanhan suomeksi myös, että nyt lähti henki. Se sanonta kuvaa kuolemaa. Tältä pohjalta ajateltuna Henki on se jumalallinen osa ihmisessä, joka ei ole kehoon sidottua, vaan lähtee, palaa takaisin luojansa luokse kehon kuollessa. Me voimme kutsua sitä myös korkeammaksi itseksemme, alemmasta itsestämme, kehostamme ja haluistamme erotukseksi. 

Henkisyys on näin ollen pyrkimystä elää oman jumalallisen kipinän yhteydessä, eli yhteydessä omaan kuolemattomaan henkeen, joka on osa Jumalaa. Sehän on ihmisen tarkoitus maan päällä kehossa ollessamme. Hengen yhteyteen pyrkiminen ei kuitenkaan ole sidoksissa mihinkään kirkkoon, tai vain johonkin yksittäiseen uskontoon, vaan se on kaikkien sielujen pyrkimys, kun he maan päälle syntyvät. 

Jotta tuohon henkisyyteen ja henkiseen elämään pääsisimme, on löydettävä keinot, joilla sen voimme tehdä. Jokainen meistä on vapaa etsimään ja valitsemaan, mitä polkua pitkin yritämme saavuttaa omaan elämäämme hengen ohjausta. Tärkeintä on tietenkin se, että pyrimme siihen aktiivisesti omassa arjessamme, sillä henkisyys ei ole käymistämme kursseista, taikka jonkun muun ohjauksesta kiinni. Oikeastaan päin vastoin, sillä mitä enemmän etsimme itsemme ulkopuolelta, sitä sekavammaksi usein kaiken koemme. Sisäinen palo, tahto elää parempaa elämää, pyrkiä hyvään ihimisyyteen sekä olemaan kaikille rakastavampi lähimmäinen ovat oikeita, hengen mukaisia ajatuksia. Jotta meissä oleva hyvyys, lähimmäisen rakkaus ja suvaitsevaisuus pääsisivät esille, se vaatii ponnisteluja ja omaa työtä, jotta muuttuisimme ihmisiksi, jotka pyrkivät kaikkien hyvään, itsekkyyden sijasta. Henki, tai henkisyys ei tuomitse, ei tunne ylemmyyttä tai halua alistaa muita, vaan se on suvaitsevainen ja pyrkii näyttämään hyvää esimerkkiä. 

Jotta me totuuden etsijät voisimme joskus sanoa elävämme henkistä, hengen ohjaamaa arkista elämää, meidän on ensin poistettava ne esteet, jotka sen yhteyden tiellä ovat. Kukin todellinen pyrkijä kyllä löytää ne keinot ja opetukset, jotka siihen ohjaavat. Onhan maan päälle laskeutunut Mestareita ja suuri Opettajia, jotka ovat tuoneet maan päälle tarvittavat ohjeet. Esimerkkinä voi mainita Jeesuksen ja tässä ajassa elävän suuren rauhan ja myötätunnon opettajan Dalai laman. Oikeastaan kaikki, jotka itse elävät niin kuin pyhät kirjat neuvovat, ovat maan päällisiä isoja esimerkkejä siitä, miten viha, tuomitseminen, kostonhalu ja muut "synnit" maan päällä voitetaan rakkaudella ja ennen kaikkea omalla henkisellä työllä. 

Mitä on New-Age?
Kun googlaa new-agen määritelmää, saa hyvinkin sekalaisen kuvan erilaisista suuntauksista ja valitettavaa onkin, että tuo NA määritelmä ei ole aikaansa seuraava. Se varmaankin oli jonkinlainen herätys, ehkä jopa protesti syntyaikanaan, sillä sen kautta alettiin etsiä toisenlaista, yksilöllisempää totuutta Hengestä. Kirkon vuosisatoja jatkunut tuomitseminen, väärinkäytökset ja vallankäyttö olivat osasyynä siihen, että liikehdintää siitä poispäin alkoi maailmanlaajuisesti ilmetä. New-age liikkeeseen ei yhdistetä uskonnollisuutta, vaan sen ajatus on yksilöllinen etsintä ja kokeminen, joka tosin tässä ajassa on saanut yhä erikoisempia muotoja.

Tänä aikana tuon NA määritelmän alle niputetaan kaikki, mitä kuka tahansa voi väittää olevan henkistä etsintää, toimintaa, taikka polkua. Kun on seurannut yli neljäkymmentä vuotta tätä, anteeksi vain, henkistä sirkusta täällä Suomessakin, ei voi kuin tuntea myötätuntoa niitä kohtaan, joiden pyrkimys on löytää totuutta siitä, miten Hengen yhteyteen voi pyrkiä. Oma kokemukseni on se, että nykyään new-age on jo niin iso soppa, ettei sieltä voi enää henkisyyttä löytää. Tai ainakin se on todella vaikeaa. Siksipä monet, Jumalan ja oman korkeimman yhteyteen pyrkivät, ovatkin sanoutuneet irti tästä nykyajan new-age virrasta. Sen sisällä on niin paljon outoja juttuja, magiaa, päihteiden käyttöä, toisten etsijöiden hyväksi käyttämistä, pimeyden ihannointia tai sen kieltämistä, ettei sitä voi enää henkisyydeksi kutsua. Toki varmasti sen nimen alta löytyy paljon hyvääkin ja todellisia auttajia ja henkisen polun kulkijoita.

NA on nykyään suuri liike, joka toistaa vuosikymmenten aikana samoja "virheitä", ain auusi sukupolvi omalla tavallaan. Monet suuntaukset eivät juurikaan pyri sielun ja kehon puhtauteen, jonka tulisi olla henkisyyden yksi tärkeimmistä ajatuksista. Ne aallot, eli muodissa olevat "henkiset" teemat, joita tässä ajassa paljolti läpikäydään, ovat siis suurelta osin toisintoa menneiltä vuosikymmeniltä, tämän ajan ilmiöillä höystettynä. Se, mikä myös edelleen yhdistää menneitä vuosia ja tätä päivää, on se, miten henkisyyteen pyritään itsekkyyden kautta, omia haluja toteuttaen. NAn alle liitetään nykyään myös salaliittoteoriat ja miljoonat youtube kanavat, jotka suoltavat ihan kaikkea, eikä niiden sanoman tarvitse pohjautua edes henkisiin lakeihin taikka hyvään pyrkimiseen, vaan useinmiten jonkun "heränneen" haluun saada arvostusta, huomiota ja paljon seuraajia. Vastuusta ei voi useinkaan puhua. 

