Tmi Valonpolku Eija Kuukari y-tunnus 1868582-9 Alv rek. portaluxia@gmail.com

Tervetuloa Tähtipolulle!


VUOSI 2022
KURSSEJA tulossa!

ILMAJOKI

8-9.1. 2022 suomenkielinen LUXIA-METHOD 1-kurssi (mahd tulkkaus ruotsiksi)

Hoito- ja tulkintapäivät ennen kurssia 6-7.1.1 klo 10-19.

Kurssille ilmottautumiset ja ajanvaraukset Eleonora 040-746 2567

Hiljalleen siirrämme kaiken toimintamme, kurssit, tapahtumat ja blogin kokonaan sinne. Siellä palvelemme monella eri kielellä.
Uutuutena nyt nettikauppa, josta on helppo varata ja ostaa esim. kursseja, tulkintoja ym.

Käy kurkkaamassa www.starpath.fi

Tämän vuoden toinen uutuus on oma youtube kanava, jossa voit tutustua matkoihimmme ja tulevaisuudessa myös opetuksiimme.

Uusimmat videomme:

Joulukuun seisaus

Perjantai 3.12.2021 klo 14:10 - Eija

Hiljalleen vierimme kohti vuoden viimeisen neljänneksen päättymiskohtaa, talvipäivänseisausta. Tänä vuonna tuo hetki on 21.12. klo 17.59 täällä meidän pohjoisella pallonpuoliskollamme. On siis vuoden lyhyimmän valon ajan päivä, mutta siitä alkaa jälleen valoisan ajan piteneminen, ainakin täällä eteläisessä Suomessa. Lapissa kaamosta kestää vielä monen monta päivää ja mitä ylemmäksi napapiiriltä noustaan, sitä pidempi on kaamosaika. Tuona aikana aurinko ei nouse ollenkaan horisontin yläpuolelle ja esimerkiksi Utsjoella tuota hämärän hyssyä kestää yli viisikymmentä pävää. 

Mitä tänä vuonna liittyy tulevaan talvipäivänseisaukseen? Jokainen seisaus on aina omanlaisensa energiaa kantava ja vahvuuksiltaankin erilainen.
Huomenna, 4.12. on vuoden viimeinen pimennys ja sekin vaikuttaa tulevaan seisaushetkeen. Äitimaa seisahtaa hetken, vetää syvään henkeä ja jatkaa jälleen kiertoaan auringon ympäri. Seisaushetkellä Äitimaan pohjoinen puolisko on kaukana auringon voimasta, emmekä voi suoraan ottaa vastaan postia elämän ylläpitäjältä ja Äitimaa ottaakin silloin vastaan aurinkokunnan terveiset. 

Aurinkokunnan terveiset ovat tälläkin kertaa voimakkaat ja muuntavat. Avautuu nimittäin yhteys suureen syvään ja tuntemattomaan voimaan, joka galaxissamme vaikuttaa. Tuo voima antaa meille sykäyksen planeettoihin yhtyessään. On meidän aika hengittää syvään sisään tuota voimaa ja sillä voimalla me voimme nyt päättää muuttaa ja rakentaa maailmaa, joka on meidän hyväksemme, ei meidän Henkeämme vastaan. Tämä on suuri parantumisen loppuhuipennus, jonka voimme vastaanottaa ja välittää myös Äitimaalle. 

Herkkänä ihmisenä, paljon aistivana, olen ollut melko lujilla kuun pimennyksestä saakka. Huokaisen helpotuksesta kun tämä kahden viikon pimennysjakso vihdoin kääntää suuntaansa kohti talvipäivänseisausta. Liian monet energiavirrat, ympäröivät tunne-energiat, yhtäkkiset kollektiiviset laskut ja nousut ovat tuntuneet välillä kuin myrskytuulen puuskilta, joihin ei ollut varautunut. Myös oma rakenne on ollut muutostyön alla ja niin myös haittahyökkäyksille alttiimpi.
Omassa sydämessä on ollut vaikeampi pysyä ja rauhan tunne on välillä kadonnut, mutta onneksi hiljentymisten kautta jälleen saavutettu. Tulen elementti minussa on nostanut levottomuutta, niin kuin aina uuden edessä ja oma halu toimia - Vihdoin!- on ollut voimakas. Syvä tietoisuus kuitenkin, ettei ole ollut toiminnan, vaan luottamuksen vahvistamisen aika, on saanut työstämään sitä, mikä vielä voisi olla uuden esteenä. Yhteys omaan Lähteeseen, Korkeimpaan on ollut vahvana läsnä, mutta kuuluvuus on ollut heikompi kuin moneen vuoteen. Tässä hetkessä se on jälleen selkiytynyt, ja on kaipaamani Hengen äänen aika. 

Seisaushetki avaa jokaiselle halukkaalle laajemman kuvan tapahtumista, kollektiivisesta tilasta ja sen luomasta suunnasta. Sitä kaikkea kuuluu nyt katsoa ja tutkia viisauden, pelottomuuden, luottamuksen ja myötunnon silmin, sillä se antaa meille jälleen viestiä siitä, mihin emme enää takerru. On tärkeää luoda tulevaisuutta viisauden ja luottamuksen kautta, ja niin saavuttaa se muutos, jota me ja tämä planeetta tarvitsee.

On Suuren Toivon Ylläpitämisen Aika ja ovi siihen avautuu 21.12.2021 hetkellä.

Niin paljon ykkösiä ja kakkosia! Kehoja, joiden tehtävänä on kantaa sielua ja sen suunnitelmaa tääsä elämässä. Ja yhdessä saamme niistä kauniin luvun, joka tähtää uuteen korkeampaan värähtelyyn ja sen nousevan polun kautta suureen muutokseen.
Tässä seisauksessa luku 11 on syvän tiedostamisen, laajasti näkemisen, sisäisen ohjauksen ja viisauden jakamisen luku, joka vahvistuu sitoutuneilla valon polun kulkijoilla opettajaksi vihkimisen hetkeen. On aika viisaiden, Valon edustajien hetki alkaa henkiset, pyhät, totuuteen perustuvat opetuksensa, jotka nojaavat omaan polkuun, omiin kokemuksiin ja sydämen ääneen niiden kautta. 

Meidän yhteisömme on kulkenut yhdessä yhteistä polkua jo yli kuusi vuotta. Mekin olemme uuden edessä ja joukostamme nousevat myös uudet henkiset auttajat ja opettajat. Voisi sanoa, kiitollisuudella, että uusi sukupolvi ottaa vihdoin "vanhat" lahjansa ja viisautensa laajempaan käyttöön ja alkaa niiden kanssa oman matkansa kaikkien henkistä polkua kaipaavien keskuudessa. Me tosiaankin siunaamme heidät matkaan kiitollisuudella. 
Yhteisönä jatkamme ja vahvistumme ja kolkuttelemme jo uuden asuinpaikan ovella, missä se sitten meille avautuukin. Meidän on aika siirtyä sisämaata kohti ja löytää pieni kylä kasvavalle henkiselle perheellemme. Mutta ihan vielä ei ole aika toimia, jarru on tarpeen, vaikka kuvia ja vaikutelmia virtaakin jo sisään!

Syvään hengitys on vielä tänään tarpeen ja huomennä tapaamme korkeammissa taajuuksissa pimennyshetkellä. 

Seuraava blogi käsittelee yhteisöämme, sillä siitä on tullut paljon pyyntöä niin ylhäältä kuin etsijöiltäkin. Avaan oveamme teille kaikille, jotka myös haaveilette yhteenliittymisestä, vahvuudesta sen kautta ja uuden ihmismallin luomisesta. Kerron haasteista ja niistä selviytymisestä, sekä siitä, miten elin tärkeää on yhteinen päämäärä ja metodi jolla siihen pyritään, sillä pelkkä halu ei riitä viemään suurempaa ihmisjoukkoa oikeaan suuntaan. 

Rakkaudella taas, halauksin Eija 

Valonkantajat Pohjolasta

Keskiviikko 24.11.2021 klo 22:18

Moni teistä on varmaankin kuullut lauseen: Valo tulee Pohjolasta. Niin olen minäkin jo 90-luvulla ja usein sen jälkeen miettinyt missähän mahtaa olla tuon lauseen juuret. Lause liitetään henkiseen muutokseen ja sellaiseen aikaan ihmiskunnassa, milloin valoa todella tarvitaan.

Tuon ajatuksen takana on henkisen valon esiin nouseminen täältä Pohjolasta ja sanonnan äitinä kerrotaan olevan itse H.P.Blavatsky. Blavatsky oli teosofisen liikkeen perustaja ja myös kaiken sen tiedon ihmiskuntaan kanavoinut. Salainen Oppi on hänen suurteoksensa.

Meillä Suomessa suurin teosofian hahmo on tottakai ollut Pekka Ervast (1875-1934). Hän oli perustamassa Suomeen teosofista seuraa ja toimi sen ylisihteerinä yli kaksikymmentä vuotta. Ervast oli ahkera luennoitsija ja vieraili mm. Tukholmassa useaan otteeseen kertomassa teosofisesta maailmankuvasta.

Esimerkkinä Ervastin kansainvälisistä yhteyksistä voidaan mainita vuoden 1900 skandinaavisen teosofisen liikkeen vuosikokous Tukholmassa, jossa Ervast toimi teosofisen liikkeen perustajajäsenen H.S.Olcottin tulkkina. Olcott taas oli läheinen ystävä itse Blavatskin kanssa. Ervast sai siis syvää oppia oikeasta lähteestä jo nuorena, parikymppisenä miehenä.

Toinen merkittävä tuttava ja tukijakin Ervastilla oli kreivitär Constance Wachtmeister, joka italialaisesta syntyperästään huolimatta asui pitkiä ajanjaksoja Ruotsissa. Juuri tämä kreivitär toi pohjoismaihin tämän kuuluisan sanonnan. Kreivitär myös oli Blavatskyn läheinen ystävä ja alunperin tuo sanonta siis on itse H.P.Bn. Tarkalleen kreivittären on kerrottu siteeranneen Blavatskyä näin: "Kaikki tuntuu petävän jalkojen alla ja pimeys vallitsee. maailmassa. Muistakoot teosofit silloin kääntää katseensa Pohjolaa kohti, sillä Suomesta tulee valo. Näin sanoo madame Blavatsky." Jossain myöhemmissä teksteissä juuri Pekka Evast nostettiin tuon tuojaksi, sillä hänellä oli suuri tehtävä tuoda pyhä tieto yhteen tieksi, jota jokainen voisi kulkea.

Ervastia houkuteltiin jäämään Ruotsiin moneenkin otteeseen, mutta hän koki, että häntä tarvitaan Suomessa, sillä hänen omat näkynsä koskivat Suomea ja Suomen kansallishaltijaa ja hänen tehtäväänsä. Hän toimikin aktiivisesti Valon tuomiseksi ihmisten elämään ja hän antoi selkeät henkisen elämän ohjeet, mestarimme Jeesuksen Vuorisaarnan mukaisesti.

Viime vuosina olen usein pohtinut sitä, miksi henkisyyden toteuttaminen arjessa on usein  niin vaikeaa. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka Suomi sai selkeät ohjeet hyvin korkealta taholta, niitä ei täällä ole omiksi otettu, edes ns. henkisissä piireissä. Ervastin persoonasta ja toiminnasta päin vastoin on yritetty kaivaa kaikkea negatiivista ja rumaa, jotta hänen tuotantonsa ja viestinsä ihmiskunnalle voitaisiin niiden kautta liata ja jopa mitätöidä. 

MIksi siis on niin, että he, jotka tuovat hyvät ja selkeät ohjeet, miten edes pyrkiä kohti parempaa ihmisenä olemista, heidät aina omalla maallaan "ristiinnaulitaan". Me suomalaisina voimmekin kysyä, olemmeko mekin tehneet niin sille mestarille, joka meidän maallemme annettiin. Olemmeko kunnioittaneet sitä perintöä, joka meille jätettiin ja ohjeiksi annettiin?

Henkinen perintömme, juuremme ovat teosofis-kristosofista alkuperää, mutta ne ulottuvat kyllä Kalevalaan. Suomen kansan tehtävä Valon ylläpitäjänä ja ihmiskunnan uuden, vaikkakin vanhaan tietoon perustuvan "uskonnon" tai henkisen polun soihtuna ja kulkijana on jäänyt kaiken muun "huuhaan" jalkoihin. Miksi niin? Oma kokemukseni etsijänä on se, että muutamat ihmisen perusenergioista vievät voiton valosta ja omasta henkisestä työstä ja ne ovat laiskuus ja itsekkyys. Jopa henkisyydestä etsitään jotain itselle, eikä sen etsintä aina perustu syvään Jumalallisen totuuden kaipaukseen, mihin Ervastin tuomat elämänohjeet ja monet kirjat antavat pyhän vastauksensa. Sillä hän loi tänne Suomeen sen perustan, jolle tämän päivän todellinen henkisyys voi rakentaa. Tukevasti ja varmasti totuuteen nojaten.

Suomalaisissa on myös traumaperintöä, joka tekee meidät henkisesti melko hitaiksi, epävarmoiksi ja usein ulkokultaa tuijottaviksi. Henkisyydessäkin etsitään jatkuvasti apua Suomen ulkopuolelta ja ikävä kyllä usein vääristä lähteistäkin tulevien lähettiläiden sanomakin otetaan innostuksella vastaan. Mikä on vialla, miten korjata tuo hitaus tai vastahakoisuus vastaanottaa jotain, joka on pysyvää, jotain, mikä antaa kaikille polun, jota arjessa kulkea, sen sijaan että seurataan guruja ja julkkiksia heidän itsensä tähden.

Nyt olisi meidän aika ryhdistäytyä ja yhdistyä, jotta Valon soihtu olisi mahdollisimman suuri. Yhdessä, kaikki henkisyyteen heränneet voivat tehdä niin paljon enemmän kuin vain yksittäiset pienet ryhmät. Me voisimme aloittaa uuden aikakauden, joka perustuisi tuohon henkiseen perintöömme ja sen kauniisiin ohjeisiin ja ottaa ne uudistettuina tähän päivään, osaksi elämää.

Nyt siis kysyn, kuka siis vie Valon soihtua, paitsi ehkä ne harvat, jotka pyrkivät Pyhien Ohjeiden mukaan elämään? Kuka avaa oven siihen tiedon, viisauden ja rakkauden Kosmiseen Temppeliin, joka maaperäämme on pystytetty jo sata vuotta sitten? Kuka kulkee Valoa kantaen, ohjeita elämässään noudattaen niin, että muutkin näkevät ja lopulta seuraavat? 

Sillä aika on nyt. Nyt kaikki alkaa kadota jalkojemme alta ja maailmassa todellakin vallitsee pimeys, jollaista ei ehkä Ervastikaan olisi saapuvaksi uskonut. Ihmiskunta on kuin raatelevan suden hampaissa, apua huutaen ja kuitenkin se uudelleen ja uudelleen kääntyy saman suden puoleen apua pyytäen ja siihen turhaan luottaen. Pelkäämme sutta, kierrämme kehää, ilman yhteistä henkistä päämäärää. Ihmiskunta elää syvimmässä harhassaan, josta lopulta kaikki kuitenkin voisivat herätä.

Nyt tarvitaan Valonkantajia, rohkeita esimerkkejä ja vahvoja itseensä ja annettuun tehtäväänsä luottajia. Me emme enää tarvitse satoja henkisiä opuksia, vaan edes sen yhden, jossa on totuus ja tieto, miten toimia, jotta Valo lopulta tulee Pohjolasta. Sen perustan avulla, joka tänne muinoin Valosta valettiin.

Valo on Rakkaus, joka sulkee sisäänsä kaiken, mitään tuomitsematta, ketään ulos jättämättä. Valo on Totuus, jota seuraten löytyy tie, joka lopulta on elämä itse. Valo on meidän jokaisen lahja, jota tulisi kiitollisena kantaa, kaikkien hyväksi. Valo, joka meissäkin virtaa, on loppumattomasta luovasta ja elämää ylläpitävästä Lähteestä. Ilman Valoa ei mikään elollinen olisi olemassa, et sinäkään. Meidän jumalallinen tehtävämme maan päällä on toimia tuon Valon kantajina, samalla antaen muillekin toivoa, työkaluja ja uskoa muutokseen, jonka yhdessä voimme tehdä. Tieto, totuus ja työkalut ovat ne Valo, jotka voimme täältä eteenpäin välittää. Juuri nyt, kun on pimeyden aika, tarvitsemme Valoa koko maailmaan.
Olkoon siis Pohjolan Valon aika!

Nyt lamput esiin!

Keskiviikko 17.11.2021 klo 12:58

Sateessa ja sumussa avautui tämä päivä Taalintehtaalla. Talvi ei vielä näyttäydy, mutta kyllä se jo ojentelee huurteisia käsiään myös tätä etelän rannikkoa kohti.

Perjaintaina 19.11.2021 on kuun osittainen pimennys, joka viestittelee jo nyt niistä energioista, joita se kokoaa yhteen. Auttajien vuosikatsauksessa näytettiin tiivistynyttä energiaa loka-marraskuuksi ja sen voimme nyt tuntea ympärillämme.
MUTTA! Emme keskitty siihen, vaan siihen, miten voimme työskennellä niin, ettei se saa otettaan ja voimme kantaa sitä valoa, joka on elintärkeä koko ihmiskunnalle. Pienistä kauniista valovirroista voimme yhdessä synnyttää suuren valon vasta-aallon tänä pimeänä aikana. Muistakaamme siis, että Valo ja sen lisääntyminen on juuri se, miksi henkistä työtä teemme. Vaikka miten ympärillä kuohuisi raskaita energioita, ja vaikka miten me kuulisimme ikäviä ja ahdistavia uutisia maailmalta, tulisi meillä kaikilla olla sydämessämme ilo siitä, että me jokainen voimme puhdistaa tuota kaikkea matalaa omalla työllämme.  Se on meidän kiitollinen lahjamme ihmiskunnalle.

Kuunpimennyksen kesto on pitkä, jopa pisin moneen sataan vuoteen. Kokonaiskesto on jopa kuusi tuntia. H-hetki Suomessa on klo 11 aikoihin, mutta pimennys alkaa jo aamukahdeksalta  ja päättyy iltapäivällä kahden aikaan. Itse pimennys ei kuitenkaan ole se, mitä me tutkailemme, vaan sen tuoma energiavaikutus. Tähän pimennykseen liittyy muitakin aurinkokunnan tapahtumia, jotka tuovat siihen raskautta ja se saattaa purkautua ulospäin jopa agressiivisuutena. Tämä on Auttajien mukaan vaarana tämän pimennyksen ja myös tulevan auringonpimennyksen kautta.

Nyt on taas hyvä hetki muistuttaa siitä, että me luomme joka hetki tulevaisuuttamme, ihan kollektiivisellakin tasolla. Käsi sydämellä, mitä sinä luot juuri nyt? 
Vaikka me suomalaiset olemme melkoisia realisteja, jalat maassa ja olemme hyvin kartalla maailman tapahtumista, jopa murehdimme niitä, me samalla kannamme tämän kauniin maaperämme henkistä perintöä itsessämme. Ja se antaa meille kyvyn nähdä tapahtumia suuremmasta perspektiivistä ilman illuusioita, ymmärtäen samalla osamme kokonaisuudessa. Meille tämän maaperän pyhänä perintönä on jo sata vuotta sitten istutettu siemen, jonka itäminen on hiljalleen alkanut. Meidän tehtävämme on kastella sitä valolla, ei pelon tuomalla pimeydellä. Eli vaikka seuraamme maailman tapahtumia, on meidän otettava vastuun siitä, mitä ne meissä herättävät ja mitä sen kautta luomme. Me siis tartumme siihen työkaluun, jonka Korkeat Valon Auttajat ovat meille antaneet! Se on tämän maan kautta tuleva muutoslahja, jonka juuret ovat Suomen maaperässä. Kaikkien täälläkin Valoon heränneiden yhteinen tehtävä on pitää tuota perintöä hengissä oman henkisen työn kautta ja yhdistyä siihen Valon Temppeliin, joka tänne on Valon tasoille pystytetty jo sata vuotta sitten. Tästä kerron lisää seuraavassa blogissani, jossa palaan aiheeseen miksi Valo tulee pohjolasta. 

Henkinen työ on elämä itse. Se päämäärä on muuttaa itsemme kautta (=ILOA!) kollektiivista energiaa, josta kaikkien konkreettisten tapahtumien syyt kimpoavat. Se, mitä luomme yhdessä, näyttäytyy joka päivä ympärillämme maailman tapahtumina. Tärkeintä tässä prosessi on se, miten sinä tai minä suodatan tuota yhdessä luotua energiaa oman maallisen järjestelmäni kautta. Jos tunnistamme pelon tunnekoosteen tai vaikkapa agression tunteen, pyydämme niihin puhdistusta ja palaamme sen avulla sydämen rauhan tilaan. On tarpeenn työstää myös ajatuksiaan ja pyytää niihinkin Valon apua ja ohjastaa mielensä siihen hyvään, mitä jokaisen elämästä ja maailmasta löytyy. Se mitä olemme, heijastaa reaktioitamme ulkoisesta maailmasta ja siitä otamme vastuun omalla puhdistustyöllämme. Emme syytä, arvostele tai tuomitse muiden reaktioita, valintoja tai näkemyksiä, vaan ymmärrämme että ne ovat heidän heijastustaan tilassa, joissa he elävät. Ja samalla muistamme heidänkin puhtaan kipinän, jota he kantavat ja kunnioitamme ja rakastamme sitä heissä.

Vaikka maailmassamme kiehuu nyt monella tapaa, on rajakiistoja, uhkauksia ja koronan tuomaa epätoivoa ja syyllistämistäkin, on tärkeää löytää luottamus omaan voimaan tehdä muutosta. Se, miten tuo muutos meille näyttäytyy, sen saamme ajan kanssa kokea. Tärkeää on tämä hetki ja oma energia siinä. Pyydämme apua ihmiskunnan suojelijoilta, Valon Auttajilta ja sen avulla pidämme Valoa yllä ja Auttajiamme kädestä kiinni. Näin vahvistamme oman sisäisen valomme ja loistamme lamppuina kaikkia muitakin tukien. 
Tämä pimennysjakso kehottaa meitä kaikkia ottamaan lamppumme esiin ja valaisemaan niillä hyvyyttä ja iloa, jota on. 

Ulotamme valomme myös 4.12. seuraavaan auringonpimennykseen. Hiljentymisen hetki 9.20-9.45. Pimennys ajoittuu juuri itsenäisyyspäivämme alle ja tuo mahdollisuuden luoda kiitosta siitä, että suurten ponnistelujen jälkeen saimme vapauden ja sen myötä mahdollisuuden tuoda henkisyyttä maailmaan. Pimennyshetki on Jousimiehessä. Täällä me emme sitä näe, mutta olemme kuulolla sen vaikutuksesta. 

Auringonpimennyshän on aina uuden kuun aikaa, joten silloin on erityinen luomisen vahvistamisen aika. Ja jälleen kysymys, mihin keskityn, mihin uskon ja mitä tästä kaikesta sisäinen ohjaukseni sanoo. Olenko omassa paikassani, omantuntoni kanssa linjassa, vai onko nyt suurempien muutosten aika. Syviä kysymyksiä ja joskus syvältä kaivettavia vastauksia. Nyt on vähän kuin pakko katsoa syvälle omaan reppuunsa, kaivaa ne siellä lymyävät kipeydet ja raskaat tunteet ja nostaa ne esille ja pyytää niihin puhdistusta. Valo on kanssamme ja pyyntö kuullaan ja sen mukaisesti myös autetaan. Näistä oivalluksista lähtee tarkistettu tai uusi suunta ja vaikutukset, lopulliset ratkaisut ensi vuoden puolella. Vaikka suunta tarkentuisi, on nytt maltti valttia itse toiminnan kanssa. 

Tulevien viikkojen yksi tärkeä teema on myös nostaa esille kommunikaatio ja yhteistyö. Miten yhdessä loisimme tulevaa, millaista tulevaa tavoittelemme, mikä on päämäärämme, kykenemmekö saavuttamaan muut omalla sanomallamme, tai mitä oikeastaan tahdomme sanoa. Kysymykset menevät jälleen syvälle ja vastausten katsominen voi tuoda uusia oivalluksia siitä, mitä voisi nyt olla aika korjata, jotta uutta ja tärkeää lähtisi liikkeelle. 

Kuten olen blogeissani vuosia puhunut, olisi tärkeää löytää hyvää tahtoa ja väyliä yhteistoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Se on ainoa suunta, johon ihmiskunnan on pyrittävä. Kaikkien olentojen parhaaksi on maailmaa rakennettava, vaikka muutos olisikin hidasta tai toki välillä myös rajua pakottamista. Me olemme toistemme voimana ja yhdessä toimiminen on paremman tulevaisuuden avain. Tässä kohtaa me voimme taas katsoa itseemme, miten minä olen se hyvä lähimmäinen? 

"MITÄ TÄNÄÄN AJATUKSISSASI LIIKKUU,
  MILLAISIA TUNTEITA VAHVISTAT, 
  MITEN YMPÄRÖIVÄÄN MAAILMAAN,
  KOHTAAMIISI IHMISIIN REAGOIT,
  KAIKKI NE KULKEVAT TULEVAISUUTEESI.
  ÄLÄ SIIS VASTUSTA SISÄLLÄSI OLEVAA HYVYYTTÄ,
  VAAN PYRI TÄNÄÄNKIN JAKAMAAN VAIN SITÄ."

  HICS, rakas Auttajamme ja ystävämme Valon Veljeskunnassa

Avainsanat: kuunpimennys 2021, auringonpimennys 2021

Vahva Uusi Kuu

Tiistai 5.10.2021 klo 22:29

Uusi Kuu Vaa’assa 6.10.2021 ja väläys tulevaisuuden näkymiä

 

Kirjoitan tätä matkalla kohti pohjoista, mihin YK meidät yllättäen ohjasi. Kolmisen viikkoa sitten tuli viestiä, että tämä ajanjakso on suhteellisen haasteellinen ja varsinkin uuden kuun tienoilla alkaa aktiivinen aika, jolloin hereillä olo on hyvin hyödyllistä. Nyt ponnistelu kohti korkeuksia kannattaa. 

 

Uuden kuun hetki on tiistaina 6.10. klo 14.06 Suomen aikaa. Valon Auttajat antoivat ohjeita, joilla tuota hetkeä voidaan parhaiten tukea. Uuden kuun hetki voi olla haastava, sillä siihen liittyy monta muutakin astrologista tapahtumaa. Aurinko-mars ja kuu ovat kaikki samassa asteessa viimeisessä ”karmallisessa” huoneessa. Samoin aurinko-merkurius aspekti tuo omat haasteensa. Muistakaa etten ole astrologi, vaan tämä info tulee auttajilta. Parantumisen ajanjakso alkaa sulkeutua ja itseensä uskominen nousee vahvasti arkeen tulevien kuukausien aikana. 

 

Syyspäivän tasaus on ollut vahva uusi startti ja määritti tulevien viikkojen energialaatua. Meille kaikille, jotka aina tietoisesti otamme vastaan näitä tärkeitä hetkiä, tuo startti on varmaankin ollut paras mahdollinen. Aina vuoden loppuun, talvipvn seisaukseen saakka, saamme silti olla vähän kuin varpaillamme, tai ainakin hyvin hereillä oman energiatilan kanssa.

Sillä, kaksi vahvaa voimaa kosmoksessa kutsuvat meitä. Toinen voima imee meitä maahan, kohti kollektiivista unta, mutta toinen pyrkii kohottamaan meitä kohti laajaa, syvempää näkemistä, ymmärrystä sekä ihmiskunnan uutta luomista ja sehän tietty edellyttää syvää uskoa muutokseen ja meidän kaikkien yhteen liittymistä ainakin energiatasolla. 

 

Matala värähtely, suunta kohti luottamuksen menettämistä ja sitä kautta kaaosta, on nyt vahvaa. Korkean fokuksen menettäminen on helppoa, sillä imu tavalliseen taisteluun on voimakas. Mutta oma valinta pysyä positiivisena, luottaen itseensä sekä omaan kykyyn valita ja luoda, vahvistuvat niihin keskittymällä. Ja niin kuin aina, yhteenliittyminen konkreettisella tasolla vahvistaa uutta, hienoa suuntaa. Mitä suurempi on luomisen voima, sitä varmempi on tulos konkreettisella tasolla. Ja niin kuin jo tiedätte, mitä laajempi on päämäärä eli mitä suuremman kokonaisuuden parhaaksi luominen tähtää, sitä vahvemmin ovat Auttajat tukenamme. Olitte siis missä tahansa maailman kolkassa, yksin tai yhdessä muiden kanssa, jos omassa elämässänne tähtäätte oman työn, omien valintojen kautta lopulta uuteen tulevaisuuteen ihmiskunnankin hyväksi, on tuo Valon tuki varmasti läsnä. 

Nyt ei ole aika antaa periksi, luovuttaa tai jättää väliin tätä hetkeä, vaan koska paine on juuri siihen suuntaan, juuri nyt on koottava voimansa ja löydettävä korkea, voimakas päämäärä koko ihmiskunnalle. 


Ihmisten tasolla voi nyt olla vaikeuksia, sillä energia ei ole tukemassa ihmisten välistä kommunikaatiota, kohtaamisia. Väärinkäsityksiä, ymmärtämättömyyttä ja haluttomuutta löytää yhteinen sävel voi siis ilmetä. Myös konfliktit ovat mahdollisia. Hyvä tahto ja pyrkimys yhteiseen hyvään sekä muiden kuuntelu sydämellä ennemmin kuin korvilla, on nyt suotavaa. 

Nyt kannattaa olla tarkkana omien sanojensa kanssa ja pyrkiä luomaan niilläkin vain hyvää ja rakentaa sanoillaankin uutta parempaa maailmaa, jossa kaikki olennot ovat hyväksyttyjä ja arvokkaita. 


Koska kyse on myös luomisemme tuloksista, muutos voi tuoda mukanaan paljon uutta, koska vanhaa jää taakse. Kuitenkin on tärkeää, millä energialla vanhan taakseen jättää, ettei riko, vaan itse etenee rakkaudellisessa hengessä. Tärkeää on keskittyä nyt sellaiseen luomiseen, kaikilla tasoillaan, (ajatuksella, tunteilla ja teoillaan), joka perustuisi vakaalle, henkiselle pohjalle. Tämä on tärkeää siksi, ettei energiamme suunta, joka uuden kuun aikana vahvistuu näiden kaikkien kosmisten tapahtumien kautta, ole taannuttava tai jopa haitallinen. 

 

Keskittymällä kaikenlaisssa eri ryhmissä nyt siis uuden tulevaisuuden luomiseen kaikille, voimme luoda parasta mahdollista suuntaa.  Mukanaan: Ilo. Luottamus. Kiitollisuus. Yhteisyys. Rauha. Rakkaus. Yhteys. Valo. Valon Auttajat. 

 

Vahvat ja nopeasti liikkuvat energiat ovat aktiivisia nyt loppuvuoden ajan ja varmaankin tulemme näkemään myös erilaisia konkreettisia purkauksia niiden myötä. Mitä enemmän tiedostamme, mitä vakaampi pohjamme on, sitä hienommin voimme tämän vahvan ajan ottaa kaikkien hyväksi. 

Näillä kosmisilla, korkeilla aalloilla nyt surffaillaan ja todellakin kysytään uskoa omiin kykyihin ja pinnalla pysymisen taitoon. Yhdessä ja kukin myös erikseen. Kiitos ja aamen. 

Saariterveisiä

Sunnuntai 5.9.2021 klo 20:32

Nämä terveiseni lähtevät täältä Luxian kalliosaarelta. On kaunis, pienen tuulen päivä monen ihanasti pauhaavan myrskypäivän jälkeen. Ensimmäiset lomapäivät ovat takana, mutta ihan vielä ei ole ollut ”lomafiilistä”, mitä se sitten onkin…. Tulkintoja on vielä jonossa kymmenkunta. On monta solartulkintaa ja loput isoja sielunpolku tulkintoja. Saapa nähdä, millaista lisämaustetta saari niille antaa. 

Tiesimme kyllä etukäteen, että lomamme on vain sillä tavalla lomaa, että saamme rauhassa keskittyä hoidettaviin asioihin, kirjoittamiseen, omiin harjoituksiin ja ruokavalioonkin omassa tahdissamme, ilman normaalia jatkuvaa viestien tai yhteydenottojen virtaa. 

Olemme siis varsin siunatussa tilassa, kun voimme muutaman viikon vahvistaa itseämme ja elää omassa, meille suotuisassa rytmissämme. Auttajamme HICS on sanonut, että olemme oikeasti huonoja lomailijoita, joten tämän kaltainen loma sopii meille mainiosti. 

Saari antaa oivat puitteet kaikelle yllä mainitulle. Ohjelmassa on kehon vahvistaminen, puhdistaminenkin, voimistaminen joogan ja voimailun avulla kuin myös kiipeilyt kallioita ylös ja alas koirien möykätessä omaa riemuaan yhdessä liikkumisesta. Samoin on kummallakin omat kirjoistustyönsä ja totta kai yhteiset meditaatiot ja kyselyhetket Yläkerran kanssa.

Yritän vielä pulahtaa joka aamu nyt jo todella virkistävään merikylpyyn, jos aallot eivät sitä estä. Tähän mennessä on tuuli yltänyt lähes myrskylukemiin jokaisena päivänä, joten turvallinen aamukastelupaikka on täytynyt välillä etsiä saaren toiselta puolelta. Aallot ovat olleet välillä niin hurjia, että ne ovat lyöneet terveisensä monen metrin korkeudelle ylös rantakallioille tai saunan rappusille saakka. Niin upeaa katsottavaa, turvassa kiinteällä maaperällä. Meren voima on yksi suurimmista ja kunnioitan sitä syvästi. Tuo sama voima on uurtanut meidänkin rantakallioihin kauniita kuviaan sekä myös syviä merkkejään ikään kuin voimansa todisteeksi. Emme lähteneet merelle näiden viiden myrskypäivän aikana kuin yhden kerran kun soudimme vastarannan luonnonsuojelusaareen pienelle eväsretkelle. Sen retken jälkeen näytti askelmittari 21 noustua kerrosta! Huvi ja hyöty, siitä minä pidän!

Kaksi suurta merikotkaa ovat näinä päivinä tehneet meihin lähempää tuttavuutta. Niillä on selkeä rytmi, sillä ne saapuvat aamusella yleensä lännestä ja kaartavat saunarannan suuntaisesti kallioita lähes hipoen kohti itää. Iltapäivällä ne tulevat yhtäkkiä jostain, kuin taivaasta ilmestyen ja hiljaisin siiveniskuin, katse kuin kotkalla ne tutkivat rantavesiä. 

Ne ovat vuoron perään keinuneet tuulen aalloilla pohjoisrannan tuntumassa ja tarkkailleet alapuolellaan hurjasti kallioihin syöksyvää vettä. Ensimmäistä kertaa olen piilosta voinut tutkailla niiden uhkeaa olemusta ja mykkänä ihastuksesta huomannut noiden lintujen kuninkaan siipivälin olevan paljon enemmän kuin minun varteni pituuden. Jopa enemmän kuin minun mielestäni pitkän Patrickin. Mikä suuruus1 Joka tasolla. Koirat ovat joutuneet niiden vierailujen ajaksi sisäarestiin, sillä ne olisivat noille uljaille saalistajille pieni sopiva makupala. 

Pihapiiriä on päivittäin ilostuttanut myös suloinen haukka. Muutama päivä sitten tuo haukka kaarsi päätalon terassin ikkunoiden ohitse ja istui hetkeksi grillin päälle. En voinut kuin ihmetellä sen rohkeutta. Niin uljas kaunis olento sekin. Turhana tietona voin mainita, että myös kotkat kuuluvat haukkojen heimoon. 

Vaikka saapuvan syksyn jo aistii kaikessa ympärillään, on päivissä vielä lämpöä, hetkittäin ihan kesän lukemiin saakka. Hetki kerrallaan sää myös vaihtuu ja niin nopealla tahdilla että voi nähdä, miten synkkä, vaakasuora sade lähestyy pohjoisesta ja samassa se jo kastelee kesän lämmössä istuneen kirjoittajan. Reagointiaikaa ei luonto antanut, vaan puski uuden sään päälleni sekunneissa. Ihastuttavaa ja etuoikeutettua saada kokea tätä kaikkea täällä. Hetkestä hetkeen. Sateesta ja synkkyydestä auringon lämpöön. Sitä on saaressa eläminen. Luonto tulee kiinni joka puolelta. 

 Jos saaressa tahtoo pitää viljelyslaatikkonsa ja polkunsa vapaana ötököistä tai rehottavasta villikasvillisuudesta, on sen eteen tehtävä töitä joka päivä. Kasvuvauhti ja joka paikkaan tunkeutuminen on kiihkeää. Ehkäpä meren tuoma ilta- ja aamukosteus sekä etelän lämpö vauhdittavat niitä ihan eri tavalla kuin esimerkiksi sisämaassa. Olemmehan ihan Suomen eteläkärjessä, mutta melko kaukana mantereesta, ulkosaariston rajalla. Rantakaupungin kasvattinakin tämä kaikki täällä tuntuu erikoiselta ja jotenkin paljon voimallisemmalta kuin länsirannikolla.

Nyt on käsillä lopullinen sadonkorjuun aika ja sitten kaiken talvikuntoon saattaminen. Vaikka tuokin kuulostaa työltä, koen sen lomaksi, sillä saan häiriöttä keskittyä vain siihen nyt omassa tahdissani. 

Tällä hetkellä kesäkurpitsat, pinaatit, eriväriset porkkanat, sipulit ja valkosipulit, pavut, monet ihanat yrtit ja kasvihuoneen kurkut, tomaatit, chilit ja paprikat muodostavat ruokavaliomme perustan. On hauskaa keksiä erilaisia ruokalajeja Äitimaan antimista. Kokeilla rauhassa ja Auttajien opastuksella kaikkea uutta joka aterialle. Tunnustella mitkä sopivat kaveriksi kenellekin juuri tänään. Laitetaanko uuniin vai kiehautetaanko. Entäs mausteet? Mitä tänään kävisin napsimassa yrttilaatikoista makuja antamaan? Ihanaa ja antoisaa vuoropuhelua kaikkien näiden ruoaksemme tarkoitettujen kasvien kanssa. Luovuutta ja herkkyyttä kehittävää lomailua tämäkin.

Vielä on edessämme kolmisen viikkoa tätä ihanaa lomailua, saapa nähdä, mitä päivät tuovat ihmeteltäväksemme silloin. Joka tapauksessa suolaisen kosteat terveiseni teille kaikille näiden kokemusteni kera. 

Ai niin. Tiistaina 7.9. on uusi kuu. Silloin taas luodaan yhdessä.Rakas Yhteisömme tietää kyllä mitä luodaan. Tänäänhän tuli tieto, että saatamme olla pian kodittomia. Onneksi!

Instagramissa kuvia saaresta: luxiaislandfinland

 

 

 

 

Elo-syyskuun energiavirtoja

Keskiviikko 11.8.2021 klo 21:38

Joskus kun blogihana aukeaa, tekstiä alkaa tulla monena päivänä peräkkäin, varsinkin kun/jos minulla on aikaa ottaa vastaan ja kirjata kaikki ylös.
Tänään oli sellainen päivä ja olen kiitollinen siitä, sillä nytkin on kysymys tuleviin energioihin valmistautumisesta, kukin toki omalla tavallaan.

Leijonaportti ja sitä edeltänyt Daavidin tähti tuli- ja ilmakolmioineen olivat elokuun voimakohdat. Siitäpä käynnistyi syvä, muuntava prosessi niin monella. Onneksi tai ikävä kyllä, riippuen elämäntilanteesta ja katsontakannasta. Voimaenergia työstää ja työntää ulos kaikki kipukohdat, traumat, arvet ja häpeät, jotka useinkin piiloutuvat vastakkaisiin tunne-energioihin. Piilottelu ei nyt auta, vaan on oivallisen hyvä ajanjakso avata ja avautua katsomaan, mitä sydämeensä on kätkenyt, millaista naamaria, tuskan pelossa, on kantanut. Katse sisään päin, omaan tunne-energiaan, omiin kipuihin, muita tai olosuhteita syyttämättä. Sillä siitä alkaa parantuminen, onneksi! 

Kun sain infoa leijonaporttipäivän energioista ja teemoista, en ikävä kyllä ehtinyt kirjoittaa niitä tähän blogiin, vaan ainoastaan sanelin infon lähipiirille. Auttajat herättivät minut juuri vuorokautta ennen tähän porttiin, (sillä olin unohtanut sen) ja silloin en ollut koneen ääressä. Mutta tekstissä sanottiin, että melkein tekisi mieleni varoittaa leijonaportin voimasta, sillä kaikki mikä ei silloin ollut esimerkiksi oman sielunsuunnitelman kanssa linjassa, nousisi voimalla esille. Ja nyt ei puhuta pelkästään konkreettisista asioista, vaan vahvasti omista reaktioista ja tunteista. Tunne-energiat, joita tuo hetki kantoi, voimistuivat ja laajenivat ensin sydämen kivuksi, ja lopulta joillakin fyysisiksi seurauksiksi. 

Niillä aalloilla nyt mennään ja kivusta huolimatta se on niin upeaa, että voi käyttää tämän voiman itsen parantamiseen ja voimaannuttamiseen. Tämä on kiitollinen osa, johon jokainen voi itsensä ripustaa kiinni. Voi ajatella, että tällainen siis olen, tätä kipua, matalaa tunnetta olen kantanut, mutta hienoa, nyt vapautan sen pyytämällä siihen puhdistusta! Kun voimalla nousee, voi samalla voimalla pyytää apua Valon Auttajilta ja samalla voimalla värähtely myös nousee. Ihanaa! 

Olosuhteisiin tai tapahtumiin ei nyt kannattaisi tuijottaa, vaan siihen, mitä ne itsessä herättävät. Voi toki katsoa ympärilleen, onko joku muukin pulassa itsensä ja tunteidensa kanssa tai olisiko joku, joka minua voisi auttaa läsnäolemalla ja kuuntelemalla.

Jo keväällä alkoi vahva parantumisen jakso, joka tarkoitti koko ihmiskuntaakin, eikä vain yksittäisiä sieluja. Tämä parantuminen on ollut kesän henkinen teema ja sen syvin tarkoitus on tehdä meistä ensin itsemme parantajia, Auttajiemme tuella ja rakkaudella. Kun haavamme paranevat, katsomalla kipuihimme, kuuntelemalla niiden kertomusta ja lopulta puhdistamalla tunnekenttämme, voimme lopulta nähdä suuren syy-seuraus kuvan kaikesta meille konkreettisella tasolla tapahtuneesta. Se taas on hetki, joka vapauttaa sielun kivun kahleista ja saa ymmärtämään, miten luomme omaa elämäämme. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme aina syypäitä oman elämämme tapahtumiin, ei suinkaan, vaan sitä, että hyväksyy sen mitä on kokenut ja miten omiin kokemuksiinsa on reagoinut ja mitä ikäviä tunteita sen jälkeen kantanut. Emme voi paljonkaan vaikuttaa siihen, mitä esimerkiksi lapsuudessamme saimme kokea tai jouduimme kokemaan ja tottakai reagoimme kivulla ja suurin tuntein niin moniin asioihin, jotka koimme vääriksi ja hirveiksi. Mutta vapautua kuitenkin voimme, näkemällä suuremman kuvan myös muiden traumoista, kivuista ja käyttäytymisestä. Voimme antaa anteeksi niin itsellemme, kuin muillekin. Se ei ole ollenkaan helppo tai nopea polku, mutta se on mahdollinen. Ja sillä polulla voimme ottaa nyt energiatuulen hännästä kiinni ja ratsastaa vähän nopeammin eteenpäin, jos olemme valmiita loikkaan ja tarpeeksi jo asioita itsessämmen työstäneet.

Toivon syvästi, että uskotte kun kerron, että parantumisen avaimet ovat meillä jokaisella. Me voimme vapautua syvistäkin traumoista ja parantaa sielumme riekaleet. Tiedän tämän kaiken omasta ja monien kauniiden sielujen parantumismatkasta, jota heidän kanssaan olen kulkenut. On vain tiedettävä miten, mitä tehdä ja mihin turvata. Arjen tasolla jokainen tarvitsee kuuntelijaa, tulla kuulluksi, mutta henkinen parantuminen on muutakin. Se on sitä sielun parantamista Korkeiden Auttajien avulla. Tämä on kokemusta, ei olettamusta, sillä itsekin olen niin monesta syvästä ja tuskaisesta haavasta parantunut ja oppinut rakastamaan myös niitä polkuja elämässäni, joita tuskaisena olen kulkenut. Polut ovat opettaneet niin paljon, mutta ennen kaikkea nöyryyttä ja kiitollisuutta Korkeimman Rakkauden pelastavasta voimasta.

Nyt tuulen lailla puhaltava energia on voiman energiaa, joka antaa meille rohkeutta kohdata se, mitä nyt kuuluu ja työstää sitä pois. Ja tuolla voimalla voimme ratsastaa kohti syyspäivän tasausta, jonka feminiininen energia aukeaa 22.9. klo 22.20 Suomen aikaa. Paljon kakkosia, mikä näyttää kyllä hyvää suuntaa ;) Joka tapauksessa tasauksen energia tuo eteemme myötätunnon ja vastuun kaikista kärsivistä olennoista. Me voisimme jopa ihmiskuntana ottaa uutta suuntaa, kohti kollektiivista parantumista ja Pyhässä Voimassa elämistä. Vesimiehen ajan kollektiivinen veljeys aate saa tasausvirrasta kasvua edistävää kastelua. Meistä kaikista sitten riippuu se, jatkammeko sen kasvun tukemista ja sen kautta Äitimaankin fyysistä parantumista. 

Ne, jotka ovat jo parantumispolkunsa loppupäässä, voivat suurella ilolla vastaanottaa parantajan viitan harteilleen. Omien kokemustensa viisaudella he voivat nyt ojentaa kätensä niille, jotka apua tarvitseva. He voivat loistaa arjessa, muita tukevina majakkoina. Tietenkin nöyrinä, Jumalallisen palvelijoina he tietävät, ettei kunnia heille kuulu, ainoastaan vastuu Korkeimman edessä. Yhä useampi voi saavuttaa majakkuuden ja olla myötätunnon elävä todiste. Myötätuntohan ei ole sääliä, eikä liikaa empaattisuutta, vaan se on viisautta, lempeyttä ja rakkautta jokaisen kohtaamisen hetkellä. Se ei samaistu, vaan ymmärtää ja tuo korkeamman viisauden tilanteisiin, joihin sitä tarvitaan. Puhdas myötätunto saavutetaan useinkin omien kärsimysten kautta, siinä vaiheessa kun parantuminen on tapahtunut. 

Jälleen kerran uusi auringonlasku pastellisoi taivaanrannan vaaleanpunaisella ja lilalla hohteella. Aurinko laskee kultaisena kohti meristä kehtoaan. On rauhan ja kiitoksen hetki tämänkin päättyvän päivän illassa. Meri on peilityyni ja toistaa taivaan hempeitä värejä. Kiitän tästä päivästä ja päivityksestä. Kohta levolle lasken Luojani, ole silloin armias suojani. Kiitos, kiitos, kiitos!