Perus NA juttua sanotaan olevan tarotkortit, ennustaminen, erilaiset rituaalit, vapaan elämän ihannointi, seksuaalisuuden ja kehon korostaminen, luominen omista haluista käsin, vain omaksi hyväksi, sekä myös jotain vastaan oleminen ja järjestelmään kohdistuva kapinointi. Entä mihin on jäänyt Henki ja sen yhteyteen pyrkiminen?

Entäs sitten uskonnot?
Jos olette seuranneet viime aikojen uutisointia, esim. kirkon omia kampanjoita, taikka ylen juttua, joka ilmestyi tällä viikolla, olette varmasti huomanneet, että käynnissä on eräänlainen sota valinnan vapautta ja uskonnon vapauttakin kohtaan. Olen tottakai sitä mieltä, että asiat on hyvä tuoda esille, varskinkin kun tuon NAn alla on niin paljon ihan sielua ja ihmistä vahingoittavaa toimintaa. Mutta olisi hienoa, jos tuotaisiin myös kirkon tuomitseva ja suorastaan vainoava toiminta esille. Oikeastaan pelottavaa on se, että kirkon edustajat voivat laajasti määritellä, mikä on sallittua ja mikä tuomittavaa. Ikään kuin olisimme palaamassa pimeään keski-aikaan vainoineen. Sillä meidänkin kokemuksemme on, että kirkko on eniten solvannut, tuominnut ja hyökännyt meidänkin rauhaan ja henkiseen elämään pyrkivää yhteisöämme kohtaan. En kritisoi uskontoa ja yksittäisiä uskovaisia ja hyviä ihmisiä, vaan ihmettelen tietyn ryhmän kuviteltua oikeutta hyökätä ja niputtaa kaikki muu, paitsi oma toiminta tuomittavaksi. 

Jos yleensäkin kirkko ja sen yhteydessä oleva instituutio olisivat rakastavia ja avaisivat ovensa ja sydämensä kaikille, virka-ajastakin luopuen, uskoisin, että kirkon ei tarvitsisi käydä kampanjaa, jossa muita suuntauksia parjataan ja jopa mustamaalataan. Jos kirkossa ja sen eri uskonsuuntauksissa olisi Jeesuksen opetuksia seuraavia hyvään pyrkiviä yksilöitä näkyvillä paikoilla, niin tuo hyvä vetäisi puoleensa Jumalan etsijöitä. Lähimmäisen rakkaus kaikkia kohtaan voisi palauttaa uskoavia sen piiriin. Meillä on esimerkki viimeisiltä messuilta, Joensuusta, miten kirkko rantautui sinnekin ja tuli myös meidän pisteeseemme huutamaan ja parjaamaan meitä sen nimissä, että vain he kantavat kristusta sydämessään. Tuomitseminen Jeesuksen nimessä jatkui usean minuutin ajan kunnes he ylimielisesti hymyillen ja meitä vielä sormella osoitellen siirtyivät seuraavan uhrin kimppuun. Ymmärrän hyvin, että tuollainen käytös enemmänkin karkoittaa kirkon piiristä, kuin saa sinne kaipaamaan. Ihan ei toteutunut tärkein opetus rakkaudesta niitä kohtaan, jotka koetaan vihamiehiksi.

Mikä on uskova ihminen?
Se, joka uskoo Jumalaan, elävään Luojaan, Lähteeseen, Korkeampaan Voimaan ja/tai Hänen lähettiläisiinsä maan päällä, on uskovainen. Siihen ei tarvita mitään kirkkoa, ei mitään ylintä tahoa, jotka ihmisen uskon määrää mittaavat, tai mitään tahoa, joka ihmisen "synnit" määrittelee, taikka kadotuksella pelottelee. Jumala, joka rakastaa, rakastaa aina, sillä jokainen ihminen on osa tuota suurta Elämän ylläpitäjää. Ehkä olisi aika siirtyä tässä uuteen vaiheeseen, uuteen aikaan ;), jossa voisimme kaikki turvata Rakkauden Jumalaan ilman pelkoa, että joku tuomitsee tapamme, miten Jumalaa lähestymme. Ilman suvaitsevaisuutta ja pyrkimystä rakastaa lähimmäistään ei maailma kyllä muutu, mutta ehkäpä se on ihmiskunnalle liian iso oppiläksy.  

Minä edelleen uskon hyvään Jumalaan eli Lähteeseen, joka luo ja ylläpitää elämää täällä maan päälläkin. Jumala on Rakkaus, eikä rakkaus ole olento, jolla on maskuliininen hahmo ja halu kostaa, erotella oikeita uskovaisia vääristä, taikka vihata luotujaan. Eikö nyt olisi jo aika siirtyä siihen rakkauden uskoon, joka ei tarvitse uskontoja, joiden vuoksi soditaan ja tuhotaan elämää? Ettekö tekin ole väsyneet maailmassamme käytävään ainaiseen taisteluun? MInä olen, ja olin sitä jo viisivuotiaana, kun ensimmäisen kerran tunnistin maailmamme energian. Lähes kuusikymmentä vuotta siitä hetkestä olen sitä surua kantanut, mutta lopulta kääntänyt sen pyrkimykseen, joka voi muuttaa maailmaa paremmaksi. Ei kukaan meistä voi ihmeitä tehdä, mutta voimme muuttaa itseämme parempaan suuntaan ja sitä kautta maailmaammekin.

Toivon vielä, että jonain päivän kohtaisin sellaisen kirkon edustajan, joka ilman pelkoa ja ennakkoasenteita olisi valmis jakamaan ajatuksiaan meidän kanssamme. Minulla ainakin olisi raamatun taitajalle kysymyksiä, jotka itseäni askarruttavat. Tahtoisin esimerkiksi ymmärtää, että kun viimeisin Mestari jätti oman testamenttinsa ihmiskunnalle, miksi se ei kumonnutkaan sitä vanhaa? Ehkä minulla on vielä muutama vuosikymmen aikaa saada vastauksia kysymyksiini, jotka ovat niin monta vuotta askarruttaneet.
Jos Luoja suo :)

Voikaa hyvin ja uskokaa hyvään itsessänne, toisissanne ja löytäkää sitä maailmastakin sekä olkaa suvaitsevaisina ja rakkaudellisina esimerkkeinä itse. Tänä aikana me todellakin sitä tarvitsemme. 