Luodolla tuulee

Tiistai 10.8.2021 klo 21:25 - Eija

Tämä kirjoitus lähtee jälleen kallioluodolta, leudon tuulen saattelemana. Pohdiskelun aiheena on mennyt kesä ja sen huimat energiat ja tapahtumat.
En ole koskaan aiemmin tutkaillut säätiedotuksia, on riittänyt, kun on aamulla nähnyt sään tilan. Mutta saarella asuessa on ajatus väkisinkin muuttunut. On ollut pakko tutkia ja tarkkailla sään muutoksia ja uusia tuulia. Kesän retriitit ovat tuoneet luoksemme uusia ja vanhojakin ystäviä ja meillä on ollut vastuu heidän turvallisesta matkastaan saarelle ja takaisin. Samoin on niiden monien kurssilaisten, vierailijoiden ja solaraikojen viettäjien, joiden seurassa olemme kesää viettäneet. On täytynyt ennakoida ja tutkia, jotta kaikki menisi hyvin.
Minusta on tullut oiva tuulien haistelija, pilvien ja lintujen suunnan ja aaltojen rytmien tarkkailija. Haistan sateen tuntia ennen, valmistudun ottamaan talteen arvokkaat vesipisarat ja kerään kuivat pyykit suojaan ja nostan ruukut katoksen alta vilvoittavaan kylpyyn. Hetkestä hetkeen kaikki täällä saarella ja ympäröivällä merelle muuttuu. Emme ole ihan ulkosaaristossa, sen karuilla puuttomilla kallioilla, mutta tarpeeksi kaukana, jotta aava meri ja sen liikkeet tuovat nopeita muutoksia.
Meri on ihmeellinen ja kunnioitus sen voimaa kohtaan on lisääntynyt tänä kesänä. Vaikka olenkin länsirannikon kasvatti, tottunut mereen, on meri täällä ulkona etelässä ihan toinen kuin pohjanlahdella. Vaasan saaristossa on hyvä, syvä väylä, jos sisässaaristossa vettä on enemmän kuin kolme metriä. Täällä kaiku näyttää usein yli kolmekymmentä metriä veneen kölin alla. Suurin ulappa, jonka ylitämme saareen matkatessamme, on viisikymmentä metriä syvä ja ylikin muutamassa kohdassaan. Oma ajatus piirtää usein näkyviin pienen vuoristomaiseman meren pinnan alla ja me näemme vain huiput, jotka niin moninaisina kohoavat ympärillämme. Kapeita kanjoneita on matkamme varrella, rannat melkein kutittavat veneen kylkiä ja silti vettä allamme on neljäkymmentä metriä. 
Meren lisäksi kalliot ovat silmieni kohteena joka päivä. Pehmeät, lämpimät pinnat muuttavat väriään ja muodot liikkuvat pilvien ja auringon mukana. Näissäkin alati muuttuva kansi, kuin meressä. Rakkaus Äitimaata kohtaan syvenee ja kiitollisuus lisääntyy. Tätä kauneutta ja muuttuvaa tilaa jaksaa ja tahtoo katsoa koko ajan ja hetki hetkeltä. Joka aamu uusi sävy lahdella ja kallioilla jalkojen alla. Joka ilta uusi palava sävy auringon solahtaessa mereen silmien edessä.
Olen niin pieni tämän kaiken suuren rinnalla. Kuin perhonen, joka pyristelee vastatuuleen, yrittäen uudelleen ja uudelleen tavoittaa kutsuvan kukan, vaikka tuuli viskaakin sen pois kurssistaan, monen monta kertaa. Se räpyttää kohti tuoksuvaa sinistä niin varmana omasta suunnastaan. Ihailen sitäkin ja sen voimaa pyrkiä päämäärään.
Me voimme sentään seurata säätiedotuksia, kaiken varalta. Mutta tämä kesä on meille näyttänyt, miten hataria ne ovat, vain todellakin suuntaa, jos sitäkään, antavia. Monen kertaa on tuuli noussut ja yltynyt jopa reippaaseen yli kymmenen-viisitoista metriä sekunnissa voimaan, vaikka tiedotus oli luvannut tyyntä ja seesteistä merenkäyntiä. On myös ollut niin että tuuli on tullut päivän etuajassa ja voimakkaampana kuin oli luvattu. Sateita ennusteltiin myös alkukesän mittaan, mutta ne eivät koskaan saapuneet. Ennustaminen on vaikeaa, koska kaikki luonnossa on muuttunut ja tasapaino on järkkynyt.
Me vietimme saarella helteistä ja välillä piinaavaakin poltetta pakoillen yhtä mittaa kuusi viikkoa ilman vesipisaraakaan. Kaivo saarella onneksi palveli hienosti koko kesän ja me ja kasvimme saimme raikasta juotavaa ihan riittävästi. Sitä on kiittäminen niin monesta, sillä se pelasti kaikki kasvimme lavoissa ja kasvihuoneessakin.
Tämän saaren ja lähes kaikkien tällä seudulla olevien saarten koivut ovat suuresti kärsineet ja ne viettävät jo syksyään, lehdettöminä ja alaspäin katsovina. Monet lepät kantavat ruskeaa pukuaan myös surullisina ja kuivuuden nujertamina. Ja niin oli jo heinäkuun lopulla. 

Kaikki tänä kesänä tapahtunut on saanut miettimään, jälleen kerran, meidän ihmisten vastuuttomuutta, valintoja, jotka eivät ole olleet tämän suuren kokonaisuuden kannalta oikeita, vaan yksilön tai kansakunnan hyötyyn perustuvia. Kesä on näyttänyt, miten pieniä me ihmiset todella olemme kaikkien luonnonvoimien edessä ja keskellä, vaikka meillä on tämä suuri jumala = teknologinen kehitys ja sen saavutukset, jopa nuo säätiedotukset.
Koko maapallo on ollut tuhoisten muutosten kourissa ja jälleen kärsimys, niin ihmisten kuin maankin, on lisääntynyt. Siltikin on vielä niitä, jotka vähätellen sanovat, ettei tämä ole mitään, onhan näitä ollut. Ympäristöraporteille kohautellaan olkia, ei koske minua, enkä tahdo tietää tai media hehkuttaa sitä suurta tuhoa, pelkoa lietsoen ja sillä mässäillään kaikissa lööpeissä.
Mutta missä ovat tekijät, tilanteen muuttajat, terve järki ja SUURI TAHTO muuttaa suuntaa, joka selvästi vie kohti ankarampia oloja pallon joka kolkassa. Miksi me odotamme? Miksi emme liity yhteen? Miksei kukaan ota johtajan roolia, näytä mallia ja kerro mitä me voimme tehdä? Miksi emme vastusta tätä huonoa suuntaa, vaikka seuraammekin ruotsalaisen tytön youtube-videoita, joissa on sanomaa? Miksi antaudumme niille voimille, jotka lopulta voivat tuhota koko kauniin, jumalallisen suunnitelman ihanasta yhteistyöstä Äitimaan ja ihmiskunnan kesken.

Äitimaa itkee, sen voin kuulla jokaisella kalliolla, jolla pystyyn kuollut koivu ravisuttaa viimeiset lehtensä alas. Kuulen, miten koko luonto valittaa, vesi kohisee tuskissaan ja linnutkin huutavat eksyneinä, koska merivirrat ja tuulet ovat muuttuneet arvaamattomiksi. Tasapaino on poissa, kiitos ihmiskunnan valintojen ja suunnattoman itsekkyyden.
Suureksi kysymykseksi tämän kesän jälkeen siis jää, mitä voimme tehdä, ettei kaikki tämä kaunis ja ihmeellinen tuhoudu lopullisesti, vai voimmeko enää mitään?

Käännyn kohti taivasta, ihaillen auringon liukua mereen, tuuli on tyyntynyt ja meri liplattaa kultaisena. Suuri saaristolaishämähäkki on kutonut meille uuden verhon suuren ikkunan eteen, kuin suojatakseen auringon kirkkailta viime säteiltä. Koirat huokaavat lähes yhtäaikaa omilla pedeillään, iltalenkki kallioilla jäi tänään juoksematta sadekuuron takia, joka nopeasti kastelee kallion pinnan jään liukkaaksi. Yö lähestyy taas vähän aiemmin kuin eilen, tässä hetkessä on kaikki hyvin. Mutta en siltikään voi täysin unohtaa, sillä jossain joku kärsii, joku taistelee luonnonvoimien edessä, kotiaan puolustaen. On aika kääntyä Suuren Voiman puoleen ja pyytää apua ja viisautta, myötätuntoa kaikkea elollista kohtaan. Niin kauan kun kärsimystä on, niin kauan meidän kuuluu toimia sen poistamiseksi. Yksi kerrallaan heräten ja lopulta yhteen liittyen, hyvän ja tärkeän päämäärän tähden. 

Sydänkesän energiaa

Lauantai 5.6.2021 klo 10:11 - Eija

Jälleen on vuosi vierähtänyt Äitimaan juhlasta, joka tänä vuonna kauniina aukeaa jo aamuvarhaisella 21.6. klo 6:32. Me täällä pohjolassa saamme nauttia yöttömästä yöstä ja aurinko antaa meille silloin vuoden pisimmän päivän ja valon. Jo muinaisina aikoina ihmiskunnassa on ollut ryhmiä, jotka tunnistivat tuon päivän ja hetken ainutlaatuisuuden ja sitä varten valmistauduttiin suurella hartaudella. Vihittyjen ryhmät kokoontuivat pyhiin paikkoihin suorittamaan omia rituaalejaan ja kunnioittamaan Äitimaata. Myös korkeampi ajatus saattoi tietoisia sieluja yhteenliittymiseen pyhän hetken tähden. Aurinkokunta avasi tuolloin omat salaiset kirjansa vihkiytyneiden lukea ja suorittaa omat tehtävänsä pyhien linjojen ja portaalipisteiden ylläpitämiseksi alas lankeavan Valon avulla.
Oi niitä aikoja.. pitkä tie alaspäin ihmiskunnan on annettu kulkea ja niin vähän on enää jäljellä tuota syvintä ja pyhintä viisautta mitä kesäpäivänseisaus maaplaneetalle ja sen asukkaille avaa. Pinnallisia ovat kokoontumiset ja keskittyminen on juhannuksen vietossa.

Tämän vuoden juhlaan avautuu kiitollisuus Äitimaata kohtaan. Ihmiskunnalla on sopimus Äitimaan Hengen kanssa ja niin kärsivällisesti Hän on meitä kestänyt, auttanut ja oman osansa sopimuksesta hoitanut. Hän kohoaa, niin kuin kuuluu, mutta kohoaako ihmistietoisuus, kehittyykö ollenkaan?

Suuri epäilys näyttäytyy. Ihmiskunta on keskittynyt teknologiaan, tieteeseen ja yksllön henkilökohtaisten halujen ylläpitoon sekä lisäämiseen. Kaikkialla luodaan lisää haluja ja himoja sekä taistelua niiden kautta. Kollektiivinen taso on räjähtämistä vaille luotuna suurta itsekkyyden ja minä-keskeisyyden harhaa. Ken näkee, hän silmänsä avatkoon lukemaan kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Sitä sairautta, mitä poliitikot, vallanpitäjät ja media lisäävät. Tai miten yksittäiset ihmiset nostavat itseään esille, kuvien ja tositeveedein kautta. Tai miten jatkuvasti ns.mielipide- ja kommenttipalstoilla esitetään epäasiallista, likaista ja alsapainavaa mielipidetttä sananvapauden turvin, vain negatiivisuutta lisäten.  Suurena nousee kysymys, missä on viisaus, hyvä tahto, missä yhteen hiileen puhaltamisen päämäärä? MIssä on riiston raja, vihan täysi mitta ja hulluuden viimeinen portti itsekkyyden maailmassa?

Elämme hyvin vääristyneessä maailmassa ja maailmankuvassa. Oma luottamukseni suuntautuu kohti teitä kaikkia yksittäisiä hyvään pyrkijöitä, jotka näkevät pinnan alle, siirtävät omat halunsa syrjään ja ryhtyvät hyvään työhön. Kaikki te, jotka naapurin hädän häette ja alatte miettiä miten voisitte auttaa tai ilahduttaa. Kaikkiin teihin luotan, jotka rakastatte tätä kotiamme, Äitimaata ja teette parhaanne sen elinvoiman ylläpitämiseksi. Pienillä teoilla, suurilla rukouksilla ja oikein, puhtain motiivein. Meillä on toisemme tässä työssä Valon voimalla taistellessamme. Ei pahaa vastaan pahalla, vaan kitkemällä se juuriaan myöten, päivä päivältä itsestämme, Valon ja sen Mestareiden avulla.

Olen kulkenut Äitimaan kanssa samaa matkaa tuhannesta elämästä toiseen. Rakkaus on syventynyt, samoin kiitollisuus, mutta myös kipu rakkaan Äidin, henkiystävän kärsimyksistä. Jokainen maan päällä kehossaan asustava sielu on Äidilleen velkaa ne elementit, jotka hän kehoillemme antoi. Ja me maksamme sen energian takaisin yhdistymällä Korkeimpaan ja ammentamalla siitä lähteestä Äitimaalle, kehomme välityksellä. 

Istukaamme siis tuona Valon suurimpana hetkenä tähtemme Auringon kanssa ja välittäkäämme pyhää kiitoksen ja rakkauden energiaa kodillemme, joka tuskin kasassa pysyy. Rukoilkaamme kaikkien olentojen puolestaJ Yhdessä, erikseen, eri puolilla maailmaa.

Jo sata vuotta sitten täällä Suomessakin kirjoitettiin huolestuneita ajatuksia ihmiskunnan suunnasta ja toisten sielujen ja kotiplaneettamme tuhoamisesta. Tuo haitallinen suunta tahdottiin katkaista ja tuoda pelastusta vanhan, uudestisynnytetyn viisauden ja ohjeiden avulla. Tuolloin luotiin suuren tietäjämme toimesta eetteritasolle pyhä temppeli, josta voisimme täällä viisautta ja oikeaa tietoa ammentaa. Meidän ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan keskittyä tähän omaan maahamme ja sen syvään muinaiseen tietoon. Meillä on täällä vahva totuuden perusta luotuna, yhteinen tie koko ihmiskunnalle. Me voimme olla sen totuuden todeksi eläjiä, tienraivaajia ja voimakkaita esimerkkejä. Ja jälleen kerran liittymällä yhteen, ilman erottelua, ilman tuomintaa, vain sama päämäärä ja työkalut joilla siihen edetä ilman että kenessäkään nousisi halu olla jotain parempaa kuin toiset. Työkalut ovat päivitetyt ja niihin saamme turvata,

Se, kellä korvat on, se kuulkoon. Se, kellä sydän on, se toimikoon. 

Antoisaa, pyhää kesäpäivänseisaushetkeä. 

Alkukesän hetkiä

Perjantai 21.5.2021 klo 18:47 - Eija

Alkukesän hetkiä

 

Tuleva viikko tuo tullessaan tämän vuoden ensimmäisen pimennyksen. Toukokuun 26. päivä on kuun pimennys Jousimiehen tähdistössä. Tarkka aika Suomessa on 14.14. Pimennyksiin liittyy aina omanlaisiaan teemoja ja niin tähänkin. Tämä täydellinen pimennys ei näy Suomessa, mutta säteilee kyllä universaalisti. 

Pimennyksen energia aukeaa voimakkaana muuntavana energiana, jota kohottaa tähtienergia. Kuin korkeampien tasojen katse olisi nyt tänne suunnattuna. Kuin korkeat Valon Auttajamme olisivat valmiina antamaan ja lataamaan ihmiskunnalle ja varsinkin tietoisille vastaanottajille jotain uutta ja erityisen puhdasta. Tämä pimennyksen energian tavoittamiseen tarvitaan nyt omaa ponnistusta ja voima sen vastaanottamiseen hakea omasta itsestä ja varsinkin oman ryhmän tuesta. Yhteisvoimin voi aina ponnistaa voimakkaammin kuin yksin. Voima on tarpeen, ettei suotuisa hetki mene lillumiseksi ihanissa energioissa, vaan pystyisi aktiivisesti olemaan energioissa läsnä.

Ehkäpä juuri siksi tämä pimennys kantaa parantumisen ja parantamisen henkistä teemaa, jonka kyytiin voimme nyt lähteä. 

Vaikka kyseessä on parantumisen mahdollisuus, voi tuo energia keittää kokoon myös räjähdysalttiita tilanteita syytöksineen ja lopulta johtaa muiden tuomitsemiseen tain omalla kohdalla lukkiutuneeseen tilanteeseen, jossa oma kipu saa kuvittelemaan itsensä paremmaksi tai vastaavaksi uhriksi, jonka tilaa tulee muiden koko ajan varoa ja kuunnella. 

Jokaisella sielulla on omanlaisensa taakka, menneiden elämien summa, josta uudessa elämässä lähdetään liikkeelle. Niin monet meistä ovat saaneet kokea kipeyttä, suurta tuskaakin elämissään ja niistäkin on jäänyt sieluumme jälki, kuin haava, joka ei umpeudukaan kovin helposti. Voi toki olla, että saamme elämän aikana hyviä ja parantavia kokemuksia ja haava umpeutuu, mutta hyvin helposti se myös alkaa jälleen vuotaa, jos joku vahingossa tai tahallaan siihen tökkäisee. Jos tahdomme haavamme kokonaan arpeutuvan ja paranevan, on sen kanssa työskenneltävä tietoisesti. 

Mikä siis on tuo työskentelytapa ja parannusaine? Yksinkertaisesti Rakkaus!

Se on ”näissä piireissä” oikeastaan jo paljon kulutettu sana ja teema ja sitä on vuosikymmenet tuotu milloin milläkin tavalla keinoksi parantaa itsensä. Mutta siltikin niin monet yhä kantavat haavojaan ja yrittävät suojella ja peitellä niitä. 

Rakkaus on kuitenkin avain ja oman tilan hyväksyminen on ensimmäinen voide, jolla haavaa parannamme. Hyväksymme omat kokemuksemme, omat vaikeat tunteemme ja oman tämänhetkisen olotilamme samalla ymmärtäen sen, miten luomme itsellemme lisää kipua, jos siihen tilaan jäämme. Aloitamme siis tunteista ja annamme niille huomion, kun ne ovat päällä ja annamme niille rakkautta avautumalla sille korkeammalle rakkaudelle, jota puhdas taso meihin pyynnöstämme valuttaa. Menneiden ”vääryyksien” unohtaminen ja niistä vapautuminen on työtä. Tunteen ja ajatuksen huomioimista ja positiiviseksi muuttamista. Ja ennen kaikkea hyväksymistä. Tämä on osa minua, mutta en tarvitse sitä enää! Tahdon muuttua, löytää yhteyden itseeni ja niihin ihmisiin, jotka lähelläni ovat. 

Rakkaus on saatavillamme, se on läsnä koko ajan ja sen lähde loppumaton. Meidän ei ole tarkoitus yrittää yksin, eikä edes omilla voimilla, vaan yhdessä ja Rakkauden Lähteen kanssa, jota myös Jumalaksi kutsutaan.

Tämä on ihmiskunnan ja yksittäisen sielun suuri oppiläksy, paluu rakkauteen ja luottamukseen. Tietä siihen avataan jälleen voimakkaasti ja me kaikki voimme sille astua. Tahto päästä irti menneestä on tärkeää ja tässä onkin ajatuksen kanssa työskentely tarpeen. Uudelleen ja uudelleen kääntää oma ajatus pois menneestä ja luoda tilalle positiivista tulevaisuutta, positiivisella ajatuksella ja asenteella. Ennen kaikkea ajatuksella, että rakastan itseni terveeksi ja luottavaiseksi Jumalallisen Voiman ja Valon avulla. 

Olet jälleen polulla. 

Ja niin astuu muutos hiljalleen elämään. Sitä seuraa sielun kehitys ja kyky nähdä asiat paremmin niin kuin ne ovat, ei niin kuin tunteemme kautta ne näyttäytyvät. Positiivisuus ei ole harhaluuloissa, henkisyyden verhon takana piileskelyä, vaan se on nykytilan selkeämmin näkemistä ja sen ymmärtämistä, mitä tila tarvitsee muuttuakseen positiivisemmaksi. 

Parantumisen mahdollisuus on sitä, että eteemme tuodaan tilanteita ja mahdollisuuksia huomata haavamme, mutta se onkin välillä vaikeaa. Olemme jo toimineet haavan ohjaamana, sitä peitellen, jottei kukaan vain sitä huomaisi ja herääminen tulee vasta jälkeen päin, kun kipu tapahtumasta alkaa kunnolla jomottaa. 

Käytännössä se on sitä, että toimimme kipeän kohtamme ohjaamana ja aiheutamme itsellemme ja muillekin lisää (turhaa) kipua. 

Tässä hetkessä tämän energian vaikutuksesta haavat jo vievät monia ja voimme ajautua myös energeettisesti rankkaan tilanteeseen, johon kukaan osallinen ei tahdo tarttua ratkaistakseen, vaan kaikki kipuilevat tahoillaan, ilman myötätuntoa tai rakkauden vastaanottamista. Parasta lääkettä olisi nostaa tulehtunut asia esille ja pyytää osallisten kokemuksia asiasta. Ei kuitenkaan niin, että kukin selittelee uhriosaansa, vaan rakentavasti, tilanne ratkaisten ilman suurta draamaa tai kilvoittelua haavan syvyydestä tai kipeydestä.

 

Kuitenkin lopulta, vuosien kuluessa monista parantuneista tulee muiden auttajia ja parantajia ja he jakavat tietoaan, valavat toivoa ja näyttävät suuntaa. Nyt on parantajienkin mahdollisuus saada uutta voimaa ja viisautta tämän pimennyksen aikana. Mitä laajempi sydän ja ymmärrys parantajalla on, sitä suuremmin hän voi auttaa.

Valmistaudutaan ja tutkaillaan, löytyykö vielä haavoja, joista on aika parantua. Tiedostamalla omat ohjelmoinnit ja niihin liittyvät haavaiset käytösmallit, astuu jo suuren askeleen parantumispolullaan. 

Ihmiskunnan suurempi ja laajempi parantuminen voisi alkaa uudella voimalla ja edetä uudella vauhdillakin. Valitaan siis parantumisen tie!

 

Auringonpimennys Kaksosissa seuraa sitten uuden kuun päivänä 10.6. ajassa 13.53. Pimennys näkyy osittaisena myös Suomessa. 

Mitä tämän teemasta voisimme sanoa? Se on jatkoa edelliselle pimennykselle ja painottaa omaa yhteyttä Korkeampiin Voimiin samalla kun se tuo eteemme sisäisen tahdonvoiman oikein ymmärtämisen. Olisi hyvä pohdiskella kuunpimennyksen jälkeen, mihin oman voimansa ja tahtonsa suuntaa. Mitä ja ketä se hyödyttää? Kulutammeko voimamme ja energiamme omiin haluihimme vai alammeko jo kääntyä sisäänpäin, kohti viisautta, kysyen sen ohjausta.

Ajatuksen laajentaminen muuttaa oman elämän perspektiiviä ja lopulta koko ihmiskunnan suuntaa. Siihen muutokseen on pyrkimys ja se on ihmiskunnankin kartalle suunnitelmana piirretty. 

Tämä on hyvä aika luoda ajatuksella suuria muutoksia, parempaa tulevaa, eikä niinkään miettiä esteitä tai haasteita, joita aurinkokunnan sisäinen kierto ja vaikutus voi eteen tuoda. Suuri kuva voi pimennyksenä piirtyä moniin sieluihin, jos edellistä teemaa on riittävästi työstetty. Muistaen se, että kukin kulkee tahdillaan ja polullaan, kohti parantumisen ja vapautumisen aikaa. Elämä ja kehitys ei ole kilpailu, vaan matka.

 

Nöyryys, myötätunto, lempeys ja viisaus.  Feminiinisen energian paluu vahvan tahdon, ei pinnallisuuden, kilpailun tai ulkoisen kuoren kautta. 
Suuria ovat muutoksen tuulet juuri nyt ja voima täytyy nyt jokaisen löytää Lähteestä, itsensä kautta, sillä muutoksen tuuli on nyt enemmän henkistä tuulta ja vain ponnistellen sen saa vietyä toimintaan ja sitä kautta konkreettiselle tasolle. Hienot ideat, ajatukset ja oivallukset ovat tuulta, mutta siihen tuuleen ne voivat hajota, jos emme toimi niiden mukaan. Tämä ajanjakso ei kovinkaan paljon tue toimintaa, joten on ymmärrettävä, että myös se voima toimia tulee korkeammalta, Lähteen tasolta. 

 

Kuten niin monia vuosia olemme ehdottaneet, liitytään yhteen, ponnistetaan yhdessä, luodaan yhdessä uutta elämisen mallia. Niin myös näiden pimennysten kohdalla, kulkien kohti kesäpäivänseisausta. Siitä myöhemmin lisää. 

Lämpimiä terveisiä, saarelta kaukaiselta. Eija

Solar-Auringonpaluu hetki

Sunnuntai 21.3.2021 klo 19:23 - Eija

21.3.2021

Solarhetken tärkeys

Jokaisella meillä on vuosittain hetki, jolloin aurinko, tuo armas valon tuoja ja elämänantaja, on samassa pisteessä tai asteessa kuin syntymähetkellämme. Se on jokaisen henkilökohtainen vuotuinen uuden jakson alkamishetki. Tuo hetki on kaunis uusi mahdollisuus vastaanottaa kosminen siunaus uudelle vuodellemme.
Solarhetki ei ole sama hetki kuin syntymäkellonaikamme, vaan sen kautta se on laskettavissa jokaiselle vuodelle. Tuo hetki voi olla myös jo päivä ennen tai jälkeen omaa varsinaista syntymäpäivää.

Henkisen astrologian mukaisesti tuohon hetkeen kannattaa valmistautua ja olla hyvin kuulolla sen koittaessa. Auttajamme suosittelevat että tuo otetaan tietoisesti, mahdollisimman puhtaissa ja hyvissä energioissa vastaan. Kehon puhdistus paastolla voi joskus olla tarpeen, mutta ei välttämättä joka solar. On hyvä viettää solaraikaa yksikseen, tai sellaisen henkilön seurassa, joka oikein tukee tuota hetkeä. Pari pvää ennen ja jälkeen solarhetken hiljakseen, itseään kuunnellen, on jokaiselle varmasti hyvä startti omalle uudelle vuodelle.

Jokaiselle omalle vuodelle voi myös katsoa oman teemansa. Henkilökohtaisen oman vuoden teemat menevät sykleissä ja etenevät kohti oman Korkeimman yhteyttä, vuosi vuodelta. Minulta voi tuollaisen vuositeeman tilata yhteystietolomakkeella. Vuositulkinta on lyhyt ja tärkeimpiin kohtiin keskittyvä. Vuositeema on viesti tuon vuoden henkisistä tavoitteista sekä siitä, minkä asioiden, teemojen tai tunteiden kanssa on hyvä olla tarkkana. Usein annan myös solarpaikkaan liittyviä ohjeita, sekä tarpeen mukaan myös valmistautumisohjeita ennen solarhetkeä. Joskus voi olla tarpeen matkustaa jonnekin, missä energiat parhaalla mahdollisella tavalla tukevat omaa mahdollisuuksien hetkeä.

Solarhetkellä on siis hyvä meditoida, pyytää siunausta uudelle vuodelleen sekä yhteyttä omaan tietoisuuteen, omaan Korkeimpaan Itseen. Ja sitten voi vain olla vastaanottavaisena omalle taivaalliselle virtaukselle. 

Varsinaisella solarhetkellä auringon kautta avautuu yhteys, joka antaa meille joka vuosi kuin uuden syntymäenergian. Planeetat ja varsinkin eri tähtienergiat antavat tuolle hetkellä omat mausteensa ja sykäyksensä tulevalle vuodelle.
Syntymäkarttamme energiat, eri planeettojen ja tähtien muodossa ovat alkutilanne, mistä kulloiseenkin elämään lähdetään ja elämänhän tarkoitus ylipäätään on kehittyä kohti korkeinta mahdollista, mitä tämä koulu täällä maan päällä voi antaa. Lopullinen päämäärä on täysin puhdas yhteys omaan Korkeimpaan tuoden siten tuo Jumalallinen luova voima oman kehon kautta tälle fyysiselle tasolle. 

Tämä oli lyhyt alustus solarhetkien tärkeydestä ja syvennän aihetta oman solarini jälkeen. 

Auringon kirkkain terveisin, solarmahdollisuutta kaikille toivottaen, Eija

Kevätpäivän tasaus 2021

Tiistai 9.3.2021 klo 18:43 - Eija

Tämä teksti lähtee avautumaan Kainuun kylmissä ja lumisissa maisemissa. Pakkasta -28. On niin kylmä, että pieni mökkini valittaa ja paukkuu joka nurkissaan, kun pakkanen sitä puristaa. Kirpaisevan sädehtivä auringonpaiste hypittelee miljoonia kristalleja hangilla. Ne vastaavat auringon viesteihin ja tallentavat kristalleihinsa sanomaa jota keltainen tähtemme lähettää. Sydän ja sielu täyttyy tästä valosta ja energiasta, joka säkenöi kaikkialla ympärilläni.

Olen täällä viettämässä 33 päivän solarretriittiä, joka on tänä vuonna 5x12 vuotta. Tämä solar on henkisen astrologian mukaisesti uudestisyntymisen solar, joka avaa oven viisauteen astua. Solarhan on auringonpaluuta ja sen ajankohta vaihtelee vuosittain. Joka vuosi kysyn erikseen minne olisi solarina hyvä lähteä. Aina ei ole ollut mahdollista toteuttaa solaria oikeassa paikassa, vaan on ollut tehtävä parhaansa myös kotioloissa.

Tällä kertaa suunta oli pohjoinen, mutta ei mitenkään tarkkaan rajattuna, vaikka niin ensin ymmärsin. Oma rauha, kosmoksen kosketus ja mukavat tilat olivat suuntaviivat paikkaa etsiessä. Onneksi ystävä tuli apuun ja tämä ihana paikka lopulta löytyi. Kun katson iltaisin ulos tuvan ikkunasta, näen edessäni vahvasti loistavan Orionin vyön ja viistosti sen alapuolella tuikkii sinivihreää väriään Sirius. Orionin oikealla, yläviistossa on Plejadien tähtikuvio. Toisesta ikkunasta kun kurkkaan, näen Otavan kaartuvan taivaan yllä. En voisi olla onnellisempi mistään näkymästä. Koen suurta rauhaa ja hieno värähtely täyttää minut.

Kevätpäivän tasaus kantaa Jumalallisen vuodatuksen teemaa. Kuin kirkas vesi se virtaa aurinkokuntaa kohti tähdistön kautta, johon pohjoinen akselimme nyt osoittaa. Kosmiset voimat aktivoituvat ja tähdet ottavat ne vastaan yhä jakaen ne Aurinkokuntaamme. Koko Linnunrata värähtelee uutta musiikkia voimien vaikutuksesta.
Nuo voimat luovat uutta elämää ja me voimme olla luojina niiden kanssa. Ne tukevat kaikkea, mikä tähtää ihmiskunnan suureen muutokseen; rakkauden toteuttamiseen maan päällä.

Vesimiehen ajan vapaus on henkistä vapautta ja antaa kaikille samat mahdollisuudet kehittyä Valon avulla kohti omaa täydellistymistään. Tässä tulevassa hetkessä se tarkoittaa sitä, että ihmiset saavat viisausvuodatusta, jotta he voisivat luoda sen ymmärryksen kautta tasavertaista, ei minkään koneiston hallitsemaa tulevaisuutta ihmiskunnalle. Ajan myötä oikeat, henkisesti viisaat ja oikeamieliset tulevat erottumaan joukosta ja johtamaan ihmiskuntaa elämää ylläpitävään suuntaan. Syvä tunne itsessä on, että vaikka näin nyt kylvetään Jumalalliset siemenet, en sadon kypsymistä tule näkemään, sillä vuosikymmenet hautoo ihmiskunta siemeniään. Mutta luotan ja rukoilen, että se aika vielä koittaa ja tämäkin kosminen valon vuodatus saa nyt alleen monta astiaa. 

On jälleen aika ponnistella kollektiivisen karkean vyöhykkeen läpi. Sydän avoinna ja vastaanottavaisena ja kuulolla tuona hetkenä 20.3. klo 11.37 Suomen aikaa. Ajatuksella: Meditaatiossa suuntaan koko voimani kohti tähtiä ja yhdistyn niiden energiaan.

On hyvä muistaa myös uuden kuun hetki, joka on 13.3. Se saa voimallista uutta energiaa myös auringolta. Aurinkomme on reagoinut voimakkaaseen impulssiin galaximme keskuksesta. Ja viime päivät hän on pidätellyt muutosenergiaansa purkaakseen sen oikeaan aikaan kohti Äitimaata, näin auttaen omalta osaltaan ihmisiä ravistellen. Purkauksen arvioidaan osuvan maahan juuri 13.3. Siemenet siis itämään uuden kuun pävänä. Kaikki uudet ajatukset, suunnat ja valinnat saavat tällä kertaa extralannoitteen kasvuunsa.

Illan hetki pimenee ja kohta saan jälleen nauttia tähtien säteistä. Olkaa siunatut ja uskokaa voimaanne tärkeillä tulevilla hetkillä.

Myönteisyyden voima

Tiistai 12.1.2021 klo 14:58

Viime viikonloppuna meillä oli seitsemäs kurssiviikonloppu tulevien Luxia-opettajien kanssa. Vuosi on nyt vierähtänyt tämän uuden ryhmän kanssa. Edellisen ryhmän kanssa kuljettiin pari vuotta ja viisautta, tietoa, ymmärrystä ja uusia ideoita ja taitoja siirrettiin. Me kaikki opimme valtavan paljon tuona aikana. Minäkin opettajana sain isoja oivalluksia ja uutta näkökulmaa omaan työhöni. Monia ilon ja kiitollisuuden hetkiä jaettiin, oivalluksista iloittiin yhdessä ja haasteita käännettiin voitoksi. Ihmetellen saimme seurata miten sitoutunut työ ja harjoitukset itsensä kanssa kantoivat lopulta kaunista hedelmää niin monen kohdalla. Me ainakin voimme sanoa, miten rakkaus oli aina läsnä kun kohtasimme ja se kantaa edelleenkin. 

Henkisenä auttajana ja opettajana olen jatkuvasti pohtinut näiden vuosien aikana sitä, miten voisin parhaiten innostaa, inspiroida ja sanallisestikin kannustaa ja tukea kaikkia kurssilaisiamme. Se ei ole aina niin helppoa, sillä niin monenlaisia persoonia ja reagoijia on mukana joka kerta. Yksi kokee enemmän innostavana perusopetuksen, luennot, toisilla taas on jatkuva toive ja tarve saada henkilökohtaista huomiota ja "kehujakin". On myös niitä, jotka syttyvät niistä harjoituksista, joita teemme. Kaikkia tulee huomioida oikealla tavalla yhden viikonlopun aikana. Se ainoa, mihin itse voin luottaa, on Auttajien ohjaus ja suuri tuki joka niin monella tapaa on kursseillamme mukana. Parhaiten toimin heidän kauttaan ja omien kokemusteni vahvistamana. Alusta lähtien saimme ohjausta, ettemme saa jakaa tai opettaa mitään, mistä meillä ei olisi omaa kokemusta. Se on hyvin tärkeä sääntö, sillä vain kokemuksen kautta voi siirtää energiaa, vaikka toimisikin kanavana opettajana toimiessaan.
Kurssit alkavat aina taivaallisten enkeleiden saapumisella ja kaikkien omat enkelit iloitsevat suuresti noiden opettajaenkeleiden saapumisesta. Iso salimme on täynnä Valoa joka tukee koko viikonloppua. Mukana on myös erityisiä apujoukkoja meidän opettajien tukena ja tarkkailijoina. 

Viime viikonloppu oli antoisa, uusia oivalluksia jälleen tapahtui ja uutta avarampaa näkökulmaa luotiin yhdessä. Jäin kuitenkin kurssin jälkeen pohtimaan sitä, miten vaikeaa on (ainakin suomalaisten :( uskoa omaan kykyyn muuttua paremmaksi, todelliseksi itsekseen. On vaikea uskoa siihen hyvään, mitä jokainen itsessään kantaa ja kykyyn tuoda loistavinta itseään fyysiseen maailmaan. Minä näen, että suuri syy on tässä kaikessa kaupallisessa mediassa, joka luo ja ylläpitää suurta valheellista kuvaa siitä, millainen tämän päivän ihmisen pitäisi olla. Tottakai taustalla vaikuttavat sukupolvien ohjelmoinnit ja kyky selviytyä tässä maailmassa. Monien kurssilaisten mielissä kaikuvat ajatukset siitä, että muut ovat jotain enemmän, minä en pysty, en osaa tai olen huonompi. Se on vain harhaa, se on tunne-energiaa, jonka voi muuntaa positiiviseksi. Itsensä uudelleen luominen on pitkä prosessi. Tiedän kokemuksesta ja auttajien ohjauksena ettei muutaman viikon teho-ohjelma, joita niin monissa kirjoissa myydään, tuo pysyvää tulosta, mutta ne voivat olla hyvä alku jatkuvampaan työskentelyyn paremman tulevaisuuden hyväksi. Myönnän kyllä tässä etten enää lue tai seuraa mitenkään tiiviisti, mitä "uutta" henkisellä rintamalla nousee. Kuulen kuitenkin koko ajan mitä trendejä on menossa ja mikä on massojen suosiossa. On hyvä, että tuodaan tehokkaita metodeja, joita voi ottaa arkeensa, mutta henkinen kehitys on paljon enemmän,eikä niin, että vuodesta toiseen vaihtaa ja kokeilee ja etsii koko ajan uutta. Jos ei sitoudu ja harjoita arjessa, useita vuosia, ei välttämättä pysyviä muutoksia saa aikaansa.

Myönteisen ajattelun voima on merkittävä ja sitä painotan aina myös kurssilaisillemme. Sen lisäksi, että tarkkailee itseään ja tekee työtä Valon kanssa, on hyvä muistaa omassa arjessa ilon energian voima, kiitollisuus ja myönteiset ajatukset varsinkin itseään kohtaan.
Me jotka teemme Valon kanssa muutostyötä, voimme myös jämähtää tuijottamaan vain niitä kohtia itsessämme, käytöksessämme, jotka toivomme muuttuvan. Tässä työssä ei ole tarkoitus lisätä itsessään negatiivisia piirteitä ja tunteita niitä kyttäämällä, vaan työn idea on muuntaa ne Valon kanssa korkeammiksi. Se vaatii niiden kohtien huomaamista, missä tuo matalampi piirre itsessä ilmenee, milloin ylläpitää ja luo ajatuksellaan itseään negatiiviseen suuntaan. Monet piirteet ovat meillä monien elämien tulosta ja jotkut käytösmallit ja tunnereaktiot ovat vahvoja ja sitkeitä. Kaiken voi kuitenkin muuntaa ja sitä kautta luoda itseään ihan uuteen, kauniiseen ja todellisen itsen suuntaan. Totta on, että monia kohtia itsessään on oivallettava moneenkin kertaan, kunnes se oivallus sitten istuu niin, että käytösmallit ja ohjelmoinnit muuttuvat. Ne ovat hienoja ja palkitsevia hetkiä, sillä silloin yhden oivalluksen kautta itse tehdyn vankilan ovet vihdoin avautuvat. 

On hyvä muistaa omassa arjessa mistä kaikesta voi olla kiitollinen, mitä hyvää tänäänkin tapahtui, mitä oivalsin itsestäni ja miten hienosti olenkaan muuttunut tässä ja tässä asiassa.

Itseään voi ja kuuluukin kiittää! Aito kiitollisuus luo lisää kiitollisuuden aiheita tulevaan. Tässä kohtaa voisi puhua kvanttitilasta ja siitä, miten energian lait toimivat, mutta se jääköön kurssiaiheeksi. Se ei ole ihan helppo aihe tuoda kaikkien ulottuville. Tärkeää on pystyä puhumaan energioista ja henkisyydestäkin niin, että henkisyyttä varjostavat kliseet, hienostelu ja ylemmyys poistuisivat ja kaikki tieto, miten jokainen voi itseään kehittää, omassa tahdissaan, olisi kaikkien saatavilla. Se on yksi työmme tavoite, tulla lähelle kaikkia, jotka etsivät muutosta, kauniimpaa itseään, tasapainoa ja merkitystä elämälleen. Henkinen, sielullinen kehitys on jokaisen elämän suurin merkitys, eikä se nosta ketään ylitse muiden, eikä se saisi olla varallisuudesta, paikkakunnasta tai muusta riippuvainen. Tämä aika on kaikille sieluille mahdollisuus ja velvollisuuskin.

Tässä muutamia affirmaatioita, joista voi poimia itselleen ajankohtaiset. 
Niidenkin avulla luo itseään uudeksi todelliseksi itsekseen puhdistustyön ohella.
Voimia, valoa ja tiedostamista tähän aikaan:

" Olen läsnä ja tiedostan tilan, jossa olen"

" Matalammat tunteeni nousevat vain päästäkseen Valoon"

" Vapautan itseni negatiivisuudesta ja pelosta"

" Luotan Jumalalliseen voimaan, joka on tukenani kun pyydän"

" Huomioin haitalliset ojelmointini ja mallini ja vien niiltä voiman kääntymällä Valon puoleen"

" Minä pystyn muutokseen"

" Sisimmässäni on Jumalallinen kipinä, johon luotan"

" Näen kaikissa pyhän alkuperän ja vahvistan sitä"

" Olen kiitollinen hetkistä, sillä niissä on mahdollisuus positiiviseen muutokseen"

" Minä olen hyvän ilmentymä maan päällä ja ilmennän sitä sanoissani, teoissani ja valinnoissani"

" Olen lähimmäisteni tuki ja vahva esimerkki totuudesta"

" Minä olen tietoisuus, joka luo Valoa maailmaan"

" Olen rohkea ja kannan sisäistä voimaa"

" Sydämessäni on päämäärä, jota kohti kuljen"

" Heikkouteni eivät ole minä"

" Päästän irti menneestä ja vapautan energiani uuteen"

 

Nyt on aika! Huikea joulukuu 2020

Keskiviikko 9.12.2020 klo 17:36 - Eija

Nyt on aika!  Huikea joulukuu 2020

 

Kuunpimennyksen aallot

Joulukuu on alkanut voimakkaalla virtauksella marraskuun viimeisen päivän kuunpimennyksen myötä. Auttajat kertoivat, että kuunpimennyksen energia kohdistui hyvin paljon fyysiseen kehoon työstäen ja avaten energiakanavia. Tällä voi olla kehon kannalta positiivisia, mutta myös hetkellisesti kurjiakin seuraamuksia. Kun energiakanavat avautuvat, keho voi reagoida myös kivulla ja vaivoilla. Jos jatkaa itsestään huolehtimista, nuo oireet ajan kanssa poistuvat. Nyt on hyvä tehdä syviä venyttelyjä, esimerkiksi lempeää yogaa, tarkistaa ruokavaliota ja liikkua metsissä.
Pimennyshetkellä taivaalliset lähettiläät saapuivat suurina joukkoina maan piiriin tukemaan uutta alkua. Enkelit olivat meidänkin kanssamme niin suurena joukkona, ettei koskaan aiemmin. Kokemus oli monelle todella voimallinen. Iso kiitollisuus jäi hetkestä!

Kuunpimennyksen jälkeistä ajanjaksoa Valon Auttajat todellakin sanovat Uudeksi aluksi, josta nyt erilaisen energian ajanjakso avautuu. Tämän alkavan jakson voima ja värähtely syvenee vahvasti vuoden loppua kohden. Tähänkin aikaan liittyy teemoja, joita Auttajat toivat esille. 

Vahvin teema on näkymättömän, vielä piilottelevan energian esille nouseminen, niin yksilö kuin kollektiivisellakin tasolla. Oikeastaanhan se on sitä, että aiemmin luotu energia saa vähitellen näkyvän muotonsa. Me kaikkihan luomme joka hetki, joka päivä tulevaisuuttamme. Ensinhän on ajatus, joka näkymätöntä edustaa ja joka sitten lähtee muotoutumaan kohti konkreettista. Yksi kosmisista laeista. Kollektiivisellakin tasolla on luotuna energioita, teemoja ja myös yritystä pitää matalampaa toimintaa ja ajatusta salassa.
Nyt on aika totuudelle nousta esiin ja ihmiskunnankin katsoa luomistyötään.

 Me olemme viime aikoina kuulleet, miten monet ovat kokeneet koko syksyn raskaaksi ja haastavaksi. Prosessi oli siis monella jo alkanut ennen marraskuun loppua. Esimerkiksi puhdistettavat ihmissuhteet, tunteet niihin liittyen ovat olleet esillä. Valheet itseen ja muihinkin liittyen ovat käyneet liian raskaaksi kantaa.  On siis ollut aika päästää irti (taas kerran), niistä asioista ja toimintamalleista, jotka haittaavat itseä ja muita ja tuovat tuskaa. Auttajat muistuttavat miten tärkeää on myötätunto ja viisaus asioita käsiteltäessä. Erityisesti muistuttavat armollisuudesta tilanteiden paljastuttua. Rakasta itseäsi ja tee henkinen työsi on edelleen ajankohtainen ajatus.

Kukaan ei ole uhri, vaan jotain luotua on kaikkien tapahtumien taustalla. Vaikka joutuisitkin mukaan draamoihin ja raskaisiin tapahtumiin, voit pyytää Valon apua ja voimaa käydä niitä läpi. Ehkä saat tutkailla omia reaktioitasi ja tunteitasi jonkin ikävän tapahtuman kautta. Tahdotko vaikeuksissakin edelleen luottaa hyvään, yrittää nähdä oppiläksyn, joka siihen kenties sisältyy ja ennen kaikkea pysyä valossa, kun muut ympärilläsi hajoilevat. 

Tämä on ajanjaksoa, jossa meitä työnnetään kohti pistettä, missä voi uskaltaa antaa ja ottaa vastaan, ilman kilpailua, ilman pelkoa. Ymmärrys kaikkien sielujen matkoista auttaa varmasti näkemään asiat laajemmin ja syvemmin. Totta kai maailmassa on paljon pahuutta, hirmuisiakin tapahtumia, eikä niitä tulekaan hyväksyä, mutta emme saa hautoa vihaa, kostonhalua emmekä ajatella jatkuvasti sitä, mikä on huonosti. Positiivisuus on hyvä asia ja sitä tulee viljellä, mutta on hyvä olla hereillä, milloin itse reagoi matalalla tunteella ja tehdä sitten se työ, joka niistä tunteista vapauttaa.

 Monien henkinen matka ja työ on tähdännyt tähän aikaan, näihin muutoshetkiin, joita nyt elää saamme. Astropiireissä on jo monen vuosikymmenen ajan puhuttu tulevasta vesimiehen ajasta. Nyt voimme todellakin sanoa, että aurinkokunta on kokonaisuudessaan sellaisessa kohtaa galaksia, että vesimiehen aika planeetallamme on koittanut. Koko sen ajan, jonka itse olen ollut mukana etsimässä totuutta, henkisyyttä, lähes neljäkymmentä vuotta!, on tätä tulevaa aikaa hehkutettu ja niin odotettu. Ihmiskunnalla on ollut pitkä valmistautumisen kausi kohti uutta ihmiskuntaa. Muutosvirtoihin siirryttiin hiljalleen vuodesta -86 alkaen ja kokonaisuudessaan aurinkokunta on ollut tässä uuden säteilyn valovyöhykkeessä vuodesta 2012. Sen jälkeen alkoi ”viimeistelyvaihe” kohti näitä vesiä, joissa nyt seilaamme. Voimme nyt sanoa, että kaksituhatta vuotta kestänyt kalojen aikakausi on päättynyt. 

 Mitä siis tarkoittaa tämä uusi aikakausi, jota nyt elämme. Auttajamme ovat jatkuvasti tuoneet esille itsekkyydestä luopumisen teemaa ja sen tilalle yhteisöllisyyttä, myötätuntoa ja laajempaa näkemystä. Kaikki muutos tulee viedä käytännön tasolle ja vähitellen alkaa kokea koko maailman sielut omiksi läheisikseen oman pienen perheen lisäksi. Muutos omassa ajattelussa ja ohjelmoinneissa on hidasta, sen me tiedämme. Menee aina muutama sukupolvi ennen kuin muutos lopulta tulee näkyväksi.  Mutta jotta se toteutuisi joskus, on sitä luotava ihan konkreettisellakin tasolla. On oltava esimerkkejä, miten elää eri tavalla, uuden ajan mukaisesti. Onneksi maailmassa on jo ryhmiä ja yksilöitä, jotka rohkeasti elävät yhteiseen hyvään ja yhteisöllisyyteen tähtäävällä tavalla. Monet nuoret, jotka tuon siirtymävaiheen aikana (-86-2012) ovat syntyneet, kantavat tuota informaatiota sielussaan. Toki tuo alkuperäinen idea helposti vääristyy oikean informaation puutteessa, mutta kuitenkin he tietävät suunnan, jota ovat tänne luomaan tulleet.