Avainsanat: new- age, henkisyys, Suonenjoki

Uusi vuosi - uusi koti

Keskiviikko 18.1.2023 klo 23.17 - Eija

Uusi aika on vihdoin koittanut meidän suurelle perheellemme, yhteisöllemme joka seitsemän vuotta asui yhdessä Taalintehtaalla, meren äärellä, kauniissa saaristossa. Jo kolme vuotta sitten Auttajat ilmoittivat, että yhteisömme tulee kasvamaan niin, että uusi isompi paikka on tarpeen. Nyt tuo paikka vihdoin löytyi, niin monien rukousten, yhteisten luomishetkien ja Auttajien avustuksella. Yhteisöstämme suurin osa muutti joulukuun aikana Suonenjoelle, vanhan maamieskoulun ympärille kasvaneeseen pieneen kylään. Niinpä siis saaristo muuttui Savon maisemiksi, mutta keskemmälle Suomea oli ohjauskin.
Koko prosessi ensi kohtaamisesta tuon paikan kanssa oli johdatusta, vaikka monia haasteita tulikin kuin jatkuvana virtana eteemme. Sinnikkäästi ratkoimme yksi toisensa jälkeen kaikki tiellemme tulleet esteet.  Nyt olemme uudessa kodissamme joka mahdollistaa sen, että yhteisömme voi laajeta ja kasvaa.

Paikka vastaa hyvin meidän tarpeitamme ja tulevaisuuden suunnitelmaamme ja päämääräämme niin henkisyyden kuin ekologisen, omavaraisuuteen tähtäävän elämän suhteen. Tästä pohjois-Savon pienestä kaupungista käsin jatkamme omaa työtämme ja olla esimerkkinäkin maailman paremmaksi muuttamisessa. Ja vähitellen, kun asettumisemme syvenee, voimme tarjota myös monille muille etsijöille paikkaa, jossa toteuttaa suuren henkisen perheen kanssa uudenlaista, henkistä ja ekologista elämisen mallia.

Monet ovat kysyneet, mitä vaatimuksia meillä on, jotta voisi yhteisöömme liittyä. Meillä on oikeastaan vain kaksi sääntöä, joita yhteisömme jäsenet noudattavat. Ensimmäinen on päihteettömyyden sääntö. Se tarkoittaa sitä, että yhteisössämme asujien tulee elää päihteetöntä elämää. Alkoholi ja kaikki huumeet,  myös "äitimaan" antamat, eivät ole hyväksyttyjä. Buddhalaisittain sanoen, kaikki tajuntaa muuntavat aineet eivät ole henkiselle pyrkijälle hyväksi. Pyrimme elämään niin, että koko yhteisön elämänlaatu ja kohtaamiset olisivat aitouteen ja puhtauteen perustuvaa.
Toinen sääntö on Luxia-metodiin tutustuminen ja lopulta sen noudattaminen yhteisön arjessa. Tämä pitää sisällään sen, että otamme vastuun itsestämme, omista reaktioistamme, tunteistamme ja ajatuksistamme, emmekä enää syytä muita tai pahaa maailmaa tai jumalaa elämän tapahtumista tai omista negatiivisista purkauksistamme ja ajatuksistamme.
Kun meillä on yhteiselämämme pohjana metodi, joka pyrkii auttamaan meitä jokaista kohti parempaa lähimmäisyyttä ja myötätuntoa, arkemme sujuu riidoitta ja sopu säilyy rehellisen puhumisen ja jakamisen avulla. Me voimme tämän metodin kautta ymmärtää ja hyväksyä  itseämme ja muita henkisemmällä ja syvemmällä tavalla ja tehdä ne muutokset (hiljalleen vuosien aikana), joita kehityksemme tähden on tehtävä. Sillä me uskomme, että jokainen sielu on tullut kulloiseenkin elämään kehittymään, ei kasvattamaan alempaa luontoaan.

Tietenkin tällaisessa henkisessä yhteisössä eläminen on helpompaa, jos on kaipaus muutokseen ja jumalalliseen viisauteen. Näitä teemoja me yhteisössä opiskelemme, kukin kiinnostuksensa mukaisesti, monien vanhojen opetusten avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi, Vuorisaarna ja varsinkin kristosofinen näkemys siitä. Samoin me tutkimme tiibetin buddhalaisia myötätuntoon ja rauhaan pyrkiviä harjoituksia ja opetuksia. Myös muut ihmiskunnan mestareiden tuomat viisaudet saavat mielenkiintomme. 

Meidän kanssamme elämiseen ei vaadita mitään yli-ihmisyyttä, vaan oikeastaan pelkkä tahto ja kiinnostus elää todeksi niitä oppeja, joita Jumala on ihmiskunnalle vuosituhansien aikana antanut, on riittävä. Ihmiskunnan polku kohti rauhaa ja lähimmäisyyttä ei ole vieläkään toteutunut, kuten voimme ikäväksemme joka päivä todeta. Me tällä polulla jo pitkään kulkeneet tiedämme, ettei muutos todellakaan tapahdu nopeasti, vaan se vaatii monen sukupolven sinnikkään työn. Meitä on arvosteltu tästä asiasta monen monta kertaa ja sanottu, että olette ihan kateissa, jos luulette, että muutos voisi tapahtua, ettei se ole mahdollinen. Toisaalta juuri ns. New-age ajatteluun kuuluu, että maailma muuttuu lopulta ihanaksi ja hyväksi, jos vain uskotaan niin, ilman että itse mitenkään aktiivisesti siihen pyrkii.   Me kuitenkin koemme, että jonkun on aloitettava elää muutosta arjessa todeksi ja miksikä emme siis me suomalaiset voisi olla siinä esimerkkinä, niin kuin Pekka Ervast aikoinaan toivoi. Maailmalla on jo onneksi meidän kaltaisia ryhmiä, jotka pyrkivät elämään myötätuntoa ja rauhaa todeksi arjessaan. Yhteisöllisyys, rauha, eko-ajattelu ja hyvään pyrkiminen ovat viime vuosikymmenet olleet ympäri maailmaa suuresti kasvussa. Me uskomme vahvasti, että Rakkauden Jumalan avulla maailma ja ihmiskunta muuttuu, mutta se työ on aloitettava omasta tahdosta tehdä sitä muutosta. Meidän jokaisen.