 Auringonpimennys

 14.12. klo 18.17 Suomen aikaa on auringonpimennys, jonka tarkka piste on Argentiinassa. Pimennys ei siis näy Suomessa, mutta niin kuin ennenkin, sen vaikutus tuntuu kyllä koko maapallolla. Tämän pimennyksen vahva teema on henkinen vapaus. Vaikka monet mieltävätkin, että vapaus tarkoittaa vapautta toteuttaa omia haluja, tehdä mitä toivoo, me puhumme suuremmasta ja syvemmästä vapaudesta, joka tarkoittaa vapautumista myös energeettisellä tasolla. Henkinen vapaushan on omista haluista ja kontrollista luopumista ja siirtymistä Jumalalliseen yhteyteen. Se vapaus on luottamista korkeampaan voimaan, joka maailmaa luo ja ylläpitää. Tuo Jumalallinen voima seuraa suunnitelmaa niin yksilön kuin kollektiivinkin tasolla ja tukee sitä. Henkinen vapaus ei enää kanna itsekkyyden ja egon leimaa, vaan se on syvää yhteyttä omaan korkeimpaan, jonka kautta Valo ja Rakkaus voi elämäämme ohjata. Se ei ehkä vieläkään aukea ihan pelkästään tuolla pimennyshetkellä, mutta se on suunta, joka lopullisesti aktivoituu tässä maailmassa. 

Tuo uusi alku aktivoi myös ”palkintojen jaon aikakauden” ja monelle se tarkoittaa vihdoin uutta, parempaa tulevaisuutta. Toki oma, viime aikojen ja vuosien työ ja poistyöstetyt esteet avaavat ovet vastaanottaa nuo taivaalliset palkinnot. Toisille se voi tarkoittaa vielä sellaisten takertumiskohtien tarkistamista, joista jostain syystä tahdotaan vielä kiinni pitää. Mutta voitte olla varmoja, että kaikki ponnistelut ja kaikki työ itsenne vapauttamiseksi palkitaan. Tasapaino, uudet tehtävät, avautuvat lahjat ovat vain joitain esimerkkejä näistä vähitellen putoavista lahjoista.
Mutta voi myös päästä kohtaamaan niitä sidoksia ja niihin liittyviä tunteita, jotka omaa kasvua estävät. Silloin on syytä olla hereillä, etteivät tilanteet purkaudu negatiivisella tavalla, joka tarkoittaa vanhaa tapaa reagoida ja puolustaa jopa agressiivisesti omaa mielipidettä ja tilaa. On myös varottava, ettei usko omiin harhoihin asioista ja/tai muista ihmisistä, sillä se tuo aina mukanaan lisää kärsimystä. Parempi olisi pyrkiä läsnäolevaan hetkeen, muistuttaa itseään, ettei se mitä tuntee, ole totuus, ja sitten työskennellä auttajien kanssa. 

 Tulevina aikoina yhteinen päämäärä, tuo Jumalallinen päämäärä voi vahvistua, mutta meidän kuuluu työskennellä sen eteen ja valita se suunta. Silloin voi koittaa aika, jolloin ei tarvita johtajia, ei vallankäyttäjiä, koska ei ole kilpailua, ei halua alistaa. Sillä uuden ajan saavuttaminenhan tulee korkeimman yhteyden kautta, jossa sielut ovat Jumalallisessa ohjauksessa eikä silloin tarvita enää maallisia vallanpitäjiä. 

Nyt tarvitaan niitä, jotka kulkevat etujoukoissa ja näyttävät suuntaa ja niin helpottavat perässätulijoiden polkua. Jälleen kerran on pimennyshetkellä hyvä liittyä yhteen, sillä yhteinen luomisvoima on niin suunnaton! Hyvä päämäärä pimennyshetkeksi, yhteinen ajatus sille hetkelle, olisi kaikkien sielujen yhteys omaan korkeimpaansa. Sitä voi visioida, sitä voi rukoilla ja täyttää oma sydän sellaisella kiitollisuudella, että tuo suunta vielä maailmassamme toteutuu. Luomme yhdessä tuota vesimiehenajan suuntaa: Korkeamman voiman ohjaamaa elämää, yhteen hiileen puhaltamista ja henkistä vapautta kaikille.

 Talvipäivän seisaus sekä suuri yhtymä

 Vaikka auringonpimennys on suuri joulukuun tapahtuma, tämän kuun huipentuma on talvipäivän seisaus 21.12. klo 12.02 Suomen aikaa. Tuo hetki sinetöi lähitulevamme suunnan. Mitä enemmän on niitä, jotka kantavat vastuuta ja viisautta, sitä epäitsekkäämpään ja myötätuntoisempaan maailmaan me siirrymme. Tämä seisaushetki saa uskomattoman latauksensa myös astrologien ”hehkuttamalla” harvinaisella kosmisella tapahtumalla, joka on Jupiterin ja Saturnuksen yhtymä tuona päivänä. Se avaa kosmisen portaalin, jonka kautta virtaava energia valelee Äitimaata. Vieläkin suurempaa muutosenergiaa valutetaan myös Äitimaan lapsille. Edelleen enkelit seuraavat ja tukevat silloinkin entistä enemmän kaikkia, jotka pyrkivät ja kaipaavat Valoon. Ja he myös jäävät lähellemme suuremmin joukoin varmistamaan pyhiä valintojamme ja suojaamaan tilaamme, jossa uutta ylläpidämme.

Vapaaehtoiset, palveluntahtoiset ja myötätuntoiset sielut tulevat saamaan uutta valoa ja tukea elämäänsä ja ajallaan he saavat uusia tehtäviä myös muiden auttajina, koska haasteet vihdoin helpottavat. Syvimmät oppiläksyt ovat monella nyt lähes loppuun katsotut ja ymmärretyt.

Me emme ennusta mitään kollektiivista ylösnousua, vaan sitä, että todennäköisesti yhä useammat nyt heräävät ottamaan vastuuta enrgioista, joiden avulla me tulevaa luomme. Vaikka aurinkokunta ja rakas Äitimaa kulkee suuren suunnitelman mukaan ja kehittyy, ihmiskunta laahaa vielä perässä. Se ei ole kyennyt vielä muuttamaan värähtelyään niin, että 4D, tunteiden ja ajatusten taso, oli puhdistunut ja nousu kohti 5D maailmaa olisi alkanut. Ihmiskunnalla on kuitenkin nyt mahdollisuus tehdä yhteistyötä näiden uusien kohottavien aaltojen kanssa. Kaikki sielut eivät vielä ole siinä tilassa, että tuollainen työ onnistuisi, mutta mitä useampi kulkee esimerkkinä, sitä suuremmat mahdollisuudet massoilla on herätä, muuten on vaara, että joukkonukkuminen jatkuu ja jopa syvenee näiden energioiden vaikutuksella! 
Nyt on siis aika valita, kääriä hihat ja aloittaa sitoutunut työ värähtelyn kohottamiseksi, koska kosmiset virrat tukevat niitä, jotka siihen pyrkivät. 

 ”Tulevana aikana voi jokainen tutkailla takertuuko tuttuun kotirantaan ja hakee siitä turvan, vai heittääkö kanoottinsa nyt hurjaa virtaan, ja kiittää, että on matkalla vapauteen, vaikka pelko nouseekin virran voimasta. Valon Auttajat ohjaavat kohti uusia rantoja, uusia kyliä ja uusia kohtaamisia muiden uuden ajan vaeltajien kanssa. 

Auttajat ja enkelit vartioivat rakkaudella myös niitä, jotka vielä kotirannan turvaa kaipaavat ja odottavat tyynempää hetkeä. Kaikille suodaan oma aikansa ja kaikkien valintoja kunnioitetaan. 

Mutta ne, jotka tietävät, että nyt on aika ja siksi etujoukoissa melovat, saavat erityisauttajia tuekseen. Nuo rohkeat eivät kohta enää matkaa kanooteillaan, vaan yhdessä he rakentavat entistä suuremman laivan ja valitsevat kipparinsa parhaiden joukosta. Tuo laiva ankkuroi jokaiseen satamaan, ja kaikki halukkaat nousevat mukaan. Tuuli, tuo Vesimiehen ajan elementti kuljettaa laivaa kohti uutta vapauden aikaa.”

 Tämä viesti tähän aikaan on kauttani annettu Valon mestareiden, Viiden neuvoston ja Hicsin sanelemana. Tämä on viesti jokaiselle sielulle maan päällä, sillä kaikki Valon siementä kantavat ja kaipuu sen vahvistamiseen on nyt suuri. Kiitos, että sinä olet yksi heistä.

 Yhdistytään siis jälleen joko konkreettisesti tai energiassa näillä tulevilla upeilla hetkillä. Kaikkien hyväksi uutta luoden, uskon ja viisauden voimalla. 

Viesti Valon ja Rakkauden Mestareilta

Torstai 5.11.2020 klo 22:58

Viesti meille kaikille, jotka ihmettelemme maailman tapahtumia, huolestuneena katsomme yhä kasvavaa "henkisten" suuntausten sekavaa ja kaaosta lisäävää tarjontaa...

VIESTI VALON JA RAKKAUDEN MESTAREILTA korkealta maan piirin pyhistä taajuuksista.

Kiitos, kiitos, kiitos

Uusi Kuu Vaa´an merkissä

Maanantai 12.10.2020 klo 12:53

Kaikille teille, jotka olette kärvistelleet läpi viimeisten kahden viikon haasteiden, voin ilolla kertoa, että uusi kuu tuo tullessaan uutta energiaa ja uusia avaria olotiloja. Täyden kuun painostava energia marsin vaikutuksella höystettynä, saattoi tosiaan olla monelle vaikeaakin aikaa. Nimittäin piilotetut ikävät tunteet ja menneet kokemukset pyrkivät vauhdilla pintaan ja näkyivät ikävinä tunnekokemuksina, itkuina ja pelkoina. Vanhat mallit, joissa joko puolustaa tai uhriutuu, olivat esillä monissa ihmisuhteisiin liittyvissä kuvioissa. Näimn toki tuo mennyt aika oli hieno mahdollisuus työstää pois vanhat kaavat toimia tai ainakin huomata, että ups, näinkös helposti tämä rooli taas otti vallan käytöksestäni. 

Eipä hätää, nyt on uuden luomisen aika jälleen. Kun edellämainituista on opittu, läksyyn liittyvät tunteet putsattu, on uuden aika. Uusi kuu vaa´assa on laajaa hyväsydämistä ymmärrystä ja iloa tuoda keveyttä omaan arkeen ja muillekin. Nyt on hyvä aika opetella katsomaan asioita kaikkien perspektiivistä, oman pikkuisen navan seudun sijaan. Keveyttä kohdata itsensä ja jopa hymyillä sille, miten vakavasti itsensä ja kokemuksensa ottaa. Samoin nuo haitalliset mallit, ne voi muuttaa! Ei raastavasti pakottamalla, vaan hyväksymällä, sen mitä on. Ja kun on huomioinut oman mallinsa joissain tilanteissa, on helppo tuoda muutos konkreettiselle tasolle.

Miksi muutos kannattaa?
Muutoksen tarve on se, miksi sielut yhä uudelleen ja uudelleen syntyvät maan päälle. Monet menneet elämät ovat muokanneet meidät sellaisiksi persooniksi, joita nyt olemme. Tämä on jo seikka, joka helposti arjessa unohtuu ja sen mukana myötätunto niin itseä kuin muitakin kohtaan. Meidän persoonamme on siis summa kaikesta kokemastamme, ja se näkyy numerologian ja astrologiankin kautta. MUTTA, se ei tarkoita sitä, että meidän kuuluu jäädä sellaisiksi, päinvastoin, on tarkoitus että parannamme menneiden elämien ja tämän elämän haavamme, teemme sen muutoksen, jonak jokainen elämä meille tarjoaa eri tapahtumien ja kohtaamisten kautta.
Sieluumme on tallennettu energiana/muistina tuo menneisyys ja läpikäydyt kokemukset. Eri tilanteissa tuo menneisyys näyttäytyy siinä, miten me reagoimme muihin ihmisiin, heidän sanoihinsa, tunteisiinsa jne. Ragointiimme liittyyvät tunteet, jotka sitten ohjaavat käytöstämme ja tulevat ulos sanoina ja myös tekoina. Jos emme ole hereillä, mitä meissä tapahtuu, emme osaa vaikuttaa kokemaamme, emmekä siihen, miten reagoimme. Eli elämme elämäämme tunteiden ohjaamana ja se vie meitä enemmän kohti kärsimystä, kohti niitä samoja raastaviakin tunnekokemuksia, joita niin tahtoisimme välttää. Jotta voisimme kokea rauhaa, luottamusta ja iloa kaikissa tilanteissa, meidän itsemme on muututtava. Muutoksen laajempi näkymä taas kertoo, että samalla tuomme sitä muutosta maailmaan, sillä muututtuamme emme säteile emmekä ainakaan purkaa omaa pelkoamme tai väristynyttä kuvaamme tilanteesta muihin ihmisiin. Siltä osin voimme pysäyttää pyörän pyörimisen. Buddhalaisittain sanottuna keräämme positiivista karmaa muuttamalla itseämme positiiviseen suuntaa, emmekä lisää sitä kärsimykseen johtavaa karmaa.

Miten tehdä muutosta? 
Kaikki, jotka blogejani ovat seuranneet, tietävät minun kokemukseni ja sen polun, jota kuljen ja myös muille opetan. Sehän ei ole mikään uusi oppi tai suunta, vaan se on koostettu tähän päivään kaikesta siitä, mitä ihmiskunnalle on vuosituhansien aikana yritetty opettaa, jotta ihmiskunnan muutos olisi mahdollinen. Se oppi tähtää hereilläolon kautta oman sielumuistin puhdistamiseen. Työ tapahtuu arjessa turvaamalla korkeampiin voimiin heidän apuaan pyytämällä. Tiedän, että monet nykysuuntaukset pitävät tätä ajatusta vanhanaikaisena ja huononakin, perustellen, että meidänhän kuuluu luottaa itseemme ja vahvistaa omaa voimaamme ja pysyä omassa keskuksessamme. Olen samaa mieltä ja siksi rakastankin tätä metodia, sillä se vahvistaa kaikkea tuota. Kun pyydämme apua ja puhdistusta vaikkapa enkeleiltä tai Kristukselta, me saamme yhteyden suureen voiman ja valon lähteeseen heidän  kauttaan. Me täytymme tuosta kirkkaudesta, jonka he meille ojentavat. Lopulta saavutemme tilan, jossa alamme olla lähellä tuota värähtelyä itsekin ja silloin meissä olevat haavat ovat parantuneet eikä voimakasta haitallista reaktiota enää nouse. Minä aina palaan kiitollisena siihen ajatukseen, miten oma polkuni kirkastui ja kaikki se hyvä vahvistui, mitä sieluni myös kantaa, kun aloin aktiivisesti työskennellä Valon voimien kanssa.
Olen edelleen tuolla samalla matkalla, mutta jo paljonkin muuttuneena. En ole valmis ja saan kohdata haavojani edelleen, mutta nousevista tunteista huolimatta teen sen ilolla, sillä niiden kohtaaminen mahdollistaa muutoksen. Matalat tunteet harvoin hallitsevat elämääni, päin vastoin on kiitollista huomata, että Valon ohjaus on yleensä suurempi kuin totuutta vääristävät tunteet. 
Rehellisesti kertoen omat biologiset lapseni ovat niitä kipeimpiä, joiden kautta saan edelleen peilata omaa haavoittuvuutta ja omia pelkoja, jotka tunteina näyttäytyvät. Olen kuitenkin kehittynyt, enkä jää makaamaan haavoihini luullen niiden olevat ikuisia tai edes totta. Minua on siunattu tietoisilla lapsilla ja voimme melko avoimesti jo kohdata toistemme haavat ja keskeneräisyyden ja samalla myös sen kauneuden, jota jokainen kantaa. 

Kuten ehkä muistatte, asun isossa yhteisössä, jossa myös on nuoria aikuisia ja muutama lapsikin. Myös heille olen äiti, joka auttaa, kuuntelee ja ohjaakin arjessa. Kannan heistäkin henkistä vastuuta ja oma esimerkkini on tärkeä. Heidänkin kanssaan uskallan olla heikko ja näyttää oman keskeneräisyyteni, mutta myös vahvuuteni, jota kannan. Sellainen maailma, jossa voisimme luottaa toisiimme ja toistemme tukeen, olipa kokemuksemme kaikissa elämissämme miten rankkoja tahansa, on se, mitä tahdon olla mukana luomassa. Sitä harjoittelemme joka päivä, ja se on tämän polun yksi henkinen päämäärä. Vaikka ei tarvitsisi korostaa tai mainita, että tämä on minun totuuteni, minun kokemukseni asiasta, teen sen jälleen kerran, sillä se ehkä poistaa väärinkäsityksen mahdollisuuden, jossa koetaan, että  sanon, että tämä on ainoa totuus tai että tuomitsen muut polut. Sitä en tee, mutta en myöskään enää paljoa käytä aikaa siihen, että itse tutkisin monia nykyajalla tarjoutuvia vaihtoehtoja. Olen monia polkuja tutkinut, monia suuntauksia ja villityksiäkin kuulostellut,mutta vain harvalla oeln astunut, ja kokemukseni kertoo, että yksinkertaisuus, loogisuus ja jopa arkisuus ovat totuuden merkkejä. Työskennellä arjessa Valon kanssa.. toki sen lisäksi päivittäiset syvällisemmät henkiset harjoitukset, jotka tukevat energian kulkua niin hienoissa kehoissa, kuin sitten lopulta fyyisessäkin kehossa. 

Palataan uuteen kuuhun, joka on 16.10, klo 22.32. Tuo on hyvä päivä keskittyä luomaan suuria tai pieniä suuntia omaan elämään. Nähdä, tuntea, miten kaikki uudistuminen aukeaa elämään. Voi myös joukkohaaveilla, miten yhdessä etenemme hyvää luoden ja uutta suuntaa kaikille meille tuoden. Uuden kuun meditaatiot ovat hyvinkin suositeltavia ja tässä yksi hyvä hetki sellaiselle.

Minä olen tuona päivänä muuttamassa 90-vuotiasta isääni todennäköisimmin hänen viimeistä kertaansa. Äidin kuoleman jälkeen viime keväänä, isä on käynyt läpi suurta muutosta, jonka eteen hän joutui. Muutoksen hyvksyminen ei ole ollut helppoa, sillä takana puolison kanssa on 67 yhteistä vuotta. Monia muutoksia hänkin on elämässään läpi käynyt, mutta useinmiten pakon edessä. Kun muutos on vapaaehtoista, sen voi tietoisesti ottaa seurauksena omasta kehityksestä tai ainakin merkkinä siitä, mitä voisi tarkastella ja kehittää itsessään, jotta muutos ei tuottaisi niin paljon tuskaa. Sitä ei oppia ei isani sukupolvelle vielä annettu, vaan elämä on ollut kokemuksena kovaa taistelua. Mitäs muutakaan, sodan ajan lapsilla. Me voimme onneksemme tuoda tuota henkistä näkökulmaa elämään, olla esimerkkinä uudesta ajasta ja uusista mahdollisuuksista nähdä tämä hetki ja aika.

Pitkä kirjoitus ohjautui tänne taas, mutta toivon, että se jollain tavalla, jollain tasolla auttaa teitäkin uskomaan, luottamaan ja kurkottamaan kohti vapautumista ja omaa todellista itseänne. 
Rakkaudella Valon Auttajien kanssa. Eija

Syksyn huippuhetkiä

Torstai 17.9.2020 klo 11:37 - Eija

Tämä pläjäys lähtee meidän "lomamatkan" viimeisenä päivänä. Asuntoautolla ympäri Ålandia, keski- ja etelä-Suomea ollaan nyt matkattu reilun viikon ajan. Monenlaisia ruukkialueita, kartanoita ja vähän uutta kotiakin tunnustellen. Vielä ei ole mitään tarkkaa suuntaa tai ajankohtaa seuraavalle paikalle tiedossa. Visioita on, mutta ne elävät.
Näin ison yhteisön muuttaminen ei ole ihan helppo juttu, mutta Auttajat tekevät työtään kyllä ja valmistelevat parhaansa mukaan siirtymää. Vanhan myyntiä ja uuden vapautumista. Tämänkaltaiseen muutokseen ja uuden paikan luomiseen liittyy myös energeettisesti moni ihminen ja monen sielun energia. Kaikkien energia tulisi olla harmoniassa tässä asiassa, jotta paras päämäärä voitaisiin saavuttaa. Suuri koetus kaikille. Auttajilla on suunnitelmia myös yksilötasolla ja vain aika näyttää, miten kaikki toteutuu. Me luotamme, vaikka aikaa kuluisikin. Meidän työ jatkuu ja syksy avautuu sen merkeissä.

Ensimmäinen energia-avautuminen on syyspäiväntasaus 22.9. klo 16.30 Suomen aikaa. 
Tämänkertainen teema on pyhä totuus ja viisaus minussa ja niiden herättäminen. Viisaus elää kehittävää ja kohottavaa elämää tuo tasapainon arkeen ja pyhä totuus näyttää sen suunnan mitä kohti pyrkiä. Nämä kuulostavat hienoilta sanoilta ja voivat jäädä tyhjiksi, mutta niin ei ole tarkoitus, vaan olisi hyvä miettiä, mitä ne omassa elämässä tarkoittavat. Minulle ne ovat pyrkimystä kohti korkeampaa värähtelyä, korkeampaa ymmärrystä tästä ihmisenä olemisesta maan päällä. Päämääränä on saavuttaa se korkeampi tila, joka ei tutise eikä muutu, vaikka elämä toisi mitä haasteita eteen, vaan totuus kaiken tarkoituksesta on se, mikä lopulta valaisee synkimmänkin hetken. Sitä voi harjoitella koko ajan arjessa olemalla läsnä ja huomaamalla miten oma olemus, oma energiarakenne, kenttä reagoi sisäisiin ja ulkoisiin impulsseihin. Meillä kaikilla on tuo pyhä tila, jumalallinen kipinä rakenteessamme, jota voimme vahvistaa puhdistamalla matalia tunteita ja ajatuksia, sekä tekemällä sellaisia viisaita harjoituksia, jotka edesauttavat yhteyttämme omaan korkeimpaamme. 

"Tunnistan itseni ja niin kipinäni vahvistuu." 
Tasaushetki kaipaa vahvaa kalliota alleen ja mielellään korkealla, korkeuksiin kurkottaen. Ponnistakaa ylös koko voimallanne, kohti viisauden ja henkisen totuuden astiaa, josta nyt meille valutetaan pyhää informaatiota.

Seuraava hetki on kuun pimennys 30.11. klo 11.44 Suomen aikaa. Tämä pimennys on vahva ja sen tarkoituksena on nostaa esille ja puhdistettavaksi kaikki epävarmuudet ja epäilykset. Ne liittyvät henkisyyteen ja henkisen polun tarkoitukseen tai tarkoituksettomuuteen. Parannan epäilykseni ja epävarmuuteni oikean tiedon ja totuuden avulla.
Epäilyksen energia on nostanut päätään jo koko kuuman kesän ja on vienyt monia spiraalisssa alaspäin, kohti tavallista ihmisyyttä. Se edelleen vetää puoleensa, sillä se on tuttu ja tuntuu turvalliselta, koska se on värähtely/energia, joka meitä ympäröi joka puolella ja on ollut olemassa jo monen sukupolven ajan.Toki se kantaa omaa kasvun mahdollisuuttaan ja niin voi tottakai valita. Voi valita itselleen sopivan polun ja vauhdin. Jumalalliset voimat eivät milloinkaan syytä, tuomitse taikka kerro kenenkään epäonnistuneen, vaan ne tuntemukset ja ajatukset tulevat meistä itsestämme. Voi toki olla, että sielumme itkee, jos suunta muuttuu ei niin kehittäväksi ja siitä silloin kärsimme.
Nyt esiin nousevat epävarmuudet ovat monelle jo polun valinneelle henkinen haaste, joka on kohdattava, jotta luottamus voisi vahvistua. Luottamus meitä kannatteleviin voimiin ja Yläkerran sekä Valon Auttajien apuun. Meille itsellemme voi muodostua ongelmaksi se, ettei apu ole sellaista, mitä odotimme tai yritimme luoda. Iso ongelma alkaa olla se, että alamme uskoa, ettei meitä auteta, jos emme saa mitä haluamme. Tässä tuo syyspäiväntasauksen teema tulkoon avuksemme. Viisaus nähdä laajemmin ja henkisen kehityksen kannalta. Viisaus minussa laajentukoon ja tasapaino syventyköön. Suuri muutoksen mahdollisuus ja siksi hereilläolo tästä lähtien taas kantaa tulosta.

"Tunnistan Jumalan ja luotan kokemaani."
Jälleen Äitimaa on tukenamme pimennyskenkin hetkenä ja maan voimaan luottaen on hyvä kurkottaa kohti korkeuksia.

Ihmiskunnan paremman tulevaisuuden luomiseksi on jälleen oivallinen aika liittyä yhteen, koota suurempaa voimaa ja kykyä onnistua yhdessä siinä, missä yksin on vaikeampaa. Yhteisyyden ja yhteisöllisyyden teema on maaplaneetalla nyt pysyvä ja se oikea, kehityksen suuntaa muuttava teema. 

Rakkaudella, E&P mukanaan kaikki suurenmoiset Valon Auttajat. Kiitos, kiitos, kiitos.

Kesän tuoksuja ja tuulia

Torstai 13.8.2020 klo 19:14

Tämä kesä on ollut niin erilainen kuin viimeiset, matkustuksen täyttämät aiemmat kesämme. Työtä tämäkin on pitänyt sisällään, mutta eri tavalla kuin moneen aikaan.
Alkukevät meni minulla Vaasassa, äidin saattohoidossa ja sieltä palattuani siirryin lähes suoraan saarelle. Luxia Island on ollut voimaannuttava paikka purkaa kevään tuntoja, ajatuksia äidin saattamisesta, mutta myös keholle on ollut taivaallista tämä saariaika. 
Saari on ihmeellinen. Siellä ovat kaikki elementit läsnä, parantavana ja eheyttävänä antamassa voimaa ja tuomassa tähän hetkeen. Uudelleen ja uudelleen saari kutsuu katsomaan tarkkaan, haistelemaan ja ihmettelemään tuoksuja, hengittämään syvään ja ottamaan vastaan auringon hoivaa.
Taivaallisia merkkejä tulee jatkuvasti, pyytäessäkin, ja niin luottamus Yläkerran läsnäoloon on vahvistunut niin monella saaressa aikaa viettäneellä. Luonto ja Äitimaa työskentelevät kanssamme saarella niin kaunilla ja näkyvällä tavalla.
Merikotka kaartaa ylitse, tai maatkotka. Pyrstösulkia voi myös löytyä polulta juuri kun ajatus käy levottomaksi. Käärme näyttäytyy juuri silloin, kun joku miettii omaa muutospolkuaan. 
Lammella Buddhan vieressä voi tuntea tuulen kuiskinnan ja saada vastauksia, tai iltataivaalla putoaa tähti suoraan mereen. Juuri kun kysymys on esitettty.

Saaressa on nyt kasvilaatikoita, joissa rehottavat erilaiset yrtit, kesäkurpitsat, pavut ja monet muut ihanat syötävät. Minun onnen projektini, saada istuttaa, koskettaa multaa ja kerätä lopulta satoa suoraan pöytään. Vaikka sadetta on ollut vähän tänä kesänä, ovat viljelykset kukoistaneet. Ehkäpä linnun laulu, tuuli ja aurinko ovat saaneet ne uskomaan itseensä niin hienolla tavalla, että ne kurkottelevat jo joka puolelta laatikon reunojen ylitse. Raakkaat kasvini. 
Olen myös terapiaraivannut kallioiden solan vadelmaviidakosta kukkamaan, jossa myös aroniat nyt viihtyvät. Äidin muistoksi löytyi jasmiini, joka myös löysi omaan koloonsa ja eilen avasi ensimmäisen tuoksuvan kukkansa saarielon jälkeen.
Patrickin kanssa olemme aloittaneet myös ruusutarhan luomisen. Kummankin sydäntä lähellä kukkivat aina ruusut. Ihania kuvia ja luomisen iloa on saari meille antanut. 
Kaikki tämä on ollut myös kurssilaistemme ja kotiväen ilona. Saaremmehan on hankittu nimenomaan kaikkien iloksi, kaikkien omaksi ja kaikkia varten. Siksipä se niin runsaasti tarjoaa hoivaansa ja voimaansa kaikille vierailleen. 

Kun suunnitelma, mikä tahansa, pitää sisällään laajan ajatuksen joka koskee mahdollisimman monien iloa, kasvua ja hyötyä, ovat taivaalliset voimat aina mukana auttamassa ja antamassa myös merkkejään. Kun suunnitelma palvelee mahdollisimman monia, ei vain omaa perhettä, se palvelee myös jumallista. Meidän ajatuksemme retriittipaikkaa luodessamme oli juuri tuo: Palvelkoon paikkamme kaikkia etsijöitä ja olkoon se kaikille siunaukseksi. 
Toivomme, että sinunkin tiesi joskus löytää Luxiaan ja saat kokea tämän kaiken ihan itse. 
Ensi kesä tuo varmasti uusia kokemuksia ja uutta voimaansa meidän kaikkien onneksi.

 Palaan pian uusien tuulien kanssa, syksy kolkuttelee pian ovella ja tuo vahvoja energioita mukanaan. Voimia ja valoa lähiaikoihin.

Kohti uutta: Kuun pimennys ja Luxia Island

Perjantai 3.7.2020 klo 16:14 - Eija

Sunnuntaina 5.7. on tämän jakson viimeinen pimennys. Kuu pimenee Kauriissa klo 7.44 ja on energialtaan vahvaa viisautta. Se jatkaa osittain tämän vuoden teemoja, mutta omalla uudella värityksellään. Se on vanhan lopetusta ja uuden alkua.
"Suhtaudun elämään ilolla ja viisaudella ja näin lisään kiitollisuutta, joka kantaa haasteiden yli." Auttajien mantra tälle ajalle. 
Nämä viimeiset viikot ovat onnistuneesti taas näyttäneet meille, missä ovat tunteudemme lukot, haitalliset mallit ja turhat ohjelmoinnit. Niiden purkamiseen ovat monet hereilläolijat saaneet valtavasti Valon apua. Monille on tuotu ihan nenän eteen tapahtumia ja ihmisiä, jotta olisi selvää, minkä tulisi muuttua, missä kohtaa kohtelemme sieluamme haitallisesti tai vanhalla, turhalla kaavalla. Nuo ikävät, ja joskus raskaatkin hetket ovat tilaisuutemme oivaltaa, hyvmyillä itsellemme ja tehdä tarvittavat muutokset. Ja juuri tuohon muutoksen tekemiseen me tarvitsemme sitä viisautta ja iloa, jota tämä ajanjakso nyt energiallaan tarjoaa. Nyt on hyvä aika kääntyä kohtaamaan omat kipeät kohtansa rakkaudella ja Valon Auttajiin tukeutuen. Vaikka vastuu muutoksesta on meillä itsellämme, ja vaikka mieluusti odotamme jonkin ulkopuolisen tekijän ratkaisevan ongelmamme ja parantavan haavamme, me voimme saada jumalallista apua tilanteisiin, kunhan pyydämme. 
"Olen siunattu, että saan tämän mahdollisuuden." Auttajien toinen mantra.

Ei ole tarpeen toimia marttyyrienergiasta käsin tai luovuttaa omaa voimaa tai aikaa turhille asioilla tai ihmisille, joiden aika on jo jäädä elämästämme. Kaikki voivat jatkaa kohti uutta, kohti omannäköistään elämää. Meillä on siihen oikeus ja oikeastaan myös velvollisuuskin sen suunnitelman mukaan, jonka tähän elämään olemme tehneet.

Pimennyshetkellä ponnistetaan suurten kokonaisuuksien äärelle, kohti taivaita ja universumin luovaa voimaa. Olen valmis vastaanottamaan siunauksen ja uuden alun.

MUinaiset korkeat sivilisaatiot tiesivät kosmisten tapahtumien merkityksen ja valmistautuivat noihin hetkiin. Aikojen saatossa pyhä tieto kaikkeuden luovasta voimasta, kosmisista sykleistä ja niiden avaamista portaaleista on kadonneet ihmiskunnan muistista ja elävät enää vain harvojen tietoisuuksien sielussa. Aika on muuntanut myös oikeaa ymmärrystämme esimerkiksi pimennyksistä ja on tuonut tilalle väärän informaation taivaankappaleiden palvonnasta. 
Pimennyshetki voi olla myös hetki pyytää saada tavoittaa korkeaa informaatiota, koko ihmiskuntaa hyödyttävästi. 

Koska tulista energiaa on riittävän paljon kollektiivisessa kentässä, se voi helposti leimahtaa myös yksilötasolla. Nyt tarvitaan niitä, jotka tuovat rauhallisen viisautensa arkeen, jotta hankalat tilanteet voitaisiin saattaa päätökseen myötätuntoisella viisaudella. 

Tämä pimennysblogi muotuotuu kaikkien elementtien tuella ihanalla saarellamme. Ympärillä kalliot, meri, tuuli ja aurinko tukevat ja voimaannuttavat läsnäolollaan. Takana on monta viikkoa uskomattoman kaunista kesää, kauniissa Turun saaristossa.
Täällä on paiskittu töitä kellon ympäri tulevia retriittejä varten. Olemme laittaneet kasvilaatikoita, muokanneet muutaman perennapenkin, uudet vessat ja vierashuoneet on rakennettu. Vierastalo alkaa kohta odottaa retriittivieraitaan. Yläkerran ja Valon auttajien läsnäolo ja tuki on ollut joka päivä vahvasti läsnä, niin peinissä kuin suurissakin projekteissa. 

Suuri kuuluu ihanille ystäville, sanghamme jäsenille jotka niin monella tapaa ovat tukeneet yhteistä projektia. Mutta runsaimmat kiitoksemme saavat nuo kaksi ahkeraa ja todella osaavaa monitaituria, jotka ovat taikoneet puutavarasta kaiken konkreettiselle tasolle. Uupumatta ja ilolla tehneet monia tunteja töitä kaikkien parhaaksi. Ilman heidän panostaan ja osaamistaan ei tämä vanhan parantaminen ja uuden rakentaminen olisi näin edennyt. Tämä avarasydäminen ja kokonaisuuden ymmärtävä ystäväjoukko tekee mahdolliseksi pian kaikkien rauhaa kaipaavien nauttia saaremme uusista, ihanista tiloista ja kauniista vierashuoneista. Odotamme ensimmäistä retriittiämme suurella kiitollisuudella! 

Valon auttajamme ovat tässäkin mukana ja siunaavat kaikki ahkerat puurtajat ja tulevat retriittimme ja retriittiläiset. Tämä saari olkoon kaikkien, jotka Valoa kaipaavat. 

Kesäkuun tähtiportit

Maanantai 1.6.2020 klo 11:26 - Eija

Tämä on taas niitä päivityksiä, että parempi myöhään kuin.. En ole pitkään aikaan kirjoitellut blogiini, koska olen ollut henkilökohtaisella, ainutlaatuisella matkalla Vaasassa, synnyinkaupungissani. Viisi viikkoa harvinaista matkantekoa, yhdessä rakkaan äitini ja muutamien läheisten kanssa.
Nyt nuo intensiiviset, antoisat ja haastavatkin viikot ovat takanani. Niistä on jäänyt huikeita, kerran elämässä kokemuksia, joista varmasti jäi pysyvä jälki sieluuni ja ymmärrykseeni.
Olen saanut todistaa miten sielu ja keho kulkevat kohti tämän elämän viimeistä porttia: Olen saattohoitanut äitini kotonaan viimeiselle matkalle. En kirjoita tässä siitä sen enempää, vaan palaan kuoleman teemaan myöhemmin.

Etenemme nyt kohti kesäkuun hurjia portteja, jotka avaavat meille vihdoin uusia, hervinaisiakin energioita vastaanottaa. Aurinko saattelee noita energioita suurilla purkauksilla, joista jotkut suuntautuvat suoraan maaplaneettaa kohti voimistaen ja ravistellen kenttiä.

3.6. on nin kutsuttu Venus Starpoint, jossa Venus ja Aurinko ovat konjuktiossa 13° Kaksosissa. En taaskaan ota kantaa suoranaisiin astrokuvioihin, vaan kerron, mitä Auttajat sanoivat tuosta, ja muistakin tulevista ajankohdista.
Tuon 3.6. portin kautta tulevan säteen tarkoitus on aktivoida ihmiskunnan sydän kohti korkeampaa rakkautta ja myötätuntoa. Tämä koronakevät on valmistanut meitä tuota ihan kohta aukeavaa hetkeä varten. Niin monet ovat saaneet aikaa olla ja huomata myös ne, jotka apua tarvitsevat. Olemme nähneet menetyksiä, surua globaalissa mittakaavassa.
Ihmiskunnan ravistelu on saanut aikaan positiivista kollektiivista muutosta, jota todellakin tarvitaan. TÄMÄ ON HYVIN TÄRKEÄ HETKI ja PÄIVÄ IHMISKUNNALLE, kuin kohtalon sinetti, joten pyydän jakamaan tietoa tulevista ajoista. Ihmiskunnan yö alkaa vaihtua aamuksi.
Tarkka yhtymäajankohta on Suomessa klo 20.43. H-hetkellä yhteinen puhdas sydänmeditaatio, rakkaudella ihmiskuntaa muistaen, on hieno alku uudelle tulevalle. Hiljennymme siis kaikki yhdessä, ainakin energiassa, ja muistamme kaikkea, kaikkia hyväksynnällä, myötätunnolla ja rakkaudella. Olemme kiitollisia kaikesta kokemastamme ja niistä ihmisistä, jotka ovat tiellemme tulleet. Ilman arvostelua, tuomitsemista, taikka liikaa miettimistä.

Yhdistykäämme myös koko tuo päivä sydämissä, tuntien myötätuntoa ja rakkautta kaikkea elollista kohtaa, mutta ennen kaikkea niitä kohtaan, joita kohtaamme tuon päivän aikana. Samoin voimme ajatella rakkaudella kaikkia niitä, jotka juuri nyt kärsivät, kukin omalla tavallaan ja sielunsa potentiaalilla. Ilman arvostelua, jaottelua, taikka arvotusta kärsimyksen laadusta tai tilasta. Me emme tuomitse, vaan vihdoin alamme ymmärtää sekä tukea rakkaudella ja myötätunnolla. 

Myötätunto on harvinainen olotila, sillä se on puhdas, ei emotionaalinen tila. Se ei ole empatiaa, vaan vielä sitäkin korkeampaa, sillä siihen sisältyy viisaus kaikkien kärsimyksestä. Siihen sisältyy viisaus ihmiskunnan ja kaikkien olentojen kärsimyksestä. Se on tila, jota kohti voimme ponnistella, ja jonka voimme pyyteettömillä teoilla, hyvillä ajatuksilla, ymmärryksellä ja vahvalla hyvällä tahdolla saavuttaa. Koronakevään yksi opetus on nähdä, että olemme kaikki samassa veneessä, voimme auttaa, voimme huolehtia niistä, jotka lähellämme ovat. Voimme ajatella heistä positiivisesti, kannustavasti, arvostelun tai ärtymyksen sijaan. Harjoittelu tuo tulosta; ihmiskunta voi muuttua, lähimmäisen rakkaus voi olla oikeasti osa arkeamme.

Toki tuo portti voi nostaa esiin myös epäluuloa, uskonpuutetta, tarvetta olla varuillaan ja halua vartioida omaa tilaa, mutta ne ovat vanhaa energiaa, joista on aika päästä eroon. Voimme kokea että olemme olleet hyvin herkillä viime aikoina, kuin haavoilla, joita muut koskettavat, usein vahingossa. On hieno hetki muistaa, että kaikilla on omat haavansa, omat tapansa yrittää suojata omaa tilaansa. Mutta puolustuksen aika alkaa olla ohi ja luottamuksen aika astua käytäntöön. Voimme olla uusia rohkeita ja kysyä, kertoa syyttämättä omasta tilastamme ja vastaan ottaa ymmärrystä ja mytötätuntoa. Olisi suuri voitto ihmiskunnalle saada yksilöt kokemaan turvaa Valossa/Jumalassa/Rakkaudessa ja siksi luottaamaan muihin täysin uudella tasolla. Tunnetyöskentely itsensä kanssa kannattaa, ei ole tarpeen antaa negatiivisten tunteiden tai olotilojen ohjata, vaan voimme pyytää niihin Valon auttajien apua ja puhdistusta. Voimme osoittaa siis arjessa, kukin tavallamme, mitä valitsemme. Kannattaa valita valo ja rakkaus, vaikka pelottaisikin. Niin näytämme esimerkillämme tietä parempaan tulevaisuuteen.

Seuraava portti on kuun pimennys 5.6. Se aktivoi 3.6. sinetöidyn energian, joka jää maan päälle muokkaamaan tulevaisuuttamme. Se on siis myös hetki, jolloin positiivisen, korkean energian on aika vahvistua. Se mihin olemme nyt nämä viimeiset ajat, viimeiset kuukaudet, päivät kiinnittyneet.
Suomessa pimennys on syvimmillään klo 22.25. jolloin Kuu pimenee jousimiehen merkissä ja siihen tuo vaikutuksensa myös Mars ja Neptunus. 
Nämä päivät keskiviikosta lauantaihin on hyvä olla tarkkana ja turvata Valoon, korkeisiin auttajiin, etteivät alemmat kollektiiviset enrgiat vie mukanaan. Auttajat sanoivat, että tämä voi olla niin suurta epäilyksen aikaa, joka voi kasvaa jopa Valolle selän kääntämiseksi, jos antaa sille mahdollisuuden. Agreessiiviset purkaukset ovat hyvin mahdollisia, mutta mikäli niitä kohtaat, kohtaa ne ymmärryksellä ja myötätunnolla. Pidä sisäinen yhteys Valoon, Jumalaan, Kristukseen, enkeleihin, Buddhaan.. valitse sinä, mitä sanaa sydämesi tarvitsee. 

Näiden päivien, tai oikeastaan koko kevään intensiivinen ajanjakso alkaa helpottaa kuun puoleen väliin päästäessä, niin kuin Auttajat vuoden energioita tarkasteltaessa kertoivat. Me voimme hengittää kevyempää energiaa, olla itse korkeammalla kokevia ja tuoda enemmän valoa kaikkien arkeen. Tähän astisen työmme, kehityksemme positiiviset piirteet voivat nousta esille, kunhan tahdomme niiden ilmentyvän, emmekä jauha samoja vanhoja uhrijuttuja päässämme tai muiden "iloksi". On todellakin aika uskoa ja luottaa Korkeimman ohjaukseen ja tuoda se ilo muillekin. Nähdä syvällä oleva Valo kaikissa, mutta kohdata silti arki viisaudella.

Kesäpäivän seisaus ja auringonpimennys menevät tänä vuonna lähes päällekkäin. 21.6. klo 0.43 Aurinko siirtyy rapuun ja päivä on pisimmillään täällä pohjolassa. Valon vuorokausi on meidän! Ja vain joitain tunteja myöhemmin kosminen portaali aukeaa Auringon pimennyksessä, klo 9.41 Suomen aikaan. Pimennys alkaa jo tunteja aiemmin, joten huikeaa energiaa koko yön luvassa. Yötön yö voi olla hyvä viettää valvoen ja meditoiden noita samoja teemoja, jotka tänä päivänä saavat kosmisen siunauksensa. 
Mikäli kuulut niihin onnekkaisiin, että voit olla lomalla, ehdotan paljon oleilua, itsesi puhdistamista ja hiljentymisiä myös kaikkia ajatellen, kaikkien elollisten hyvinvointia ja rauhaa tavoitellen. Se ei ole niin vaikeaa, sillä hyvät ajatukset ja tunteet muihin liittyen ovat juuri niitä. Edelleenkin on aika päästää irti negatiivisista malleista ja suhtautumisesta muihin ihmisiin, tapahtumiin, olivat ne sitten menneessä tai tulevassa. Anna itsellesi anteeksi ja anna lupa unohtaa ja myös muille anteeksi. 

Hieno ajabjakso luoda parasta itselle ja ihmiskunnalle! Luomme korkeiden tunteiden, positiivisten ajatusten ja lähimmäisen rakkauden kautta ja se laskeutuu sitten maan päälle konkreettisina tapahtumina ja materiana, joka palvelee kaikkia.

Tämä on erityistä aikaa varsinkin niille, jotka ovat jo heränneet tekemään muutosta. Monille tämä voi olla kiitosaikaa tehdystä työstä, lukuisista ponnisteluista muuttaa haitallisia malleja omassa itsessä ja elämässä positiiviseen ja uutta luovaan suuntaan. 
Maaplaneetan kosmiset kannattelijat voivat nuosta uusiin tehtäviin ja tottakai myös uuteen, entistä suurempaan vastuuseen. Olkaa valmiita palvelemaan missä ja milloin on sen aika.

Äitimaa elää kanssamme nyt ihmeellistä aikaa, joka etenee niin pienin askelin valitsemaamme suuntaan. Katsotaan yhdessä mihin astumme ja mihin polku vie. Päämäärä ja suunta on tärkein ja sen luomiseen osallistuvat kaikki sielut joka hetki <3

Kevätpäiväntasaus koronan varjossa

Perjantai 13.3.2020 klo 17:19 - Eija

Lähestymme kevätpäivän tasausta erikoisissa energioissa, tuulissa, jotka pyyhkivät pitkin maapalloa. Yhtäkkiä olemme tilanteessa, missä meillä on globaali ongelma, yhteinen suunta ongelman selvittämiseksi ja surukin, joka yhdistää rajojen yli.
Koronaviruksen henkistä viestiä on kyselty minulta nyt monen monta kertaa ja myönnän, että aluksi en ottanut kysymyksiä niin vakavasti, sillä näitähän on nähty. Mutta, tämän viikon alussa aloin saada kuvaa, että tämä ei olekaan taas yksi median hysteriaa rummuttava maailman tapahtuma, vaan nyt on kyse asiasta, joka on otettava vakavasti.

Kyse on erityisestä viruksesta, joka toki ei ole kaikille vaarallinen, mutta sen "tehtävä" on erityinen ja erityisen paha. Sen spesiaalitarkoitus on lamaannuttaa keuhkot ja varsin nopeasti vielä. Energia viruksen takana on viha, anteeksiantamattomuus, kostonhalu ja itsekkyys. Ihmiskunta on luonut tuota energiaa kollektiivisti ja siinä on tarttumapintaa kaikilla. En väitä, että tiedän viruksen alkuperän, tai sen lähteen, mutta sitä voi jokainen syvällisesti miettiä.

Nyt on tärkeää toimia oikein, ettei lisää pelkoa, itsekkyyttä tai vihaa maailmassa. Meitä on Auttajat ohjeistaneet käyttämään tervettä järkeä, eikä pelkoon perustuva toiminta ole nyt tarpeen. Silti, olisi hyvä hiukan varautua, vaikkapa lisäntyvien karanteenien tähden, tai oman sairastumisen tähden. Suositeltavaa olisi olla parin viikon ruokatarvikkeet ym. kotona, jotta pärjää pahimman yli. On ajateltava kokonaisuutta, ja siksi vältettävä omia riskinottoja, ettei hae tartuntaa turhaan tai tartuta tietämättään niitä, jotka ovat alttiimipia vakavammille oireille. Tämän kaikein voi tehdä maltilla, myötätuntoa kokien, sillä heitä on jo paljon, jotka ovat sairastuneet ja niin monia perheitä, joita tämä on koskettanut. 
Ohjeistukseemme kuuluu myös rukous kaikkien niiden puolesta, jotka ovat tämän epidemian koskettamia. 

Saan kuvaa, ettei huippua ole vielä nähty, vaan virus jatkaa leviämistään. Eurooppa alkaa olla kohta suljettu, monet maat sulkevat nyt rajojaan. Lentoja perutaan aina huhtikuun puoleen väliin saakka ja monet jäävät eristyksiin maihin, joissa nyt ovat. Vielä ei tiedetä, miten kauaksi aikaa. Pörssit ovat jo reagoineet ja monella taholla ennustellaan globaalia taantumaa. Syitä sille riittää jo, mutta syvyys ei vielä ole tiedossa. Tästä voi kuitenkin alkaa suuri muutos ja suuri herääminen..

Maailmamme on nyt murroksessa ja tästä kaikesta näkee, miten haavoittuva on konkreettinen tasomme, johon me hassua kyllä niin kovasti luotamme. Tai ainakin suuri osa maailman väestöstä luottaa ja turvaa. Tuon tahon turva on oikeasti olematon, se voi tuhoutua milloin vain. Ja ikävä kyllä, kaikki pienet ihmiset ovat sen uhreja.