Tätä muutostyötä ja suurempaa yhteisöä varten perustimme uuden vuoden alussa yhdyskunnan, joka luokitellaan uskonnolliseksi. Suomessa on jo lähemmäs 140 yhdyskuntaa, joiden status on uskonnollinen. Sekin kertoo ihmisten ajattelun laajuudesta, muutoksesta ja henkisyydenkin kaipuusta. Paikallislehdessä meitä nimitettiin, tosin virheellisesti, Suomen ensimmäiseksi new-ageen pohjautuvaksi uskonnoksi. Vaikka googlaamalla löytyvä new-agen määritelmä on meidänkin ajatteluamme lähellä, jokainen, joka on tätä henkisyys viidakkoa monen vuosikymmenen aikana läpirämpinyt, tietää ettei tuo new-age käsite ole enää ollenkaan noin puhtoinen, vaan se helposti liitetään päihteisiin ja huolettomaan/vastuuttomaan elämisen tapaan.
Me emme niinkään yritä luoda mitään "omaa" uutta, vaan koetamme lähinnä elvyttää sitä syvää viisautta, jota voimme avoimin sydämin tutkimalla löytää esimerkiksi myös täältä Suomesta.

Tämä new-age on toki aihe, jota voisi pallotella moneenkin suuntaan, mutta me näemme että tärkeintä on, määritelmistä riippumatta tehdä oma osansa, jotta me kaikki voisimme elää ilman pelkoa sellaisessa maailmassa, jota kannattelee elämää luovan lähteen, Jumalan, elämää ylläpitävä rakkaus ja voima. Me uskomme Jumalaan, Valoon ja Rakkauteen ja niihin korkeisiin mestareihin, joita tuo suuri Lähde, Jumala on maan päälle lähettänyt. Me emme tahdo olla enää tukemassa uskontoja, jotka vuosisatoja ovat ihannoineet ihmisten sortamista, alistamista ja tappamista. Monen instituution vallankäyttö, ahneus ja ylemmyys eivät meille ole Jumalan kuvaa tai tahtoa maan päällä ja olemmekin ihmettelleet sitä, miten esimerkiksi Jeesuksen ohjeita ei edes pyritä noudattamaan tai ottamaan arkeen, vaan viha, tuomitseminen, sodat ja tappaminen hyväksytään ja joissain uskonnoissa siihen jopa kannustetaan. Ja miljoonat ja taas miljoonat sielut kärsivät "Jumalan nimeen". 

Jokainen ihminen uskokoon mihin sydämensä ohjaa, se on hyvä niin. Me emme tahdo tuomita mitään tai ketään. Emme yksittäistä ihmistä, emme muita yhteisöjä, emmekä itsellemme outoa filosofiaa tai uskontoa, vaan tiedämme, että hedelmistään puu tunnetaan. Me emme myöskään tahdo julistaa mitään, emmekä näe yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää tai uskoa, vaan jokainen meistä kuunnelkoon sydäntään ja sisäistä puhdasta ohjaustaan omaa polkua valitessaan. Meidän polkumme on tässä elämässä tällainen.

Uusi aikakausi on meille nyt alkanut ja työmme jatkuu hiljalleen arjen työskentelynä Valon hyväksi. Uudet ja vanhat tutut kurssitkin ovat toteutumassa helmikuun loppupuolelta alkaen ja kevät sitten näyttää, mitä Auttajat tahtovat nyt avuksi tuoda. Kotisivujamme seuraamalla saat tiedon tulevista tapahtumistamme.

Kiitämme kuluneesta vuodesta, tuestanne, yhteydenotoistanne, monista rukouksista sekä lukuisista kohtaamisista kaikkien teidän ihanien ihmisten kanssa. Uskokaa Valoon, Rakkauteen ja elämän voimaan ja ilolla työskennelkää niiden ylläpitämiseksi maailmassa. 
Tapaamisiin, tänäkin vuonna. 

Talvipäivänseisaus 21.12.2022

Tiistai 20.12.2022 klo 10.58

Tämä blogi ilmestyy vähän kuin viime tingassa, mutta sille on syynsä. Yhteisömme on viime viikot tehnyt jatkuvaa muuttoa Taalintehtaalta kohti itä-Suomea. Välillä on seitsemän tunnin ajomatka ja muutettavaa kalustoa on ollut parinkymmenen ihmisen elämän verran. Täyttä työtä aamusta iltaan, mutta niin toivottuun suuntaan onneksi.

Eilen Valon Auttajat alkoivat tuoda seisaushetken energiaa lähemmäksi ja nyt on aika ottaa viestiä vastaan. Onhan edessämme jälleen tuo monen tunnin automatka uudesta kodista kohti etelää ja meidän kohdallamme toistaiseksi viimeisen muuttokuorman hakua.

Tänä vuonna seisaushetki saadaan täällä pohjoisella pallonpuoliskolla kokea puolen yön tienoilla, eli klo 23.47. Tulevan hetken energiaa kuvaisin sanalla mystinen. Hyvin vahvat kosmiset virtaukset ovat jo matkalla kohti maaplaneettaa. Olemme nyt saavuttaneet täällä maan päällä pisteen, jossa luodun energian voima vahvistuu tuon virtauksen kautta sellaisella voimalla, jota pitkään aikaan emme ole saaneet kokea.