Minun kokemukseni ovat näyttäneet niin monta kertaa, varsinkin viime vuosina, ettei yksilöllä ole arvoa, kärsivät sielut eivät liikuta päättäjiä, yhteiskunnassa ei ole tasa-arvoa, ei myötätuntoa. Sen rakenne on sairas ja heikko. Mutta nyt on jälleen mahdollisuus näyttää, että sekin taso voi parantua, olla ihmisiä varten. Voimme tekojen kautta uudistaa sen energiaa. Toivon, että päättäjämme täällä heräävät ennen kuin on liian myöhäistä, tämän epidemian osalta.. 
Suomessa ei vielä ole koettu sellaista surua kuin esim Italiassa, mutta me voimme olla myötätuntoisia yli kaikkien rajojen. Jos emme siihen kykene, me saamme paljon helpommin oppia sen sitten omien kokemusten kautta. Se on tämän viruksen yksi henkinen opetus. 
Olen onneksi monesti saanut todistaa yksittäisten ihmisten hyvyyttä, kauniita tekoja ja suurta myötätuntoa, joka kohdistuu kaikkeen elolliseen. Siksi luotan ylitse muiden yksittäisiin, heränneisiin sieluihin, jotka eivät rummuta itsestään, eivät tahdo olla jotain, vaan toimivat kun tarvitaan ja kantavat omiin kokemuksiin perustuvaa viisautta ja myötätuntoa. Rukoilen heidän löytävän toisensa ja liittyvän yhteen, maailman ja olosuhteiden paremmiksi muuttamiseksi. Mitä hiljaisemmin muutosta tehdään, yksilö yksilöltä, sitä varmemmin se kulkee kohti suurempaa ja pysyvää muutosta. 

Tässäkin ajassa me voimme katsoa ympärillemme, auttaa ja olla tukena. Ehkäpä sinuakin lähellä on naapuri, yksinäinen vanhus tai eristäytynyt opiskelija. Katso häntä ja näe ihminen, sielu, joka kenties pelkää. Sinä voit olla se, joka näyttää hänelle, että hän voi myös luottaa, sillä hyvyyttä ja välittämistä on, jos niin valitsemme. 

MItä enemmän henkistymme, sitä viisaammin osaamme valita, arjen hetkissäkin.

Astrologiassa annetaan myös viestiä, että sieltäkin löytyy omat selityksensä ja suuntansa tämän pandemian suhteen. Planeettojen tuki auttaa sen leviämistä. Ihmiskunnan opinpaikka on näinkin näkyvillä. Kohti arjen henkisyyttä, välittämistä ja vanhojen jäykkien rakenteiden purkamista. Ihminen, sielu ja henki lähtikohtana rahan ja vallan sijaan. Vanhat rakenteet taistelevat nyt tosissaan, samoin voimat, jotka tahtovat alistaa meidät vieläkin enemmän. Mutta mehän emme nyt anna periksi, vaan uskomme Valoon ja sen voimaan.

Tasaushetki on 20.3. klo 5.49 Tasausteema on tänä vuonna varsin voimakas. Se kysyy missä on sinun Totuutesi tämän kaaoksen keskellä? Missä on viisautesi? Seisotko sen kanssa vahvana, vaikka maailmaa näin nyt ravistellaan? Oletko vahva, luotatko totuuden voimaan? Teetkö parhaasi, vai pakenetko? Kykenetkö näkemään laajasti, ajattelemaan kokonaisuuden parasta? Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia etukäteen ja vahvistaa ajatuksia itsessään ennen h-hetkeä. H-hetken avautuessa on hyvä hiljentyä ponnistamaan kohti korkeuksia, kohti luovaa voimaa, joka tätäkin maailmaa ylläpitää. Voimista itsessäsi ja ryhmässäsi ajatusta, että olemme kokonaisuus, kaikki elollinen maan päällä yhdessä kokemassa tätä fyysistä maailmaa, jota nyt ravistellaan. Tarkoituksemme on nousta itsekkyyden ja omien halujen yläpuolelle ja oppia tunnistamaan toisissamme Valo, joka voi vahvistua, toinen toisemme avulla. Näe pienessä suuri ja suuressa se pieni.

Mitä meille jää, kun katsomme suurempaa kuvaa? Kaiken tämän pelon, surun ja epäuskon keskellä.
Meille jää turva, joka kantaa yli tapahtumien, yli fyysisen kehon kuoleman. Me voimme harjoittaa itseämme niin, että löydämme sen Korkeimman Itsemme, joka on kaiken konkreettisen tavoittamattomissa. Me voimme rukoilla maailmaan ymmärrystä ja muutosta, joka toisi vihdoin näkemyksen kokonaisuuden tärkeydestä, itsekkyyden sijaan. Teen työtä itseni kanssa, joka päivä, jotta kokonaisuus muuttuisi ja vihdoin voisimme nähdä paremman maan. Hyvä mantra tälle ajalle, ja kukin toteuttaa sitä omalla, puhtaalla ja arvokkaalla tavallaan. Yksilö yksilöltä, toisiamme tukien.

Voimia teille kaikille tähän erityiseen aikaan. 

Vuosi 2020

Tiistai 31.12.2019 klo 22:35

Uusi vuosi 2020

 

Tämän vuoden teema on mielestäni hyvin kaunis ja vihdoinkin, pitkästä aikaa rauhallisempi kuin aiempien vuosien teemat.

Me laskeudumme hiljalleen uuteen vuoteen kuunpimennyksen kautta, joka on 10.1. Kuu pimenee Kaksosissa ja se on ns. puolivarjopimennys. Pimennys tapahtuu aina täydenkuun aikaan ja tälläkin kerralla siitä on odotettavissa vahvaa energeettistä tapahtumaa. Pimennys alkaa seitsemän jälkeen illalla on syvimmillään klo 21.10. Se päättyy yhdentoista aikaan. Laajentumisen teema on pimennyksen henkisenä teemana ja se koskee erityisesti ihmiskunnan vastuuta. Sen syvällisenä ajatuksena on laittaa liikkeelle sellaista myötätuntoa ja rakkautta, joka ottaa vastuun kaikista maan päällä olevista sieluista ja elollisista olennoista. En keskity vain itseeni, vaan kaikkeen elolliseen maan päällä. Kaunis startti uudelle vuodelle.

 Koko tulevan vuoden 2020 teema on viisaus, lempeys ja myötätunto. Feminiininen energia tulee saattaa tänä vuonna viisauden ja vahvuuden yhteyteen, niin että voisimme kohdata toisemme läsnäolevasti, myötätunnolla ja viisaudella. Myötätunto ei ole toisen tilan tai tilanteen säälittelyä, omien tunteiden vahvaa nousua tai samaistumista, vaan se on todellakin lempeää viisautta hetkessä.

Meillä kaikilla on varmaankin kokemuksia, millaista se on parhaimmillaan, kun kykenee kohtaamaan toisen ihmisen ilman esteitä, varauksellisuutta, epäluottamusta tai mitään muutakaan maskia, joilla itseämme suojelemme. Meillä kaikilla on sisäinen kyky myötätuntoon, joka on sitä avointa läsnäoloa ilman toisen tilanteeseen samaistumista. Feminiininen viisaus on juuri sitä. 

Meidän on vain tahdottava löytää tuo kyky sisältämme ja uskallettava harjoitella sitä arjessa.

 Meillä kaikilla on myös kokemusta siitä, mitä on olla haavoittuva, heikko ja herkkänä kaikelle ulkopuoliselle. Meillä kaikilla on ne haavoittuvat kohtamme ja tilanteet ja ihmiset, jotka ne paljastavat. Yleensä ne ovat juuri niitä kaikkein läheisimpiä, kaikkein rakkaimpia sieluja, jotka saavat meidät vereslihalle. Nyt olisi hyvä aika uskaltaa näyttää, olla se pieni mikä joskus, jollain hetkillä olemme.

Jokaisella meillä on myös niitä hetkiä, jolloin pelkkä henkinen työ, tunteiden puhdistus ja auttajien avun pyytäminen ei ole tarpeeksi. Me kaikki tarvitsemme välittämistä, läsnäoloa, tukea ja konkreettista apuakin. 

 Tämän vuoden teemaan kuuluu olla läsnäolevana ja hereillä niille, jotka tällä hetkellä kamppailevat joko henkisten taikka konkreettisten haasteiden keskellä. On tarpeen ojentaa auttava kätensä, tehdä hyvää, välillä ihan unohtaa itsensä ja vain auttaa. Se on sitä Pyhää Äitienergiaa puhtaimmillaan ja siitäkin on feminiinisessä energiassa kysymys. Toimimalla sisäisen viisauden ja lempeyden kautta, emme menetä mitään, vaan saamme apua ylhäältä. Mutta meidän on ensin itse tehtävä se valinta antaa..

 Äiti Maria toimii meille tänä vuonna tähtenä, jota seurata, johon turvata. Hän sai katsoa kärsimystä, olla läsnä ihmiskuntaa ravisuttavilla hetkillä, kokea poikansa tuskien taival, joka kuitenkin voittoon kulki. Hän ammensi omasta viisaudestaan ja uskoi totuuteen, joka pojassaan tuli maan päälle.

 Henkisyys ei voi olla itsekästä, vain omia haluja ja tunteita seuraavia, vaan sen kuuluu olla muut olennot huomioonottavaa. Tässä ajassa vain on liian paljon henkistä materialismia, joka korostaa minä-tunnetta. Minä teen niin kuin sydän sanoo, minä tahdon, minun polkuni, minä itse kokeilen, minä, minä…

Kun tutkimme vanhoja korkeita sivilisaatioita, löydämme kaikista ajatuksen, miten henkistä polkua kulkeva tulee kohtaan, jossa oppilas luopuu omasta tahdostaan ja alkaa toimia ja työskennellä kokonaisuuden ja Jumalallisen tahdon hyväksi. 

 Tämä vuosi 2020 on juuri oivallinen vuosi aloittaa polku, jossa tapahtuu Sinun tahtosi, ei minun. Valoa, voimaa ja viisautta arjen tasolle, siinä vuoden sanoman puhdas ydin. Juuri sitä, mitä ihmiskunta nyt tarvitsee.

Mitä lähemmäksi kuljemme kesää, sitä kevyemmät energiat ovat vastassamme, vaikka uuden vuoden alku kuukaudet olisivatkin vielä hiukan tahmeat. Saamme kuitenkin hyvän startin tammikuun kuunpimennys hetkestä ja voimme jatkaa vahvuuden keräämistä kesää kohti kulkiessamme. Maaliskuun alkuun mennessä saa pimeä voima vielä kerran yrittää nousta, mutta me valitsemme edelleenkin sen vastavoiman, valon. Viimeinen mustan ja valkoisen kuun koitos jää sitten taakse ja me siirrymme vahvoina kohti ihmiskunnan tulevaisuutta,  ja Valon avulla kohti kevättä ja kesää.

Tämä uusi vuosi on myös suotuisaa uudelle pohjalle rakentamisen aikaa. Kaikki uudet aloitteet, valinnat ja uuden opiskelu saa vahvan alun, jota viisaus ja henkisyys siunaa. Ihmiskunnan tasolla voimme opetella uutta tapaa olla ja elää muidnen kanssa. Juuri tuolla feminiinisellä energialla. Tänä vuonna me emme ratko asioita ja ongelmia voimalla tai järjellä, vaan sydämellä ja myötätunnolla. Se on neutraalia, kaikki huomioivaa energiaa, joka palvelee suurta suunnitelmaa. Ja vaikka emme tuohon vieläkään kykenisi, me joka tapauksessa istutamme nuo siemenet maahan ja ravitsemme niitä valolla ja viisaudella. 

Kylväkäämme siis hyvää satoa, josta kaikille riittää. Oikein hyvää uutta vuotta 2020!

Pyhä Joulun aika

Sunnuntai 22.12.2019 klo 10:37 - Eija

Nyt. kun käymme joulun viettoon, on sydän auki ja sielussa kaipaus. Joulunaika herättää minussa nykyään vieläkin suurempaa ikävää kuin aikaisempina vuosina. Kaipaan pyhyyttä, rauhaa ja lämmintä, hiljaista läsnäoloa omassa sydämessä. Tämä joulu tuntuu erityisen pyhältä, sillä tähän liittyy paljon luopumista ja viimeisen joulun ajatusta.

Kirjoitin viime kesänä Englannin matkamme aikana ensimmäistä kertaa blogiini hyvin henkilökohtaisia ajatuksia äidistäni. En tuolloin kirjoittaessani tiennyt, mksi olin silloin niin hänen energiaansa kytkeytynyt. Muutama päivä kirjoituksen jälkeen sain Suomesta puhelun, jossa sisareni kertoi äitini sairastuneen hyvin vakavasti. Tieto ei silloin aiheuttanut suurta shokkia, onhan äidillä ikää jo paljon. Kuukausi sitten vietimme äidin 85-vuotis päiviä sydämessä tunne siitä, että ne olivat viimeiset syntymäpäivät. Samoin lähestymme joulua ajatuksella, että tämä on hänen viimeisensä. Joulun pyhyys korostuu kuoleman odotellessa niin lähellä. Kiitollisuus on vahvana, samoin suru. Äiti antoi minullekin elämän ja sen suurempaa ei voi olla. Sain mahdollisuuden jälleen kerran tulla kehoon tekemään työtä, joka on vielä kesken. Nyt, äidin hiipuessa, kiitos kulkee mukanani joka hetki. Suru nousee suuremmin siitä, ettei äitini voi tietoisesti siirtymäänsä kohdata. Surua on myös hetkissä, jolloin hän on hukassa omassa mielessään ja myös silloin, kun kivut kiristävät otettaan hänestä. On niin vähän mitä voin enää tehdä. Rukoilen, tottakai ja pyydän enkeleitten apua hänelle ja isälleni, joka omaa luopumistaan tässä tekee.  

Joulun pyhä sanoma antaa paljon lohtua, sillä armo on niin läsnä. Jeesuksen suuri työ, ihmiskunnalle annettu mahdollisuus on jotain niin suurta sekin, ettei sanat riitä. Se on vain hiljainen tieto omassa sydämessä. Hän näytti tien.

Talvipäivän seisaushetki oli muutama tunti sitten. Sen voimakas pyörre syöksyi läpi kaikkien kehojen ja valaisi hiljentymishetken suurella voimalla. Koko yhteisömme oli aamuvarhaisella kokoontunut yhteiseen hiljentymiseen healingsaliimme. Olimme niin yhtä energiassa ja Valon Auttajien läsnäolo niin elävää. Jälleen uusi kohta koettuna yhdessä, uutta luoden. 

Sydämessä on vielä eilinen joululaulu tapahtuma Turun Mikaelin kirkossa yli tuhannen muun joulun pyhyyttä etsivän kanssa. Kirkko kaikui kauniisti ihanien, vanhojen ja rakkaiden laulujen sävelissä. Joululaulujen suosio sen kuin kasvaa, eikä mikään näinä päivinä vedä kirkkoa täyteen, niin kuin tämä tapahtuma. Niin monet sielut jakavat kanssani tämän kaipauksen.

Jouluaatto seuraa muutaman päivän sisällä ja siihen ajoittuu tuo toiseksi viimeinen valkoisen ja mustan kuun oppositio. Se on jännitteistä ja varmasti myös herkkää aikaa. Monilla jouluun kohdistuu suuria odotuksia, velvollisuuksia, jotka ahdistavat ja rauha voi olla kaukana. Tuo oppositiotilanne kärjistää kaikkea, mikä pinnan alla piilossa on. Valitsemalla valon ja myötätunnon, vältymme konflikteilta. Joulun sanoma sydämessä, hyvä tahto ja rauha voivat ratkaista montakin pakolta tuntuvaa sukujuhlaa.
Pois ulkoisesta ja keskittyminen sisään päin, omaan rauhan tilaan, ovat niitä keskeisiä joulun teemoja, niin tänä vuonna kuin aina muulloinkin.

Tapaninpäivänä saamme kohdata auringonpimennys virtausta. Pimennys ei näy täällä pohjolassa, mutta voimme sitä värähtelytasolla seurata. Suomen ajassa pimennyksen huippu on aamulla 7:17. Pimennyksen tärkein teema on vapautuminen ja henkisen itsenäisyyden saavuttaminen. Vapaudun vanhoista taakoista, saan vihdoin poimia hedelmää tekemästäni työstä. On kiitoksen hetki sekä myös mahdollisuus Valon alas laskeutumiseen ja olemuksen täyttämiseen. Olen valmiina astiana, saan täyttyä, sillä olen tehnyt uudelle tilaa.

Tuo vapautumisen teema on myös seuraavien viikojen teemana. Pysyn omassa energiassani ja voimassani, siten henkisen vapauteni säilyttäen. Kuun pimennys seuraa sitten kahden viikon päästä, täyden kuun ajankohtaan. Vuoden alku saa näin oman voimakkaan sysäyksensä.

Me, täällä Portaluxiassa toivomme teille kaikille Rauhaa, Rakkautta ja Valoa tähän pimeimpään vuoden aikaan. Kiitämme kuluneesta vuodesta, kaikista kohtaamisista ja työstä, jota olette Valon vuoksi tehneet.

Uusi vuosi ja uusi teema odottaa jo ihan lähellä. Siihen palaan kun aika on.

Lisää ajan energioista

Sunnuntai 27.10.2019 klo 19:46 - Eija

Lisää tämän ajan energioista

Tässä asti aikaa

Sunnuntai 20.10.2019 klo 21:05 - Eija

Viime viikolla oli jälleen eräs energeettinen hetki, jonka vaikutuksia sai seurata niin maailmalla kuin ihan lähiympäristössäkin. 16.10 oli astrologinen mustan ja valkoisen kuun oppositiohetki.
(niistä enemmän blogissani https://www.tahtipolku.com/blogi/2018/12/16/27738  )
Kaksi toisiaan vastaan käyvää energiaa vaikuttivat lähinnä konkreettisella ja rekatiotasolla. Tokihan taustalla ovat aina tunteet, jotka ohjaavat ihmistä toimintaan ja tämä kuiden energia sai ne liikkeelle. Tämän voimallisen vastakkainasettelun vaikutus näkyi esimerkiksi oman paikan puolustamistarpeena, omien mielipiteiden voimakkaana esilletulona sekä väkivaltaisina purkauksina. Tapahtumia maailmalla oli, myös niitä ikäviä.

Kun elää tiedostamatonta elämää, joutuu helposti ulkopuolisten voimien ohjailtaviksi ja myös omiin ajatuksiin voidaan helposti vaikuttaa kollektiivienergian kautta. Tämän kertainen tapahtuma vaikutti hyvin paljon konkreettisella tasolla ja sen saattoi huomata esimerkiksi fyysisinä oireiluina, väsymyksenä taikka sairastumisena. Voisi olla hyvä mietiskellä mikä minussa on reagoinut lokakuun aikana, miten olen toiminut ja millä energialla. Kun ottaa henkisen harjoittajan asenteen myös astrologisiin tapahtumiin, voi työskennellä noiden tapahtumien kanssa, eikä pyristellä niitä vastaan. 

Loppuvuosi kantaa myös jänniteistä energiaa ja väreily kaaoksen suuntaan vahvistuu. Ja se, joka tahtoo nähdä, huomaa kyllä tiivistyneen energian, joka on äärimmilleen jännittynyt. Me voimme kuitenkin vaikuttaa! Nämä ovat globaalistikin tärkeitä ymmärryshetkiä, sillä meistä jokainen on vastuussa, purkautuuko tuo jännite negatiiviseen toimintaan vai saammeko sen omalla työllämme purettua. Tottakai kaikki yhteiset positiiviset ponnistelut ovat aina hyväksi, samoin yhteiset meditaatiot rakkauden energiassa, mutta myös ihan arjen yksilötasolla me voimme vaikuttaa ja purkaa jo luotua. Ei pelosta käsin, eikä ylemmyyden tunteella, vaan myötätunnolla ja ymmärryksellä, että me olemme kaikki samassa veneessä.  
Otan siis taas kerran vastuun itsestäni ja puhdistan omat negaationi ja toimin myötätunnon ja viisauden energialla omassa arjessani. Tämä on kyllä neuvo, joka koskee joka hetkeä, joka päivää ja vuotta, mutta nyt sen viisaus olisi todella tarpeen elää todeksi.

Seuraava mielenkiintoinen astrologinen tapahtuma on Merkuriuksen transiitti. Sen huippuhetki 11.11. on klo 15.54 ja sitä voi tarkkailla myös täällä pohjolassa. Silloin on mahdollista nähdä, miten pieni musta piste kulkee auringon ylitse. 
Energeettisestä merkityksestä voisi sanoa sen verran, että merkuriuksen positiiviset ominaisuudet voivat vahvistua, jos olemme niille vastaanottavaisina. Kirjoittelen aiheesta lisää lähiaikoina.

Hiljalleen purjehditaan sitten kohti talvipäivän seisausta 22.12. ja kohti vuoden loppua. Jouluaatolle osuu hienosti seuraava kuiden oppositiokohta ja muutamaa päivää myöhemmin saamme kohdata vuoden viimeisen pimennyksen, joka on auringon pimeneminen kauriissa 26.12. Tämä vuotuinen pimennys ei kuitenkaan näy Suomessa, sitä tarkkaillakseen on matkustettava esimerkiksi etelä-Intiaan. Huippuhetki Helsingin aikaa on 07.17. 

Seuraavassa blogissani aion nostaa kissan pöydälle ja katti naukukoon tämän ajan suurinta henkistä uhkaa, joka maailmalla nyt leviää. 

Syyspäivän tasaus 23.9.2019

Perjantai 20.9.2019 klo 0:11

Tämän vuoden toinen tasaushetki avautuu maanantaina 23.9. klo 10.50. Syystasaus tarkoittaa että päivä ja yö ovat joka puolella maapalloa silloin yhtä pitkät. Hetki on energeettisestikin merkittävä ja tämän vuoden teema on tasapaino. Melko sopiva teema kun ajattelee, miten päivä ja yö asettuvat silloin keskinäiseen sopuun ja jakavat päivän puoliksi.

Tasapainon teema tahtoisi nyt liittyä varovaisen tiukasti paikoilleen jokaisen meidän arkeen. Keho, mieli, tunteet, ajatukset ja aikomukset.. kaikki suunnattu Valoa kohden vastaanottavaisena ja vakaana. Tasapaino, rauha elämään löytyy henkisestä päämäärästä ja siihen sitoutumisesta. Tiedän, mihin olen menossa ja miksi. Uskon ja luotan ohjaukseen ja myös itseeni. Vien kaikki oppimani arkeeni, tiukasti kiinni ja niin luon elämääni harmoniaa ja tasapainoa. 

Kun kannan itsessäni rauhaa ja vakautta, viljelen sitä myös ympärilleni. Niin kuin tarkoitettu on. Me olemme toistemme tukijoita, kuuntelijoita ja auttajia. Voimme hullutella, lipsahdella ja joutua välillä reppumme huijattavaksi, mutta silti tasapainomme pitää, kiperissäkin tilanteissa. 

Me voimme vaikuttaa laajaltikin kulkiessamme kohti selkeää päämäärää. Voimme aurata tietä, olla esimerkkinä ja luoda uutta. Niin monet kaipaavat uudenlaista maailmaa, vapautta päättää omasta polustaan. Kaipaus kohdistuu parempaan maailmaan, jossa kenenkään ei tarvitsis pelätä, ei olla yksin eikä valhetta taikka valtaa enää käytettäisi tuhoamaan pieniä ihmisiä. 

Jokainen voi saavuttaa rauhan ja tasapainon itsessään. Se on meidän oikeutemme, mutta se ei tule ihan ponnistelematta. Meidän on tahdottava sitä ja taisteltava tiemme läpi valheen ja raskaan energian. Sen, joka on reppuumme on kertynyt monien elämiemme aikana. Päämäärämme on siis eheytyä kokonaisuuden tähden ja siten vielä joskus tuoda se rauha ja tasapaino maan päälle. 

Tasaushetkellä voimme muistaa Äitimaatakin, joka myös kipeästi kaipaa harmonian tilaa. 
Tänään, muutama tunti ennen tämän kirjoittamista vierailin jälleen kerran Pilisissä, Äitimaan neljännen dimension sydänchakralla. Ihana ryhmämme antoi kaiken rakkautensa ja henkisen energiansa Äitimaan tueksi, jotta Hän jaksaisi edelleen kantaa meitä sydämellään. Äitimaan sydän saa voimaa rakkaudestamme ja tuo rakkaus voi laajentua ja vahvistua uusille ulottuvuuksille jossain päin maailmaa. 

Syyspäivän tasaushetkellä avaudumme, hiljennymme ja pyydämme Valon vahvistavaa voimaa ihmiskunnan arkeen. Tasapaino ja rauha lisääntyköön kaikkialla. Minussa, sinussa, Äitimaassa. 

Vlogi Englannin matkasta osa 1

Lauantai 31.8.2019 klo 20:07

Aloitan nyt videoblogin meidän Englannin matkastamme, jossa kiersimme pyhiä paikkoja ja kuljimme St. Michaelin ley-linjan päästä päähän. Matkallamme kytkimme portaalikirkkoja Kultaiseen verkkoon sekä avasimme ja puhdistimme sammuneita kohtia. Matkan tarkoitus oli aktivoida pyhää muinaista ley-linjaa ja kokea muinaisen energian voimaa. Vierailimme myös Stonehengessä ja tutkimme myös viljapeltokuvioita. 

Tässä ensimmäinen päivämme Englannissa. Videon laatu on harjoittelijatasoa, sillä tämä on täysin uusi alue meille kummallekin. Auttajiemme ohjeet olivat tuoda ihmisille infoa suoraan paikan päältä, missä sitten olemmekin työtämme tekemässä. 
Se, että video on tässä mallissa ja muodossa teille nyt tarjoiltavana, on täysin ystävämme Håkan Lundkvistin ansiota. Hän on käyttänyt kymmeniä työtunteja saadakseen videomme julkaisukuntoon :) Englanninkielisen tekstityksen on tehnyt Minna Niemivirta. Kiitokset heille.

https://www.facebook.com/Starpath.fi/videos/2362176410665124/

Voimakas pimennyspäivä

Torstai 18.7.2019 klo 0:29 - Eija

Kuunpimennys päivä oli energialtaan voimakas ja vaikutti värähtelyihin, ainakin meillä. Me saavuimme Glastonburyyn iltapäivällä ja ohje oli siirtyä kuuden maissa Tor kukkulalle ja viettää siellä muutama tunti meditoiden. Kukkulalle on jatkuva ihmisvirta ja me liityimme jonon jatkoksi. Jo kaukaa alhaalta kukkulan energiakenttä näyttäytyi sateenkaaren värejä hohtaen. Samoin sieltä lähti samankaltainen säde ylös korkeuksiin. 
Itse torni ei minulle avautunut minkäänlaisella energialla. Koin siellä vain kuin pysähtyneen tilan. Torni on oikeastaan kahteen suuntaan avautuva portti ja sen sisällä pieni tila. Se kaikki on jäljellä muinaisesta suuruudesta.

Patrick kysyi mielipidettäni portaalista, voisiko se olla jossain muualla. Katselin ympärilleni ja huomasin portaalin avautuvan jonkin matkaa alempana, etelän suunnalla. Näytin kohdan ja P vahvisti että niin myös edellisellä hänen matkallaan se oli paikannettu samaan kohtaan. Linjat olivat siirtyneet aikojen kuluessa ja tuo monen ley-linjan risteyskohtakin on hiukan muuttunut. Auttajiemme ohje oli, että me asetumme itä-länsi puolille tuota portaalia ja me istuimme nurmelle nokkosten sekaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

Pari tuntia hiljennyimme kumpikin omissa kohdissamme ja meditoimme. Sitten tuli viesti muuttaa paikkaa, sillä monenlaista värähtelyä oli kerääntynyt kukkulalle ja kuin vahvistukseksi kuulin rummutusta ylhäältä tornin luota. Paikalliset jumalattaret ja wickat aloittelivat rituaalejaan, olihan nyt täysikuu ja pimennys tulossa. 
Auttajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että meidän ei kannata jäädä pimennyshetkeksi sinne vaan voimme mennä takaisin hotelliin vastaanottamaan avautuvaa energiaa.

Itse pimennyshetki oli hyvin voimakas ja hyvin myös hyvin erilainen kuin aiemmat vastaavat. Koin vahvana Pollux tähden energian ja Orion-Sirius linjan vaikutuksen. Sininen energia kulki myös alas kruunuchakrasta sydänkeskukseen ja sieltä käsivarsiin. Pimennyksen aikana kerrottiin myös viljapeltokuvioiden voimallisuudesta ja viestistä. Sen verran voin nyt tiivistää tuota saamaani viestiä kertomalla että ne syntyvät kosmisten korkeiden tietoisuuksien, Äitimaan ja ihmiskunnan kollektiivisen kentän "yhteistyön" tuloksena. Ihmiskuntaa autetaan jo niiden energialla ja ne voivat toimia myös kuin vastaiskuna maailman tapahtumille, mutta myös meidän herättämisemme on tarkoituksena. Ja ne ovat myös varoituksia, herättäjiä. Vierailut niissä tai niiden lähellä voivat muuttaa värähtelyä, mutta ihmisen omasta energiasta riippuu, mitä se värähtely saa aikaan. Toivon todella, että joskus itse pääsisin vierailemaan ja tunnustelemaan niidn energiaa, sillä tällä hetkellä koen ristiriitaisuutta niiden tarkoituksesta. EN voi tietenkään sisäistää kaikkea, koska en ole itse niitä kokenut.
Ehdin nähdä vilauksen pimennyksen viime hetkistä ja sitten sammuin keho uupuneena kaikesta latauksesta. 

Tänään matkamme jatkui kohti Michaelin linjan toista kärkeä ja tätä blogia kirjoitan Cornwallissa. Maisema on hiljalleen vaihtunut ja meren voi jo aistia. Huomenna viimeistelemme tämän tehtävän ja sitten suuntaamme viimeisiksi "lomapäiviksi" Hampshiren maisemiin. On aika keskittyä viljapeltokuvioihin ley-linjan sijasta. Uni maistuu jälleen ja tänään yövymme ihanassa Old Chapel B&B paikassa. Pieni ja suloinen majatalo entisessä kappelissa on sekin kokemisen arvoinen.

Englannin matkamme 10-21.7.2019

Tiistai 16.7.2019 klo 14:14 - Eija

Tämä on ensimmäinen kiireetön aamumme Englantiin tulomme jälkeen. Saan istua ihan rauhassa majapaikkamme puistossa ja nauttia hiljaisuudesta. Vain luonnolliset äänet ympäröivät tilaa. Suloinen pieni peukaloinen tekee minulle seuraa yläpuolella olevassa jasmiinipuussa. Iloinen laulu sulattaa sydämen ja saa hymyn silmiin saakka. Jasmiinin tuoksu tavoittaa välillä, kun tuulenvire käy penkkini suuntaan. Edessäni solisee suihkulähde ja sitä ympäröivät täydessä kukassaan olevat ruusupensaat. Kauniita värejä, tulen punaista, roosaa ja lohenpunaa aamuauringossa. Suihkulähteen ylimmällä tasolla aamukylvystä nauttii korpin näköinen lintu. En ole kylläkään varma lajista, mutta korpilta se näyttää. Ehkäpä sittenkin mustavaris? Iloinen näky joka tapauksessa. Pyöreä lampi ympäröi solinaa ja siinä uivat karpit, jotka ovat kyllä hyvin suuria noin pieneen altaaseen. Tuntevat itsensä varmasti vangiksi uidessaan ympäri pientä kehää. Yritän kuitenkin nyt nauttia kaikesta, mitä aistini tavoittavat, enkä surra karppien kohtaloa. 

Oma haasteeni on aina ollut liiallinen samaistuminen kärsimykseen. Voin voimakkaasti reagoida eläimiin, laitapuolen kulkijoihin, nuoreen kaupan kassatyttöön, joka yrittää jaksaa joka päivä samaa.. Koen monien sielujen hädän tänä aikana ja se sattuu. Viime vuosina tässä työssä olen saanut Auttajien ohjauksessa opetella uutta tapaa suhtautua kaikkeen ympäröivään. He ovat opettaneet, etten saa olla herkkyyteni uhri, sillä muuten en jaksa tätä työtä. Tieto, joka tulvii kaikkien kuuden aistin kautta, voi olla raskasta, jos en opi säätelemään sitä tulvaa. On ollut pakko oppia valikoiden ottamaan vastaan informaatiota, muuten ei voi auttaa, tai sittn auttaa väärällä tavalla, eli omien tunteiden kautta. Korkeampi taso ei sekoita omia tunteita auttamistyöhön. 

Olin jo lapsena liian herkkä, itkupilli. En voinut katsoa elokuvia, joissa vaikkapa hevoset kaatuivat, sillä se sattui niin. Vielä pahemmaksi kipu muuttui siinä vaiheessa, jolloin ymmärsin, että ne ovat vain elokuvia, eli ihminen on alistanut hevoset tuohon tilaan saadakseen tarvittavat kohtaukset kuviinsa. Oli aikoja, jolloin tunsin vain vihaa tätä kaikkea kohtaan, sillä koen edelleenkin, että lähes kaikki täällä menee niin väärin. En silloin, enkä vieläkään ymmärrä mikä on ihmiskunnan tällainen päämäärä.. Usein ahdistettuna puolustin itseäni ja herkkyyttäni väärällä tavalla, kovin sanoin ja sydämen sulkien. Yritin kestää ja suojata itseäni. Onneksi minussa oli myös rohkeutta ja ilmensin sitä etsimällä seikkailuja. Olin välillä turhankin rohkea ja itsepäinen ja niistä on kasvoissani yhdeksän arpea muistona :) Tuota rohkeutta ja seikkailumieltä tässä tehtävässä kyllä paljonkin tarvitaan. On hyvä, että ne ominaisuudet sielustani myös löytyvät.

Nyt on kuitenkin rauhan hetki ja lähetän karpeille myötätuntoa ja rakkautta.
Tämä paikka, missä nyt yövymme, on vähän parempi majoitustasoltaan. On tarkoitus huilata vähän enemmän tänään, ennen kuunpimennyksen hetkeä. Oikealla puolellani on kartanon päärakennus, joka on muutettu hotelliksi. Rakennusta ympäröi suuri puutarha, joka on hyvin englantilainen ruusupuskineen ja tarkasti leikattuine pensaineen. Kaikki on säntillisen siistiä ja kaunista. Oivallinen paikka olla, vastaanottaa ja vaikka kirjoittaa blogia. Huoneet ovat ihan tavalliset, kaikki entinen loisto on saneerattu pois tieltä ja käytännöllisyys vienyt voiton. Ikävä kyllä melko tavallinen hotellihuone. Aamiaishuone ja sen palvelu kuitenkin kertoivat korkeammasta tasosta. Valtava kristallinen kattokruunu, kauniit leikkaukset listoissa ja perinteiset ornamenttikuvioiset tapetit seinillä hivelivät silmää. Aika pysähtyi sinne, missä vielä oli kiireettömyyttä.

Aloitimme matkamme 10.7. ja silloin siirryimme kentältä suoraan Devoniin. Auttajien ohje oli seurata St. Michaelin ley-linjaa, joka kulkee koko Englannin poikki. Työmme täällä on aktivoida voimapisteitä ley-linjan varrella, sekä avata kenties jo sammuneita portaaleja. Michaelin linja on on voimakas ja vuosisatoja/tuhansia tiedossa ollut. Jo ennen keskiaikaa monet suuret ja tärkeät rakennukset tarkoituksella rakennettiin sen varrelle. Olen vastaanottanut ohjausta, missä meidän tulee pysähtyä ja missä tuota työtä on. Käytännössä on ollut paljon työtä, ajamista ja hereilläoloa. Vaikka meidän kuuluisi olla nyt lomalla, todellisuudessa teemme koko ajan työtä. Voi olla vaikeaa ymmärtää, että tämä useinkin on raskasta, sillä tämäkin matka tarkoittaa satoja maileja, paljon autossa istumista, eikä kovinkaan usein spontaania tutkimusmatkaa, koska meille on laadittu aikataulu, jonka mukaan etenemme. Saimme infoa, että tämänkaltaista työtä tekevät muutamat muutkin sielut tai ryhmät maan päällä. Onneksi, sillä tätä työtä tarvitaan, jotta tasapaino maan päällä säilyisi. Meillä on siis apua työssä Äitimaan hyväksi. 

Tämä on toinen ns. lomapäivämme tähän mennessä. Ensimmäinen lomapäivä oli huikean ihana, sillä ajoimme silloin Biburyn kauniiseen satukylään, josta laitoin fbhen kuviakin. Oli onneksi kaunis päivä ja todellakin saimme nauttia kylän suloisuudesta. Tuhansien muiden turistien kanssa, hahhah. Ruuhkaa oli melkoisesti, mutta siltikin sain tankattua kauneutta ja kylän muinaista rauhaa itseeni. Syvä pysyvyys ja hermonia siellä oli ja sen pystyi tavoittamaan, ihmispaljoudesta huolimatta. Ei pelkästään silmiä hivelevä kauneus saa ihmisiä hakeutumaan sinne, vaan tuo sisäinen energia vetää ihmisiä tuohon paikkaan. Oikeasti oli kuin pienessä hobbitien kylässä, sillä siellä oli matalia, olkikattoisia tupia vieri vieressä. Kannattaa googlata kylää, jos rakastaa satuja.

Oman potentiaalini kannalta suurin tapahtuma oli Aveburyssä, joka on kuulu viljapeltokuvioistaan ja kiviympyröistään. Ajelimme iltaselle kohti seuraavaa majapaikkaa ja yhtäkkiä tunsin tutun vanhan värähtelyn lähestyvän ja ympäröivän meitä. Saman energian olen kokenut viimeksi 90-luvun lopulla, jolloin olin aktiivisesti tekemisissä kosmisten omien auttajieni kanssa. Todellakin lähde oli nyt sama! Kiitollisuus sai kyyneleet silmiin ja se rakkaus, mitä he vuodattivat, oli niin parantavaa ja tervetullutta. Tämä kohtaaminen, jälleennäkeminen luvattiin jo kauan sitten ja sitä olen odottanut monta vuotta. Nyt oli sen hetki, vihdoinkin. Värähtely näissä maisemissa on sellainen, että tuo oli mahdollista. Sain infoa jatkosta, mutta myös vahvistusta, että olen kantanut itsessäni yhteyttä myös näihin korkeisiin auttajiin, vaikka en olekaan voinut tällä voimakkuudella yhteyttä ylläpitää. Oli lohduttavaa saada siunausta tälle meidän matkallemme. Voi olla rohkeaa sanoa, mutta odotan tältä illalta paljon, sillä tunnen nytkin yhteyden vahvana. 

Ley-linjan seuraaminen jatkuu, olemme nyt Wiltshiressä ja siirrymme vähitellen kohti etelä/länsi rannikkoa. Huomenna matka jatkuu, mutta tänään saamme siis hiukan huilia. Viljapeltokuvioiden tutkiminen ja kenties infon vastaanottaminen on osa työtä, jota täällä teemme. Aikanaan tuomme myös matkavlogin julkisuuteen, sitä olemme puuhanneet joka päivä. 

Odotan joka päivä uusia uutisia uusista crop circleistä, jotta voisimme siirtyä niiden lähelle asiaa aistimaan. Nyt on jo tiedossa yksi, joka ilmestyi 1.7. ja johon on sallittua vierailla. Sekin on ohjelmassa lähipäivinä. Paljon pitäisi saada vielä mahtumaan näihin viimeisiin päiviin, mutta ohjauksessa se varmasti onnistuu.

Me elämme maan päällä kehollista elämää, eikä useinkaan ole helppoa toteuttaa todellista tehtäväänsä konkreettisella tasolla. Minunkin elämäni on ollut etsimistä, vääriä polkuja, jotka tosin ovat kasvattaneet, mutta onneksi myös oikeita valintoja on ollut. Edelleen tahtoisin vieläkin paremmin yhdistää ihmisen tason ja tämän työn, sillä syyllisyys nousee lähinnä lähimpien sukulaisten kautta. Tottakai yritän tehdä parhaani, mutta en vain voi toteuttaa muiden toiveita sellaisina kuin ne heille aktivoituvat.
Suhteet omiin lapsiini onneksi ovat hyvät ja niin rakkaudelliset, vaikka emme aina samaa näkemystä omaakaan. Silti rehellisyys ja rakkaus kantavat vaikeiden hetkien ylitse. Me olemme yhdessä kokeneet niin paljon ja todella suuriakin haasteita on selvitetty yhdessä. Emme ole perheenä päässeet ollenkaan helpolla. Minulla on sielusopimus kaikkien lasteni kanssa ja silloin on vastuu hyvin suuri. Suurin apu mitä voin heille nyt antaa, on elää omaa tehtävääni todeksi. Näin vaikutan parhaiten myös heidän elämäänsä. Koska jo lapsesta olen kantanut paljon uhrienergiaa, suoraan äitini polku seuraten, olen tottakai siirtänyt sitä myös lapsiini. Viimeiset yli viisi vuotta olen puhdistanut tuota energiaa tämän putsityön avulla. Muutos on ollut valtava ja se peilautuu myös aikuisiin lapsiini. Olen vihdoin oikeanlainen esimerkki vahvasta, omalla polulla ja korkeammassa totuudessa kulkevasta naisesta. Tämä on naisen malli, jonka voin nyt tyttärilleni antaa. Mahdollistan niin heillekin vapautumisen ja vahvaksi kasvamisen. Työn he silti tekevät itse ja siinä he ovat todella hyviä ja vahvoja!

Suhde biologisiin sisariini on viime vuodet ollut koetuksella. Rakas vanhempi sisareni edelleen pystyy heilauttamaan tasapainoani ja syyllisyysnergiani voi aktivoitua. Onneksi, sillä saan puhdistaa sitä silloin. Kuljimme pitkään, vuosia, yhdessä tällä henkisellä etsimispolulla. Olihan meillä silloinkin hetkemme, jolloin emme tavoittaneet toisiamme, mutta osasimme tukea toisiamme kuitenkin. Ikävä kyllä näitä vahvoja työkaluja en silloin omannut, muutoksen mahdollisuus olisi ollut silloin vahvempi. Minun siirryttyäni fyysisesti kauemmaksi hänestä, tilanne muuttui paljon ja me erkanimme liian kauas toisistamme.  
Minun näkökulmastani suurin ongelmamme ja näkemyseromme nykyään ovat vanhat vanhempamme. Äitini 84v. sairastaa Altzheimeria ja isäni 89v. huolehtii hänestä kotona. Kummatkin ovat lujilla ja sisareni on ainut, joka on heitä fyysisesti lähellä, siksi suurin vastuu on hänellä. Kunnioitan hänen valintaansa, se vaatii paljon. Minun ja vanhempieni välillä on 500km välimatkaa. Yritän parhaani, mutta en voi muuttaa tilannetta kaikille mieluisaan suuntaan, sillä pystyn vierailemaan vanhempieni luona vain kerran kuukaudessa. Aika ajoin koen surua tästä asetelmasta, mutta sitten muistan, että en voi muuttaa kenenkään valintoja, enkä ratkaisuja, joita he ovat tehneet, vaikka onkin niin vaikeaa katsoa omia vanhempiaan ja sitä kohtaa, mihin he ovat päätyneet. Rakkaus ja kunnioitus heitä kohtaan on syvä, sillä olen saanut heiltä lahjaksi tämän mahdollisuuden tässä elämässä. 

Tapasin vanhempani viimeksi pari viikkoa sitten ja vietimme päivän heidän seurassaan. Kävimme tapaamassa isän yli 90-vuotiasta isosiskoa ja piipahdimme sisareni pihassa, mutta emme ikävä kyllä tavanneet häntä. Kävimme myös minun mökilläni, jota asustaa ihana vuokralainen. Tuon ikäisiksi vanhukset jaksoivat hyvin, mutta sydämeen sattui äidin tila. Välillä hyviä hetkiä, sitten sekaannusta ja hätäännystä, kun hän itse huomaa, ettei ymmärrä taikka muista. Pahimpia hetkiä hän kokee, kun itse tajuaa, ettei muista, vaikka tietää, että pitäisi. Silloin nousee kiukku ja itkukin. Niin myös minun sydämeni itkee. Joka tapaaminen hänen kanssaan on luopumista, irtipäästämistä ja tiedän, että tulee päivä, jolloin hän ei enää tunnista minua.
Minulla on aina ollut vahva side äitini kanssa ja olemme niin monessa asiassa olleet toistemme kaltaisia. Myös ulkonäöllisesti olen äitini enemmän kuin isäni.
Lapsesta aina kolmekymppiseen saakka koin vahvana äitini tunteet ja hän vaikutti minuun. Kun oma heräämiseni vahvistui 90-luvulla, aloin kiinnittää tähän huomiota ja katkoa siteitä, jotka ulkoapäin ohjasivat elämääni. Aloin nähdä äitini sellaisena, kuin hän on. Ymmärsin silloin myös, etten voi auttaa häntä eteenpäin enemmän kuin hän sallii. Olin elänyt aikuisikääni paljon niin, että rakas äiti turvasi minuun, haki kuuntelijaa ja tukijaa omissa vaikeissa paikoissaan, varsinkin isäni kanssa. Omien kolmen lapseni kanssa en voinut enää antaa energiaani ja aikaani hänelle samalla tavalla kuin ennen. Minun oli aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuu ensisijaisesti omasta perheestäni. Kasvun vuodet alkoivat, vaikka yhteys vanhempiini olikin olemassa. Tässä olen nyt ja iloitsen niistä hetkistä, joita voin heidän kanssaan vielä viettää. Ymmärrys heidän polustaan ja sen hyväksyminen, missä nyt olemme, on tuonut rauhan tähän meidän väliseen suhteeseen. Minulle se on tärkeintä ja energiatasolla oikein. Tekisin väärin kaikkia kohtaan, jos uhraisin oman elämäni vain muutaman sielun hyvinvoinnin tähden, vaikka tehtäväni koskee niin monia. 

Kirjoitin nyt enemmän omasta itsestäni, sillä voin näin olla esmerkkinä tässä hetkessä. Karmalliset energiat, vanha vastaan uusi tapa toimia, ovat nyt aktiivisena näiden kosmisten tapahtumien tähden. Illan kuunpimennys tuo esille vielä ne kohdat, joissa voimme kompastua ja ne kohdat voi nyt muuttaa. Luin aamulla Sarah Varcasin blogia, oli vihdoin aikaa :) ja jos oikein ymmärsin, hän korostaa samaa. On löydettävä rohkeus ja voima kuunnella omaa ohjausta, vaikka ympäröivä maailma huutaa sitä vastaan, tai muut sanoisivat sinun olevan itsekäs, hullu tai vaikka mitä muuta. Minua kannustaa ja lohduttaa ajatus, että vain Jumalallinen taso näkee, mitä me kaikki olemme ja millä energialla me toimimme. Silloin, jos yritämme parhaamme toimien ohjauksessa, jonka he antavat sydämeemme, emme voi oikeasti satuttaa ketään, vaikka se ihmismielessä siltä tuntuukin. Rakkaus on muutakin kuin toimintaa konkreettisella tasolla, se on ennenkaikkea energiaa, jota ympärillemme säteilemme ja se näkyy niille tasoille, jotka Jumalallisia ovat. Ei kannata tuomita itseään taikka muita valinnoista, joiden korkeampaa syytä ei vielä näe.

Vaikka olemmekin keskeneräisiä ja meillä on heikot kohtamme, me voimme muuttua. Olen kiitollinen, että kuljen nyt tätä polkua tämän valoisan sielun kanssa, joka tukee minua ja tehtävääni. Viisikymmentä vuotta etsin ja vihdoin konkreettisella tasolla löysin sen, mitä tänne maan päälle olen tullut tekemään. Se ei tarkoita sitä, että olisin valmis tai parempi kuin muut, vaan se on se tärkein, mikä minua kantaa. Teen työtä itseni kanssa joka päivä, kuuntelen, puhdistan, iloitsen niistä hetkistä, kun oivallan ja pääsen haittaenergioistani eroon. Menen eteenpäin, omin askelin ja vaalin yhteyttä, joka nyt annettu on. Siksipä voin olla muillekin esimerkkinä siitä, miten tämä puhdistustyö kannattaa ja kantaa sitkeyden avulla lopulta ihaninta hedelmää, oman Korkeimman ohjausta, Jumallista apua. Tämä kaikki on kaikille tarkoitettu, uskokaa tekin siihen ja ponnistelkaa kohti omaa todellista itseänne. Valinta on meidän jokaisen, emmekä voi koskaan syyttää muita vääristä olosuhteista, omista taakoistamme tai reaktioistamme. Me voimme vain huomata ja hyväksyä ne ja sitten pyytää niihin apua, jota koko ajan tarjolla on. Ja lopulta muuttaa konkreettista tasoa, kun energia meissä on muuttunut.

Kiitos, että sain tämän jakaa kanssanne. Voimallista päivää kaikille.

Kuunpimennys 16.7.2019

Maanantai 15.7.2019 klo 23:11 - Eija

Kuunpimennysblogiani kirjoitan vahvojen muinaisten kelttiläistenkin energioiden ympäröimänä, sillä olemme loma(työ)matkalla Englannissa ja saavuimme tänään Glastonburyn maisemiin. Täällä jossain on tarkoitus myös tämä pimennys vastaanottaa.

Kuu pimenee 25astetta Kauriissa ja aurinko on edelleen ravussa. Monet vahvat planeettakuviot myös vaikuttavat tämän pimennyksen laatuun. Mutta koska en ole astrologi, en pureudu teemaan sen syvemmin, vaan kerron pimennyksen energioista niin kuin ne minulle auttajilta annetaan. 

Suomessa tämä osittainen pimennys saa huippuhetkensä klo 00.31, mutta jo kuun noustessa taivaanrantaan, voi pimennystä alkaa seuraamaan. Täällä Glastonburyssä seuraamme pimennystä muutamaa tuntia aikaisemmin.

Pimennys on jatkoa pari viikkoa sitten olleelle auringonpimennykselle. Samankaltainen teema jatkuu, eli on hyvä jatkaa itsen ja oman käytöksen tutkailua. Vahva karmallisuus leimaa myös tätä pimennystä. Käytännössä se tarkoittaa vanhojen, kipeidenkin mallien edelleen aktivoitumista. Polariteetit meissä nousevat nähtäväksi. Esimerkiksi: Koen itseni uhriksi,haen hyväksyntää, mutta sitten kuitenkin taistelen tilastani agressiivisin sanoin ja käyttäydyn kovan energian turvin. Tasapainoa tavoitellaan äärikeinoin, mutta se ei tuo pysyvyyttä.

Nyt on edelleen aika parantaa haavojaaan ja pyytää siihen auttajiemme apua. Meidän ei ole tarkoitus täällä maan päällä yrittää olla omavoimaisia, vaan me voimme pyytää apua ja parannusta itsellemme. Ei ole heikkoutta turvata Valoon, vaan se on viisautta. Menneiden elämiemme energioiden ei ole tarkoitus meitä ohjata, vaan tämänkin elämän tarkoitus on jalostaa kaikkea aiemmin kokemaamme ja oppimaamme, jotta reppumme kevenisi ja kehittyisimme tämän elämän aikana.

Tällä noin viikon keirroksella täällä olen huomannut uusien, mutta menneistä elämistä tuttujen energioiden vaikuttavan minuun. Syvempiä pelkojakin on noussut esille, sillä muistan ainakin yhden elämän täällä, jossa jouduin hyppäämääm korkealta kalliolta alas rantalohkareille syyttömyyteni noituuteen todistaakseni. Tässä elämässä se on näyttäytynyt epäluottamuksena miehiin ja varsinkin auktoriteetteihin, jotka edustavat vanhaa näkemystä tästä maailmasta. Kaikilla meillä on pelkoja, hyvin syviäkin ja ne ohjaavat elämäämme, mutta turhaan. Niistä voimme vapautua ja antaa itsellemme vihdoin sen tasapainon ja rauhan, johon tämä pimennys tähtää. 

Jälleen on siis hyvä tutkailla menneitä päiviä, auringopimennyksen jälkeen. Mitä minussa on tapahtunut, miten olen reagoinut jne. Kipeimmät kohtamme näkyvät ennen kaikkea nyt läheistemme kanssa ja perheemme on oiva peili itsellemme. Niihin voimme jatkuvasti pyytää jumalallista apua ja näin hiljalleen kuoria raskaita kerroksia itsestämme. 

Ihmiskunnan tasolla tämä pimennys nostaa samoja teemoja. Olisi aika unohtaa menneet vihat, antaa anteeksi ja oppia rakastamaan lähimmäistämme. Ihimiskunnan alennustila näkyy nyt kaikkialla, myös henkisyydessä ja voimmekin pimennyshetkellä yhteisen meditaation muodossa pyytää korkeaa apua ja tukea, jotta kurssimme muuttuisi. Pinnallisuus, omat halut ja itsekeskeisyys häviäisivät vaikuttamasta ihmisten pyrkimyksiin.
On hyvä kuitenkin ymmärtää se, että vaikka kunnioitamme ja rakastamme läheisiämme, emme saa uhrata omaa polkuamme toistamalla samoja ohjelmointeja ja virheitä kuin esimerkiksi vanhempamme. Meidän tulee olla itse muutoksen polulla, jotta voisimme sen maailmassa nähdä.

Pimennyshetki on siis yhteenliittymistä varten ja yhteinen päämäärä olisi tasapaino ja viisaus kaikille. Ponnistamme koko sydämellämme ja energiallamme ylös korkeuksiin, kohti Valoa ja sen auttajia, jotta maailma muuttuisi. Minä itse mukaan lukien. 
Usko siis: Nyt, tällä hetkellä voin löytää harmonian ja rakkauden itsessäni. Ja voin vahvistaa sitä myös muissa, ymmärryksellä, tuellani ja rakkaudellani. Etsikää siis ensi yön tunneiksi jokin vahva voimapaikka ja liittykään yhteen muiden kanssa. 

Meidät löydätte ja tavoitatte varmaankin joltain kukkulalta läheltä Glastonburyä, maaplaneetan 3D sydänchakraa. Olemme energiassa yhtä kuitenkin. 

Auringon pimennys 2.7.2019

Sunnuntai 30.6.2019 klo 23:29 - Eija

Täydellinen auringonpimennys ravussa valaisee taivaan 2.7., mutta ikävä kyllä pimennys ei näy meillä Suomessa. Kuten aina ennenkin, pimennykseen liittyy teemoja, jotka peilautuvat maan päälle tuon tapahtuman kautta. Viimeiset viikot ovat varmaankin jo näyttäneet tulevan pimennyksen energioita, sillä ne ovat hiljalleen virranneet myös meidän maailmaamme. Vahva menneiden elämien parantamis/parantumisteema nousee.. 

Arka, pieni, haavoittuva ja pelokas puolemme on nyt ollut herättelyn kohteena. Tarkoitus on kiinnittää niihin nyt huomiota ja löytää keinot niiden parantamiseen. Ne mekanismit, ohjelmoinnit, jotka ovat niitä puoliamme tähän mennessä ohjanneet, olisi hyvä nyt nähdä ja muuntaa viisauden ja myötätunnon avulla toimintakyvyttömiksi. Ei ole tarpeen suojella tai peittää haavoittuvuuttaan muilta, vaan hyväksyä ja ymmärtää itseä sekä kokonaisuutta laajemmasta perspektiivistä katsellen. 
Uhrienergia, avuttomuus, hyökkäävyys/puolustautuminen, tilanteista pakeneminen ja/tai itsensä suojamuurien taakse piilottaminen saavat nyt oivan tilaisuuden jäädä pois. Rehellisyyden, totuuden, myötätunnon ja rohkeuden avulla se kyllä onnistuu. Ja tottakai myös apua ja puhdistusta itselle pyytämällä! "Voin olla oma itseni" on hyvä mantra näille päiville.

Kaikilla on omat taakkansa ja ne näyttäytyvät omalla tavallaan. Ei ole tarpeen arvella tai analysoida muiden ongelmia, vaan riittää, että pitää itsestään huoli. Rakastamalla omat heikot kohtansa voi muuttaa ne vahvuudeksi. Se on itsetuntemuksen ja hyväksymisen tuoma lahja. Ei ole tarpeen hakea ulkopuolista hyväksyntää itselleen tai sille, miten nyt haavojaaan parantaa. Uskallan kertoa oman näkemykseni, puhuen rehellisesti, myötätuntoisesti ja kauniisti itseäni ilmaisten.
Eheytymisen mahdollisuus seuraa automaattisesti rehellistä itsensä tiedostamista ja oivallukset vievät uuteen käytäntöön. 
Näen itseni oikein, päästän irti ja pyydän apua ihanilta enkeleiltäni ja muilta valon auttajiltani. Luotan ja uskon! Itseeni ja jumalalliseen tukeen.

Pimennysteemassa keho-sielu-henki kokonaisuus hakee nyt eheytymistään ja sitä kautta omaa yksilöllistä tapaansa ilmentyä. "Minun ei tarvitse piiloutua, koska olen haavoitunut niin monessa elämässä ja olen edelleen keskeneräinen, vaan voin olla aito itseni ja näyttää omalla rehellisellä esimerkilläni tietä valoon muillekin. Herkkyys, jota kannan, voi valaistua vahvuudeksi ja syvemmin näkemiseksi. Voin avautua vastaanottamaan korkeaa virtausta ja saada herkkyyteni kääntymään palvelemisen suuntaan." Tai toisin sanoen:"Avaudun palvelun kanavaksi." 
Uhrienergia saa vihdoin jäädä, sillä voin valon avulla muuntaa niin monen menneen elämäni haavat viisaudeksi ja myötätunnoksi, joiden avulla voin auttaa muita.

Vahva muutosteema siis jatkuu ja voimme olla vastaanottamassa uutta puhdasta vuodatusta olemukseemme ja sitä kautta myös Äitimaalle. Äitimaa, hoivaava, herkkä ja myötätuntoinen tietoisuus on vahvasti mukana tässä pimennyksessä. On hyvä omistaa tämä pimennys ja päivä myös hänelle.

Pimennyspäivä osuu viiimeiselle Saga Dawa päivälle, joka on buddhalaisten pyhän kuukauden viimeinen, siunauksellinen päivä. Saga Dawa kuukauden aikanahan kaikki hyvät teot ja henkiset harjoitukset moninkertaistuvat moni tuhat kertaisesti. 
Pimennyshetki siis lupaa energioiden huipentumista tuolle päivälle, mutta tokihan työ on ollut käynnissä jo viimeiset viikot. 

H-hetki, joka tarkoittaa pimennyksen syvintä hetkeä, on Suomessa noin klo 22.22 mutta on hyvä olla kuulolla jo muutama tunti ennen tuota hetkeä. Tai jopa omistaa oma keskittyminen tuolle asialle koko päivän ajan.

Vaikka pimennys ei täällä pohjolassa näy, vaikutus laskeutuu meillekin ja se vaikutus on hyvin vahva. Herkkää, puhdasta virtausta, joka voi muuntaa meidät vahvoiksi Valon Sotureiksi kaikkine lahjoineen, viisauden kera.

Huh, odotan suurella innolla tulevaa tiistaita. Toivottavasti sinäkin! Seuraava pimennys parin viikon päästä. Silloin pimenee kuu.

Kesäpäivän seisaus 21.6.2019

Sunnuntai 16.6.2019 klo 16:59

Tänä vuonna kesäpäivän seisaushetkeä saadaan vastaanottaa 21.6. klo 18.54. Hetken teemaa tutkailin tällä kertaa täällä Dharamsalassa, missä valmistaudumme huomiseen Patrickin solariin. Hänen solarinsa osuu hienoon kohtaan, sillä buddhalaisilla on meneillään Saga Dawa kuukausi, (4.6-2.7.)jolloin kaikki henksiset harjoitukset ja hyvät teot moninkertaistuvat 100 000 kertaisiksi. Tärkein päivä on kuitenkin huominen 17.6. täyden kuun päivä, jolloin ansiot kasvavat miljoonakertaisiksi. Maanantai 17.6. kannattaa siis viettää huolella. Hyvin ajatuksin ja teoin voi luoda parempaa tulevaa kaikille, mutta ennen kaikkea kaikki henkiset harjoitukset kannattaa muistaa ja näin auttaa itseään.

Seisaushetkikin osuu tuolle kuukaudelle ja sitä vietämme hyvin herkissä ja feminiinisissä energioissa. Kehon, sielun ja Hengen yhdistämispäivä, jonka ajatuksena on "Kehoni palvelkoon Henkeäni/tietoisuuttani. Asetan kaikki olemuspuoleni Jumalallisen palvelukseen."
Teema on hurjan korkea ja jatkaa viime vuosien kohoamissuuntaa. 

Paljon herkkää tunne-energiaa vahvistuu ja sen voi ohjata yläkerran suuntaan rakkaudellisesti. Luovuuden aktivoimisen ja vahvistamisen mahdollisuus. Mitä korkeampiin energioihin tähtää, sitä puhtaampia ovat ideoita voi vastaanottaa. Tässä on taustalla ajatus, että kun tahtoo palvella omilla kyvyillään ja ideoillaan kokonaisuutta, eli omistaa ne kaikkien hyväksi, sitä puhtaampaa on tuo energia, jonka vastaanottaa. 

Henkinen vastuu, myötätunto ja feminiininen viisaus vahvistuu.

Konkreettisesti olisi hyvä löytää paikka, joka kantaa vahvaa maan energiaa, sillä se tasapainottaa liikkeellä olevaa herkkää tunne-energiaa. Ilman energiat löytynevät ylempää, poissa meren ääreltä. Eli varmasti jokin vahva portaalipaikka mahdollisimman ylhäällä palvelee parhaiten h-hetkeä. Mutta hyvä on myös sekin, jos saa kalliota jalkojensa alle, jotta Äitimaa voi vahvistaa ja tukea hetken energiaa samalla kun kauttamme virtaa myös Äitimaalle korkeaa värähtelyä. 
Kun keho-sielu-tietoisuus yhdistetään pyhässä hetkessä, on Jumalallinen virtaus myös Äitimme hyväksi. 

Yhdytään jälleen kaikki korkeamman suunnan ja valoisan tulevan hyväksi. Kukin tahollaan, mutta olisi hyvä muistaa miten voimakkaaksi voi yhteisenergia muodostua, mitä enemmän sieluja kokoontuu samaan päämäärään tähdäten. 
Unohdetaan juhannus, joka on vain halpa kopio kesän voimakkaimmaasta tapahtumasta ja yhdistytään puhtaassa yhteisessä voimassa.  

Lisää Dharamsalan kuulumisia

Torstai 6.6.2019 klo 20:14

5.6. oli toinen Dalai laman opetuspäivä. Olimme jälleen ahtautuneina suureen päätemppeliin ja istuimme yhdessä tiibetiläisten muorien kanssa. 
Varsinaista opetusta oli vähän, sillä päivän ohjelma oli HH antama initiaatio ja voimansiirto osallistujille. Tämä tarkoittaa sitä, että saimme vihkimyksen bothisattvan polulle. Se on lupaus pyrkiä kehittymään, tekemään työtä itsensä kanssa niin että se hyödyttäsisi kaikkia olentoja. Pyrkimys valaistumiseen kantaa saman ajatuksen.
Minulle tuo initiaatio oli vakava ja pyhä hetki, mantroineen ja rituaaleineen hyvin koskettavaa.
Iltameditaatio tuon päivän päätteeksi toi ihmeellisen kokemuksen, joka avasi näkymää avaruuteen ja äärettömyyteen. Varsin voimakas oli siis tuo aamupäivän vihkimys. Pakko toistaa taas, miten kiitollinen olen saadessani osallistua tähän kaikkeen täällä ja kokea huippuhetkiä tässä paikassa. 

Normaali työmme on nyt hetken paussilla ja saamme itsekin osallistua olemalla pelkästään oppilaita, ainakin hetkittäin. Toki tehtävämme on täälläkin auttaa ryhmää, keskustella ja ohjata osallistujia erilaisten harjoitusten ja meditaatioiden muodossa. 

Koko tämä ajan täällä on ollut melkoinen hulina tässä pikku kaupungissa tai kylässä. Tungos, meteli, autojen ja mopojen torvien jatkuva toitotus, hajut ja pöly yltävät kaikkialla. Hetkenkään ei saa valppaus pettää, vaan läsnäolo harjotus syvenee joka kerta kun astuu hotellista ulos. Myös omaisuudesta on koko ajan pidettävä tarkkaa huolta. Naisen ei kannata katsella llian pitkään kenenkään miehen suuntaan, sillä kohta on joku lyöttäytymässä seuraan tai kauppaamassa jotain. Koiran ja lehmän jätöksiä saa myös varoa joka hetki, samoin kaikkea muutakin saastetta, joita kadun varret pursuilevat. Tämä on silti paljon puhtaampaa Intiaa kuin esimerkiksi Delhissä. Se kaaos onneksi tällä kertaa vältettiin ottamalla suoraan jatkolennot Dharamsalaan.

Kaikesta tästä huolimatta tämän kaupungin tai kylän yllä on pysyvä pyhä energia, jos sitä vain tahtoo tavoitella. Tämä maallinen kaaos ja sekasotku voivat jäädä taka-alalle ja pyhyys voi tavoittaa sydämen. Koen, että se on valinta, jonka voi tehdä tietoisesti. Näen tämän kaiken ja koen sitä konkreettisella tasolla, mutta pidän sydänyhteyden tähän korkeampaan tasoon.

Meillä on ollut täällä henkilökohtaisia haasteita, sillä olemme Patrickin kanssa kummatkin saaneet taistella kuumeen ja keuhkojen tulehdusten kanssa. Minä vaivuin sairastamaan jo Unkarin matkalla lähes kolme viikkoa sitten ja tauti uusiutui täällä ensimmäisinä päivinä. Patrick sai kuumeen viimeisenä Unkarin päivänä ja oli sairas kun lähdimme tälle matkalle. Hakeuduimme kuitenkin heti tiibetiläiseen lääkäriin ja saimme kumpikin yrttipillereitä viikon kuurit. 
Lääkärissä käynti tiibetiläisellä lääkärillä on mielenkiintoista. Menet ovelle ja koputat. Jos sisällä ei ole asiakasta, voit mennä lääkärin puheille. Itse tutkimus on vieläkin yksinkertaisempaa. Lääkäri ottaa ranteesta tai molemmista kiinni, kuuntelee ja ehkä tekee pari kysymystä ja sitten määrää lääkkeet. Sitten maksu, joka minun tapauksessani oli 277rupiaa eli nelisen euroa. Se sisälsi lääkärikäynnin ja lääkkeet. Pillereitä sain viisi erilaista pussillista, joika tuli ottaa kolme kertaa päivässä ohjeiden mukaan. Voin kertoa, etteivät ne olleet mansikan makuisia eikä kuumaa veteen liotettuna ihana juomanautinto. Mutta nyt kun kuurista on jäljellä enää viimeiset päivät, olo on kohentunut paljon ja yskä alkaa hellittää. Yrtit alkavat tehota ja puhtaalla, kehoa voimistavalla tavalla. 

Viimeiset vuodet olemme tehneet valtavalla vauhdilla töitä, jakaneet infoa, pitäneet kursseja ja henkilökohtaisia sessioita. Ja matkustaneet jatkuvasti. Meillä kummallakin on jo omat peruskremppamme, joita täytyy huoltaa. Ruokailuun ja ruokaan täytyisi kiinnittää tarkkaa huomiota, muuten olo pahenee. Ei mitenkään helppoa pitää itsestään huolta eri maissa ja erilaisissa olosuhteissa. Tämä vuosi on ollut todellista lentoa, sanan varsinaisessa merkityksessä. Olemme käyneet viidessä eri maassa ja muutamassa jo pariin otteeseen. Olemme istuneet lentokoneissa todellakin riittävät määrät tunteja. Ilmastoinnit niissä ja hotellihuoneissa ovat kyllä myrkkyä hengitysteillekin. Vähiin jääneet lepopäivät ja lyhyet yöunet niin ikään ovat verottaneet fyysistä voimaa melkoisesti. Lopulta fysiikka ei enää kestänyt, vaan virus sai ylivallan. Nyt suunta on jälleen parempaan ja Yläkerran ohjeilla syksyn suunnitelmat ja tulevat matkat muodostuvat uudella tavalla, jotta riittävää lepoa myös on mukana. 

Muutaman päivän päästä aloitamme hiljaisuusretriitin ja siirrymme uuteen hotelliin, lähemmäksi päätemppeliä. Omaan sisimpään keskittyminen syvenee ja uudet harjoitukset odottavat. Kiitos meidän ihmeellisten Valon Auttajien, tämäkin aika täällä on parasta kehitysaikaa kaikkine harjoituksineen ja ohjauksineen, mitä he meille antavat. Auttajamme ovat korvaamattomia. 

Seuraavaan kertaan,

Tashi Delek, Eija

Avainsanat: Dalai Lama, Dharamsala

Dharamsala 31/5-18/6 2019

Maanantai 3.6.2019 klo 20:21 - Eija

Nämä mietteet lähtevät Dharamsalasta, McLeod Ganjista. Olen vieraillut täällä kerran aiemmin ja silloinkin samasta pääsyystä, Dalai laman opetusten tähden.
En ensimmäisen matkani jälkeen uskonut milloinkaan palaavani tänne, koin että se oli once in a lifetime juttu. Yläkerta kuitenkin ohjasi minut/meidät tänne hienon ryhmän kanssa.

Tämän matkan tarkoitus on syventää osallistujien ymmärrystä buddhalaisuudesta, meditaatiosta ja tämän puhdistustyönkin hienoudesta. Täällä oloon liittyy myös ajatus, että mukana olijat saisivat laajemman näkymän myös tämän putsityön syntyjuuriin ja siihen samankaltaiseen ihmiskuntaa koskevan ajatukseen, jota buddhalaisuus kantaa.

Patrick sanoo usein, ettei tämä Luxia-menetelmä todellakaan ole mikään uusi juttu, vaan se on päivitetty varsinkin länsimaalaisille tähän aikaan. Perusidea on sama, teet työtä itsesi kanssa, jotta voisit muuttaa maailmaa paremmaksi. Se on elämän mittainen matka.

Tämän päivän opetusteema oli The 37 Practises of Bodhisattvas. Jokainen osallistuja sai kirjan, jossa nuo harjoitteet kerrotaan ja HH kertoi niistä ja niiden merkityksestä henkiselle polulle. Bodhisattva on termi, jolla tarkoitetaan sellaista buddhalaisuuden harjoittajaa, joka pyrkii valaistumaan kaikkien tähden, ei vain itsensä. Kaikki harjoitukset, toiminta, teot, oivallukset omistetaan kaikille olennoille eli ne on tarkoitettu kaikkien hyväksi.

Mielläkin on samaan tähtäävä ajatus omassa työssämme. Puhdistamme omaa värähtelyämme, emme syytä muita omista negaatioistamme ja pyrimme oman työmme kautta tekemään maailmaa paremmaksi paikaksi kaikille. Myös eläimille, luonnolle, Äitimaalle. Myös hyvät teot kuuluvat polkuun, samoin kuin tiedon jakaminen ja muiden palveleminen. Patrickilla on tässäkin elämässä ollut retriittejä tiibetin buddhalaisissa luostareissa ja hän on saanut siunausta korkeilta lamoilta omalle polulleen. Myös minun polkuuni on kuulunut tiibetin buddhalaisuuden opiskelua sillä olen kokenut sen olevan totuutta, joka on vielä puhdasta. 

Olimme hyvissä ajoin aamulla paikalla temppelissä, mutta silti saavuimme jo keskellä tungosta. Tarkkojen turvatarkastusten jälkeen pääsimme varaamallamme paikalle, joka kuitenkin oli melkoisesti kutistunut eilisestä illasta, jolloin kävimme paikkamme merkkaamassa. Tungimme viidentoista hengen ryhmämme istumaan lattialle muiden joukkoon. Meitä ympäröivät tiibetiläiset mummelit ja munkit ja istuimme siellä lähes sylikkäin. Kun tv- ruutu alkoi näyttää kuvaa HHn saapumisesta temppelin alueelle, kaikki epämukavuus unohtui ja sydän täyttyi suurella kiitollisuudella siitä, että sai olla paikan päällä.  

Hänen Pyhyytensä käveli temppeli alueella vaivalloisesti kahden tukijan kanssa. Selvästikään terveys ei ollut enää parhain. Mielessäni välähti kuva maailmanlaajuisesta surusta ja tyhjyydestä siinä vaiheessa, kun hänen on aika jättää tämä taso ja siirtyä jälleen buddhien joukkoon. Sydäntä kouraisi myös ajatus, miten viimeinenkin pyhyys maan päältä katoaa hänen mukanaan. Hän on itse jossain lausunnossaan sanonut olevansa viimeinen Dalai lama. Nyt hän on kuitenkin edessämme ja temppelin kiertäneenä kävelee meidän aluettamme kohti vilkutellen ympäriinsä. Koko matkan temppelialueella hän on vähän väliä pysähdellyt, kätellyt kosketellut ja siunannut ihmisiä. Viimein hän kääntyy ja astuu sitten ponnistellen rappusia ylös omalle paikalleen. Opetus voi alkaa. 

Tämäkin päivä täällä on ollut hirmuisen kuuma. Lämpötilat lähentelevät neljääkymmentä ja iltapäivisin olemme saaneet seurata ukkoskuuroja ja kuunnella rakeiden pommitusta peltikattoihin. Tänäänkin oli hurja sade rakeineen ja Himalajan vuoristo peittyi harmaaseen verhoon kadoten näkyvistä. Vielä illallakin oli huikea valoshow yhteisen iltakeskustelumme ja hiljentymisemme aikana. 

Nyt viimeiset syvähengitykset täällä yli 1700 metrin korkeudessa ja sitten tutilullaa. Yritän jatkaa kertomuksiani lähipäivinä. Pitäkää huoli toisistanne. 

Avainsanat: Dharamsala, Dalai lama

Kevätpäivän tasaus & kosmisia tuulia

Tiistai 19.3.2019 klo 11:49 - Eija

Kevätpäivän tasaus 20.3.2019 & kosmisia tuulia

Kotiuduimme vajaa viikko sitten Thaimaan matkaltamme. Se oli melkoisen rankka työmatka, vaativin tähänastisista. Kerron siitä lisää myöhemmässä blogissa, sillä nyt on akuutimpaa aihetta ilmassa.

Meneillään oleva yleinen energia on hyvin jännittävä. Kotiin palattuamme huomasin, että energia on hyvin erilainen täällä Suomessa kuin lähellä päiväntasaajaa. Sähköinen, kosminen energia oli tiivistynyt ja on nyt hyvin nopealiikkeistä ja tuntuu varsinkin hienoimmissa kehoissa. Kolmen viikon poissaolomme aikana oli tapahtunut suurta muutosta. Osasyynä lienee täällä vaikuttaneet aurinkomyrskyt.

Kun tarkastelee suurta kuvaa, aurinkokunnan tasolla, isoja muutoksia on jälleen tapahtumassa. Koen, että kosmista apua annetaan nyt tähän mustan ja valkoisen kuun oppositio aikakauteen. Muutos koskee eniten yksilöitä, eikä niinkään globaalia tasoa. En odota mitään kollektiivista, suurempaa muutosta vielä tapahtuvaksi.

Olisi hyvä, jos nyt jokainen keskittyisi mahdollisimman paljon oman yhteyden vahvistamiseen ja sen ylläpitämiseen arjessa, koska kosminen apu eri tarkoita pelkästään aurinkokunnan kohottavia energioita, vaan myös korkeampia Auttajia. Valon Auttajat ovat nyt lähempänä ja ikään kuin tiivistäneet apuaan meidän hyväksemme. Yhteys heihin avautuu oman korkeimpamme kautta ja siksikin yhteyden ylläpito voi tuoda paljon apua.

Aurinkokunnan sisällä on menossa nyt planeettakuvioita, jotka myös vaikuttavat omalla voimallaan näihin meneillään oleviin energioihin. Jupiter, Saturnus, Pluto mm. Astrologisista katsauksista voi lukea enemmän tästä aiheesta.

Kevätpäivän tasaus on 20.3. lähellä puolen yön kohtaa Suomessa. Tasaus kantaa tasapainon teemaa. Nyt on mahdollisuus avautuvan energian kautta vastaanottaa varsinkin hienoja kehojamme tasapainottavaa virtausta. On siis mahdollista vahvistaa sitä kehoa, joka on tasaushetkellä aktiivinen. Kannattaa ylettää mahdollisimman korkealle siis! Korkeita ajatuksia, syvällistä pohdintaa ja laajaa näkemistä aktivoiden on mahdollista saada vastauksia, informaatiota ja lisäpotkua tasaushetkellä.

Ennen tasaushetkeä energia on jo aktivoitunut monen päivän ajan. Se on voinut näkyä esimerkiksi tasapainoiluna ihmismielen ja henkisen olemuspuolemme välillä. Mieli on tänä aikana suuri vihollisemme.

Kuten ennenkin, tasaushetki on mahdollisuus, kun ponnistaa ja on itse aktiivinen ja pyytää apua ja yhteyttä.

Tasauksen lisäksi on tuo valkoisen ja mustaan kuun oppositiotilanne, joka 24.3. on ns. päällä. Se on myös energiatasolla vaikuttava vahva tila ja on hyvä olla hereillä sen energeettisestä vaikutuksesta. Se varmastikin nostaa pintaan meissä olevia polariteetteja.
Päättämättömyys, jahkailu, omat halut vastaan korkeampi suunnitelma jne.
Mielen kanssa on hyvä tehdä nyt työtä. Eli buddhalaiseen tapaan: Anna apinamielellesi jotain hyödyllistä tekemistä. Keskity hetkeen, kuuntele hengitystä, ole avoin ja läsnä kaikelle ja kaikille tasoille. Älä mieti liikoja! Mielen taso on yhteyden puuttumista oman Korkeimpaan Itseen. 
Samana päivänä on myös Marian ilmestyspäivä, joka on yksi Pyhä suurten Pyhien joukossa.
Lempeys ja viisaus tasapainottaa tämän päivän energiaa. Me keskitymme siihen ja yritämme täyttää itsemme sillä energialla täällä pyhän vuoren juurella, jossa syntymäpäiväretriittiäni nyt saan viettää. Sydän kohta halkeaa kiitollisuudesta tämän unelman toteutumisen tähden.

Joka tapauksessa tuo vastakkainasetteluenergia voi olla raskas, sillä mieli yrittää vetää vanhoihin ajattelumalleihin, saada uskomaan, että kaikki on oikeastaan tuolla jossain ja kunhan vain löydän sen, tulen onnelliseksi. Etsin omaa paikkaani, tehtävääni, siispä lähden itseni ulkopuolelle etsimään. Se on harhaa ja saa meidät vain entistä enemmän sekaisin oman todellisen itsemme kanssa. Pysähtyminen tuo takaisin itseen.
Kaikki on meissä, kaikki rauha, tasapaino ja onnellisuus. Meidän on vain annettava sille tilaa, annettava sen vallata sydämemme. Se ei ole yhtäkkinen tapahtuma, vaan meidän oma valintamme on antaa itsellemme mahdollisuus ja saatava myös mielemme mukaan siihen luomisprosessiin.
Me todellakin luomme tulevaisuuttamme nyt, tässä hetkessä. Siksipä on ratkaisevaa, mitä ajattelemme, tunnemme ja teemme tässä hetkessä. Kun pitää kädestä kiinni Yläkertaa, keskustelee Auttajien kanssa ja pyytää apua ja ohjausta, luo sitä myös omaan tulevaan. Yhteys syvenee ja ohjaus vahvistuu.
Kiitollisuus ja usko Auttajiin, Korkeimpaan sekä oman henkisen uskon vahvistaminen kohottaa värähtelyä hetkessä.

Summaten ylläolevaa ja tämän hetken energioita: Konkreettisella tasolla mahdollisimman vähän turhaa tekemistä ja impulssi ylös Jumalalliseen tasoon. Todellinen pysyvä tasapaino löytyy omasta yhteydestä Korkeimpaan. Sen kautta näkee kaiken laajemmin ja ymmärtää suurta kuvaa, oman itsen lisäksi. Mielen kanssa työskentelyä, sille korkeaa pohdittavaa ja/tai hetkessä elämistä hengitystä, kynttilän liekkiä tai vaikkapa tuulen huminaa seuraten. 

Yhdistäkää voimanne ja tukekaa toisianne tässä ajassa. Yhteiset meditaatiot ja tasaushetkellä yhteiseen päämäärään ponnistaminen vahvistavat niitäkin, jotka tällä hetkellä kamppailevat oman reppunsa kanssa. Tehdään yhdessä tasapainon ja rauhan tulevaisuutta. Jokainen omilla valinnoillamme tässä hetkessä.

Siunausta täältä retriitistä. Pyhän Montserratin juurelta <3 p="">

KUUN PIMENNYS 21.1.2019

Lauantai 19.1.2019 klo 14:35

Täydellistä kuun pimennystä saamme käydä meditoimaan tulevana maanantaiaamuna. Eli 21.1. kl 07.16 on pimennyksen tarkka hetki. Me aloitamme pimennykseen hijentymisen puoli seitsemän aikaan ja jatkamme varmastikin reilun tunnin ajan. Kuu pimentyy leijonan merkissä ja aurinko on juuri saapunut vesimieheen. Ja ainahan kuun pimennys on täyden kuun aikaan.
Pimennyshetkellä meillä on ns. suora linja galaksin keskukseen. Maa, aurinko ja kuu avaavat väylän sinne. PImennys kuitenkin vaatii hiukan henkisiä ponnisteluita, jotta voimme noihin korkeimpiin energioihin yhdistyä. Olisikin hyvä ottaa jo sunnuntai ihan hissukseen, omissa oloissa ja kuulostellen omaa sisintään ja avautua sen viesteille ennen pimennyshetkeä. 
Pimennyksen teema tukee koko vuoden teemaa ja onkin siksi todella vahva startti uudelle vuodelle. Toki auringonpimennyskin oli vahvaa energiaa, mutta tähän täydelliseen kuun pimentymiseen nousee kyllä todella vahva lataus ja siksipä juuri se antaakin suuren mahdolllisuuden muutokseen ja ennen kaikkea irtipäästämiseen. Vapautan itseni haitallisista siteistä, koskien menneisyyttäni (menneet elämät mukaan lukien), luon uudelle valoisalle pohjalle ja vahvistan parasta itsessäni. Parantumisen mahdollisuus nousee näin isosti esille. Ja mitä suuremmin oma parantuminen ja irtipäästäminen voi palvella myös muita, sitä voimakkaammin pimennysenergia meitä voi työstää. Oma polku vahvistuu, oma osaaminen ja sen jakaminen samoin. 
Sunnuntain meditaatioissa voisi vielä kerran kysellä itseltään Kuka Olen? Mistä Henkeni on maan päälle saapunut? Mitä tehtävää varten olen täällä? Miten voin palvella?
JOidenkin astrologien mukaan myös Sirius ja Plejadit ovat vahvasti edustettuina pimennyksen hetkellä. Madeiralla ollessani ihailin jatkuvasti Siriuksen sinistä tuiketta ja koin sen energian jo silloin voimakkaana. Kannoin sen energiaa palatessamme Suomeen toissapäivänä. Voin hyvin uskoa, että Sirius vaikuttaa myös pimennyksen energiaan ja sitä voi jokainen vastaanottaa myös tietoisesti. Pyytää yhdistymistä siihen, on se keino, millä sen voi tehdä, jos sen kutsun kuulee.
Tämä pimennys voi myös vahvistaa meidän sisäistä näkökykyämme entistäkin vahvemmaksi, sillä pimennysenergiat vaikuttavat sellaisiin hienoihin tasoihin, jotka voivat aktivoida kykyjämme aistia korkeampia värähtelytasoja. Jos jollakulla on tämänkaltainen palvelus suunnitelma, voi tämä hetki olla startti uuteen vaiheeseen. 
Toki oma tahto on tärkeä. Kiinnipitäminen niistä turhista, sielua rasittavista siteistä ja energioista voi olla esteenä ja tietoinen pyyntö korkeampiin Valon maailmoihin niiden vapauttamiseksi voi olla tarpeen. Myös matalat tunteet ja ajatukset ovat niitä menneisyyden haittaenergioita ja niihinkin on hyvä pyytää puhdistusta ja vapautusta.

Voisin tiivistää tulevan pimennyksen teeman muutamaan sanaan :
Portti Uudelle Tasolle on avoinna. Sitä kohti on hyvä suunnistaa jo tänään ja luoda vahvaa pohjaa tuolle harvinaiselle täydellisen kuun pimentymisen hetkelle. Seuraava mahdollisuus Suomessa on 2025. 

VUOSI 2019

Sunnuntai 13.1.2019 klo 13:05

Pahoittelen, että uuden vuoden katsaukseni ei ole ottanut tätä kirjallista muotoa ennen kuin vasta nyt. Tätä kirjoittaessani on uutta vuotta eletty jo lähes kaksi viikkoa. Tämän alkaneen vuoden energiat ovat tähän mennessä olleet nopealiikkeisiä ja aktiivisia. Muutos on jatkanut vauhdilla etenemistään. Olemme jo käyneet läpi ensimmäisen pimennyshetken 6.1. jolloin oli auringonpimennys ja vielä tuo mustan ja valkoisen kuun oppisitio tilanne. Hetki oli voimallinen, mutta myös haastava. Seuraava pimennys on täydellinen kuun pimennys 21.1. ja sitä voimme todistaa myös Euroopassa. Siihen ohjeita lähipäivinä.

Vuoden 2019 teemaa.
Kun tarkastelen teemoja kullekin vuodelle, päänäkökulma on ihmiskunnan ja Äitimaan tasolla, niissä asioissa, joita uuden vuoden energiat tuovat esille, muutettavaksi ja puhdistettavaksi.
Tämä vuosi on erityisen voimakas, sillä tähän liittyy monia erityisiä astrotapahtumia, joiden tehtävä on laittaa vauhtia ihmiskunnan kehitykseen.
Ja niin kuin aiemminkin, mitä enemmän me kaikki työskentelemme näiden energia-aaltojen mukana, sitä helpommin haasteet hoituvat ja positiiviset muutokset ilmenevät. Kuljemme virrassa, emme pyristele sitä vastaan.

Monilla sieluilla nousee esille turhasta luopumisen ja loppuunsaattamisen tarvetta, henkisyyden tähden, mikä lopulta tarkoittaa kollektiivista muutosta. Vanhat ikävät ja haitalliset mallit toimia kuluttavat elinvoimaa ja lopulta aiheuttavat fyysisiäkin oireita. Noiden mallien ja ohjelmointien muuttaminen viimeistään tämän vuoden aikana olisi nyt tarpeen. Ihan ihmiskunnankin tasolla olisi muutettava suuntaa, joka enemmän tuhoaa kuin rakentaa. Käytännön tasolla tulee tänä vuonna ilmenemään enemmän eriävien mielipiteiden esiin nousua ja muutosaktiivisuutta myös yhteiskunnan tasolla. Olisikin niin tärkeää nyt tiedostaa se, millä energialla tuota muutosta haetaan, ettei sama negatiivinen energia, millä ihmiskunta on aiemmin hakenut muutosta maailmaan, jälleen kerran lisääntyisi.

Oman energian muuttaminen on lähtökohta suuremmalle muutokselle, joka voisi tuoda pysyvää uutta olotilaa maapallolle. Se olisi uusi tila, jossa kaikki olisi huomioitu.
Todennäköistä on, että muutoskohdat nostetaan radikaalilla tavalla tämän vuoden aikana esille, sillä kun katson tämän vuoden näkymää, sieltä nousee lähes joka kuukausi energiapiikkejä, jotka kertovat negatiivisen energian tiivistymisestä. Pinnan alla velloo edelleenkin kovasti ja tuo energia odottaa tilaisuutta nousta esille. Pidämme huoli, ettemme vastaa negatiiviseen negatiivisella, vaan pyydämme apua ja puhdistusta, jotta voisimme ymmärtää, nähdä laajemmin ja antaa anteeksi.

Tämä muutosaika ja negatiivisen energian tiivistyminen on jatkunut jo noin viimeiset neljä vuotta. Me kaikki odotamme miten ja millä tavalla maailman muutos tapahtuu. Onhan siitä puhuttu hyvin paljon viimeiset vuosikymmenetkin, mutta suuremmat konkreettiset globaalit tapahtumat odottavat vielä ilmenemistään. Me sieluina kuitenkin vallitsemme, millainen tuo muutos tulee olemaan. Emme ole uhreja, vaan meidän kuuluisi olla aktiivisia osallistujia.
Jokainen voi osallistua tähän muutokseen muuttamalla itseään. Edelleenkin sama vastaus, ikävä kyllä. Meidän kaikkien on tehtävä tätä yhdessä, muuten huomaamme olevamme tilanteessa, joissa meiltä on jo otettu pois mahdollisuus muuttaa maailmaamme, omaa yhteiskuntaamme ja joudumme aloittamaan vaikeammista lähtökohdista jälleen kerran ja ehkä jopa niin vaikeista, että meillä ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään..

Eli tehkäämme jälleen yhteistyötä Jumallisten, elämää ylläpitävien voimien kanssa joka hetki ja päivä. Kun yhdistämme energiamme Luojan energiaan, luomme rakkaudesta käsin uutta maailmaa. Jos luomme vain oman tahtomme mukaan (tai yritämme luoda), teemme varmasti virheitä. Avun pyytäminen Jumalalta, Hengeltä, Suurelta Voimalta tai mikä nimi sinulle nyt edustaa Pyyteetöntä Rakkautta, Luojaa, on se tärkein. Joka aamu yhdistyminen tähän Rakkauden lähteeseen aloittaa päivän kauniilla tavalla. Sitten hereilläolo oman itsen, omien tunteiden ja ajatusten kanssa ja avun pyytäminen omiin heikkouksiin ja matalampiin värähtelyihin. Hiljentyminen, liikkuminen pävittäin ja vielä oikea ruokavalio, joka kohottaa energioitasi ja auttaa kehoasi tekemään sen tehtävän, miksi se on syntynyt maan päälle. Siinä koko paketti!

Yksinkertaista ja ikiaikaista totuutta.

Hyvät teot, muiden auttaminen ja ennen kaikkea esimerkkinä toimiminen ovat nekin oikeaa muutosenergiaa. Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin on sanottu, aloita itsestäsi, puhdistu ja vahvistu ja vasta sitten voit antaa muille oikeaa apua.

Tämän vuoden teemaan loppuunsaattamisen ja vanhasta luopumisen lisäksi kuuluu
keho-sielu-henki kokonaisuus. Yllämainitut arjen ohjeet sopivat tähänkin.
Eli syvennetään arjessa moniulotteista itseämme. Sielun kirkastaminen saa ison painopisteen tässä kohtaa. Muistamme, että olemme kehoissa kulkevia sieluja, joilla on tuhansia elämiä maanpäällä ja niiden kaikkien kokemuksia kannamme sielussamme. Vapautumalla Valon/Jumalan avulla matalammista muistoistamme, eli energíoistamme,  kohotamme sielumme värähtelyä. Kun puhdistumme, saamme yhteyden todelliseen Itseemme, Jumalliseen osaamme, Henkeemme. Silloin elämämme muuttuu ja samoin muuttuu myös luomisen pisteemme. Meistä tulee Jumallallisia olentoja, jotka näkevät suuren suunnitelman ja toimivat kokonaisuuden hyväksi. Persoonan/sielun alempi taso on puhdistunut ja kohonnut! Annamme kehollisen osamme Jumalan käyttöön maan päällä. Kristuksen näyttämä tie..

Osana tätä on myös ilon energia muutoksesta ja siitä, että voimme yhdessä tehdä suuria asioita ja auttaa ihmiskuntaa ja Äitimaatakin. On hienoa tehdä mukavia, hauskoja asioita yksin ja yhdessä, sillä sekin lisää positiivisuutta maailmassa. Iloitse täysillä! Se on sallittua. Me voimme valita ilon, emmekä valittaen odottaa, että joku toisi sen meille! Kuulen paljon sitä, että ihmiset kaipaavat iloa. Sitä täytyy itse luoda ja etsiä, valittamalla sen puuttumista se vain kaikkoaa kauemmaksi ja siirrät vastuun muille. Niin ei ole tarkoitus, vaan sinä luot omaa elämääsi!

Tämä vuosi on siis uskomattoman suuri mahdollisuus tuoda uusia ajatuksia, toimintamalleja ja esimerkkiä uudesta paremmasta maailmasta. Osalllistuminen tämän merkeissä on teeman yksi palanen ja onkin hienoa, jos oma osallistumiskohta alkaa hahmottua. Tai jos olet jo omalla polullasi, voit toimia vieläkin aktiivisemmin oman esimerkkisi kautta.
Edelleenkin jatkuu aiempien vuosien yhteenliittyminen muiden sielujen kanssa, osaamisen, energian ja samaan päämäärään tähtäämisen merkeissä.

Me olemme muutoselementtejä jokainen, sillä jokainen sielu muuttaa maailmaa oman työnsä kautta. Ei ole niin pientä positiivista tekoa, eikä niin pientä suunnan muutosta, etteikö sillä olisi merkitystä, sillä aina positiviinen valinta laittaa suurempaa energiaa liikkeelle ja sitä kautta tuo uusia mahdollisuuksia myös muille sieluille. Usko siis itseesi, ole vahva ja tunnista heikkoutesi, hyväksy ne ja rakasta itseäsi, Jumalallisen avulla. Yksin ei kukaan pysty, eikä niin ole tarkoituskaan. Tämä Jumallinen apu on suurinta rakkautta maailmassa, jossa elämme fyysisessä kehossa harjoitellen sen toteuttamista konkreettisella tasolla.

Pyydä Valoa, niin sinua autetaan. Nyt on alkanut nöyryyden aikakausi.

Hienoa seikkailua kaikille tämän vuoden teemoissa! Rohkeasti ja uskoen eteenpäin, yhdessä, Ilolla!

Valon ja ilon ajatuksin, Eija

Tähtitaivaan alla - Auringon pimennys 6.1.2019

Lauantai 5.1.2019 klo 0:50

RETRIITTIMATKA MADEIRALLA
Madeiran yllä kaartuu uskomattoman kaunis tähtitaivas. Hiukan vinksallaan minun mielestäni, sillä Sirius roikkuu suoraan Orionin vyön alapuolella. Mökkimme on muutama sata metriä meren pinnan yläpuolella ja meren läheisyyden pilvisyys jää alapuolellemme. Tätä Linnurataa jaksaisin tuijottaa miten pitkään tahansa. Toki näinkin ylhäällä on melkoisen viileä sää ja näin yöaikaan lämpötila putoaa kymmeneen asteeseen. Untuvatakki on ollut iltaisin ihan tarpeellinen. Tämän ison taivaan alla mietteet kulkee helposti ihmiskunnan ja ihmisen pienuuteen. Se taas herättää itsessä ihmetystä ja nöyryyttä. Niin paljon on sellaista, mitä emme tiedä emmekä osaa selittää. Toki on myös niin, että on kaunista hyväksyä se, että on lukematon määrä asioita, ilmiöitä ja maailmankaikkeuden tapahtumia, joita ei tarvitse tai kannata yrittää ymmärtää. Ihmisen kyky pukea suuruuksia sanoiksi on vähintäänkin rajallinen. On kuitenkin ihmeellisiä asioita ja tapahtumia, joita voimme tiedostaa, vaikka emme kykenisikään pukemaan niitä sanoiksi. Tämä on yksi sellainen hetki, tämän taivaan alla juuri nyt.
Meillä on takanamme muutama päivä tällä saarella. Ensimmäiset päivämme ovat menneet enemmän käytännön asioissa. Lähdimme matkaan vain kaksi ensimmäisen yön majoitusta varattuna ja eilen vielä ajelimme tutkien taloja, joita olisi mahdollista vuokrata. Kun on tällainen herkkyys ja retriitti edessä, on oltava tarkkana, missä seuraavat päivät viettää. Löysimme edullisen talon länsi Madeiralta, vuoristosta. Talo on vaatimaton ja kylmä. Onneksi täältä löytyi lämmitys ja varapeittojakin. Talo on perinteinen maalaistalo, jossa on puolen metrin paksuiset luonnokiviseinät. Voin kuvitella, miten kesäkuumalla tämä talo on ihanan viileä, mutta näin talvella se on kylmä. Toki tällä saarella ei talvellakaan lämpötila laske kovinkaan usein alle kymmenen astetta. Talon keittiön kivilattia tuntuu kostealta ja jäätävältä, mutta onneksi osasimme varautua villasukilla. Taloon kuuluu appelsiinipuutarha jossa on myös mandariinipuita. C-vitamiinia puristettuna mehuksi monta kertaa päivässä kuuluu talon vuokraan. Makeita mandariinejakin on tänään uponnut muutamia.
Ensi viikolla muutamme ylellisempään mökkiin, joka sijaitsee Funchalin yläpuolella, omassa rauhassa erään tilallisen tontilla. Saapa nähdä, miten siellä taivas näyttäytyy. Kun kävimme paikan katsastamassa, tunne oli hyvä ja kirjoitustöitämme ajatellen siellä oli juuri oikea energia. 