Mitä tuo voi ihmiskunnalle tarkoittaa? Entä mitä meille yksittäisille sieluille?
Me kaikki olemme uuden vaiheen alussa ja meistä jokaisesta riippuu, miten luovaa kykyämme käytämme. Sen tiedän jo monen vuosikymmenen kokemuksella, että mitä enemmän luomisessamme tähtäämme kokonaisuuden hyväksi, sitä suurempi tuki meillä on Valon puolelta. Kyse ei tarvitse olla suurista henkilökohtaisista muutoksista tai toiveista, vaan se aikomus, millä luomme, ratkaisee. Jos toivomme ja pyydämme taivaallista apua siihen, että saisimme uuden hyvän työpaikan tai kodin, kokonaisuuden hyväksi olisi pyytää sitä yhtä suurella innolla myös kaikille muillekin sieluille, sillä niin kuin Valon Auttajat ovat jo vuosia muistuttaneet, itsekkyyden ja oman hyödyn tavoittelun aika kuuluisi ihmiskunnalla olla jo takanaan. On turhaa toistaa parinkymmenen vuoden välein samoja henkisiä trendejä, samoja energioiden nousuja ja laskuja joka sukupolvi uudelleen ja uudelleen omien vivahteidensa kera. Viisautta voisimme kasvattaa ottamalla oppia menneisyydestä ja nöyrtymällä niin, ettemme enää pyrkisi olemaan itse pääsosissa.

Toki myös teot ovat tärkeitä, sillä nehän ovat seurausta siitä, mitä me koemme ja ajattelemme. Ne kertovat meistä sellaisina kuin me olemme. Meitä edelleen kasvatetaan yksilöinä kohti suuntaa, jossa epäitsekkyys ja myötätunto ovat ne lähtökohdat, millä meidän tulevaa maailmaamme täytyy rakentaa, jos vielä konkreettisen maailman tahdomme täällä säilyvän. Onneksi merkkejä siitä suunnasta voi nähdä monien kauniiden sielujen tavallisessa arjessa. Sellainen henkisyys, missä vuodesta toiseen pyritään luomaan, visualisoimaan vain omaksi tai oman lähipiirin hyväksi, on muutoskohdassaan. Sillä jos pyytää ja luo muiden hyväksi, saa aivan varmasti lopulta myös oman elämänsä siunauksen nähdä.

Me olemme mystisen vuodatuksen portilla, jossa meille todellakin voidaan antaa suuria mahdollisuuksia tulevaisuuttamme varten. Valon tasoilla odotetaan, missä maan päällä muodostuvat ne jumalalliset pyörteet, joihin voidaan kaataa Valon voimaa, jonka tarkoitus on auttaa koko ihmiskuntaa. He pyytävät, että kaikkialla voitaisiin nyt muistaa koko luomakuntaa ja rukoilla positiivista, rakkaudellista ja elämää ylläpitävää muutosta kaikille olennoille. Me ihmisinä voimme sen tehdä, sillä meille on annettu muutoksen avaimet. Kehittyvinä olentoina meillä on käytettävinämme jumalallinen viisaus, myötätunto, rakkaus ja kyky ajatella kaikkien parasta. 

Jälleen kerran, liittykää rakkaat yhteen, luokaa kokonaisuuden parasta koko sydämellänne ja käyttäkää koko voimanne siihen työhön. Me yhdistymme teihin kaikkiin yhteisömme uudesta kodista käsin. Nouskoon yhteinen pyörteemme ja pyyntömme Valon Auttajien tasoille ja niin he ilolla siihen vastaavat.

Seuraava blogini kertoo vuoden 2023 virtauksista ja uuden yhteisömme olosta pohjois-Savossa. Siunattua Mestarin syntymäjuhlaa ja Valoa kaikkien tulevalle vuodelle.

Halauksin, Eija ja Patrick

Pimenevää Kuuta kohti, värähtelyn muutos, osa 3.

Keskiviikko 2.11.2022 klo 16.25 - Eija

Vielä vajaan viikon verran on matkaa siihen, että saavutamme tämän jakson viimeisen pimennyksen. Sen ajankohta on 8.11.2022 ja Suomessa tuo täydellisin hetki on klo 13:02.  Kuu pimenee aina täyden kuun aikaan, kun taas auringon varjot voimme nähdä uuden kuun hetkenä. Kuunpimennys ei meillä täällä Suomessa tällä kertaa täydellisesti näy, vaan sen tähden on syytä suunnata Aasiaan taikka Pohjois-Amerikkaan. Osittainen pimennys näkyy osassa itä- ja pohjois-Suomea. 

Jos nyt jätämme tämän konkreettisen tason tähän pimennykseen liittyen ja katsomme hiukan, mitä teemoja tähän liittyy. Kuten jo edellisessä osassa kerroin, jo keväällä alkanut muutosjakso saa nyt päätöksensä. Auringonpimenys laittoi niin hurjasti energiaa likkeelle ja vauhtia virtaan, että jo nyt on muutossuunta monilla näkyvissä. Kun kuu pimenee nyt Härässä, voipi olla että tulee halu hidastaa, takertua rantakaislikkoon tai jopa tunne siitä, että ei uskallakaan katsoa mihin virta vie ja on vähällä hypätä kyydistä. Eli vanhat vakaat ja "turvalliset" rutiinit ja mallit vielä viimeisillä voimillaan rimpuilevat pysyäkseen mukana. Onneksi on takana, lujana pohjana tuo parin viikon takainen auringonpimennys ja se energeettinen muutos meissä, jonka se aikaan sai. Se on niin vahva pohja uudelle ajanjaksolle, että todellakin vanha ja tunkkainen käytös- ja reagointimalli saa nyt jäädä.

Me olemme matkalla kohti suurempia mahdollisuuksia, laajempaa näkymää, kunhan vain otamme tämän ajan nyt mahdollisuutena. Kuuhun liitetään tunteet, ja niin nytkin voi putkahdella niitä tylsiä tuntemuksia, itsen vähättelyä, epäröintiä ja uuden pelkoa, mutta niistä selviää tottakai samalla tavalla kuin ennenkin hyväksymällä ne ja sitten pyytämällä niihin puhdistusta. Rohkeus kohdata uutta nousee joka päätöksellä jättää vanha taakseen ja se, jos mikä, on voimaannuttava tunne. Yhteys omaan Korkeimpaan ja omaan sydänyhteyteen vahvistuu joka hetki, kun siihen yhteyteen kytkeydymme ja selkeä rakkaudellinen ohjaus on oleva palkintomme monen ponnistelun tuloksena.