Kun koneemme laskeutui Madeiralle, koin syvän ja liikuttavan tunteen. Saaren energia ravisutti ja itketti. Myönnän kyllä, että edelleenkin liikutun kaikesta helposti, mutta tämä energia oli jotain erilaista, jotain, jota hengitin itseeni ja se vavisutti. Jonkinlainen tunnistaminen sielutasolla tapahtui ja sai muistia heräämään. Aionkin kysellä asiasta tarkemmin lähipäivien aikana.
Näiden parin päivän aikana on myös näyttäytynyt saaren hyvin kaunis ja monimuotoinen luonto. Uskomattomat vuoret ja pauhaava meri. Syvää vihreyttä ja puhkeavaa kukkaloistoa. Bougainvilleat, atsaleat, joulutähdet ja monet muut ihanuudet, joka puolella ympärillämme.

Tänään teimme pienen vaelluksen, Levada walksin, mikä tarkoittaa vuoren rinteillä patikoimista vesikanavien varrella. Levadat ovat Madeiran vanha kastelujärjestelmä, joka ohjaa vuorilta tulevan veden rakennettuja kouruja pitkin viljelyksille ja kaikille tasaisesti. Niiden rinnalle on rakennettu polkuja, jotka luullakseni on alun perin olleet vesikourujen hoitajia varten. Nykyään turistit suosivat näitä monen kilometrin pituisiä vaellusreittejä, joiden vierellä koko ajan virtaa soliseva vesi. Levadat alkavat usein vesiputouksista ja ovat reittien määränpäänä. Tänään liikuimme vain pienen matkan, kolmisen tuntia, mutta sekin oli hyvin antoisa kokemus, ja vei koko ajan ylemmäs vuoren rinnettä. Palasimme samaa reittiä, sillä pimeys uhkasi ja se täällä lankeaa nopeasti. Vielä on pari viikkoa aikaa tutustua moniin rinteisiin, kirjoitustöiden ohella.

AURINGONPIMENNYS 6.1.2019
Tänään aamupäivän meditaatiossa sain ohjeita tulevaa pimennyshetkeä varten. Aurinko pimenee toisella puolella maapalloa, mutta kuten aina, sen vaikutus leviää kaikkialle. 
Pimennyspäivälle osuu myös tuo aiemmin kertomani mustan ja valkoisen kuun oppositio ja muitakin voimakkaita astrotapahtumia. 
On odotettavissa voimakas pimennysenergia, virtaus galaksin keskuksesta näiden astrotapahtumien voimistamana. Ja jälleen kerran, mitä puhtaampi on astiamme, sitä tietoisemmin voimme tuon virtauksen vastaanottaa. 
Yläkerta ohjeisti pidempään meditoimiseen kuin normaalisti näiden tapahtumien yhteydessä. Koska h-hetki on yön pimeinä tunteina, on paikkakin valittava sen mukaisesti. Me olemme ulkona puutarhassa, mutta kotisuomessa se ei ole mahdollista. 
Suomen aikaa h-hetki olisi 3.28 ja siitä laskettuna olisi hyvä aloittaa hiljentyminen, vastaanottaminen jo puoli 3 ja jatkaa sitä puoli viiteen. Tämä ohje kaikille niille, jotka pystyvät olemaan skarppina pari tuntia. 
Kristusverkkoon yhtyminen meditaation alussa ja pyyntö saada hyödyttää omalla työllä suurta kokonaisuutta ja ihmiskunnan Valon polkua. "Palvelen Valoa, Jumalaa" -idealla.

Me pidämme täällä tilaa yllä, kaikkien sielujen ja kokonaisuuden tähden. Teemme sen, mihin pystymme ja mihin oma tilamme yltää. Ja niin myös jokainen teistä, jotka hereillä olette. Kiitos siitä!

avaruus_2.jpg

you-are-here.jpg

Talvipäivän seisaus 22.12.2018

Tiistai 18.12.2018 klo 21:35

Talvipäivän seisaus on tänä vuonna 22.12. klo 00.23. Konkreettisella tasolla se tarkoittaa sitä, että päivä on lyhimmillään tuolloin ja alkaa jälleen pidetä sen jälkeen.

Kuten aiemminkin, tarkastelen hiukan seisaushetken teemoja ja sitä, mihin tuolla hetkellä olisi hyvä keskittyä.
Tämän vuoden seisaus päättää yhden pidemmän syklin ja aloittaa uuden. Uusi ajanjakso on hiljalleen alkanut muotoutua elokuun pimennyksistä lähtien. Olemme hiljalleen rakentaneet uutta pohjaa tuleville ajoille ja tämän seisauksen yksi teema onkin miettiä, mitä olisi oma palikka tähän suureen kokonaisuuteen, mistä olisi vielä hyvä vapautua, mitä saattaa loppuun ensi vuoden aikana. Mikä vielä sitoo minua niihin värähtelyihin, jotka estävät kehitystäni..
Näitä olisi hyvä miettiä jo ennen seisaushetkeä ja pyytää niihin vapautusta vaikkapa torstain healingin yhteydessä: Pyydän saada vapautua näistä ja näistä haitallisista/polkuani estävistä siteistä/ohjelmoinneista jne. Sitten luoda omaa ja kokonaisuuden parasta h-hetkellä. Mahdollisimman korkea, pyhä olotila tuolla hetkellä mahdollistaa Keskuksen vuodatuksen vastaanottamisen. Puhdas astia voi jälleen täyttyä uudella energialla.

Ehdotuksena tulee, että eri ryhmissä voisi ennen h-hetkeä tehdä pienen rituaalin, jossa jokainen kirjoittaa lappuselle oman lahjansa kokonaisuuden hyväksi. Lopulta kaikkien lappuset kerätään yhteen ja "ojennetaan" Yläkerralle. Yhteinen pyyntö meditaation hetkellä saada olla osana parempaa tulevaisuutta ja valoisampaa ihmiskuntaa omalla panoksellaan, omilla kyvyillään. 

Seisauksen energiat ovat vahvat ja tukevat yhteyttä Äitimaahan, joten Hän on aktiivisena mukana tässä uuden luomisen prosessissa. Totuus, yhteinen päämäärä ja sen toteuttaminen ovat edelleen yhteisenä suuntana. Vapautumalla turhista esteistämme löydämme lopulta sen henkisen vapauden, jota jokainen sielu maan päällä kaipaa.

Me olemme pienen ryhmän kanssa Bosnian pyramidien luona saattamassa loppuun nelivuotista jaksoa, joka syyspäivän tasauksena 2014 siellä alkoi. Ympyrä sulkeutukoon ja uusi aikakausi alkakoon. Olemme niissä maisemissa, mutta kuitenkin yhtä teidän kaikkien kanssa. Aloitamme meditaation/hiljentymisen noin puoli tuntia ennen h-hetkeä, eli noin puolen yön aikaan ja jatkamme kello yhteen. Iloa hetkiin!
IMG_3515_12.JPG

Musta ja valkoinen kuu

Sunnuntai 16.12.2018 klo 18:26

Tämän kertainen blogini kertoo venäläisen astro-tvn Pavel Globan youtube tiedotteesta. Ystävämme Leena Junttila on kääntänyt tekstin meille.
Minulle tämä astrokuvio toi vahvistuksen niille aikatauluille ja tälle erikoiselle energialle, joista Auttajamme ovat meillekin kertoneet.
Viime keväänä he alkoivat puhua noin kahden vuoden siirtymäajasta, joiden aikana meidän olisi tehtävä kovasti töitä, matkustettava ja jaettava informaatiota. Sen jälkeen tilanne muuttuisi ja voisimme ns, asettua paikoillemme ja työ tapahtuisi keskuksestamme käsin. Saimme myös infoa, että keskuksemme paikkakin tulee muuttumaan parin vuoden sisällä. Tottahan on jo nyt, että tilamme ovat käyneet aivan liian pieniksi tämän kolmen vuoden aikana, jotka Taalintehtaalla olemme olleet.

Auringonpimennyksestä alkaen, viime elokuussa saimme jatkuvasti viestiä, että muistuttaisimme ihmisiä tämän ajan tärkeydestä ja siitä, että tuleva aika ei välttämättä ole helppo. Marsin kuvio tuolloin nousi monesti esille ja sen energioista puhuimme moneen kertaan. Tämä siitä syystä, että jokainen ottaisi vastuun omista energioistaan, ettei vain lisäisi omalla negatiivisuudellaan jo tulen arkaa energiakasaumaa. Rukoukset ja jatkuva yhteys Yläkertaan ovat aina tarpeellisia ohjeita meilläkin.

Ikävä sanoa, mutta tämä aika on pimeyden otteen tiivistymistä, jos emme ole hereillä ja oma käsi enkelin kädessä kiinni. Maailman tapahtumat näyttävät joka päivä, mitä kollektiivinen ihmistietoisuus luo ja on luonut vuosikymmeniä, satoja ja tuhansia vuosia.
Pimeyden ja negatiivisuuden kieltäminen ei ole vastaus, vaan sen transformoiminen valoksi. Yksilö yksilöltä heräten ja henkisen työn aloittaen voimme muuttaa voimakkaiden astrotapahtumien vaikutuksen rakentaviksi, eikä kärsimyksen kautta niin kuin aina ennen..

Tässä tämä astrologinen katsaus Venäjältä.

Pavel Globa Syksy 2018 KOHTALOKAS VASTAIKKAINASETTELU

MUSTA JA VALKOINEN KUU

GLOBAn ennuste tuleville vuosille   (venäläinen astrotv)

Tämä on harvinainen ja astrologien todella vähän tutkima ilmiö, jota ovat tutkineet mm. muinaispersialaiset astrologit.

Kahden ns. fiktiivisen planeetan eli Valkoisen ja Mustan Kuun vastakkain asettuminen, oppositio. Ilmiö tapahtuu kerran 33 vuodessa  ja muinaiset sivilisaatiot liittivät sen ns. ”eettiseen imperatiiviin” ts. hyvän ja pahan taisteluun. Tämä näkyy yleensä maan päällä konkreettisina tapahtumina, maailmanlaajuisena Hyvän ja Pahan  taisteluna, enkeleiden joukkojen ja saatanallisten voimien taisteluna.

Valkoinen kuu – Selena, Arta – Valon polku, astrologinen sykli on n. 7 v.

Musta kuu – Lilith, Drudzh – saatanallisen valheen ilmentymä, totuuden vääristäminen, astrologinen sykli on n. 9 vuotta

Vastakkainasettumisen aika 33 v. tuo mieleen Jeesuksen elinajan.

Nyt elämme jälleen tuollaista aikaa ja tämän kertaisten vastakkainasettelujen sarja alkoi 18.9.2018

Ilmiö heijastuu maan päällä poikkeuksellisina, apokalypsin tapaisina tapahtumina, kriittisenä pisteenä, jolloin ihmiset joutuvat valitsemaan hyvyyden ja pahuuden välillä ja ihmiskunta joutuu valitsemaan seuraavan ratkaisevan askeleen.

Tapahtumia edellisinä kertoina, kun vastakkainasettelu oli aktiivisena:

1917 maaliskuu

johti poliittisiin mullistuksiin – 1. maailmansodan päättyminen, vallankumouksia, maailman kahtiajakautuminen

1951

mm. Korean sota, Stalinin kuolema ja järjestyksen muuttuminen

 1985

sosialistisen leirin kaatuminen, politiikassa uudet hahmot ja uudet pelisäännöt

Aikaisemmin historiassa nähtiin vastaavien vastakkainasettelujen läheisyydessä Rooman kaatuminen, islamin synty, luonnonmullistuksia, epidemioita.

Uusi, tilalle tullut järjestelmä ei ollut aina ihana, mutta se oli yksiselitteisesti erilainen.

Mitä uusia pelisääntöjä on tulossa tämän opposition seurauksena?

Nyt on alkanut sarja vastakkainasetteluja, joka jatkuvat vuoden 2020 alkuun saakka.

Ts. v. 1985 voimaan astuneet ”pelisäännöt” ovat nyt muuttumassa (muuttuvat 2020 mennessä) – ihmiskunta siirtyy elämään uuteen erilaiseen maailmaan, jota hallitsevat erilaiset voimahahmot ja erilaiset säännöt. Millainen maailman se tulee olemaan? Se selvinnee lähitulevaisuudessa.   

Planeetat ovat myös muodostaneet Suurristin yhdessä kuunsolmujen kanssa ja se vahvistaa tapahtumien kohtalokkuutta. Tähän kuvioon liittyy myös Marsin energia, mikä ei tarkoita pelkästään sotaisaa energiaa, vaan myös voimakasta tarvetta muuttaa asioita. Ihmisille syntyy halu elää uudella tavalla, etsiä uusia polkuja, uusia standardeja. Huom. myös muutama kuukausi sitten tapahtunut Marsin oppositio. 

Nyt on odotettavissa laadullisia muutoksia valtioiden rakenteissa v. 2019-2020 alkuun saakka. Lopullisen silauksen muutokset saavat 2020-2021 jolloin Jupiter ja Saturnus yhdistyvät samassa Vesimiehen merkissä, jossa tämä Mustan ja Valkoisen kuun oppositio tapahtuu.

Tapahtumat voivat kärjistyä ja tuoda katastrofaalisia muutoksia, vrt. 1917-1918 vuonna, jolloin oli myös tämä Ristin merkki taivaalla.

Monesti ennen näitä isoja muutoksia annetaan merkkejä ja varoituksia. Esim. v. 1917 oli viiden kuukauden kestävä Fatiman Neitsyt Marian ilmestys (löytyy paljon kuvauksia). Neitsyt Maria ilmestyi kolmelle lapselle ja monet ihmiset näkivät tuolloin valoilmiöitä. Fatiman Neitsyt Marialta on tullut kolme viestiä, joista viimeistä ei ole julkaistu – onko se kenties varoitus?!

Tehostetun ”puolustuksen” avulla, mm. rukoilemalla yms. voi tapahtumaketjua kääntää parempaan suuntaan, vaikka tämä suuri Taivaan Risti on jo muodostettu.

Tärkeät päivämäärät, jolloin Musta kuu on täydellisessä oppositiossa Valkoisen Kuun kanssa:

15.12.2018

6.1.2019   HUOM! Osuu auringonpimennyspäivään!!

24.3.2019

16.6. 2019

16.10.2019

24.12.2019 (ennen Auringonpimennystä 26.12.)

2.3.2020 vastakkainasettelu on lopullisesti ohi, siihen saakka epävakauden aikakausi

Seuraava mustan ja valkoisen kuun oppositiojakso alkaa 20.3.2050.

 

Tässä linkki venäjänkieliseen videoon 

 

 

 

 

Matkalla jälleen

Maanantai 5.11.2018 klo 14:45 - Eija

Tänä maanantaina paistaa ihana aurinko ja maailma ympärillämme näyttäytyy niin valoisana ja uskomattoman kauniina. Takana on tiivis messuviikonloppu Joensuussa ja me olemme matkalla kotiin päin. Jyväskylä häämöttää jo edessä, mutta matkaa kotiin on vielä monen tunnin verran. Meidän elämää.. jo monen vuoden ajan.
Minun mieleni on hiukan apea tästä kauneudesta huolimatta. Se syvä suru, jota olen jo lapsesta saakka tuntenut tämän ihanan planeetan tähden, yrittää pintaan. Puhdistan omaa värähtelyäni tässä ja suljen itseni kollektiiviselta energialta. 
Niin paljon ikävää tapahtuu ihmiskunnan tasolla, mutta uskon meidän kaikkien kykyymme luoda parempaa joka päivä. 
Puhuin messuilla hetkisen yhteysmeditaationi alustuksessa, että olisi niin tärkeää meidän kaikkien yhdistyä ja koota voimamme, osaamisemme, viisautemme ja alkaa ihan konkreettisellakin tasolla alkaa luoda uutta elämisen mallia. Se tapahtuu omien valintojen ja esimerkin kautta. Hljentymishetki oli hieno ja luomamme yhteisenergia kohosi huimasti. Valon Auttajia oli paikalla ihan tungokseen saakka ja rakkautta valutettiin uskomattomat määrät kaikille osallistujille. Kiitollisuutta... 

Meillä on paljon ystäviä ja kanssakulkijoita Ruotsissa. Siellä on toimivia ryhmiä ja innokkaita oman värähtelyn kanssa työskenteleviä. Ruotsin yhteiskunnallinen tilanne on viime vuosien aikana mennyt hurjaa vauhtia alamäkeen ja selkeästi voi todeta, että siellä varaudutaan jonkinlaiseen tulevaan kriisiin. Yhteiskunnan taholta on viime vuodet annettu ja jaettu koteihin paljon ohjeita, miten tavallisten svenssonien olisi varauduttava kriisin sattuessa. Viimeinen julkilausuma on parin viikon takaa ja se koskee esim hallituksen työntekijöiden uudelleen sijoittamista "krigsplacering" kriisin varalta. Suunnitelma täytyy laittaa käytäntöön viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Yhteiskunnan romahtaminen, pankkikriisi.. ?? Mitä sitten rapakon takana odotetaan tapahtuvaksi, vaikuttaa varmasti Suomeenkin. Norja on jo omalla tavallaan varautunut ja ulkoministeri on jo kauan sitten ilmoittanut sulkevansa rajat ruotsalaisilta palkolaisilta kriisin alkaessa. Suomessa Svea mamman todellisista tapahtumista ei juurikaan uutisoida, miksiköhän...? 
Siellä on myös ollut viime vuodet paljon liikettä ulospäin. Tavalliset ruotsalaiset muuttavat ulkomaille ja monilla on syynä sisältäpän tuleva uhka. Pakolaisongelma, terrori-iskut ja liian suuri sallivuus ovat jo syviä ongelmia, joita alkuperäisasukkaat joutuvat katsomaan uskaltamatta nostaa ääntään esille. Sielläon puuhattu myös lakia, joka vaikuttaisi niiden  eläkeläisten veroihin ja eläkkeisiin tuntuvasti, jotka muuttavat ulkomaille ensi kevään jälkeen (30.3. nousee esille jonkinlaisena rajapyykkinä). Selvästikin poismuuttoa yritetään näin rajoittaa ja ehkäpä estää kokonaan? 
Yhteiskunnassa muhiin pommi, joka purkautuu minä hetkenä hyvänsä, on tiedostavien svennssonien näkemys. Ja kun se purkautuu, se aalto leviää, ehkäpä muuallekin kuin vain Suomeen. 

En lähde arvailemmaan, onko sattumaa, että tähän samaan aikaan Suomen Lapissa on suurharjoitus, jossa Naton joukot "harjoittelevat" ei -nato maan kamaralla. Jenkkien raskasta pommituskalustoa ja tuhansia Naton sotilaita... 

Oma sydän kääntyy Äitimaan puoleen, anteeksi pyytäen.. me jatkuvasti horjutamme herkkää tasapainoa, toimimme itsekkäistä, negatiivisista lähtökohdista käsin ja uhmaamme Äitiämme, tuhoamme omaa kotiamme.

Me voimme tehdä vain oman osamme, jotta ihmiskunnan kelkka kääntyisi ja loisimme hiljalleen kollektiivisesti, yksilö yksilöltä uutta maata, korkeampaa ihmiskuntaa.
Tiedän, että monet valitsevat keskittyvänsä vain hyvään, ja se on varmaankin ihan ymmärrettävä vaihtoehto ja itsesuojelun nimissä tapahtuvaa. Monet kuitenkin kokevat, että tärkeää on tietää, mitä kulisseissa tapahtuu ja tahtovat "taistella" positiivisella energialla sitä vastaan. Me mukaan lukien.

David Icke kertoi Tukholmassa paljon totuutta, mutta hän ei antanut oikeastaan mitään työkaluja luoda parempaa ihmiskunnalle. Hän sanoi, että lakatkaa tottelemasta, kuunnelkaa sydäntänne.. Hyviä ja positiivisia neuvoja, mutta miten? Moni poistui luentosalista vihaisena ja turhautuneena. Paljon ruotsalaisille tyypillista diskussunia kuultiin ala-aulassa ja ovien ulkopuolella. Vihan lietsominen totuuden nimissä on hurja juttu ja täytyisikin antaa työkaluja vihan transformoimiseksi... 
Me olemme tavanneet Icken managerin muutamia kertoja ja hän etsii nyt mahdollisuuksia yhteistyöhön. Hän on sympaattinen ja tietoinen sielu, alunperin Chileläinen. Me jäämme odottamaan ja katsomaan, miten Yläkerta asiat järjestää. Ehkäpä suurempi henkinen "vallankumous" on viriämässä ja yhä useammat sielut liittyvät yhteen yhteisen työn kautta. Se olisi positiivinen muutosvoima, rakkaudellinen, myötätuntoinen ja kokonaisuuden edut huomioiva. 

Pilvet ovat kerääntyneet Jyväskylän ylle, mutta aurinko puhkoo sinnikkäästi säteitään harmauden lävitse, välillä räväyttäen itsensä kokonaan näkyviin. Symboliikkaa ihmiselämästä.

Näihin sanoihin, säveliin, kuulemiin ja näkemiin. falco_tinnunculus.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=lm3QaXbQUaA

Teemana luottamus

Maanantai 13.8.2018 klo 20:28

Norjan ryhmämatkan toinen yksi vahva teema oli myös luottamus. Ryhmässä oleminen, jakaminen, muiden huomioinen ja läsnäolo vaativat luottamusta. Monilla on ns. huonoja kokemuksia ja vaikeuksia olla avoin ja luottavainen omien herkkien kohtiensa kanssa. Matkalla saatiin hyviä ja positiivisia kokemuksia ryhmän tuesta ja myötätunnosta ja se varmasti lisää luottamusta näihin ystäviin ja yleensäkin hyvyyteen ihmisessä. Omia turvarajoja siis laajennettiin ja tultiin silti hyväksytyksi ja moni uskalsi myös olla läsnä toisen vaikealla hetkellä. Juuri niin kuin kuuluukin..

Laajemmin luottamusteemaa nostettiin esille,  kun kyselin matkamme palautetta Yläkerrasta. 
Monet ihmiset kokevat vahvan luonnon, meren voiman ja maiseman karuuden puhdistavana ja rauhoittavana. Tulee turvallinen ja ihana olotila. Kokee yhteyttä luontoon ja Äitimaahan. Nousee halu jäädä tai jopa muuttaa tänne Äitimaan voimapaikkaan.

Maan päällä sielut ovat harjoitelleet luottamusta elämään ja Yläkertaan Äitimaahan luottamisen kautta. On opittu luottamaan, että maa antaa turvaa, suojaa ja ravintoa. Se on ollut polku oppia luottamaan Yläkertaan, Jumalaan. Kun ihmiset vähitellen ovat menettäneet yhteyden luontoon, suuri osa on myös kadottanut luottamuksensa tuohon Korkeimpaan voimaan.
Siksi tällaisissa paikoissa, missä luonto on vahvaa, voimakasta ja myrskyjen piiskaamaa ja oma pienuus läsnä, voi sielussa herätä muisti, mikä herättää luottamuksen kaipuun ja ikävän. Moni kokikin, että Norjan vuonojen karuille rannoille olisi hyvä jäädä, että Jumala olisi siellä lähempänä ja oma olo parempi. 
Se mitä energiatasolla tapahtuu tällaisessa paikassa, on karun maan tallentama muistin läsnäolo, joka herättää myös ihmisen sielussa muistin, joka oikeasti on Jumalan kaipausta, ei tämän maan kaipausta.
Meidän sielumme muistaa tuon turvan, jota luottamus maahan toi, mutta kaipauksen kohde ei ole maa, vaan Jumala. 
Me emme voi palata aikojen alkuun, vaan nyt meidän on etsittävä se turva ja luottamus arjessamme Yläkerrasta ja tuotava se omaan elämäämme, missä sitten olemmekin. Emme voi paeta tähän avaruuteen ympärillämme, vaan se on löydettävä sisältämme, vaikka sielumme kuinka tänne ikävöisi.

Hiljaiset hetket tai pidemmät retriitit näissä Äitimaan voimapaikoissa ovat kuitenkin tarpeen. Me voimme niissä vahvistaa omaa luottamustamme elämään, Yläkertaan ja saada sisimpäämme voimaa etsiä sitä samaa arkipäivässä. YK suositteli pieniä, muutaman päivän retriittejä kaikille, jotka kaipaavat, mutta ymmärryksellä, että muutos on tie eteenpäin. Kiinnipitäminen maasta ja hetkistä pitää paikoillaan, eikä anna mahdollisuutta muuttaa niitä kohtia, jotka muutettava on. Kukin reppunsa mukaisesti. 

Me olemme lapsia, joiden kaipuu on ilmentää Henkeä kehossa ollessamme. Kaipaamme Isän antamaa turvaa ja Äidin antamaa kotia. Äitimme antaa meille kehot ja kodin ja Isämme puhaltaa kaikkeen elämän. Meidän tehtävämme maan päällä on pitää tuo elämän liekki hengissä ja lisätä sen voimaa elämässämme. Näin saamme turvan ja voimme elää luottavaisina, mitä elämässämme tapahtuukin. 

Äitimaa. Isä Taivas. Kiitos.

Maailman laidalla

Maanantai 13.8.2018 klo 17:17 - Eija

Matkalla maailman laidalle

Tämän kertainen matkamme suuntautui koko Suomen läpi aina Jäämeren rantaan saakka.
Kuten aiemmin jo kerroin, monia syviä teemoja tiivistyi tähän aikaan ja myös tähän matkaan. Henkilökohtaisia teemoja oli monella matkaan osallistuneella ja monia ilon ja oivalluksen hetkiä koettiin yhdessä ja omassa rauhassa Yläkerran kanssa. 

Suurempaa kuvaa, ikiaikaista väärää ohjelmointia myös oman työmme kautta puhdistettiin. Ikiaikainen teema näyttäytyi meille jo reilusti ennen tämän matkan alkua. Meitä on vuosien varrella pommittanut mm. sähköpostein eräs uskon"lahko", kristityt ihmiset. Emme ole aiemmin vastanneet kovinkaan innokkaasti, sillä ymmärrämme, ettei yhteistä kieltä ole kovinkaan helppo löytää, koska meidän ajatusmaailmamme on niin erilainen ja laaja, ettei sitä siihen perehtymättä ole mahdollista ymmärtää. Kun on jo oma, peruskristillinen näkökulma asioihin, ei tahtoa perehtyä toisenlaisiin maailmankuviin ole. 
Vastasimme tällä kertaa kuitenkin hiukan enemmän ja pyrimme kertomaan omasta elämäntavastamme ja sillä tavalla yritimme puhdistaa niitä monia vääriä olettamuksia, joita he pitivät totena, vaikka eivät ole koskaan keskustelleet kanssamme.
Tiesimme kyllä ns. hakkaavamme päätämme seinään, sillä tuominta tuolla puolella, näillä nimenomaisilla ihmisillä oli jo vahvana olemassa, meitä kuulematta. Uhkailuja, tarvetta konkreettisesti puuttua meidän elämäämme ym., on ollut heidän tapansa osoittaa ymmärrystään lähimmäisen rakkaudesta ja siitä, mitä Kristus opetti..
Älkää tuomitko, jotta teitä ei tuomittaisi. Vaikka opetamme ja elämme toisin, emme puutu kenenkään muun tapaan etsiä Jumalaa, omaa polkuaan. Niinhän sen kuuluisi olla, varsinkin uskonnon vapauden maassa. Me emme tuomitse mitään suuntausta tai uskontoa, vaan näemme ne mahdollisina polkuina kohti Valoa. Emme itse (minä ja P) kuulu mihinkään uskontokuntaan, vaikka rakastamme esimerkiksi vanhoja kirkkoja ja tunnustamme Kristuksen Jumalan poikana. MUtta tunnustamme myös Buddhan Jumalallisen opin välittäjänä ja kunnioitamme kaikkea pyhää, mitä mikä tahansa muu uskonto, taikka elämäntapa tuo.
Olemme nähneet maailmaa jo jonkun verran, ja varsinkin Patrick on kiertänyt tutustumassa maailman kaikkiin pyhiin paikkoihin ja eri uskontoihin ja ymmärrämme, että vain hedelmistään puu tunnetaan. Vahvin merkki Jumalallisen läsnäolosta on yksilön oma esimerkki siitä, miten elää ja suhtautuu muihin ihmisiin ja miten puhdistaa omia negatiivisia tunteitaan, ajatuksiaan ja toimintaansa. Ei itse omilla voimillaan, vaan Valon, JUmalan avulla. Jumala ei meillä liity mihinkään uskontoon, vaan kaikkitietävään,ikuiseen luovaan voimaan ja loppumattomaan Valon lähteeseen, joka ei tuhoa, vaan ylläpitää elämää. Tämä on "uskovaisten" mielestä meidän "syntimme", johon on radikaalisti puututtava. En tahdo tässä edes toistaa, miten kovin sanoin meitä kehoitettiin tekemään parannus ja tunnustamaan sairautemme heidän edessään..

Tämä prosessi heidän kanssaan huipentui juuri ennen lähtöämme konkreettiseen hyökkäykseen, joka kohdistui meihin, jotka asumme samassa talossa. Hyökkäys päättyi poliisin väliintuloon. Meidän kotiväkemme ymmärsi ja käsitteli tilanteen hyvin, kiitos vuosien oman henkisen työn. Se laittoi myös alulle syvemmän pohdiskelun ja ymmärryksen siitä, että tässä kohtaa juuri tämän ajan negatiivinen energia sai tiedostamattomilla sieluilla toiminnan tason aktiivisen muodon. Se oli kuin malliesimerkkinä kaikelle aiemmin blogatulle, miten negatiivinen energia nousee esille.
Me saimme syvän vahvistuksen myös sille, että tässä on kollektiivisesti paljon puhdistettavaa ja sitä työtä nousi monella henkilökohtaisella tasolla paljon esille matkan aikana. Onneksi on työkalut ja tieto siitä, että kaikki lähtee itsestä, omasta työstä ja kasvusta. 

JOtta maailma voisi muuttua suvaitsevaisemmaksi, rakkaudellisemmaksi ja tasapuolisemmaksi, on katse kohdistettava koko ajan itseen, ei siihen tikkuun toisen silmässä vaan tukkiin omassaan. Me voimme työstää omaa henkistä viisauttamme ja avata sydäntämme kaikille. Ymmärrämme myös, että hyökkäykset johtuvat yksilöistä, ei niinkään kristillisyydestä, vaikka sen alla nyt ilmeneekin. Ainahan on eri uksontojen nimissä hyökätty, kidutettu, raiskattu, murhattu sekä sodittu. Tätä kaikkea tapahtuu maailmassamme koko ajan nytkin, sillä muinoin luotua enerigaa, vihaa ja vallanhalua ei ole ihmiskunnan muistista puhdistettu. Tätä työtä teimme itsemme kautta hyvin paljon koko matkamme ajan. 

Yläkerta ohjasi meitä myös Vårdöhön, Norjan itäisimmälle rannalle. Siellä törmäsimme "vahingossa" noitavainojen muistomerkkiin, jonka Norjan valtio oli joku vuosi sitten pystyttänyt kuin anteeksipyynnöksi noille mielivaltaisille murhille ja kidutuksille, joita oli yli sata naista ja kymmenkunta miestä saanut kokea kirkon taholta keskiajalla. 
Kirkko kantaa valtavaa menneisyyden "synti"taakkaa, joka silloin tällöin edelleenkin näkyy yksittäisten ihmisten väärinä tekoina. 

Monet kokivat anteeksiannettavaa ja puhdistettavaa omalla kohdallaan, myös omaan menneisyyteen, menneisiin elämiin liittyen. Ja monet myös vapautuivat ja löysivät tien myötätuntoon ja ymmärrykseen mikä kirkon palvelijoihin liittyi. Koimme vahvasti, että vallankäyttö ja ylemmyys, jota monet kristityt ovat kautta vuosisatojen luoneet, on nyt syytä muuttaa positiiviseksi. Mutta me voimme tehdä työn vain omalla kohdallamme, putsata Yläkerran kanssa ne negatiiviset tunteet, joita kaikki tämä meissä herätti. Niin emme ainakaan ruoki tuota kirkon väärää energiaa lisäämällä vihaa, katkeruutta tai anteeksiantamattomuutta. Tämä oli uuden tason askel kaikille mukana olleille. 

Mukanamme oli myös lapsia, jotka olivat omissa touhuissaan ja leikeissään matkan ajan, mutta ehkäpä myös heille aikanaan avautuu uusi, suvaitsevaisempi näkemys ihmiskuntaan, vaikka eivät nyt osallistuneetkaan tähän henkiseen työhön. Meri ja pyöreät kivet kiinnostivat aikuisten touhuja enemmän, mutta toivomme, että jotain kuitenkin energiatasolla tallentuu ja he voivat aikanaan olla niitä isoja esimerkkejä lähimmäisen rakkaudesta myös arjen tasolla.

Auringonpimennystä lähdettiin vastaanottamaan Båtfjordin pikkukylään. Ikävä kyllä satoi vettä, eikä itse tapahtumaa voitu nähdä. Pienessä tihkusateessa kiipesimme pienen matkan, ylöspäin ponnistellen ja asetuimme rinteeseen kuulostelemaan itseämme ja hiljennyimme sisäisen äänen äärelle samalla, kun kosmos avasi voimakasta yhteyttä hienoihin energioihin. Tuo vajaan tunnin yhteinen hiljaisuus oli kaunis ja koskettava ja liitti kaikkia meitä syvemmin yhteen. Tunsin myös kaikki ne sielut, jotka tuossa hetkessä olivat kanssamme luomassa uutta ajatusta, energiaa kohti toisistamme huolehtimista.
Yhteys kotiimme, Äitimaahan, oli vahva ja pyysimme saada auttaa ja tukea myös tätä planeettaa, jotta se vielä voisi olla kotimme, vaikka me sitä emme siinä määrin kunnioitakaan, kuin kuuluisi. Rakkaus tähän uskomattoman ihanaan planeettaan, sen luontoon ja voimaan oli noissa hetkissä läsnä.
Samoin Äidin Rakkaus meitä, Hänen lapsiaan kohtaan oli suuri. Erään osallistujan sanoin: "Jag förlåter". Äitimaa tietoisuutena rakastaa ja antaa anteeksi ihmisille, vaikka odottaakin parannustamme. Myös hän on Jumalan luoma ja se viisaus on hänessä. Sen saman viisauden toivoisi olevan myös meissä ihmisissä.

Hiljentymishetken jälkeen kiipesimme vielä hiukan ylöspäin ja eteemme avautui laaja näkymä alas vuonolle ja aavalle merelle. Kulkekoon pyhä informaatio meressä kaikkialla maailman ääriin, jotta jokainen heräisi ja alkaisi Rakkauden puhdistustyön omassa arjessaan.

Lapset ja äidit nauttivat norjalaisia leivoksia vuorikiipeilyn jälkeen ja me muut, tiukemmalla ruokavaliolla olevat nautimme heidän ilostaan ja herkutteluistaan.

Matkamme oli antoisa ja varsin opettava, monella tasolla. Yhteisöllisyys, yhteen hiileen puhaltaminen sekä tuki janrakkaus välillämme, viime vuosien teeman mukaan, tuli taas kerran todeksi elettyä. Niin suuri kiitollisuus.... nämä kokemukset palkitsevat ja auttavat jaksamaan tässä haastavassa, mutta palkitsevassa työssä, johon meidät on ohjattu. Niin on monien osallistujienkin kanssa. He ovat paimenia yhteisessä laumassa, mutta välillä myös lampaita. Lammasmetafora tuli kuin itsestään kaikkien näiden Norjalaisten lammaslaumojen keskellä oleskelusta.

Ihanan karu ja kaunis luonto avautui koko ajan ympärillämme ja loppusanoiksi jaan teille Hicsin syvällisen sanoman meille, kun P kanssa tutkimme paikkoja ennen ryhmän tuloa. Tutkittavaksi myös teille kaikille, jotka tämän blogiin ääreen ohjauduitte.

"Nyt kun olette täällä maailman äärillä, eristyksissä, katsokaa, miten avaraa kaikki on."

Unkarin kuulumisia & Kesän tapahtumia

Maanantai 11.6.2018 klo 20:53

Unkarin kuulumisia
Kuuma kesä jatkuu edelleen Taalintehtaalla ja saamme nauttia siitä kotioloissa parin viikon ajan ennen seuraavaa matkaa.
Unkarin matka on nyt takanamme ja iso kiitollisuus sydämessä. Matkamme ulottui turkoosilta Balaton-järveltä Pilisin metsiin ja pikku vuorille ja näimme ihanien ihmisten lisäksi huikeita maisemia sekä paikallista henkisyyttä ihan arjen tasolla. Budabestin lähellä kyläilimme hobbiti-talossa, ja se kyllä teki suuren vaikutuksen. Talo oli maan sisään rakennettu, mutta uskomattoman valoisa katossa olevien ikkunoiden sekä siellä asuvien ihmistenkin tähden. Tämä nuori perhe oli valinnut elää niin erillään yhteiskunnasta ja niin omavaraisesti kuin mahdollista. Rohkea valinta! 
Pilisin rinteitä ravattiin ristiin rastiin etsien oikeaa kohtaa, jossa Äitimaan sydänchakran piste olisi. Saimme onneksi hienoa ohjausta (jälleen kerran) ja löysimme alueen, jota etsimme. Meillä oli mukanamme unkarilaisia heränneitä auttajia ja yhdessä kokosimme yhteen kaiken tiedon, mihin suunnistaa. Tietoa asiasta ei ole niin paljoa, ainoastaan muutama nepalilaisten munkkien ja dalai laman julkaisu Unkarin aarteesta. 
Unkarilaiset ystävämme saivat sitten selkeät ohjeet paikan varjelemiseksi ja energian ylläpitämiseksi. Palaamme sinne vielä, se on melko varmaa. 

Kesäpäivän seisaus lähestyy, mutta ennen sitä on uuden kuun hetki, joka on oivaa luomisen aikaa. Uuden kuun pv on 13.6 kaksosissa ja teemana voisi olla vaikkapa vielä hetkisen keskittyä niihin asioihin, tavaroihin ja tapoihin, jotka ovat aikansa eläneitä. Uutta, vastuullisempaa pohjaa vain rakentamaan keskiviikon aikana. 

Meidän seuraava matkamme kesäpäivän seisaushetkeä viettämään suuntautuu Laatokan Karjalaan. Jollain tapaa se nostattaa minussa samanaikaisesti surumielisyyttä ja iloa. Ei tuo seisaushetki, vaan Karjalassa olevat juureni. Isäni on karjalainen ja kotoisin Harlusta, Laatokan ylärannoilta. Niissä maisemissa olen käynyt vain kerran aikaisemmin ja tunsin siellä vahvana Äitimaan pyhän voiman ja oman yhteyteni siihen. Maaperä siellä kuitenkin kantaa suurta surua ja haikeutta, sillä niin monet suomalaiset joutuivat sieltä viimeisen kerran äkkilähtemään. Laajoilla alueilla on aika pysähtynyt, kaikki jäänyt niille sijoilleen. Edelleen aika siellä kulkee verkkaan ja siitä pidän hyvin paljon. Kävin energiatasoilla katselemassa tulevan matkamme kohteita ja odotan tätä erityisen suurella mielenkiinnolla. Luvassa on Äitimaan kertomuksia.
Ehkäpä matkan aikana tapaamme myös vanhat Pietarilaiset ystävämme. 

Kesäpäivän seisaushetki on siis 21.6. klo 13.07. Teemana tuolla hetkellä on Jumallinen yhteys minussa, Jumalan ohjauksen kuuleminen ja sen kautta muiden auttaminen, viisauden jakamine ja opettaminen. Suositellaan jotain pyhää paikkaa, portaalia tai esimerkiksi keskiaikaista kirkkoa, jonka sijainti on muinaisella pyhällä linjalla. Yhteenliittyminen on aina paikallaan kesän kaikissa tapahtumissa, sillä luomisen voimakin kasvaa yksilöiden yhteenliittymisen myötä. 

Kesän pimennyksiä

Seuraavana uuden kuun päivänä 13.7. klo 05.02 Suomen aikaa on kesän ensimmäinen auringon pimennys ravussa. Osittainen pimennys ei näy täällä, mutta kuten ennenkin, vaikutus tuntuu kyllä. Pimennyksen teema on keho-sielu-henki ja kokonaisuus meissä onkin se, mihin tulee kiinnittää huomiota. Miten ilmennät omaa korkeintasi kehon ja arjen tasolla... Kesäpäivän seisauksen teema, yhteys Jumalaan vahvistukoon pimennyksen hetkellä. Pyyntö Yläkertaan riittää. Yhdistä itsesi jumalalliseen itseesi ja polkuusi olisi teema toisilla kauniilla sanoilla kerrottuna. Veden läheisyys voimistaa hetkeä. Ennen hetkeä pyrin tyhjäämään astiani niin, että olisin mahdollisimman puhdas ja kirkas uuden hienon väreilyn vastaanottaja. 

27.7. klo 22.22 on täälläkin nähtävänä kuun pimennyksen täydellisin hetki. Kuu pimenee aina täyden kuun aikaan ja tällä kertaa kauriissa. Tämänkin hetken energeettinen vaikutus on suuri. Me voimme jatkaa kesän aiempia rajoista vapautumis teemoja ja päästä luopumaan putsaamisen kautta niistä varjoista, joita sielumme kantaa. Päästän irti, pyydän apua ja vapaudun, kiitos universumin tuen. Vapautumalla voi rakentaa uutta, vahvempaa pohjaa omalle polulleen, myös konkreettisella tasolla. Läsnäollen, tukevasti Äitimaan yhteydessä ja omasta Korkeimmastaan ammentaen voi jokainen vahvistaa jumalallista ohjaustaan, lujasti korkeammalle tasolle kurkottaen. Kollektiivienergia tiettävästi vahvistuu tänä aikana, joten sekin on hyvä muistaa, sillä sen värähtely vetää lujasti konkreettiselle tasolle jumittamaan.  Jokin korkea Äitimaan kohta meren rannalla tukee tätä hetkeä. 

Minun ohjaukseni on hehkuttanut kovasti etukäteen tätä seuraavaa auringonpimennystä leijonan merkissä 11.8. Ja h-hetki on 12.21. Pimennys näkyy ihan pohjoisimmassa osassa Skandinaviaa ja mekin suuntaamme neljänkymmenen hengen porukalla Norjan pohjoisosaan pimennystä vastaanottamaan. Vuoden teemat huipentuvat tähän hetkeen pimennyshetkeen teemalla eheydyn täydelliseksi itsekseni. Kokonaisuus, keho-sielu-henki saa lopullisen vahvistuksensa. Tulvivaa Valoa suoraan suuresta keskuksesta. 

Näistä tapahtumista jatkamme sitten kohti syyspäivän tasausta ja sen valon täyttämää hetkeä. Tasaushetken teema huipentaa entisestään tämän koko vuoden aiheita. Valaistuminen tavoitteena. Palaan aiheeseen tuonnempana. 

Nyt toivotan kaikille ihania ja valoisia kesän huippuhetkiä.

Syvään hengityksen aikaa

Torstai 31.5.2018 klo 1:57

31.5,2018

Toukokuun viimeiselle vuorokaudelle kierähdettiin tunti sitten suuren täyden kuun loisteessa. Me matkaamme kohti kotia vielä kahden ja puolen tunnin ajan. Koen täyden kuun voiman hyvin lempeänä ja suojaavana kun se valaisee tietämme. Viime viikot olemme jälleen nähneet niin monia teitä. Uuden kuun aikaan olimme vielä Ruotsin puolella ja nyt palaamme Pohjanmaalta.
Göteborgissa olimme viikon tulkintoja ja hoitoja tehden, sekä opetusta ja tietoa jakaen. Meillä oli siellä pari info-iltaa tästä putsausmetodista ja liitimme siihen tällä kertaa myös ajatuksia Illuminatista sekä siitä, miten positiivisella tavalla taistella sen voimaa vastaan. Yllätyksemme oli melkoinen, sillä se tavoitti monia uusia sieluja. Idea uusien työkalujen tuomiseen negatiivista eliittiä vihaaville, tuli Göteborgilaiselta ystävältämme, joka siellä päässä kokoaa ihmisiä yhteen putsityön merkeissä. Iltojen aikana kerroimme Hicsin avulla, miten kaikki se viha, jonka ihmiset kohdistavat negatiivista eliittiä, Illuminatia kohtaan, vain lisää niiden voimaa, jotka maailmaamme hallitsevat. Sanomamme otettiin hienosti vastaan, kiitos siitä Valon Auttajillemme, jotka ohjasivat iltojamme hienosti. Jälkeen päin kuulimme, että aiheemme oli laitettu laajastikin merkille. Ehkäpä astuimme varpaille, jotka vielä saattavat antaa kuulua itsestään. Luotamme suojaukseemme ja jatkamme työtämme.

Tiedon jakamisen lisäksi vierailimme monissa energiapisteissä, joista muutamat olivat aivan upeita. Ley-linja piste, joka tuli suoraan Stonehengestä, sekä ikimetsä-alue öljynjalostamojen välissä! Muutama keskiaikainen kirkko kytkettiin Kultaiseen verkkoon ja jatulintarhan mustan magian voima puhdistettiin yhteisvoimin. 
Sydän on niin kiitollinen tästä työstä, joka yhdistää, sitoo yhteen ihimisiä yli rajojen ja kielimuurien. Palaamme jälleen syyskuussa jatkamaan yhteistyötä Göteborskien kanssa.

Matkamme rapakon taakse poiki myös tämän iltaisen lähtömme Unkariin. Unkarissa, Budabestin ympäristössä vietämme seuraavat viisi päivää. Sielläkin on sieluja, jotka kaipaavat näitä todellisia työkaluja omaan henkiseen etenemiseensä. Teemme nyt Unkariin ensimmäisen vierailumme ja sen aikana käymme myös sen maan upeissa energiakohteissa. Nepalilaisten buddhalaismunkkien vuonna 2005 julkistaman pyhän tiedon mukaan Unkarissa sijaitsee Äitimaan varjeltu todellinen sydänchakra. Se on myös tutustumiskohteemme. Odotamme pian alkavaa matkaa innolla ja ehkäpä matkakertomustakin seuraa.

Kello on puoli 2 yöllä ja viimeisten kilometrien aikana on eteemme pomppinut monia läheltäpiti nelijalkaisia. Enkelisuojaus ja kupla auton ympärillä ovat todellakin tarpeen. Väsymys ei kummallakaan vielä onneksi paina, vaikka takanakin on lyhyesti nukuttuja öitä ja monia tapaamisia ja hoitosessioita. Jälleen kerran toteamme, ettei tätä työtä ja tahtia jaksaisi omilla voimilla eikä ilman jatkuvaa energiatukea ylhäältä. Tiedämme kyllä vanhastaan, että kun työputki heikkenee kotiin päästessä, keho ilmoittaa kyllä itsestään. Juuri nyt ei lepoon ole paljon aikaa, sillä viimeistään kahdelta iltapäivällä on startattava Helsinki-Vantaata kohti. 

Me olemme siitä siunattuja, että ympärillämme on monia ihania, uupumattomia työmme tukijoita. Kun muutama päivä sitten tuli varmistus, että lähdemme työn kanssa Budabestiin, oli kotisivuillemme jo parin tunnin päästä valmiina englanninkieliset käännökset tärkeimmistä linkeistä. Myös blogitekstit ym. kääntyvät nopeasti ruotsin kielelle, siitäkin pidetään huolta. Meitä ja tätä työtä tuetaan niin monella, pyyteettömällä tavalla, että voimme vain nöyrästi kiittää teitä kaikkia.
Kaikki tällainen vahvistaa koko ajan yhteistä päämääräämme, joka tähtää maailman muuttumiseen, kaikkien hyväksi, vain ottamalla vastuun omasta värähtelystään. 
Jokainen tuo oman osaamisensa, tärkeän panoksensa eikä kenenkään osa ole toista vähäisempi. kaikkia tarvitaan..

Jälleen kerran on aika keskittyä hengittämään syvään ja vahvistamaan läsnäoloa hetkessä.
Syvähengitys ja oman hengityksen seuraaminen sen jälkeen on parasta meditaatiota. Hetkessä oleminen taas avaa tietoisuutta omiin värähtelyihin ja niiden tunnistamiseen.
Pari viime kuukautta on kollektiivinen ajatuskenttä ollut hyvin vahva ja samalla myös siinä olevat ohjelmoinnit. Omat ajatukset ovat siis helposti voineet ohjautua ulkoapäin, ihan huomaamatta. Rahahuolet, pelot, ahdistus, välinpitämättömyys mm. ovat tyypillistä kollektiivienergiaa, joka laskee värähtelyä aktivoituessaan. Jos ei ole varma, mistä ihmeestä nämä oudot, ikävät ajatukset omaan päähän tunkeutuu, voi aina henkisten lakien mukaisesti mielessään käskeä kaikkia ylimääräisiä, ei omaan kenttään kuuluvia negatiivisia energioita poistumaan. Valon, Jumalan nimeen, kolmeen kertaan toistaen, on negatiivisen poistuttava. Samoin jos omasta mielestä lähtee negatiivinen ajatus johonkin kohteeseen, sen voi vetää takaisin mielessään anteeksi pyytämällä. Näin ei saastuta muita, vaan ottaa vastuun omista kököistään.

Tulossa on kesäpäivän seisaus 21.6. klo 13.07 suomen aikaa. Jälleen kerran voi avautua vastaanottamaan suuren keskusauringon voimaa. Teemana on jumalallinen yhteys, Jumalan ääni minussa. Odotamme voimallista vuodatusta. Suosittelemme yhteenliittymistä jossain pyhemmässä pisteessä, missä jumalallinen voima vielä vaikuttaa. Avoin, vilpitön ja luottavainen etsijän sydän on paras mahdollinen astia tuolle virtaavalle voimalle.
Puhdasta, hyvää keskikesän hetkeä kaikille! On syvään hengityksen aika.

LINNUNRADAN UUTISIA 1

Lauantai 17.3.2018 klo 12:40

Tänään 17.3. on uuden kuun päivä, uusien alkujen aika. Tämän päivän hyvyys, ilon aiheet ja kiitollisuus kantavat pitkälle ja vauhdittuvat tiistaina päivän ja yön tasatessa vuorokauden. Energiaa tiivistyy myös sunnuntaille, sillä silloin on luvassa lisää kosmista voimaa auringon kautta. Suurilla aalloilla siis kellumme lähipäivinä ja ainoa, mitä kannattaa tehdä, on antaa oikeasti virran viedä, olla hereillä ja vastaanottavaisena.

Ensi viikolla, tiistaina saavutamme jälleen vuoden ensimmäisen tasauspisteen. Kevätpäiväntasaushetki on tiistaina 20.3. klo 18.15. Silloin olemme jälleen kuulolla, herkkinä ja aistien tuon hetken virtaa maan päälle. Avaudumme ja ponnistamme tuota energiaa vastaan.
Tasaushetken piste antaa energian ja teeman tulevalle ajalle, sen mukaan mihin tähtijärjestelmään se osoittaa. Pohjoinen akseli näyttää suunnan ja ottaa ensimmäisenä sen energian myös vastaan. Vesimiehen aika on nyt ja sen ajan teemat vahvistuvat.

Viime viikkoina on paljon noussut esille uutisia, joissa kerrotaan, että magneettiset navat huojuvat jo melkoisen hurjaa vauhtia. Paljon on puhetta ja spekulaatiota siitäkin, olisiko napojen vaihtuminen nyt lähellä, vai mitä tämä huojunta enteilee. 
Koen, että suuri suunnitelma etenee omaa tahtiaan, muutokset tulevat ajallaan ja meidän pienten ihmisten tehtävä on tehdä oma osamme, sillä olemme palikoita suuressa kokonaisuudessa, jota Aurinkokunnaksi kutsutaan. Aika näyttää, mitä on tulossa, mutta on hyvä tehdä parhaansa niin kauan kuin Äitimaa vielä kulkee kanssamme tasaista polkua.

Tasaushetken energia avautuu tuhtina, kuten auttajat sen ilmaisivat. Saamme vastaanottaa tuhdin annoksen kosmoksen energiaa ja se totisesti vahvistaa kaikkea meissä olevaa. Saan viestiä, että tämä hetki voi muuttaa energiakenttää vahvasti värähtelyn nousun suuntaan. Kuin lisälahjana voimme saada vauhtia parantumisprosesseihin. Henkisenä teemana on vahvistaa tahtoa kulkea totuudessa ja valossa. Näillä sanoilla voi itse kukin lähestyä tasaushetkeä. Elementteinä ovat ilma ja tuli, joten uutta luovat ajatukset vauhdittuvat voimalla. Kannattaa siis ylläpitää itsesi parhaita ominaisuuksia ja luoda suuria, positiivisia ja yhteistä hyvää kehittäviä suuntia. Itse hetki tasapainottuu maan energialla, joten jos mahdollista, iske jalkasi kalliolle, nojaa puuhun, jos vietät hetken ulkona. Maadoittuminen on kehossa hetkessä olemista, joten kehon kautta lähdetään kurkottamaan ylöspäin.

Tässä ajassa tapahtuu siis paljon ja onkin hyvä muistuttaa itselleen, ainakin silloin, kun se rankka päivä tulee eteen, että tietoisena oleminen vauhdittaa omaa kehitystä ja valoon kulkemista. Ravistelua on ollut ilmassa, eikä välttämättä helppoja hetkiä omien tuskien kanssa, mutta ilman ravistelua ei saa uusia näkymiä itseensä. Syvältä kaivetaan, jotta totuus tulisi esiin ja pimeät kohdat puhdistettavaksi. Maailmankaikkeuden voimat ovat nyt siis entistä suurempana apunamme.

Suuret, kosmiset tuulet puhaltavat nyt meidän galaksimme ulkopuoleltakin ja niitä tiedemiehetkijn ihmettelevät. Space Weatherin mukaan hyvin hienon hienoa fotoni- ja sub-atomaarista energiaa on mitattu viime viikolla mm. kuun ympärillä. Ei siis ihme, että meidänkin magneettikenttämme reagoi. Tälläkin hetkellä se on aktiivinen ja lisää aktiivisuutta on luvassa. Aurinkokuntamme kiitää nyt vyöhykkeellä, joka on ihmiskunnalle seikkailua uudessa maailmassa, ennen kokemattomalla polulla. 

Meidän tuntemamme maailma on muuttumassa hurjaa vauhtia ja niin meidänkin olisi hyvä tehdä. Oman repun keventäminen, valon ja positiivisuuden lisääminen, kiitollisuus ja nöyryys kohottavat värähtelyä parhaalla tavalla.
Aika ja sen kokeminen muuttuu, ihmisenä oleminen muuttuu, luomisemme todentuvat nopeasti ja värähtelyymme vastataan saman tien.. muutamia kohtia mainitakseni. 

Muutos on kuitenkin yksi universaali laki eikä sitä tule pelätä, sillä se vie meitä kohti kehityksen kiihtymistä ja uusia suurempia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Valon kanssa, Rakkaudella. 

Kohti Valoa siis, kevät koittaa pian! 

Avainsanat:

Kuolemaa ei ole

Sunnuntai 28.1.2018 klo 15:58

kehosta_irtautuminen.jpg

28.1.2018

Kuoleman kohtaaminen ja tuonpuoleinen

Kuolemanlähikokemukseni

Kiidän hurjaa vauhtia valopyörretunnelissa ja tunnen, tiedostan että lentoani tuossa valoputkessa ohjaa kaksi suurta valo-olentoa. Valo-olennot, auttajani ovat kummallakin puolellani. Vauhti on sanoin kuvaamatonta, mutta en osaa määrittää mihin suuntaan kiidän. Tiedostan vain suunnattoman värähtelyn nopeuden. Ehkäpä se tosiaan on vain värähtelyn kiihtymistä ja korkeammalle tasolle siirtymistä.

Saavumme ”tilaan”, jossa on pelkkää väreilevää, kristallimaista valoa ja uskomaton rauha ja rakkaus. Tuo sama välittyy myös edelleen lähelläni olevista kirkkaista auttajistani. Koen syvää onnea ja rauhaa.

Tiedostan, että olen ”kaukana” omasta kehostani, joka tällä hetkellä makaa jossain kriittisessä tilassa, lääkärien ja hoitajien ympäröimänä. Auttajani säteilevät suurta rakkautta ja antavat minun ymmärtää, että olen kuoleman ensimmäisellä portilla. Minut täyttää suuri ymmärrys, tietoisuus Jumalasta, Rakkaudesta. Se on kaikki, mitä milloinkaan olen kaivannut.

Koko olemukseni ja sieluni pyytää, että saisin jäädä tuohon tilaan, mutta he viestivät, että minun palattava, eikä vähiten lasteni tähden, joista nuorimman eloonjäämiseksi tuolla jossain parhaillaan kamppaillaan.

Ihanat auttajani viestivät myös, että on aika näyttää minulle elämäntehtäväni. Rauha ja ilo ympärilläni tiivistyy ja pian, kuin projektiona näen tuossa tilassa seuraavanlaisen kuvan: Edessäni aukeaa pitkä pöytärivi. Tarkemmin kun katson, huomaan, ettei se pääty missään, vaan jatkuu ja jatkuu. Loppumatonta pöytäriviä peittävät valkeat, hohtavat liinat ja jokaisella pöydällä on ruskea savinen kukkaruukku ja kaikissa on suloinen, keväänvihreä pieni taimi, joissa aukeaa kaksi, kolme pientä terälehteä.

Tunnen, miten auttajani hymyilevät minulle ja viestivät sitten, että tämä symboliikka oli otettu minulle sen tähden, että he tietävät (tottakai!) rakkauteni puutarhaan ja kasveihin. He myös kertovat, että tehtäväni maan päällä on opettaa taimia kasvamaan, sillä tänä aikana ne eivät enää tiedä, miten kasvaminen tapahtuu.

Näky painuu syvälle sydämeeni ja sieluuni, mutta koen samalla suurta, musertavaa surua ja pyydän, että saisin jäädä, mutta he viestivät, että tehtäväni tähden en voi jäädä..
Yhtäkkiä Valo ikään kuin ottaa minut valtaansa ja kadotan tajuntani ja tietoisuuden tuosta tilasta ja hetkestä.

Kun sitten aikojen päästä herään leikkauksesta, en heti muista tuota tapausta, mutta kuulen lääkäreiltä, miten minun ja oman pienen ihmistaimeni hengestä oli taisteltu. Sektio oli ollut hyvin vaikea, sillä kohtuni oli supistusten aikana revennyt ja pikkuiseni oli vatsassani poikittain. Koko henkilökunnan mukaan oli todellinen ihme, että me kumpikin selvisimme hengissä, sillä yleensä molemmat menehtyvät. Muutaman päivän ajan koin erikoista kehon ulkopuolella olemista, enkä ihan ymmärtänyt, etten olekaan kuollut.
Pitkä toipuminen alkoi ja vähitellen muistini noista tapahtumista nousivat pintaan. Muistin nähneeni noin kaksitoista henkilöä leikkaussalissa sekä jossain viereisessä huoneessa vanhemman miehen, jonka polvileikkaus oli minun tähteni siirretty, vaikka sitä oli jo valmisteltu. Tarkistin tämän kaiken myöhemmin ja muistikuvani pitivät paikkansa.

Kehosta irtaantuminen ei ollut minulle ensimmäinen kerta tuolloin, mutta kuolemanlähikokemus sitä vastoin oli. Minulle avattiin tuolloin, vuonna -92 tiettyä tarkoitusta varten sellaisia ovia, jotka muutoin ovat lukittuina. Vaikka en ymmärtänytkään tehtävääni silloin vielä täysin, ymmärsin kokemani syvyyden ja tärkeyden henkiselle kehitykselleni. Sanalla sanoen, koko elämäni muuttui.

Kehosta irtaantumiset olivat alkaneet muutamaa vuotta aiemmin, oikeastaan välittömästi ufokokemukseni jälkeen. Tuo kohtaaminen ufon kanssa tapahtui kotimme lähellä ja sen sain kokea tuolloin 4v. esikoiseni kanssa. Me saimme kohdata hyvin tyypillisen valoilmiön, ufon, jonka jälkeen minun henkinen heräämiseni alkoi toden teolla. Koko yhdeksänkymmentäluku oli hyvin tiivistä henkistä opetusaikaa, vaikkakin siihen mahtuu myös yrityksiä olla ihan tavallinen äiti ja ihminen muiden joukossa. Ne yritykset kuitenkin vain pitkittivät oppiaikaani ja alensivat värähtelyäni. En enempää kerro nyt matkoistani taikka kohtaamistani tähtitietoisuuksista, sieppauksista tai muista kokemuksistani. Se voi olla toinen aihe, toisella kertaa.

Tuon kokemuksen jälkeen luin joitain kirjoja kuolemankokemuksista, mutta siihen aikaan ei kovin montaa kirjaa vielä ollut. Nykyäänhän tuollaisia kirjoja voi ostaa joka kirjakaupasta tai vaikka huoltoasemalta. Parhaimmat selitykset sain buddhalaisten bardotiloja koskevista kuvauksista.
Monet asiat silti vaivasivat minua. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Miten prosessit etenevät, miten sielun henkinen kokemus vaikuttaa jne, jne.. Tarpeeksi syviä selityksiä en kuitenkaan löytänyt ja vähitellen tuo kokemus jäi taka-alalle. Henkinen herääminen sitä vastoin ei. Voin vilpittömästi sanoa, että elämäni, käsitys itsestäni ja koko maailmankatsomukseni muuttui tuon kokemuksen ja sitä seuranneiden tapahtumien jälkeen.

Kun nelisen vuotta sitten löysin Patrickin kehittämän putsityön, alkoivat palaset hiljalleen loksahdella paikoilleen. Olimme törmänneet toisiimme näissä piireissä jo aiemminkin vuosien aikana, mutta emme olleet kunnolla tutustuneet toisiimme. Kun hän sitten toi luokseni ”mummonmökkiin” nämä työkalut, tiesin, että vihdoinkin puuttuva linkki omaan kehitykseen oli löytynyt.

Mummoilu jäi ja sain melko nopeasti astua siihen tehtävään, jonka auttajani olivat yli kaksikymmentä vuotta sitten minulle näyttäneet. Yrityksiä tehtävän suuntaan oli vuosien aikana ollut useita, mutta työkaluni olivat olleet puutteelliset. Nyt elämäni on omistettu henkiselle tiedolle ja sen jakamiselle. Todellakin yritän kertoa kaikille taimille, miten kasvaa kohti omaa Henkeä. Yritämme yhdessä Patrickin kanssa myös kastella, koulia ja vahvistaa uusia taimia, Hengen etsijöitä. Nyt vihdoin teen sitä, mitä tänne olen tullut tekemään tässä elämässä, tässä kehossa ja monen elämän kokemuksella.

Noin puoli vuotta sitten kuoleman teema palasi ja sain uutta näkemystä kuolemanjälkeisistä olotiloista ja siitä, mihin olisi hyvä valmistautua ja miten prosessi rajan takana etenee. Olin kuitenkin hyvin hämilläni, sillä monikaan nykykirja, esimerkiksi kuuluisien meedioiden tai tutkijoiden kirjoittamat eivät tukeneet minun kokemuksiani kuin osaksi. Tarvitsin lisätietoa ja kokemusta!

Yhtäkkiä syvässä meditaatiotilassa lähdin ihan ”varoittamatta” tuohon valopyörteeseen, samalla kuitenkin tiedostaen kehoni tuolilla, kaukana jossain. Koin jälleen puhdasta laajentumista ja suurta rakkautta. Valopyörre vei minut tilaan, joka kuitenkin yhtäkkiä muuttui pimeäksi ja hetken aikaa koin lähes paniikkia, sillä en tiennyt, miten edetä tuossa tilassa. Sain myös kokea, miten syvä voi olla pelko, kun tiedostaa, ettei paluuta kehoon enää ole. Koin tuon kaiken muutamassa hetkessä samalla tajuten, että tuossa tilassa olen täydellisen yksin. Hapuilin hetken ja tyynnytin itseäni rukoilemalla ja pyytämällä Valoa avukseni. Jumala auta, en tiedä mihin ”mennä”, miten edetä. Tyhjyys ympärilläni tuossa tilassa oli valtava ja todellakin täysin tyhjä. Vain minä, sieluni, joka tavoitteli Valoa, omaa Henkeäni..

Sitten avautui näkymä, jossa maapallo oli kaukana alapuolellani, kuin kallellaan ja sain tiedon, että ei olisi mitään mahdollisuutta palata enää, ei ollut enää mitään, ei kehoa, ei ”paikkaa”. Hetken rauhan jälkeen tuli jälleen hätäännys ja sitten suuri tuska, koska tiesin niin monen sielun harhailevan yksin, vailla päämäärää, kuolemanhetkellään. Enkä voinut enää auttaa, olin jo poissa. Muistin lapseni ja suruni syveni. Samalla koin, miten sielustani lähti kuin lankoja, jotka kulkivat niihin ihmisiin, joista kannoin tuolla hetkellä huolta.. muita lankoja en itsessäni havainnut. Ymmärsin, että nuo langat sitoivat eteenpäin pääsyäni, kohti Valoa ja Korkeimpaan yhdistymistä. Tahdoin vapautua niistä! Kaikki muihin ihmisiin lähtevät langat pystyin irrottamaan, mutta lapsiini lähtevät olivat niin vahvat, etten kyennyt niitä irrottamaan. Syyllisyys valtasi tilaani yhä vahvemmin ja olin vajota yhä syvemmälle suruun ja sen kautta tahmeampaan ja matalampaan olotilaan. Tiedostin silti siinä hetkessä, että minua opetetaan nyt tulevaa varten. Kuin korkeampi itseni olisi ohjannut tapahtumia sivussa..  Turvallinen olotila palasi ja samalla ympärilläni olevan tilan tiedostaminen.

Käänsin selkäni maapallolle ja tunsin, että minun olisi jatkettava matkaani tuossa kuoleman jälkeisessä tilassa. Edessäni oli kuin portti, jonka sain tietää olevan alku sille matkalle, jossa jokainen sielu käy läpi tämän elämän aikana keräämäämme ja sieluumme tallentamaamme energiaa. Minun olisi käytävä läpi tämän kertaista elämääni ja matkani alkaisi niin, että saisin ensin tarkastella kaikkein matalimmat energiani, pelkoni, tunteeni ja ajatukseni. Jos tunne saisi minusta ylivallan, oli todennäköistä, että jäisin sitä vastaavaan tilaan pitkäksi aikaa.. Olisi kurkotettava kohti Valoa uskoen ja luottaen. Ja tiesin siinä hetkessä, että tuo matka olisi jokaisen sielun yksin läpi käytävä ja ymmärrettävä omat tunne- ja ajatusenergiansa seuraavaa elämää varten. Ymmärsin, että sielumme kokemukset ovat kuin magneetti kuolemanjälkeisille tapahtumille.  

Yhtäkkiä olin sitten tietoisena omalla tuolillani ja kirkkaana mielessäni nuo kokemukseni. Ihmettelin kovasti, miten noissa muutamassa minuutissa tuolla jossain, oli kulunut yli tunti fyysisessä tilassa.
Tunsin, miten tieto kokemuksesta oli tallentunut värähtelyyni ja olin jälleen kiitollinen korkeasta avusta, jota sain.

Tein muutama viikko sitten jälleen samanlaisen meditaatiomatkan, jonka aikana entistä tarkempaa tietoa virtasi. Aihe alkoi kiinnostaa taas uudelleen ja aloin janota kokonaiskuvaa, jos suinkin mahdollista. Pyysin ymmärrystä moniin yhteneväisyyksiin, mutta myös kulttuurillisiin eroavaisuuksiin kuolemankokemuksiin liittyen. Mikä olisi totuus, se logiikka, joka ilman epäilystä tässäkin täytyy olla.
Sen tiedän, että Korkeampi Viisaus, Luova Voima noudattaa kosmisia lakeja ja kaikessa on järjestelmällisyys, ns. punainen lanka, joka näyttää sen, miten kosmiset lait toimivat. Niin ylhäällä kuin alhaalla, makrokosmos, mikrokosmos jne.. Uskon siihen, ettei ihmissielu muutu enkeliksi kuoltuaan, vaan se värähtelytaajuus, johon yksilö on yltänyt elämässään, määrittää kuoleman jälkeisen olotilan ja kokemukset, jotka on läpikäytävä. Vetovoiman laki toimii varmasti kehon ulkopuolellakin. Eihän kehokaan ole se, joka elämän aikana vetää puoleensa tapahtumia ja ihmisiä, vaan sielun tila, värähtely, oma energiakenttämme.

Tällä hetkellä kerään yhteen omia tietojani, kokemuksiani sekä muiden kokemuksia ja tutkielmia eri kirjojen kautta. Yritän saada aikaan sellaisen kokonaisuuden, jossa tuo ”punainen lanka” toimisi. Jokin suurempi logiikka, jota en vielä tavoita, vaan joka nyt on paloiteltuna eri kulttuurien, uskonnollisten ohjelmointien ja omien odotusten ja toiveiden palapeliksi. Isoja kysymyksiä on mm se, miksi länsimaissa seurustellaan kuolleiden kanssa, miksi heidät voi tavoittaa esim. meedio jostain kuolemanjälkeisestä tilasta.. miksi länsimaissa kuolleiden kanssa seurustelusta on tullut vähän kuin epäkunnioittavaa showta, mitä täällä etsitään noiden meedioistuntojen kautta.. miksi monet tahtovat takertua vainajiin.. Missä vaiheessa nuo meedioiden tavoittamat sielut uudelleen syntyvät..  Tai mikä on tuo energia, jonka meedio tavoittaa.. Mietin myös, miksi ei edelleenkään täällä vain luoteta ja uskota, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu ja sielu siirtyy eteenpäin.. Tai: miksi buddhalaiset eivät näe enkeleitä kuoleman hetkellään.. ja miksi he tahtovat valmistautua siihen koko elämänsä ajan, jos he ovat todellisia buddhalaisia.. jne, jne.. Paljon siis irrallisia paloja, jotka odottavat omaa paikkaansa suuressa kokonaiskuvassa, Totuudessa, joka on ja on aina oleva.
Minulla on itsellänikin lukuisia omia kokemuksia vainajista monien ihmisten lähellä ja olemme auttaneet heitä kohti Valoa, koska meidän kokemuksemme on, että he pyytävät ennen kaikkea apua siirtymiseensä eteenpäin. Emme yritä kommunikoida heidän kanssaan, muuta kuin joskus harvoin, kun he selkeästi ilmaisevat, että heillä on asiaa. Monet kokemukseni ovat tuoneet selvän kuvan autettavillemme niistä sieluista, jotka ovat heidän lähellään olleet. Sillä tavalla hekin ovat saaneet rauhan, kun läheiset ovat päässeet Valoon. Valoon siirtyminen on ensimmäinen askel, mutta muusta me emme tiedä, se ei ole meidän asiamme, vaan niiden Auttajien ja Valo-olentojen, jotka ovat sieluja siellä vastassa. Me vain autamme täältä eteenpäin.

Ristiriitaista tietoa on monissa kirjoissa, mutta myös samankaltaisuutta, tiettyyn vaiheeseen saakka. Työ tämän aiheen parissa siis jatkuu ja kokoan palapeliä edelleen.

Julkaisen tiivistelmäni heti, kun olen saanut palasista koottua näkyvän kuvan. Sitä tarvittaisiin tässä ajassa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Siksipä auttajani antoivat tämän hyvin suurelta kuulostavan tehtävän juuri nyt.

 

 

Avainsanat: kuolema, kuolemanlähikokemus, kehosta irtaantuminen

Vuosi 2018

Maanantai 1.1.2018 klo 2:48

Vanhan vuoden loppusanat
Vuosi on juuri vaihtunut ja kirjoitan tätä melkoisen euforisissa tunnelmissa. Meillä oli hetki sitten joka sunnuntainen healingtuntimme ja sain jälleen kerran kokea jotain, mikä saa kiitollisuudesta polvilleen.

Energia ja Valo tuon tunnin aikana oli kaiken läpäisevä ja niin kirkas, että tunsin kehossani jokaisen solun sykkivän, värähtelevän ja tärisin ja värisin sisäisesti tuon energian kulkiessa kaikkien kehojeni läpi useaan kertaan. Kohosin ja kehoni jäi tuolilleni liikkumattomaan asentoon.
Nousin yhä ylemmäksi kohti kirkkaampaa ja kirkkaampaa Valoa, joka oli kuin pyörre tai portaali. Tiedostin suuren rakkauden, viisauden ja myötätunnon tuossa tilassa. Tiedostin myös kehoni tuolillaan ja koin, miten se oli lujilla tämän korkean energian vastaanottimena.
Tietoisuuteni oli laaja, Valoa ja ymmärrystä monella tasolla. En pysty sanoin kuvailemaan kokemustani, koska sen kaltaiselle tiedostamiselle ei vain ole konkreettista ilmaisua. 
Tiedostin Itseni ja tilassa olevat Auttajani yhä vahvemmin ja esitin muutamia kysymyksiä.
Kysyin työstämme, menneestä vuodesta sekä tulevasta.. Vastaukset olivat myönteisiä ja Auttajiemme rakkaus täytti värähtelyni. 
Auttajat kertoivat myös Jeesuksesta, Hänen tehtävästään ja tästä ajasta, jolloin KristusValoa suunnattomasti kaivattaisiin maan päälle. Miten tuota Valoa voisi tuoda, miten ilmentää Kristusta maan päällä.. Miten tunnistaa tuo Valo? 
Auttajat keroivat, että tietoisuus, joka on ilmentänyt korkeinta Rakkautta maan päällä, kehossa ollessaan, on tullut keskuuteemme eri aikakausina ja yrittänyt noiden valaistumiseen saakka yltäneiden elämiensä aikana tuoda Jumalallista Totuutta ihmiskunnalle. Jeesuksena, Buddhana....
Tuo Totuus on Rakkaus. Tänä päivänäkin keskuudessamme on tietoisuuksia, jotka seuraavat Totuutta, elävät itse sitä jokapäiväisessä arjessaan ja ovat edellekävijöitä. Korkea tietoisuus, joka Jeesuksenakin eli, on tänä ihmiskunnan alennusaikana jakaantunut jokaiseen maanosaan, seitsemänä eri kehona keskuuteemme. Mutta me emme tunnista tuota Pyhää värähtelyä, vaikka se vastaamme kävelisi, sillä emme ole tavoitelleet tuota Valoa pitkään aikaan, emmekä ole etsineet Totuutta, jonka avulla sen voisimme tunnistaa. Ihmiskuntana olemme kadottaneet yhteyden Totuuteen ja Jeesuksenkin sanomaan..
Jeesus oli aikansa kapinallinen, rohkea uudistaja, sitoutunut polkuunsa ja Totuudessa elämiseen. Hänen luottamuksensa Jumalaan, Lähteeseen oli sataprosenttinen. Tänä päivänä voimme etsiä Hänen kaltaisiaan keskuudestamme. Kuka henkinen opettaja täällä meillä pohjolassa, Amerikassa, Intiassa, tai missä vain, elää Totuudessa, Jumalaan sataprosenttisesti luottaen, Sanaa ja ohjausta seuraten.. Voimme etsiä näitä tämän ajan uudistajia, edellekävijöitä, "kapinallisia"  Sanan saattajia ja seurata heitä.
Rohkeus elää Totuudessa on heidän soihtunsa, jota seurata. Rauha heidän lähellään on varmuus, johon voimme luottaa. Voima heissä on Lähteen Valoa, joka poistaa pelkomme. Rakkaus heissä on lupaus, jota olemme etsineet. Ikiaikainen, Jumalallinen Totuus on polku, jota he avaavat muidenkin kulkea. 
He ovat jo täällä keskuudessamme ja ehkäpä he jo kantavat soihtua, jossa Valon nimi loistaa.. Olemmeko niin rohkeita itse, että uskallemme olla aikamme kapinallisia, uuden luojia ja soihdun seuraajia...

Palasin vastahakoisesti kokonaan takaisin kehooni tuon Valokylvetyksen jälkeen ja varmuus Itsestäni oli jälleen vahvistunut. Olen matkalla sinne, minne sieluni kartta oli ennen tämän kertaista syntymääni piirretty. Kuorin itseäni kerros kerrokselta, sitoutuen yhä syvemmin Valon palvelukseen. Seuraten soihtua, joka minun edessäni loistaa. Kiitollisena siirryin uuteen vuoteen.

Vuosi 2018, alkusanat
Tämä vuotemme nousee jälleen eteeni uuden energian kanssa. Nyt vielä aavistuksena, mutta nopeasti vahvistuen. Tammikuu nousee vahvana eteeni ja kantaa melkoista kaaosnenergiaa, joka vielä helmikuussa vahvistuu. Uuden vuoden ensimmäiset viikot haastavat meidän kaikkien tasapainoa, sillä kollektiivinen värähtely on matalalla ja niin moni kantaa tarttumapintaa sen matalampiin energioihin. Pysyäksemme itse tasapainossa ja korkeammalla värähtelyllä meidän on oltava hereillä. Muuten kollektiivipyörre imaiseen meidät mukaamme ja vaikka luulemme ajattelevamme, tuntevamme ja reagoivamme ihan itse, massaenergia onkin se, joka meitä ohjaa. Nämä ovat sortumisen mahdollisuuden viikkoja, mutta hereilläollen voimme välttää oman putoamisen ja raskaan uudelleen kapuamisen. 
Alkuvuodessa on lisäksi nuo kaksi pimennystä, joista täydellinen kuunpimennys päättää tammikuun. Pimennys osuu meidänkin asteillemme ja tarkka ajankohta on 31.1. kuun noustessa. Etelä-Suomessa noin puoli 5 aikaan illalla.
Kuunpimennys tapahtuu aina täydenkuun aikaan ja tällä kertaa se osuu leijonaan. Koen, että tämä on jatkoa viime kesän pimennysenergioille ja etsii edelleen puhdasta palvelemisen iloa, tahtoa ja nöyryyttä. En siis edelleenkään ole mikään ammatti-astrologi, vaan otan vastaan tietoa, jota minulle auttajilta annetaan. Esiin nousee varmaankin juuri tuo pyytettömyys ja ilo palvella paremman maailman ja ihmiskunnan hyväksi. Se nostaa esiin nöyrän, mutta itseensä uskovan voiman, joka avaa uusia tapoja olla muiden auttaja. Omat vahvuudet, lahjat ja tieto tulevat yhteisen päämäärän ja muutoksen hyväksi. Voisi olla hyvä siis pohtia omia kompastuskohtiaan ja intoaan soihdunkantajana.. miten palvelen, mihin valjastan oman osaamiseni, vahvuuteni ja intohimoni? 
Lapin maisemissa voisi olla hyvät voimat tukemassa pimennysenergiaa..
Auringonpimennys vesimiehessä on 15.2. ja tuolloin oivalliseksi pimennysenergian kohtaamiseksi näytettiin meren läheisyyttä. Me aiomme suunnata jollekin saarelle ja mitä lähemmäksi päiväntasaajaa on mahdollista matkustaa, sitä voimakkaampi on pimennyksen energia. Pimennys ei näy Euroopassa, vaan Etelä-Amerikassa, Antarctiksella ja Tyynellä Valtamerellä, mutta päiväntasaajan suuntaisesti se leviää nopeasti koko pallon ympäri. Pimennysenergiaa laskeutuu maljoihimme sillä vahvuudelle, millä sen pystymme vastaanottamaan. 
Vuosi jatkaa kulkuaan kohti kevätpäiväntasausta maaliskuussa. Sen hetken kohtaan laskeutuu harmonia, joka kuitenkin kestää vain hetkisen, sillä huhti-toukokuu nostaa jälleen kaaosenergiaa esille. Näkynä tulee valtaisia vesimassoja.. kuohuvia tunteita...
Kriittisimmät kuukaudet kuitenkin nousevat esille elo-syyskuuksi. Tuon ajankohdan sanotaan olevan jollain tapaa ratkaisevan, globaalissa mittakaavassa. Eikun kädet ristiin siis ja ahkeraa omaa puhdistus- ja värähtelyn kohotustyötä ennen noita loppukesän hetkiä. 

Vuoden 2018 teema
Tämä vuotemme kantaa laajentumisen ja uusien ajatusten teemaa. Tämä on toki suppeasti ilmaistu, mutta tiivistetysti suunta on tämä. Tämä vuosi on tottakai jatkoa edellisen vuoden  yhtenäisyys, omasta tahdosta luopumisen teemalle. Laajemman kokonaiskuvan näkeminen ja siihen pyrkiminen pehmeällä, feminiinisellä viisaudella voisi muuttaa ihmiskunnan suuntaa. Tähän sisältyy myötätunto, lempeä ymmärrys ja viisaus, joka perustuu kokemukseen ja Jumalalliseen johdatukseen. 
Keho, sielu ja henki teema syvenee ja haastaa meitä kaikkia olemaan voimakkaita polullamme kohti suurempaa Valoa. Lopultakin nimeäisin tämän vuoden tahdonvoiman vuodeksi, sillä sitä se todellakin vaatii, että pysyy Rakkauden polulla, sitoutuneena ja sinnikkäänä, vaikka ympäröivä maailma jatkuvasti yrittää kiskoa meitä takaisin yhteiseen uneen. Kun pysymme vahvoina, yhdessä, voimme valjastaa energiamme uusiin ajatuksiin, laajentumiseen ja puhtaaseen luomisvoimaan, joka sisällyttää päämääräänsä kaikki luodut, suuren kokonaisuuden, Äitimaan.
Tasapainoa joutuu etsimään ja vahvuutta kysytään, kun ihmiskunnan karma tulee nähtäväksi. On entistäkin tärkeämpää pitää toisiamme kädestä ja tukea kaikki lähelläolevia. Perheen ajatus tulee sekin laajentua ja lähimmäisenrakkaus ulottua muihinkin kuin omiin lapsiin, vanhempiin, puolisoihin... 
Tämä vuosi voi opettaa meitä jokaista olemaan se muutos, jota kaipaamme ja olemaan se esimerkki, jota kaikki kaipaavat. Meidän olisi ihmiskuntana kyettävä laajentamaan ajatuksiamme, käsityksiämme ja päämääräämme. 

Tämän vuoden pimennykset jatkuvat jo heinäkuussa ja lisää seuraa elokuun aikana. Kaikki, niin pimennykset, kuin tasaukset ja seisauksetkin, me voimme ottaa tietoisina vastaan ja pyrkiä niiden hetkien aikana laajentumaan ja olemaan astioita, joihin uusi informaatio voi virrata.

Toivotan kaikille Tähtipolulla kulkijoille avartuvaa ja tietoista uutta vuotta 2018! 

Kosmisia virtauksia ja Talvipäivänseisaus 2017

Maanantai 4.12.2017 klo 14:24

Kosmisia virtauksia ja Talvipäivänseisaus 2017

Missä nyt menemme?

Joulukuu on vahvojen energiapiikkien aikaa. Aurinkokunnassa liikkuu kosminen aalto, joka alkaa äänekkäänä liplatuksena ja lopulta vahvistuu suureksi vyöryksi, joka voimalla lyö rantaan. Maaplaneetta on tuo ranta.

Odotettavissa on voimakas/voimakkaita auringonpurkauksia, jotka nekin ovat saman kosmisen aallon herättämiä.
Planeettamme sisäosissa on tapahtuu liikettä. Siellä energia väreilee etsien nousukohtaa pinnalle. Ihmiskunta on kuin kahden voimavirran keskellä, muutosenergian pommittamana.

Viime vuoden joulukuussa, ennen talvipäivänseisausta, planeettaamme kiersi ennenkokematon energia-aalto, jonka alkuperää eivät tiedemiehet pystyneet paikallistamaan. Mitattuna tuo energia-aalto ja sen voimakkuus oli kuitenkin niin suuri, etteivät tiedemiehet olleet aiemmin sellaista kohdanneet. Tämän vuoden tammikuussa alkoi Schuman-resonanssi nousta ja vauhdilla!

Se nousi koko alkuvuoden uskomattomiin lukemiin, n. 50-kertaiseksi normaalista maan värähtelystä. Ja siellä on se pysynyt tämän vuoden. Schuman-resonanssihan on kuin Äitimaan sydämen sykettä, jota voidaan mitata. Tämä vuosi on ollut siis kiihtyvää maapallon sykkeen nousua. Meidän saaman tiedon mukaan tuo sykkeen nousu liittyy joulukuun 2016 energia-aaltoon. Auttajamme kertoivat myös, että tuo aalto tuli hyvin korkeasta ulottuvuudesta, maan sisäisen portaalin kautta.

Mitä tulisi ymmärtää?

Äitimaan on oma tietoisuutensa ja jatkaa omaa Jumalallista kehityspolkuaan ja kohoaa kosmisten aaltojen kannattelemana. Ihmistietoisuus saa toki Äitimaan kohoamisesta osansa ja apunsa, mutta siltikin vain niin harva sielu käyttää tuon avun hyväkseen ja ottaa vastuun omasta henkisestä kohoamisestaan. Ihmiskunnanhan tulisi kollektiivisesti valita henkinen työ/värähtelyn kohottaminen. Tämä työ on jokapäiväistä työtä yksilötasolla, jotta kollektiivinen muutos voisi tapahtua. Tämä tarkoittaa myös ihmistietoisuuden ja Äitimaan yhteistyötä, mutta sille ihmiskunta on jo aikoja sitten kääntänyt selkänsä. Ihmiskunta ei toisin sanoen ole pysynyt Jumalallisen suunnitelman toteuttajana. Liian suuri osa sieluista edelleen nukkuu ja heränneetkin usein kaihtavat lopullista valintaa, joka olisi täydellistä sitoutumista henkiseen työhön. Niin moni herännyt pitäytyy vain itseä tyydyttävissä valinnoissa, elämyksiä itsensä ulkopuolelta etsien ja henkisyys jää vain harrastukseksi. Tätä ei voi kieltää kukaan, joka on henkistä ”kehitystä” useamman vuosikymmenen seurannut. Henkinen työ on Hengen yhteyteen pyrkimistä ja tuo Henki tulisi ilmetä maan päällä kehojemme kautta. Se on työ, joka tapahtuu arjessa, se on elämäntapa, koko elämä. Suuri suunnitelma etenee, aurinkokunta ja Äitimaa sen mukana, mutta ihmiskunta odottaa edelleen lopullista valintaansa. Sitoutuuko ihmiskunta Valon kanssatyöskentelijäksi vai viekö elämää tuhoava voima sen mukanaan..

Talvipäivänseisaus 2017 ja siihen valmistautuminen

Seisaukset ja tasaukset ovat yksinkertaisesti muotoillen kuin portaaleja, jotka saavat voimansa galaksin keskuksesta. Seisauksissa energia virtaa voimalla maan päälle ja muut astrologiset kuviot sillä hetkellä tuovat siihen oman latauksensa. Puhdas astia voi tavoittaa tuota energiaa suuria määriä olemalla hereillä ja valmistautuneena tuota hetkeä varten. Muinaiset vihityt käyttivät kaikki tämänkaltaiset hetket korkeamman värähtelyn saavuttamiseksi.

Tämän vuoden talvipäivänseisaukseen mennessä tuo joulukuun kosminen aalto on kerännyt voimansa ja tuon voiman voivat sielut vastaanottaa oman henkisen kehityksensä tueksi. Joulukuun alun (3.12.) voimakas täysikuu muiden vahvojen planeettakuvioiden ohella, laittoi yksilöiden ja kollektiivin tasolla mm. astraalienergioita voimalla liikkeelle. Kaiken tämän alla on jo elokuussa alkanut uusi muutossykli, jonka tarkoitus on muutos myös konkreettisella tasolla ja koko ihmikuntaa varten. Parin tulevan vuoden aikana kollektiivin kaaosenergiat tulevat lisääntymään ja muutospainekin lisääntyy. Hienommilla tasoilla kulkijat voivat saavuttaa uutta, vahvempaa yhteyttä Valoon ja toimia sen kautta ankkureina, esimerkkeinä ja tukipilareina kuohuvassa maailmassa.

Kosmiset virrat yleensä nostavat sieluissa esille värähtelyitä, joiden on tarkoitus puhdistua ja muuttua korkeammiksi. Sama koskee myös ihmiskollektiivia. Tämä muutos ei tule odottamalla tai nukkumalla, vaan aktiivisesti Valolta apua pyytämällä. Kun värähtely ihmisen kentässä on matalampaa, se koetaan negatiivisina tunteina ja ajatuksina. Kun ne ovat aktiivisia, pyydetään heti niihin Valon apua, jotta ne puhdistuisivat pois. Tämä on työskentelyä Valon auttajien kanssa voi tuoda tässä ajassa nopeaa värähtelyn kohoamista, joka yhdistää sielun omaan Korkeimpaan Itseen, mikä taasen on linkki kaikkeen tietoon, ohjaukseen ja sielun suunnitelmaan.

Monilla on ongelmana omat halut, itsetuntemuksen puute tai sen välttely, mitä oikeasti kokee. Tai voi olla vaikeaa olla läsnä hetkissä, jossa totuus voisi tulla esille. Tästä hereilläolemisen tilasta voi kuitenkin tulla elämäntapa, joka oikeasti näkyy omassa arjessa ja kaikissa valinnoissa.

Sielut ovat täällä vapaan tahdon planeetalla kehittymässä, eivät taantumassa. Kehityspolku on vastuun ottamista omasta sielusta ja sen värähtelystä. Sielummehan on linkki kehon ja Hengen välillä. Mitä puhtaampi on sielumme pysyvä tila, sitä puhtaampa on Hengen, Korkeamman Itsen ohjaus. Vetovoiman laki pätee tähänkin. Yksittäisen sielun kehitys ja muutos kohti Valoa muuttaa koko kollektiivista ihmistietoisuutta kohti Valoa. Työ isen kanssa on työtä kokonaisuuden hyväksi.

Me olemme kaikki yksilöinä vastuussa maan tapahtumista ja siitä värähtelystä, mikä sitten konkretisoituu tapahtumina maan päällä. Ole siis se muutos, jonka tahdot nähdä. Valitse Valo, Rakkaus, Nöyryys ja Vahva tahto henkilökohtaiseen muutokseen. Ilman tuota valintaa ihmiskunta voi jälleen kerran tuhota itsensä ja tämän kauniin planeetan. Seisaushetki antaa jälleen yhden mahdollisuuden olla vahvemmin omalla polullaan.

Seisaukseen mennessä voi tehdä vielä paljon aktiivisen hereilläolemisen kautta. Kun muistaa päivittäin pyytää vaikkapa enkelten apua ihan kaikkeen, matalampien energioiden puhdistamisen lisäksi. Näin antaa Valon auttajille signaalia itsestään: Olen valinnut Valon polun, pyydän apua, suojausta, ohjausta. Tuo signaali vahvistuu lopulta yhteydeksi omaan Korkeimpaan. Seisaushetkenä se voi saada uuden, korkean latauksen Luojalta.

Tämänkaltanen henkinen työ on jatkuvaa, se on elämäntapa, koko elämä. Se ei todellakaan tarkoita ikävää puurtamista, tai omaan pimeyteen keskittymistä, vaan paljon iloa esimerkiksi itsetuntemuksen lisääntymisestä, omista oivalluksista, ohjauksen kuulemisesta. Kun värähtely kohoaa, se avaa yhä pysyvämpää yhteyttä Jumalalliseen ohjaukseen, eikä lopulta enää tarvitse miettiä, mitä elämällään tekisi, mitä valitsisi, vaan Rakkaus sydämessä ohjaa kaikkea, joka hetki.

Se on tila, jota sielut kaipaavat ja tavoittelevat. Meiltä on vain unohtunut, miten siihen pääsee. Tavoittelemme sitä itsemme ulkopuolelta ja etsimme nopeaa ratkaisua henkiseen hyppyyn. Mutta sellaista ei ole. Meidän on tehtävä työ itse, valittava henkisyys, Hengen yhteyteen pyrkiminen. Sinun Henkesi, tietoisuutesi voi olla myös muualta kuin maaplaneetalta. Alkuperäsi voi olla Siriukselta, Plejadeilta tai voit olla enkelitietoisuus. Olet unohtanut itsesi ja vajonnut kollektiivin mataliin energioihin. Ajattelet kuin nukkuva ihminen, toimit ohjelmointien mukaisesti, pelkäät olla erilainen, oma itsesi.. Ja unesi syvenee, elämä elämältä vaivut sikeämpää uneen. Mutta kaikilla on mahdollisuus herätä ja aloittaa työ! Se ei voi olla enää vain kiva harrastus, vaan se on tuotava valintoina ja tekoina joka päivään. Tässä työssä me kaikki voimme vahvistaa toisiamme, antaa oma esimerkkimme, positiivinen energiamme ja läsnäolon tukemme.

Yhteisyyden, Uuden suunnan luomisen, kokonaisuuden eteen työskentelyn ja Jumalalliseen Voimaan yhdistymisen vuosi alkaa olla ohitse. Seisauksen hetkenä voi itse kukin näyttää lopullisen valintansa luoda uutta, hyvää tulevaisuutta, transformoida elämää tuhoavaa voimaa Valoksi, joka luo ja ylläpitää elämää. Tietoinen työ ennen tuota seisaushetkeä vie sitä kohti. 

Ohjeita seisaushetkeä varten
18.28 Suomen aikaa on talvipäivänseisaushetki. Se on kuin yhtäkkinen pysähdys, silmänräpäys ajan ulkopuolella. Se on mahdollisuus Elämän Lähteeseen, Luovaan Voimaan, Rakkauteen.

Hetkeä varten on hyvä olla vahvasti vielä nämä jäljellä olevat päivät näiden muuttuvien virtausten kanssa. Voimakkaat astrokuviot vaihtelevat ja tekevät auttavaa työtään sielujen kanssa. Kukin siis kokee tämän ajan energian oman sielunsa kautta, johon on tallennettuna kaikkien elämien energia.

Itse h-hetkellä olisi hyvä meditoita vaikkapa tunnin verran ja pyytää koko olemuksellaan korkeaa apua tuohon hetkeen. On hyvä rauhoittaa hetki ihan itselle tai olla samoin suuntavien seurassa, rauhassa ja hiljaisuudessa ja lopulta vain avautua vastaanottamaan, mitä tuo hetki voi itse kullekin antaa.

Olisi hyvä olla jossain vahvassa Äitimaan energiapisteessä. Esim. kirkot, joissa vielä on rukousportaali tai kultainen portaali auki, ovat hyviä paikkoja. Tai kalliolla, metsän vahvistavassa voimassa voi myös saada tukevaa voimaa tuohon hetkeen. Veden elementti voi kuljettaa tulen energian liikkeelle panevaa suuntaa ja ilman elementti kirkastaa päämäärää.

Silti, vaikka istuisi omassa nojatuolissa, vilpittömästi tuohon hetkeen kurkottaen, sekin on rakkaudellinen valinta oman sielun puolesta. Vilpittömät pyynnöt kuullaan aina ja aina niihin myös vastataan korkeammalla energialla.

Meille suositeltiin kehon puhdistamista ja virittämistä korkeammalle taajuudelle. Kevennetty ruokavalio tai paasto, puhdistavat smoothiet, tai juomat kolme päivää ennen seisausta.

Tasaushetkellä on ”sieluntilan scannaus” ja virta vie sitten sen mukaisesti kohti seuraavaa vuotuista kosmista ”mittauspistettä”, joka on kevätpäiväntasaus. Sitä ennen on kuitenkin kuunpimennys 31.1. ja auringonpimennys 15.2.

Matkamme maailmankaikkeudessa jatkuu, aurinkokunta ja ihmiskunta kuljettaa sieluja kohti uusia virtauksia. Voin luvata, että tuleva vuosi tuo lisää vauhtia tähän matkaan. Pitäkää siis Valoa kädestä kiinni, niin ette tuossa vauhdissa niin helposti kompastu tai kaadu. Kaikki Valon auttajat odottavat pyyntöänne, joka hetki.

Rakasta itseäsi niin paljon, että annat sielullesi mahdollisuuden tässä elämässä. Se on suurinta Rakkautta, jota voit itsellesi antaa. Ja lopulta voit säteillä ympärillesi sitä Valoa, joka Lähteestä virtaa.” Hics.