Jo nyt seisomme sen uuden edessä ja kuunpimennyksenä valitsemme lopullisesti uuden aikakauden elämäämme. Se aikakausi on oleva henkisen työn, sitoutumisen, ilon, kiitollisuuden ja yhteiseen muutokseen pyrkimisen aikakausi. Tuo toki on ollut jo niin monen vuosikymmenenkin suunta, mutta nyt, todellakin, voimme tehdä sen keveällä ja innostuneella energialla ja kiitollisella sydämellä, sillä ne energiat, mitä olemme vuosikausia läpirämpineet (ainakin me vanhat konkarit) kaikkien sielujen, ihmistietoisuuden hyväksi, ovat nyt monen sielun kohdalla puhdistetut. Toki ihmiskunta jatkaa edelleenkin puhdistuspolkuaan, mutta monet nostetaan nyt edelleäkävijöiden joukkoon ja selkeästi esille oman työn kautta. Näin on oltava, jotta vielä tummemmilla vesillä seilaajat voisivat saada kauttamme tuntuman keveydestä ja voisivat avullamme löytää sen pienen iloisen puron, jota itse seurata. Sillä työmme tarkoitus on kaikkien pienten purojen yhtyminen suureen, rakkauden, kiitollisuuden lähimmäisyyden, myötätunnon ja ilon virtaan, joka vyöryessään uusille maille, tuo mukanaan toivoa ja uutta suuntaa kaikille sieluille. Näin myös Äitimaata ravitaan uuden energian voimalla. 

Summaten tätä aikaa, voidaan sanoa, että nyt on rehellisyyden, avoimuuden ja sydämenyhteyden aika. Puhuminen omasta totuudesta, puhtaasta tilasta käsin, ilman kompromisseja, mutta rakkauden äänellä, on myös yksi teema. Toinen teema on henkinen vapaus olla sitä, mitä kokee nyt olevansa. Se huhuilee sydämessä, samalla kun sydän tiedostaa sen, mitä sen eteen on tehtävä, jotta sitä ohjaisi jumalallinen kipinä, eikä reppu (=ego). Vastuu omasta sielunkehityksen suunnasta on myös yksi teema ja sen myötä myös ne kipeät valinnat ja ihmissuhteet tulee, oih!, vielä kerran katsoa, ja oikein valita. Tunteita siis voi nousta puoleen jos toiseen sen ajan, kun sielu hakee tasapainoa vanhan ja uuden mallin välillä. Mutta kun työ on tehty, tunteet kohdattu, puhdistus niihin ja vanhaan reaktiomalliin pyydetty, onkin sitten syvän ilon ja luottamuksen aika! Vapaus avaa tilaan ja omiin pieniin näkemyksiin hurjasti suurta avaruutta ja onkin oltava vähän varuillaan, ettei ihan överiksi mene sen vapauden toteuttaminen, sillä vapaus on kuitenkin lopulta henkistä vapautta, jonka mukana kulkee koko ajan kiitollinen vastuu. 

Tämän jakson päättymisen jälkeen voimme jälleen todeta, että kyllä elämä kantaa ja vaikka välillä onkin ollut varsin suurta epävarmuutta koko oman elämän suunnasta, meissä on vahvistunut ymmärrys, että mehän sen suunnan valitsemme, eikä eksyminenkään ole ollenkaan ollut pahasta. Päin vastoin, se on tuonut oman kehittävän lisänsä polullemme. 
Nyt! Vihdoin voi seikkailu alkaa ja rohkeus saa voittaa valintojen edessä.

Tervetuloa uusi, oikea ja puhtaampi Minä! Kiitos tästä puolen vuoden intensiivisestä matkasta.

Avainsanat: kuunpimennys 2022

Värähtelyn muutoksia 2.osa

Torstai 6.10.2022 klo 20.26 - Eija

Värähtelyn muutoksia 2.osa

 

Auringonpimennyksen tuoma muutosenergia laskeutuu meille uuden kuun päivänä ja pimennyksen ajankohta Suomessa on 25.10. iltapäivällä. Mitä idemmäksi, kohti itärajaa menemme, sitä syvempänä voi osittaisen pimennyksen nähdä. Tulevat pimennykset peilaavat kevään pimennyksiä, vaikka sarjat ovatkin eriä. Kevään pimennyksethän olivat 30.4.2022 auringonpimennys härässä, sekä 16.5.2022 kuunpimennys skorpionissa ja nyt syksyllä on 25.10.2022 auringonpimennys skorpionissa ja 8.11.2022 kuunpimennys härässä. Eli voisi tiivistää, että keväällä aloitettua suuntaa nyt tarkistellaan ja annetaan elämän opettaa, mitä sillä vielä on kehityksesi kannalta opetettavaa. 


Skorpionissa tapahtuva auringonpimennys ei sekään välttämättä tuo pelkkää iloa elämäämme, mutta nyt jo osaamme suhtautua kaikkeen oikealla tavalla. Olemmehan koko kesän harjoitelleet. Vaikka miten tekisi mieli laittaa kiviä taskuun ja hypätä syvään veteen, niin toisin olisi nyt parempi valita. Itseensä vajoamisen ja syvälle jäämisen vaara on nyt olemassa. Nämä asiat ovat nyt niin vahvasti työn alla ja olleet jo lähes puolen vuoden ajan. Ajattelun mustavalkoisuudesta ja asioiden jauhamisesta on myös ollut tarkoitus päästää irti kevään pimennyksestä saakka. Parempi on edelleen pysyä vakaasti oman purtensa valoisassa peräsimessä ja ohjata se viisaasti karikoiden ohi ja ottaa itse vastuu, että pääsee uuteen satamaan perille. Onhan kysymys myös siitä, että meidän kaikkien on tarkoitus luoda itsellemme vakaa ja kestävä maaperä, josta käsin elämme omaa henkistä muutostamme. Myös tämä on luottamuksen tie. Sisäisen selkiytymisen ja oman ohjauksen syventyminen on nyt hyvin mahdollista, mikäli välttää draaman houkutukset, eikä enää usko niiden tehoon. Hyvin monet keväällä alkaneet teemat koskettelevat omaa paikka muiden joukossa ja ihmissuhteet ja niiden "vääntö" suuntaan tai toiseen saattaa hyvinkin vielä nousta esille. Jälleen on hyvä kohta tarkastella, missä se oma aita nyt seisoikaan, vai voiko sitä muut mielin määrin huvikseen siirrellä. Toki voi olla toisinkin päin, että itse ei sitten millään malttaisi olla piirtelemättä viivoja muiden elämään, omien halujen mukasesti. Usein on kyse kummastakin asiasta, niin kuin repun kanssa yleensäkin. Kolikolla on ne kummatkin puolet, jotka on katsottava.

 Pimennyshetkellä aktivoituu uusi suunta, myös globaalilla tasolla ja siksipä tarvitaan nyt suurta valoa tavoittelevien joukkoa, joka voisi yhdistyä tuolla hetkellä puhtaampaan tasoon ja ankkuroida sen energiaa maan päälle kehojensa kautta. Tämä on kutsu kaikille teille auttaa Äitimaata ja ihmiskuntaa, sillä todellakin elämme kriittistä aikaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen. Pimennyshetki on hyvä jälleen kerran ottaa tietoisesti vastaan, pyrkien silloin pois konkreettisesta maailman tilasta.

 Monissa valoisissa kirjoituksissa, new age tyyliin sanotaan, että ihmiskunta elää nyt vahvaa ylösnousun aikaa. Paljon myös puhutaan 5D todellisuudesta, jossa osa ihmiskuntaa jo elää. Kokemuksesta tiedän, että nämä ovat sellaisia ajatuksia, joita ei monikaan omaa elämäänsä muuttamaan pyrkivä mitenkään ymmärrä tai sisäistä ja siinäkin on oma haittansa. Nyt olisi aika hieman avata noita käsityksiä, ettei jäisi kuvaa passiivisuudesta, jolla tuota ylösnousua voi vain odottaa.

3D maailma on muodon, konkreettisen tason maailma, joka on kuin peili korkeammalla tasolla luodusta energiasta. Se on energiaa, mitä ihmiskunta on 4D ulottuvuuteen kautta aikojen luonut. Kumpikaan näistä tasoista ei ole se, mitä ihmissielu-henki-kokonaisuus oikeasti puhtaimmillaan on, se on tietenkin hyvä muistaa. 4D ulottuvuus on ajatusten ja tunteiden luomaa energiaa ja jotta ihmiskunta voisi antaa oman henkensä, eli 5D energian vuotaa alas konkreettiselle tasolle, tarvitaan 4D puhtautta. Näin toimivat energian lait ja oppimisemme tarkoitus täällä maan päällä on ymmärtää tuo kokonaisuus ja tehdä oma osamme sen eteen, jotta 5D värähtely olisi joskus totta myös konkreettisella tasolla. On hienoa, että maailmassa on ihmiskehoissa olevia sieluja, jotka jo kykenevät värähtelemään tuolla puhtaalla 5D tasolla, missä ei enää omat tunteet tai ajatukset voi ilmetä negatiivisessa tasossaan, eikä omia haluja tai egon värinää enää ole. 
Monet pitkään itseään henkisellä polulla työstäneet voivat saavuttaa tuon puhtaan tilan esimerkiksi meditaation kautta, mutta hyvin harvat vielä toistaiseksi kykenevät loistamaan sitä pyyteettömän rakkauden, viisauden ja rajattoman myötätunnon tilaa pysyvästi. Tietenkin ne, jotka kykenevät olemaan edes joskus tuossa tilassa, luovat sen kautta korkeampaa maailmaa keskuuteemme. Eli on harhaa ajatus, että olisi jonkinlainen ”toinen”, konkreettisesta tasosta erillään oleva, positiivinen maailma, jossa voivat vain harvat ja valitut elää jo nyt, vaan ihmiskunnan tarkoitus on tuoda se puhdas värähtely, 5D maailma maan päälle, oman kehonsa kautta. Buddhalaiseen viisauteen nojaten voi sanoa, että kaikki näyt ja visuaaliset kokemukset korkeammista maailmoista, mitä voidaan kokea esimerkiksi meditaatiossa, ovat mielen tuotosta. Sen sijaan puhdas, kirkas tiedostamisen tila, missä ykseys ja pyyteetön rakkaus on läsnä, on tila, mikä tuo korkean maailman meditoijan kehon kautta siihen ulottuvuuteen, missä keho on. Ja sitä värähtelyä nyt kipeästi tarvitaankin. Jos ei kykene edes hetkellisesti olemaan puhtaassa tilassa, missä ei ole omia ajatuksia, haluja eikä tunteita, ei voi sanoa olevansa 5D maailmassa. 

Yksinkertaisesti; jotta me voisimme maan päällä elää korkeampaa ja ”ylösnoussutta” elämää, meidän on tehtävä oma osamme, jotta tuo 4D maailma puhdistuu matalista tunteista ja ajatuksista ja niin 5D energia voi kauttamme tälle tasolle virrata. Se luomisen jumalallinen, kirkas taso on olemassa, ja meidän sopimukseemme Äitimaan kanssa kuuluu, että tuomme tuon taivaan maan päällä. Se on meidän koulumme tässä fyysisessä maailmassa ja etenemme yhdessä luokka luokalta ylöspäin, kunnes kaikki sielut ovat saavuttaneet sen tilan, missä ilmentävät kehonsa kautta puhdasta Rakkautta. Silloin on sopimus täyttynyt ja uusi 5D elämä on maan päälle syntynyt. 

Aina silloin, kun tähän tilaamme virtaa korkeampaa kosmista energiaa, työtämme helpottamaan, on hyvä ottaa tuo apu vastaan. Pimennykset ovat yleensä hieno sysäys siihen suuntaan ja on hyvä valmistautua niihin, jotta sillä hetkellä olisi mahdollisimman puhdas 4D tila. Mitä enemmän on ihmisiä, jotka kykenevät ilman egon vaikutusta välittämään tuota pyyteetöntä rakkautta maailmaamme, sitä enemmän värähtely kohoaa ja se tulee lopulta näkymään myös konkreettisella tasolla. 

Auttajat sanovat aina, että älkää jääkö kiinni omaan harhaanne, minkä ovat tunteenne, ajatuksenne, mielipiteenne ja ohjelmointinne luoneet, vaan pyrkikää puhdistamaan niiden energia ja sen kautta näkemään kirkkaasti. 3D on harhaa juuri tästä syystä, että jokaisella on oma 4D energia, jonka kautta katsoo ja luo maailmaa, johon on takertunut juuri ajatustensa ja tunteidensa kautta. Ja ne taas estävät todellisuuden, eli puhtaan 5D tason saavuttamisen. Tuon puhtaan tason kautta konkreettinen maailma muuttuisi ja ihmiskunnan tarkoitus saisi täyttymyksensä.

Pientä hiomista ihan käytöksenkin ja vahvojen mallien tasolla itse kullekin tarjotaan, jotta oma energiatila voisi vakaantua pysyvästi korkeammaksi. Heilahtelu tunteiden mukana syö elinvoimaamme ja nyt onkin mahdollisuus antaa ohjat enemmän omalle korkeimmalleen, jotta valon voima ja sisäinen vahvuus voisivat ohjata. Tämä vaatii myös päätöstä päästää irti halusta johtaa ja kontrolloida niin itseä kuin muitakin. 

 Kahden viikon kuluttua auringonpimennyksestä saapuu kuunpimennyksen hetki, joka tuo nähtäväksemme edellisen pimennyksen tulokset ja uudet suunnat. Tuiki tärkeällä vapautumisen tiellä edelleen jatkamme. 

Kuunpimennykseen palaan tuota pikaa.

 

Avainsanat: Auringonpimennys 2022

Värähtelyn muutoksia, osa 1.

Tiistai 4.10.2022 klo 13.47 - Eija

Värähtelyn muutoksia, 1.osa

 

 Lokakuussa alkaa toinen vuotuinen pimennysjakso ja sitä ennakoivia energioita on jo nyt ilmassa. Vahva täyden kuun energia tuntuu jo, ja osansa energialatauksella on myös Merkuriuksella. 

 Merkurius edustaa minulle auringon sanansaattajaa ja mistäpä muusta aurinkomme nyt puhuukaan kuin uusista tuulista, jotka kohti maata puhaltavat. Jo pitkään on Merkurius ollut mököttävällä fiiliksellä ja jatkaa vielä kuoreensa vetäytymistä muutaman viikon, aina lokakuun puoleen väliin saakka. Koska nyt ei ole sujuvaa tiedon siirtoa taivaallakaan, se aiheuttaa sujumattomuutta myös maan päällä. Nyt on hyvä sisäisen tarkastelun ja tarkan suunnittelun aika ja vasta kun pato aukeaa, on aika hypätä virtaan ja toimintaan. 

 Mekin yhteisönä olemme nyt tilanteessa, jolloin olisi aika ja myös tahto tehdä siirtoja koko tulevaisuuttamme ajatellen, mutta vielä hetken odottelu on paikallaan, ennen kuin tuo virta jälleen lähtee liikkeelle ja meidänkin laivamme kohti uutta satamaa. 

 Kuu tulee täydeksi 9.10. lähes puolen yön aikaan. Yön aikana kuu puolestaan keskustelee ystävänsä kanssa, mitä he vielä voisivat ihmisten parantamisen hyväksi tehdä. Tämän keskustelun aalto tuokin meille maan päällä ajatuksia, miten tärkeää on nyt loppuun saattaa ne syvät kipeydet, mitä keväästä saakka on esiin nostettu ja välillä ihan kaivettukin monien toistuvien kohtaamisten ja tunnemyllerrysten kautta. On aika antaa anteeksi, nostaa myötätunnon ja viisauden purjeet ja päästää irti oman elämän turhista ankkureista, jotka yhä yrittävät pitää omat pikku purtemme karikoissa kiinni. Kun pursi kiitää uuden tuulen myötä ulapalle, näyttävät taakse jäänyt ranta ja tuo karikko niin pieniltä ja meille jo vierailta. Laajempi ulappa tuo uutta ymmärrystä omaan ja muidenkin elämään. 

 Lokakuu on intensiivinen ja täydenkuun aloitus vahva. Hereillä on oltava, että huomaa ne uudenlaiset (=samat kuin ennenkin) karikot, jotka pyrkivät saamaan meidät kiinni vanhaan surkeuden tai ylemmyyden tilaamme ja niihin ajatuksiin, jotka sitä tilaa jatkuvasti ruokkivat. Tässä kohtaa positiivisista affirmaatioista on varmasti hyötyä, samoin kiitollisuus-lokikirjasta. On itse nyt aktiivisesti luotava uskoa omaan muutokseen.

 Täysikuu laittaa parantumisen (tältä erää) päätökseen ja avaa virran juoksun uusiin mahdollisuuksiin. Koska se on tulen energiassa, oinaassa, on tulevassa opittava myös olemaan puolustautumatta ja taistelematta silloin, kun huomaa ajaneensa veneensä karille. Muita ei voi syyttää, jos on yksin ollut peräsimessä.  Mutta oli puolustautumismallisi sitten ollut millainen tahansa, nyt on aika vapautua sen kahleista ja ottaa oikeasti luottamus oppaaksi ennemmin kuin vetäytyminen tai väittely. Henkinen vapaus on suurimpia ilojamme. 

 Lokakuu on siis työn kuukausi, mutta voi se olla hauskaakin! On vain muistettava, että elämä on oppimisen mahdollisuus ja itse voi niin paljon vaikuttaa siihen, miten tuo mahdollisuus toteutuu.

 Asenteella; "Jess! seuraava haaste, mitähän se minulle opettaa? Mitä minulle yritetään nyt näyttää, ja mitä sen myötä minussa tapahtuu, mitä tunteita nousee ja mikä reaktiomalli nyt päälle on pukkaamassa. Nyt muutan haitallisen, piilottelevan suuntani, enkä enää pakoile sisäistä vahvuuttani, joka odottaa esiintuloaan." 

 Koko lokakuu on tahdonvoiman aktivoimisen aikaa ja sen voimalla otamme vastaan myös uuden alun, jota meille jälleen tarjotaan. Oma voima ja luottamus nousee kuun vähenemisen myötä osittaiseen auringonpimennykseen saakka, jonka kohtaamme 25.10. 
Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Avainsanat: Auringonpimennys 2022

Vanhemmat kirjoitukset »