Syviä messumietteitä

Maanantai 6.11.2017 klo 19:51

Viime vuodet olen kiertänyt henkisiä messuja yhdessä Patrickin kanssa ja aiempina vuosina yksin, tulkintoja tehden. Perspektiiviä on viimeiseltä kymmeneltä vuodelta tässä asiassa. Messut ovat muuttuneet vähitellen yhä enemmän sekamessuiksi ja palvelun tarjoajia alkaa olla laidasta laitaan. Kaikkea, mitä liittyy ihmisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, kauneudenhoitoon, koruihin, vaatteisiin, taiteeseen, voi tavoittaa nykyään samalta messulta. Voi sanoa, että rajat `huuhaan`ja normi hyvinvointiin liittyvien palveluntarjoajien välillä ovat kovasti kaventuneet. Tätä voi pitää tietenkin hyvänä asiana, mutta sillä tottakai on varjopuolensakin, vaikka henkinen elämä tulisikin kulkea käsi kädessä fyysisen kanssa.
Mutta jos miettii asiaa sellaisen etsijän näkökulmasta, joka tulee messuille etsimään henkistä ohjausta elmäänsä, sielu täynnä kaipausta ja kysymyksiä, voi olla vaikeaa seuloa kaikesta `sekamelskasta` sitä, mitä etsii. Hyvinvointi- ja henkiset messut ovat edelleen muotia, mutta monien henkisyyttä etsivien asiakkaidenkin mielestä ne ovat muuttuneet liian pinnallisiksi. Mitä siis voisi tehdä? On hyvä yhdistää fyysistä ja henkistä, mutta ehkäpä niille voisi olla omat osastonsa esimerkiksi, tai niille voisi olla omat kerroksensa. Toki niin kauan kuin messut ovat pieniä, sekavuus ei ole niin suuri ongelma, mutta mitä suuremmat messut, sitä vaikeampi on löytää etsimäänsä.
Messuasiakkaat ovat myös muuttuneet viimeisen parin vuoden aikana. Olemme tämän kohta neljän yhteisen työvuoden aikana kohdanneet monia henkisiä konkareita, jotka ovat ilolla ottaneet putsityön vastaan puuttuvana linkkinä arjen henkiseen työhön. Ihania, uusia etsijöitä on tullut tulkintaan ja hoitoihin ja lähteneet myös kiitellen itsetyömetodista, joka voi tuoda tuloksia. Ennen oli lähes ainoastaan naisasiakkaita, mutta viime vuosina noin yksi neljäsosa on jo miehiä! Se on hieno muutos parempaan päin.
Paljon on messuille tullut mukaan nuoria etsijöitä, sekä myös nuoria palvelujen tarjoajia. Nuoret ovat aina olleet minun sydäntäni hyvin, hyvin lähellä, sillä vuonna -92 kuolemanlähikokemukseni aikana sain tietää oman elämäntehtäväni tässä inkarnaatiossa. Se liittyi nuoriin, jotka ovat syntyneet Alcionen spiraaliportaalin aikana. Tällä hetkellä monet noista nuorista ovat 20-30 vuotiaita. Heillä on paljon tietoa ja viisautta sielumuistissaan ja erityinen impulssi syntymäaikaansa liittyen. Surullista kuitenkin on, ettei heitä ole osattu kasvattaa hnekisesti heidän potentiaaliaan vastaavalla tavalla ja siksi niin monet ovat lähes täysin hukassa oman itsensä kanssa. Tietoa on usein hankittu lähinnä netin kautta, ja monien tiedot ovat dissinformaation lähteistä. Ne ovat sekoittuneett omaan sisäiseen infoon, mutta suurimmaksi osaksi omiin alempiin haluihin. Suurin suruni nousee siitä, että noin 90% niistä nuorista, joita olemme tavanneet näiden messuvuosien aikana, ovat sotkeutunut päihteisiin. Tänä syksynä olemme tavanneet monia, jotka vuosien käytön jälkeen ovat tajunneet olevansa syvästi hukassa ja vankeina tuossa negatiivisessa maailmassa, jota päihteet edustavat. Monet ovat meidän luonamme itkeneet sitä, miten vuosia on kulunut hukkaan heidän yrittäessään tavoittaa jotain korkeampaa erilaisten haitallisten huumekokeilujen ja matkojen kautta. Monet ovat luulleet kohdanneensa Jumalan, joka on antanut rakkaudellisia neuvoja vaikkapa uudenlaisten matkojen kokeiluun. Terve järki on jäänyt pois ja kokeilut ovat jatkuneet.. Olisi hyvä miettiä sitä, että JUmala on elämää ylläpitävä ja luova, suuri, sanoinkuvaamaton voima.. jos sielu suoraan kohtaisi tuon voiman, miten ihmeessä ei silloin myös fyysinen keho taysin parantuisi ja valaistuisi.. Jos JUmalan värähtely koskettaa sielua, ei ole mitenkään mahdollista, että sielu enää sen jälkeen tarvitsisi uusia, fyysisiä kokemuksia. Jumalan kohtaaminen poistaisi esteet ja toisi energian, joka loistaisi kauas ja saisi palvelemaan tuota voimaa puhtaasti ja epäitsekkäästi.. Jos mietimme vaikkapa Jeesusta tai Buddhaa, ymmärrämme, mistä on kysymys..
Me kuulemme nuorilta usein myös uskomattomia elämäntarinoita, jotka kertovat meille maailman tämän hetken tilasta paremmin kuin mitkään ikävät uutisotsikot. Monien sielu huutaa apua, yksinäisyyttään sekä epätoivoaan. Ja liian usein joudumme toteamaan, ettemme pysty auttamaan läheskään kaikkia, muuta kuin hetkellisesti. Voimme kannustaa, antaa työkaluja, tukea ja poistaa kaikki haitallinen energiakentästä. Monet kantavat kentässään ylimääräisiä negatiivisia olentoja, vainajia ja monet tuntevat ja näkevätkin nuo salamatkustajat, joille ovat kenttänsä avanneet. Ne voimme onneksi poistaa, mutta emme voi estää, etteivätkö ne tulisi takaisin, jos päihteiden käyttöä jatketaan. Kentän puhdistuksesta  on kuitenkin paljon apua, kun pyrkii eroon päihteistä.
Monilla on ollut psykoosi tai useampia ja monet kärsivät jatkuvasta häirinnästä, myös kenttänsä ulkopuolelta. Emme tietenkään milloinkaan luovuta, vaan jatkamme jokaisen kanssa, joka kauttamme apua hakee. Välillä onneksi saamme myös iloita, sillä on niitäkin, jotka ovat ottaneet putsityön tärkeimmäksi välineekseen ja sinnitelleet sen avulla itsensä takaisin valon maailmaan. Se ei ole ollut helppo työ ja siksikin onnistumisen riemu on sitä suurempaa.. 
En tiedä, miten muut selvänäkijät tähän asiaan suhtautuvat, miten he kokevat näkemänsä energiakentät, mutta minä katselen tätä kaikkea suruissani ja koen, että tätäkin negatiivista asiaa on tuotava päivänvaloon.
Olemme kyllä saaneet negatiivisen esille tuomisesta välillä rankkaakin kritiikkiä, lähinnä muilta henkisellä polulla olijoilta, jotka sanovat, että riittää, kun uskoo Valoon ja rakkauteen. Siihen mekin uskomme lujasti, mutta emme voi silti unohtaa negatiivisen olemassaoloa. Meidän on myös sanottu olevan ns. negatiivisella aikajanalla, joka vie maailman tuhoon tai me kuulemma kehoitamme ihmisiä keskittymään pelkästään negatiiviseen. Emme voi, emmekä tahdo vastata näihin syytöksiin kuin jatkamalla tätä työtä ja olemalla itse se esimerkki, mihin työmme pyrkii. Meidän kokemuksemme ja selkeä muistimme monesta aiemmastakin elämästä on tämän työn tukena. Tehtävämme on tuoda tietoa Valosta ja siitä, miten siihen päästään ja miten se polku kulkee pimeyden tunnistamisen kautta. Tässä maailmassa on paljon sellaista energiaa, joka edustaa elämää tuhoavaa voimaa. Sitä voimme kutsua pimeydeksi taikka pahuudeksi. Miten siis muuntaa se kaikki elämää ylläpitäväksi voimaksi, Valoksi.. Emmehän me voi vain sulkea silmiämme siltä tai sen olemassaololta, kun se tuhoaa elämää edessämme. Ihmisillä on taipumus kääntää selkänsä ikäville asioille niin kauan, kun ne eivät kosketa omaa elämää.. tyyliin ei Suomessa onneksi ole terrori-iskuja.. Silmien sulkeminen henkisyyden nimissä, vain Valoa ja rakkautta toistellen, ei poista lukemattomien sielujen hätää ja kärsimystä. Niin kauan kuin tätä kärsimystä on, olisi meidän kaikkien jaksettava ponnistella sen poistamiseksi. Ja ikävä kyllä, aloitettava itsestämme. Niin kauan kun itse kannan negatiivisia ajatuksia ja tunteita, reagoin negatiivisesti muihin sieluihin, vaikka tekisinkin sen iloisen naamarin takana, niin kauan annan tuhoavalle voimalle energiaa. Buddhalaisuudessa puhutaan mielen myrkyistä, joita taltutetaan monen elämän aikana. Tuota taltuttamista voi tehdä täällä länsimaissakin, omassa arjessaan, hereilläollen, puhdistustyön avulla, joka päivä Valoa kädestä kiinni pitäen. Se on polku Valoon ja vapauteen. 
Hellin usein mielessäni ajatuksia siitä, millainen tämä niin rakas, kaunis planeetta olisikaan, jos negatiivinen olisi pois työstetty. Kaikilla sieluilla olisi yhteys omaan Korkeimpaan Itseensä ja sen kautta olisi jumalallinen näkemys ihmiskunnasta ja sen suunnasta. Äitimaa elpyisi rakkauden voimasta, Hän voisi antaa ihmiskunnalle ne paratiisiolosuhteet, jotka alunperin olivat suuressa suunnitelmassa. Kunnioitus kaikkea luotua kohtaan olisi itsestään selvää, luonto, eläimet ja tietoisuudet ihmiskehoissa olisivat samaa perhettä, joka eläisi rakkauden Lähteestä. Jokainen uusi sielu, lapsi saisi alkunsa pyhässä yhtymisessä, tarkoituksenmukaisena hetkenä ja kasvaisi suunnitelmansa mukaisesti. Ihmiskunta kehittäisi itseään henkisesti, kohti Henkeä ja ilmentäisi tuota luovaa voimaa yhä kauniimmin ja tarkoituksensa mukaisesti kohti uusia ulottuvuuksia, kehonsa kautta. Sanani eivät riitä kuvailemaan tuota suuremmoista kuvaa, jota kohti kurkotan oman työni kautta. Vaikka en itse tule sitä tässä elämässä näkemään, iloitsen siitä mahdollisuudesta, että ehkäpä lopulta kaikki tahtovat tuota samaa, pyhää suuntaa ja tekevät kaikkensa sen toteutumiseksi. 
Suuri suunnitelma etenee, kosminen moniulotteisuus ja liike etenee ja tuo muutosta. Kosmiset Valon ystävämme ovat mukanamme tässä muutoksessa. He auttavat ja tukevat meitä tietoa ja kokemustaan tuoden. Heitä on paljon maan eri taajuuksissa ja he ilmentävät monenlaista olemusta. Vain harvoilla on fyysinen keho, vaikka he voivatkin tiivistää värähtelynsä fyysiseksikin niin tahtoessaan. Korkeammissa maailmoissa ei opetella luojavärähteen ilmentämistä kehossa, siksi he ovat Valo-olentoja, vailla kiinteää kehoa. Jotkut eivät ole valinneet sellaista kehityspolkua, vaan ovat valinneet korkeammat kehitystaajuudet. Jotkut taas ovat jo selvittäneet tämän tason ja nousseet ylös fyysisyydestä. Meitä seurataan suurella mielenkiinnolla, mutta myös ihmetellen valintojamme ihmiskuntana. Kaikki Valon korkeat auttajat kehoittavat meitä tähtäämään samaan päämäärään, lopputuloksen miettimisen sijaan. "Älkää ajatelko lopputulosta, vaan päämäärää". Tuo lause on hyvin viisas...  Meillä on ihmiskuntana oma päämäärämme, johon pyrimme: kolme Dstä nousta viisi Dhen. Polkuun kuuluu myös neljä D, joka on tunne- ja ajatusulottuvuus. Se on luotava ensin puhtaaksi, jotta voimme ilmentää puhtautta 5 Dssä. Sillä se on taso, jossa ilmentyminen tapahtuu ajatuksen kanssa samanaikaisesti. 5D on jo olemassa.. se kuuluu suunnitelmaan myös.. Onko sinun sielusi siellä, sen päätät itse omilla valinnoillasi.
Me istumme edelleen autossa kotia kohti suunnaten. Matkaa Joensuun messuilta Taalintehtaalle on reilut kuusi sataa.. Pienen mutkan, kotikäynnin jälkeen olemme mitanneet kilometrejä nyt reilut seitsemän tuntia ja vielä on matkaa pari sataa kilometriä. Meillä on mukanamme pikkuinen karvapallo ilostuttamassa elämäämme. Hän Yläkerran lähettämä vahvistus työhömme ja tämä oli hänen ensimmäinen matkansa kanssamme. Reissukoiramme on ollut aivan loistava! Kiitollisuus on jatkuvaa, kun suloisen suojattimme näen tai muistan. 
Nyt on aika taas pysähtyä, pikkuinen pitää siitä huolen, ettei liian pitkiä taipaleita tule ajettua yhteen mittaan. Nähdään taas seuraavilla messuilla, MIkkelissä parin viikon päästä.

Virtauksia ennen härän täysikuuta

Torstai 2.11.2017 klo 17:00

Ennen kuin aloitan varsinaisen kirjoitukseni härän täysikuusta, kerron tarkemmin, miten käsitykseni energeettisistä kuvioista muodostuvat ja millainen on maailmankuvani. 

En lähesty aihetta astrologisesta näkökulmasta, vaikka olenkin hiukkasen perehtynyt myös astrologiaan. Aikoinaan kävin joitain henkisen astrologian kursseja baltian henkisen astrologian suuntaukseen perehtyneen opettajan johdolla. Sieltäkin olen saanut pohjaa tarkastella tapahtumia isosti :) 
Oma herkkyyteni on myös vuosien aikana säädetty tutkailemaan aurinkokunnan energioita, maaplaneetan ja magneettikentän yms. muutoksia. Taustalla näen suuren kokonaisuuden, joka kertoo galaksimme muutoksista. Missä menemme suhteessa galaksin keskukseen, jne.. 
Tämä aikakausi, jota nyt elämme, tuo edelleen suurta muutosenergiaa koko aurinkokuntaan. Kaikki sen planeetat ovat tuon muutoksen tähden jatkuvasti kuin päivitystilassa, mitä niiden säteilemään energiaan tulee. En siis enää täysin usko perinteisen astrologian kuvauksiin eri planeettojen tuomasta värähtelystä, oppiläksyistä, taikka niiden vaikutuksesta astrokartoillamme. Arkkityypit, joita eri planeettoihin liitetään, tulisi myös siten päivittää tämän uuden sijaintimme tähden. Olemmehan sellaisessa kohdassa galaksiamme, josta todellakin on vain hitunen tietoa olemassa ja siitäkin liu`umme koko ajan kauemmaksi yhä kiihtyvällä tahdilla. Odotan hyvin innokkaasti, milloin tätä uutta informaatiota esimerkiksi joku kokenut astrologi alkaa ottaa vastaan. Toivon tietenkin, että sitä saadaan selkeällä ja sovellettavalla tavalla.
Tämä informaation selkeys on minulle nykyään tärkeä asia. Kolmenkymmenen oman henkisen taipaleeni aikana olen lukenut, kuullut ja nähnyt uudelleen ja uudelleen samoja, hienoja lauseita, samoja teemoja, samaa ylösnousemushehkutusta jne.. Ja varmaankin se on paikallaan monille etsijöille, mutta omasta perspektiivistäni katsoen se kuulostaa toistolta ilman konkreettista muutosta. Uudet sukupolvet nousevat ja kanavoivat samaa, mitä 80-luvulla kanavoitiin ja tällä hetkellä kanavoidaan hyvin samaa tekstiä kuin 90-luvulla. Feminiinisyys/maskuliinisuus, sielunkumppanit, parisielut, pyhä seksuaalisuus, muutoksen salliminen, oma voima ja luomiskyky, runsauden vastaanottaminen, olet jo valmis, olet jo luoja jne..mm... Muutamia otsikoita mainitakseni. Monet kanavoinnit ovat täynnä hienoja, ylimaallisia sanoja ja lauseita ja varmaankin moni sisäistää niiden sanomaa, mutta tässä ajassa on niin monia, jotka kaipaavat selkeyttä ja työkaluja tuon muutosenergian vastaanottamisen mahdollistamiseksi. Tiedän tämän myös niin monien asiakkaideni kautta. Tämä on oikeastaan viimeisen vuoden iso teema ja siksi me entistä enemmän tahdomme työskennellä arjessa, ihmisläheisesti ja mahdollisimman selkeästi. Kaikkihan maailmankaikkeudessa noudattaa värähtelyn lakeja, kaikki konkreettinenkin perustuu niihin. Nämä universaalit lait toimivat niin matalimmilla kuin korkeammillakin tasoilla. Elämässä ja kuolemassa sekä sen jälkeen. Näkyvässä ja näkymättömässä maailmassa. 
Nämä lait ovat niitä, joita vasten myös peilaan kosmisia tapahtumia. Miten esimerkiksi jokin korkeampi energiapurkaus toimii kohdatessaan kiinteämpää värähtelyä, mitä vaikutuksia voi odottaa jne.. Me voimme sillloin työskennellä oikealla tavalla tämän jumalallisen energian kanssa ja vahvistaa sen avulla omaa puhdasta kipinäämme. Se on tietoista henkistä elämää, jota seuraa suuri oivaltamisen vapautumisen ilo! 
Tiedän, että maailmankuvani on monien henkisten ihmisten ja uusien suuntausten näkökulmasta vanha ja "ankara", koska uskon, että ilman omaa työtä ei muutosta omassa värähtelyssä tapahdu. Kuljen vastavirtaan myös siihen ajatukseen nähden, jossa ylösnousemisprosessi tapahtuu, vaikka ei mitään muutosta itse tekisi, eli tyyliin sohvalla maaten, elämästä vain nauttien ja odottaen. Kokemukseni monen elämän ajalta kertoo, että on oltava hereillä, tavoiteltava valaistumista työskentelemällä oman värähtelyn puhdistamisen avulla.
Erilaisia suuntauksia ja tapoja tehdä uutta maailmaa on monia ja se kaikki on hyvöksyttävää ja sallittavaa. Jokainen tekee valintansa oman henkisen kokemuksensa ja värähtelynsä mukaisesti. Joko tiedostaen tai tiedostamattaan. 
Maailmankuvaani kuuluu läheinen/jokapäiväinen yhteys omaan jumalalliseen kipinääni, omaan Jumalosaani. Työskentelen sen kanssa puhdistaen itsestäni pois matalampaa värähtelyäni. En tuomitse itseäni, enkä toisia, vaan olen hereillä, opiskelen sieluani ja sen kautta ymmärrykseni ja tietoisuuteni laajenee.
Rakastan itseäni Jumallisena tietoisuutena niin paljon, ja se on se kannustin, joka arjessa vie eteenpäin. Kaipaan puhtautta ja todellisen, jumalallisen itseni kokemista kehossa. Tämän maailman tehtävän ja suunnitelman mukaisesti.
Konkreetisessa maailmassamme toimii kaksi voimaa: Elämää luova ja ylläpitävä voima sekä elämää syövä, tuhoava voima. Voimme myös puhua polariteeteistä, jotka tuovat sitä erillisyyttä. Tämä puhdistustyömme tähtää polariteettien tiedostamiseen, jotta niistä voisi vapautua. Käytännössä se on Valoon, omaan Korkeimpaan yhdistymistä omaa värähtelyä kohottamalla. Se vaatii sen oman puhtaan kipinän muistamista arjessa, sen vaalimista ja tuhoavan, elämän energiaamme syövän voiman ruokkimisen lopettamista! Meissä kaikissa on se JUMALALLINEN KIPINÄ, ja iloinen tehtävämme on kaivaa se esiin säteilemään kaikille kanssasisarillimme ja veljillemme. Me luomme yhdessä tätä hetkeä, tulevaamme ja muutamme menneisyyttämme niillä energioilla, värähtelyillä, joita nyt-hetkessä säteilemme. Me voimme valehdella itsellemme, mitä säteilemme, mutta Valon maailma on totuus, taso, jolla kaikki näyttäytyy. Siltä tasolta säteilee energia materian maailmaan ja luo näkyvää todellisuuttamme. Tämä konkreettinen on työkenttä, jossa vapaa tahto vallitsee. Mitä energiaa valitsemme tukea, joka hetki.. Jumala ei ole olento, vaan puhdas Valo ja Totuus, jonka voimme myös itsessämme herättää. 

Härän täysikuu osuu meillä nyt varsin aktiiviseen kosmiseen ajanjaksoon. Viime viikot ovat olleet auringon kautta tulleen energian kautta varsin vahvoja. Kun tuo nopea, hienommin värähtelevä energia saavuttaa maan magneettikenttää se aiheuttaa siinäkinmuutoksia. Tälläkin hetkellä tuo kenttä on hyvin aktiivinen, liikeessä. Silläkin on vaikutuksensa kollektiiviseen ihmistietoisuuskenttään. Siellä tuo aktiivinen värähtely laittaa sen sisältämää energiaa liikkeelle. Sellkokielellä sanottuna se, mitä sinne on luotu, ihmisten ajatuksilla, tunteilla ja teoilla, se lähtee liikkeelle. Monenlaiset tunteet aktivoituvat. Eri tunteiden aktivoituminen voi olla lahja, jos siihen niin suhtaudumme. Me voimme valita, mitä itsessämme ruokimme, mille tunteille annamme elinvoimaamme. Käytännössä se on sitä, että kohdatessamme itsessämme esimerkiksi nyt kollektiivikentässä paljon olevaa vihan värähtelyä, käännymme silloin Valon puoleen pyytäen puhdistusta. KIeltäydymme näin ruokkimasta sitä matalampaa värähtelyä itsessämme. Jos viha saa ylivallan, se purkautuu meistä ja saavuttaa jonkun/jonkin kohteen ja lisääntyy näin maailmassamme. Me siis valitsemme ruokkia tuhoavaa voimaa. Näin ei voi luoda uutta, parempaa maailmaa, vaan Valon valitsemalla voimme sen tehdä. Rakastan tätä työtä, sillä on se vapaan tahtoni kiitollista käyttämistä kaikkien hyväksi. Me olemme yhtä tässä maailmassa, jota yhdessä luomme, vastuu on siis meidän jokaisen. Tämän työn lisäksi vaalin itsessäni (ja ryhmäläistemme kesken) kaunista näkymää uudesta maailmanmallista; yhteisöllisyydestä, , rajojen ja rahan vallan poistumisesta sekä pyyteettömästä jakamisesta, rakkaudesta, puhtaasta tavasta elää jumallisena olentona, vapaana riippuvuuksista ja rajoituksista. Omalla konkreettisella yhteisömallillamme luomme sitä myös. Tämä ei ole kovin helppo polku, sillä näin vahvasti arkeen tuotuna se vaatii sitoutumista ja lujaa uskoa elämää ylläpitävään voimaan, Valoon. Me tiedämme jo kokemuksesta, että pyyteettömyys ihmisten kesken lisääntyy hurjasti, samoin rakkaus ja toisten tukeminen. Se on niin palkitsevaa ja kaunista! Tällainen työ ja uusi elämänmalli on mahdollista kaikkialla ja kaikille, kun pohjana on työ, johon kaikki jäsenet tukeutuvat. Kauniit sanat ja hienot energiakuvaukset uudesta maailmasta on tuotava konkreettisellekin tasolle ja siiihen on oltava luja tahto luoda uutta, vaikka esteitä olisikin. Meillä kuitenkin on jo vuosien kokemus, että se todellakin voi onnistua, koska päämäärä on yhteinen ja työkalut toteutukseen myös.

Härän täysikuu nostaa esille itse kunkin niitä kohtia, joissa olemme liian syvällä konkreettisissa rajoissa ja riippuvuuksissa. Mistä edelleen tahdomme pitää kiinni, jotta kokisimme turvallisuutta, tasapainoa ja vakaata maata jalkojemme alla. Tämä kylläkin usein tarkoittaa rajoituksia ja vanhasta kiinnipitämistä, ajatuksilla että vain nämä ja nämä asiat (huom konkreettiset) antavat minulle tuon etsimäni turvan yms. Esimerkiksi pidän kiinni turvallisesta, mutta ahdistavasta ja rajoittavasta työpaikasta tai ihmisksuhteesta. Tai haluan sellaisen ihmisen elämääni, joka edustaa tuota kaipaamaamme. Miksi rajoitamme itseämme, voimmehan saada tuon ihan itsessämme, mutta ilman niiden tuomaa vankilaa. Tämä energiavirtaus edustaa myös pysyvyyttä, meissä olevaa halua pitää asiat muuttumattomina;näin on aina tehty, tällainenhan tämä maailma on tai; pakkohan näin on toimia, koska kaikki niin toimivat. Mutta me vain pelkäämme muutosta ja sen tuomaa uutta näkemystä maailmasta ja itsestämme. Mitä enemmän yritämme kontrolloida elämäämme ja sen pysyvyyttä, sitä vahvemmin istumme itse luomassamme vankilassa ja kaipaamme, kaipaamme.  Toisaalta tämä täysi kuu voi herättää meissä luomisvoimaa, luovuutta tuoda konkreettiselle tasolle jotain uutta, parantavaa ja voimaannuttavaa, hylkäämällä perinteiset rajat. Ole se muutos, ilo ja rakkaus, jota kaipaat maailmaan. Näe itsesi todellisesti, hyväksy, rakasta ja pyydä Valon apua. Täydellisyys meissä on haudattuna harhan (ei todellisten tunteiden ja ajatusten) alle. Me emme ole tunteemme taikka väärät ajatuksemme itsestämme ja maaimastamme, vaan me olemme jumalallisia mahdollisuuksia, kipinöitä, jotka voivat syttyä täyteen liekkiinsä!
Tämä täysikuu 4.11. voi jälleen näyttää meille ne kohdat, joissa voimme vapauttaa itsemme Valon avulla. Kollektiivinen elämänkuva tottakai vahvistuu sen myötä ja vetää sieluja itseään kohti. Hereillä olemalla kieltäydymme antamasta sille voimaa ja valtaa itsessämme ja näin heikentää sitä vanhaa, valtaan ja pelkoon perustuvaa mallia, jota myös nyt ahkerasti ruokitaan. Kosmoksen tapahtumat, virtaukset vahvistavat kaikkea värähtelyä, joten emme pääse helpolla itsemme kanssa. Parempi silti antaa naamioiden ja muurien romahtaa ja aidon, herkän ja haavoittuvan itsemme nousta esille Valon autettavaksi. Voimme pyytää enkeleiden apua ja tukea, taikka turvata Kristusvaloon, Buddhaan, Jumalaan.. 

Tietoisena olemalla voimme seurata kosmisia virtoja ja työskennellä näiden uusia energioiden kanssa, luomalla uutta ensin itsessämme ja sitä kautta maailmassa.
Lauantaina jälleen uusi tilaisuus vahvistaa korkeampaa värähtelyä itsessäsi <3
Tarkka täydenkuun hetki on 4.11. klo 07.24.



Mullistusmietteitä

Lauantai 14.10.2017 klo 0:02

Edelleen aurinkotuulet ja myrskyt riepottelevat maaplaneettaa ja sen kyllä todella voi tuntea. Herkät ihmiset voivat kärsiä pääsäryistä, oudoista oloista, huimauksesta, näköhäiriöistä, muistikatkoksista, korvien huminasta tai piippaamisesta. Ihan vain muutamia oireita mainitakseni. Onpa epilepsiatyyppisetkin kohtaukset olleet magneettikenttämuutosten ja auringonpurkausten seurausta. 
Fyysisten oireiden lisäksi toki vahvoja tunne-energia purkauksia, alakuloa, väsymystä ja itkuisuutta.. Äitimaa vie lapsiaan kohti muutosta, joka ei kuitenkaan tule sohvalla maaten, ikävä kyllä. Oma tietoisuus ja päämäärä on saatettava samaan linjaan muutoksen kanssa, muuten oudot ja ikävätki oireet jatkuvat ja voivat pahentuakin, kun muutosaallot vieläkin tehostuvat. Kollektiivin värähtely aktivoituu samalla tavalla kuin yksittäisissä ihmisissä ja näkyy tapahtumina maan päällä. On pyrittävä sitä korkeammille aalloille ja kuunneltava siellä, mistä tässä kaikessa on kysymys.
Myös Äitimaan mullistukset ovat olleet viime viikkojen aikana melkoiset ja ne ovat koskettaneet monia sieluja ympari maailmaa. Oudot sääilmiöt ovat ravistaneet mantereita ja meilläkin täällä pohjolassa on ollut outo kesä. Se oikeastaan jäi kesän odotteluksi ja kohta vuosi on lopuillaan.. Vettä on tullut yli normi rajojen ja pohjoiset virrat ovat kääntyneet uusiin suuntiin, mikä meille voi tietää entistä kylmempää tulevaa. Muutos ja mullistusaikaa toden totta.
Näissä "huuhaa" piireissä kuulee monenlaisia juttuja ja yksi tähän aikaan liittyvä suuri aihe on ollut säiden manipulointi. Monelta taholta on kuulunut arveluja, että näiden sääilmiöiden takana olisi taho, joka maailmaa hallitsee.. Mene ja tiedä, mutta suurista muutoksista joka tapauksessa on kysymys. 
Meidän filosofiamme mukaan on nyt entistä tärkeämpää olla hereillä ja tehdä itse kaikkensa, jotta muutosenergia, joka galaksimme keskuksesta nyt auringon kautta meille virtaa tai puskee, voisi toimia nostavana aaltona kohti uudenlaista ihmiskuntaa. Oman värähtelyn korkealla pitäminen, esiin nousevien matalampien energioiden puhdistaminen ja vastuun ottaminen oman työn kautta koko ihmiskunnan suunnasta auttavat tämän uuden aallon ankkuroitumista ihmiskuntaan. Mutta jos vain annamme tuon energian pommituksen heitellä tunteitamme, mielialojamme ja annamme sen purkautua muihin ihmisiin tunneryöppyinä taikka ikävinä tekoina, me voimme joutua tämän aallon hukuttamiksi.
Me todella elämme uutta aikaa, jolloin uusia mahdollisuuksia tuodaan eteemme. Yksittäisinä ihmisinä ja sieluina me päätämme, miten tämän ajan hyödynnämme, vai ajelehdimmeko orpoina ja vailla päämäärää.
Minussa on viime viikkoina omien reaktioideni kautta vahvistunut vastuun tunne koko ihmiskunnasta. Minä teen parhaani, jotta uusi maailma voisi vielä koittaa. Tasa-arvoinen, kaunis, rakkaudellinen ja yhteiseen hyvään pyrkivä.
Rakkaus on suurimmillaan, kun sen kädestä pitää kiinni vastuu. Kun sielu puhdistuu, tietoisuus lisääntyy ja mielen kirkkaus saa aikaan uutta ymmärrystä ihmiskunnasta, sen suunnasta ja Äitimaan tehtävästä ihmiskunnan kehitykseen liittyen. Ihmiskunnalla on sopimus Äitimaan kanssa, mutta tuo sopimus ei ole ihmiskunna osalta toteutunut suunnitellulla tavalla. Puuttuu tietoa, tahtoa, sitoutumista ja viisautta.. Äitimaa opettaa ja kulkee itse suuressa muutosvirrassa. Meidän tehtävämme on valita, annammeko sen saman viirran kuljettaa meitä kohti parempaa ihmiskuntaa, vai hukummeko uidessamme vastavirtaan.. 
Viikonloppuna on Helsingissä Hengen ja Tiedon messut ja mekin olemme siellä jälleen kerran palvelemassa ja jakamassa omaa osaamistamme, tietoa ja työkaluja jokaisen omaan henkiseen muutokseen. Ei anneta periksi, eikä uskota että kaikki vain lankeaa meille ilman omaa työpanosta. Yhdistytään ja tehdään uutta aikaa käsi kädessä. 
Nähdään messuilla!

Syyspäiväntasaus 22.9.2017

Maanantai 11.9.2017 klo 12:22

22.9. saavutetaan taas tämän vuoden kolmas vuotuinen mittauspiste. Syyskuun huikeat energiat vauhdittavat tähän tasauspisteeseen saapumista. Maailmalla kiertää energiaa, joka todellakin nyt purkaa vanhaa pois tieltään ja monien sielujen suruksi, ihan konkreettisella tasollakin. Kärsimystä ja hätää on syyskuu tähän mennessä luonut melkoisen määrän. Putsityön tärkeys nousee taas suureen arvoonsa.
Tasauksen teemaa kysellessäni, sain suoran otsikon: Henkinen vapaus! Mitä se voi tarkoittaa, kun se ajatus tuodaan ja pilkotaan arjen tasolle. Mistä syntyy henkinen riippuvuus, joka on vapauden esteenä? voisi asian esittää toisin päin. Tässä tulee selkeästi esiin ne rajat, joita itse ylläpidämme, rajoitamme itseämme. Vanhat ajatukset itsestä, monet vahvat ohjelmoinnit, itsen, tilanteiden, muiden toiminnan ja elämän kontrollointi, mm. On aika ajatella itsensä uusiksi ennen tuota h-hetkeä. Rajojen taustalla on yleensä jokin pelko. En pärjää, jos minulla ei ole tätä tai tätä. Jos ei ole turvaa rahasta, eläkesäästöistä, omistamisesta, suvusta.. ihan mistä tahansa, mikä on perinteisesti ollut se, mikä eniten tuo ihmisille sitä turvallisuudentunnetta. Ne ovat myös asioit, jotka eniten rajoittavat pysymään aloillaan, lykkäämään omia haaveita ja uloskasvamista. Rajoista uloskasvaminen on oman itsen kuuntelua, mutta ilman sitä pelkoon pohjaavaa turvallisuushakua. Jos ajattelet tilannetta, missä sinulla ei ole mitään, mistä pitää kiinni, materiaalisessa mielessä, etkö silloin ole vapaa toimimaan ohjauksessa. Asia ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertainen, sillä materiasta vapaakin ihminen voi olla rajojensa vanki. Uskonpuute omaan itseen, muutokseen taikka suunnan puuttuminen voivat olla sellaisia rajoja, jotka saavat jähmettämään oman elämän paikoilleen. Ei tiedä. mitä tehdä, joten on parempi sitten vain olla. Tämänkin taustalla on pelkoa vaikkapa virheiden tekemisestä. Entä jos valitsen väärin, entä jos elämäni meneekin vielä raskaammaksi, entä jos kadun.. Tiedän monia entä jos- ihmisiä, joilla olisi hurjan suuri potentiaali tehdä vaikka mitä, mutta tiukkaan istutetut ohjelmoinnit eivät vain päästä otteestaan ja niin elämä kuluu.
Hyvä elämä on tottakai erilainen kaikille, mutta nyt tämän tasauksen kynnyksellä olis hyvä aika taasen miettiä, miksi sielumme yhä uudelleen saapuvat maan päälle, elämästä toiseen.
Me saavumme tänne kehittymään, jotta joskus, jossain elämässä kykenisimme ilmentämään todellista, Jumalallista Itseämme. 
Syyspäiväntasaushetkenä me olemme erään kokoonpanon kanssa Kolin maisemissa. Siellä on kahden vuorokauden täysi hiljaisuus ja sisäänkatsomisen aika. Kuka minä olen? 
Olenko kopio vanhemmistani, olenko kopio vaikkapa new age henkisestä harhasta tai olenko kopio kollektiivisesta hyvästä ihmisestä.. on niin monenlaista samaistumispintaa, joka voi olla melkein sitä, mitä tahtoisimme olla. Tässä ajassa sen ei soisi riittävän, vaan jokainen voisi ponnistamalla saavuttaa sen todellisen Itsen ja henkisen vapauden olla se Valo, joka on.

Syyspäiväntasaus siis 22.9. klo 23.02. Hiljentymisen hetki ja kurkotus korkeuksiin. Impulssi meistä lähtee kohti keskusaurinkoa ja yhdistymällä sen kautta avautuvaan portaaliin, voimme vastaanottaa uutta luovaa energiaa. Tämä on lupaus.

Bosnian matkan näkyjä

Keskiviikko 12.7.2017 klo 15:13

Bosnia 16-27.6.2017

Kun suunnittelimme matkaa Bosnian pyramideille, Mostariin ja Medjugoreen Marian ilmestyskukkulalle, päämääränämme oli henkinen kehitys, uudet kokemukset ja muutos.

Henkisesti suuntautunut matkaseurueemme siis lähti Bosnian matkalle tietoisesti tutkimaan itseään, nostamaan itsestään esille asioita, joita arki ei anna irrottaa, sekä myös avaamaan uusien kokemusten kautta itsessään korkeampaa värähtelyä ja sielun muistia. Matkan tarkoitus toteutui loistavan hyvin!

Saavuimme Sarajevoon Mûnchenin kautta, eivätkä lennot olleet pitkiä. Sikäli hyvä, sillä pitkät lennot ovat ainakin minulle tällä ikää melko raskaita. Sarajevon kentällä meitä odottivat autot, joihin 18 hengen seurueemme juuri mahtui. Kaksi loistavaa kuskia aloitti tällä tasolla työnsä heti perille päästyämme. Matka Visokoon, pyramidien kylään, oli muutamalle meille tuttu jo ennestään. Olemme vierailleet Visokossa jo aiemmin, vuoden 2014 syksyllä. Se matka oli unohtumaton ainakin minun kohdallani ja siitä alkoi suuri muutos kohti laajempaa tehtävääni.

Oli hiukan jännittävääkin matkata muutaman vuoden jälkeen takaisin paikkaan, jossa suuret energiamuutokset saivat alkunsa. Hetkille avautuminen oli tärkeää, muuten ajatus olisi kulkenut menneiden ja nykyisten kokemusten vertailussa.

Ensimmäinen majapaikkamme oli ihan Sun pyramidin juurella ja se oli yllätys minulle matkan järjestäjänä. En ollut tietoinen sen sijainnista ennen kuin oikeasti saavuimme paikan päälle. Pyramid Lodge hotellin sijainti oli ihanteellinen ja paikka oli oikeasti suunnattu ns. henkisille matkailijoille. Paikka ja sen henkilökunta täyttivät kyllä odotukset ja enemmänkin. Saimme hyvin valmistettua kasvisruokaa ja varsinkin aamupala oli ihanan runsas ja monipuolinen. Talossa oli käytössämme myös joga/meditaatiosali, jossa kokoonnuimme aamuin illoin yhteisiin hetkiin. 

Koko seurueemme oli valvonut yhteen putkeen jo yli vuorokauden, mutta lähdimme kuitenkin taloon tutustumisen jälkeen liikkeelle tekemään tuttavuutta Aurinkopyramidin kanssa. Kiipesimme ylös rinnettä mutkittelevaa polkua ja asetuimme muinaisen linnanraunion muureille ihailemaan ympärillä avautuvaa maisemaa. Tämä osa Bosniaa on uskomattoman rehevää ja vihreys lepäsi kauniina peltoina sekä metsinä joka puolella, mihin katse osui. Rauhaa silmänkantamattomiin. Niin ei suinkaan ole aina ollut tämän maan historiassa. Sotavuosista ei ole niin pitkä aika ja moni kohtaamamme ihminen kantoi ihan henkilökohtiset muistonsa sen kauhuista. Silti ystävällisyys ja auttamishalu olivat aina läsnä, varsinkin kun välillä "eksyimme" ja jouduimme kiperiinkin tilanteisiin matkan aikana.

Valvomisesta voi olla joskus se hyöty, että aistit herkistyvät ja uusia kokemuksia voi aueta niiden kautta. Jotkut ryhmäläisistä saivat jo omat kokemuksensa asiasta.
Itse en kokenut Aurinkopyramidin energiaa korkeana, samoin oli jo edellisellä kerralla. Se, mitä on haudattuna syvällä pinnan alla, oli kaiken muun peitossa, eikä säteillyt enää puhtaasti ylös. Omilta auttajilta ja omasta muistista noussut info kertoi, että tuon pyramidin nimi oli muinoin ollut Valon Temppeli. Sen pääasiallisena tehtävänä oli ollut korkean, jumalallisen energian vastaanottaminen ja sen jakaminen koko alueen rakennuksiin. Joku sanoikin, että se oli toiminut "generaattorina". Pyramidialue on hyvin vanha ja tutkijoiden mukaan sen vanhimmat rakennelmat ovat yli 30000 vuotisia. Me saimme jo edellisellä kerralla infoa, että ne olisivat vieläkin vanhempia, jo Hyperborean lopulla rakennettuja. Aika luo kuitenkin niin suppeat rajat ymmärrykselle, joten lienee vain paikallaan aistia noiden pyrämidien vanha energia/ikä. 

Ensi pyramidikontaktin jälkeen kokoonnuimme hotellin jogasaliin, jossa miellä oli yhteinen hiljentymishetki. Päivän rutiinit olivat aamumedis klo 7.30 ja sen jälkeen aamupala ja sitten liikkeelle. Ilta päättyi jälleen yhteishetkeen, päivän ja kokemusten purkuun ja medikseen. Seuraavan päivän ohjelmaa kyselin aina iltahiljentymisen aikana ja vastaus antoi suunnan, miten/minne lähtisimme liikkeelle. Päivärutiineihin kuului myös korkeavärähteisen veden hakeminen ja kaikkien mahdollisten pullojen täyttäminen. Tähän aikaan vuodesta helle alkoi olla jo melkoinen, kolmekymmentä ja ylikin lähes joka päivä.

Seuraavanakaan yönä emme Patrickin kanssa nukkuneet paljoakaan, sillä hänellä oli solarhetkensä yöllä klo 2 aikaan. Ohjeet olivat, että pyramidilla tuo hetki kuuluisi viettää. Puoli kahden aikaan kun heräsimme, vettä satoi kaatamalla, oli pilkko pimeää, eikä ulos lähteminen ollut kyllä mahdollista. Yläkerta vastasi, ettei ole tarpeenkaan, sillä olimmehan jo pyramidilla! No niinpä, hotelli oli rakennettu sen rinteelle. Puolentoista tunnin hiljentyminen vaati kaiken tahdonvoiman väsymyksen ja univelan tähden, mutta onnistui hyvin. Tehtävä oli suoritettu ja uusi henkilökohtainen vuosi alkoi uusilla pyramidin latauksilla Patrickin kohdalla.

Seitsemän päivän ajan kiertelimme ohjauksen mukaisesti eri pyramideilla, tumuluksilla ja Ravnen tunneleissa. Ravnen toinen tunnelikokemus oli monelle ihan huippuluokkaa, sillä saimme yksityisajan iltamyöhällä, tunnelien jo ollessa yleisöltä suljettuna. Tuota yksityistä meditaatiohetkeä varten olimme varustautuneet lämpimillä vaatteilla ja istuinalustoilla, sillä pyramidialueen tunnelit ovat kosteat ja siellä tulee helposti vilu. Lähdimme matkaan oppaan kanssa, jonka tarkoitus oli saattaa meidät suuren megaliitin luokse. Matkalla opas kysyi, sammutetaanko valot, jotta voimme vahvistaa intuitiota.. Minä hänen takanaan vastasin heti, että joo, hienoa! Kun valot sammuivat, sankka pimeys todellakin oli tiiviinä ympärillämme. Tunsin monien hermostuneisuutta, mutta kehoitin kaikkia vain luottamaan. Aloimme edetä jonona, vain Patrickin taskulamppu ja muutaman puhelimen valo apunamme. Onneksi meillä oli kypärät päässämme, sillä pää saattoi kolista välillä kattoon, kun hapuilimme pimeässä tietämme. Jälkeenpäin moni kertoi, miten paniikki oli ollut todella lähellä ja syveni vain päästessämme tuohon meditaatiotilaan, suuren megaliitin äärelle. Silloin oppaamme lähti ja sanoi, että hän laittaa valot päälle tunnin päästä. Paljon omien pelkojen kokemista, puhdistamista ja lopulta niiden voittamista. 

Minua ei pimeä pelota ja koin, että aika tuossa täydellisessä mustuudessa meni nopeasti. Keskityin kaikki aistit avoimina ottamaan vastaan informaatiota tuosta tilasta. Suureksi surukseni oli megaliitti menettänyt voimaansa näiden kolmen vuoden aikana ja siitä oli merkkinä myös rajut halkeamat sen pinnalla. Meditaatiohetken aikana näin, miten muinoin nuo megatliitit olivat olleet tietopankkeja, joihin oli tallennettu pyhää tietoa ja siksi niiden sijaintikin oli kaiken ulkopuolisen energian, säteilyn ym. ulottumattomissa. Näin megaliittien verkoston, joka muodosti selkeän kuvion maan alla. Muinoin vesi oli kuljettanut tuota tietoa ja jakanut sitä ympäristöön tuon maanalaisen verkoston avulla. Suruni tuli siitä, että tuo pyhä tieto oli jo nyt vahvasti sotkettu, sillä kaikkien ihmisten energia, omat kivet ja korut megaliitin päällä, olivat sotkeneet puhtaan informaation. Megaliitin voima hiipui hiljalleen.

Sama oli havaittavissa koko pyrämidialueella. Energia oli muuttunut turistien myötä.
Vaikka pyrämidit värähtelivätkin vielä ja niissä oli havaittavissa energiapyörteitä, wortexeja, oli korkeampi informaatio jo jättämässä niitä. Puhuimme tästä vanhan tutun oppaamme, Hariksen kanssa, mutta hän ei tahtonut ymmärtää kantaamme, sillä paikallisten näkemys oli, että koko alue tuli olla kaikkien koettavissa, kosketeltavissa, ilman sääntöjä tai rajoituksia. He tahtoivat antaa kaikille mahdollisuuden omiin kokemuksiin. Me ymmärsimme kyllä tämän, mutta yritimme ehdottaa jonkinlaisia sääntöjä, miten muinaista pyhää tulisi kunnioittaa. Tässä epäonnistuimme..

Löysimme meille uuden vierailukohteen, joka oli nimeltää Pyramid of Love. Etukäteistiedon mukaisesti se alue oli yksityisomistuksessa, eikä olisi varmaa pääsisimmekö sen laelle. Lähdimme hotelliltamme taivaltamaan yli kolmenkymmenen asteen helteessä kohti lähellä loistavaa, puhtaan energian aluetta. Siellä oli selvästi havaittavissa puhdas energiapyörre jota ei oltu häiritty. Kerroimme ryhmäläisillemme, että tarkoitus oli jälleen aistia ympäröivää tilaa, etsiä portaaleja ja olla hiljaisesti läsnä tuolla alueella. Ihanat ystävät ymmärsivät tarkoin, mitä yhdessä lähdimme tutkimaan. Kiitos heille kaikille siitä(kin). 
Kun saavutimme kukkulan lakea, näimme, että joka puolella oli vastassamme rautalanka aitaa ja lukittu portti. Puhdas energiapyörre oli kymmenien metrien päässä meistä ja ehdimme jo ajatella, että se jää nyt kokematta. Hetkisen tuumasimme tilannetta ja yhtäkkiä rinnettä alas asteli mies ja nainen.. He tulivat luoksemme ja kysyimme olisiko mahdollista päästä tuonne huipulle. Mies vastasi amerikkalaisittain, että hän voi avata meille portin, olihan hän paikan omistaja. Astellessamme eteenpäin hän kertoi, miten itse oli muutama vuosi sitten ostanut paikan ja miten siihen liittyi erikoisia kokemuksia, esimerkiksi, että tilan tuolloinen omistaja, vanha mies, oli sanonut hänelle, että vihdoin sitten tulit ostamaan tämän, olen odottanut sinua.

Loven huippu oli ruohotasanne, jossa oli monia pieniä voimaportaaleja. Omistaja kehoitti meitä tutkimaan paikkaa rauhassa ja etsimään kenties uusia pyörteitä. Olimme kertoneet hiukan ryhmästämme ja matkamme henkisestä tarkoituksesta. Ryhmämme hajaantui ja tutkiskeli paikkoja. Uuden ohjauksen mukaan, kaikki halukkaat saisivat tässä paikassa "vihkimyksen" energian välittämiseen. Patrickilla on moniakin mastervihkimyksiä itsellä, joten hän alkoi työnsä ryhmäläisten kanssa. Olihan melkoinen paikka saada oma kytkentänsä kosmisen parantavan energian kanavaan. 

Lähdin kiertelemään ympäristöä ja tutkailin energioiden kulkua ja pyörteitä. Aurinko paahtoi kukkulalla todella kuumasti ja huomasin monen hakeutuneen pieniin varjokohtiin. Oma huomioni oli kiinnittynyt alarinteellä olevaan suureen, vanhaan tammeen ja lähdin astelemaan sitä kohti. Tammen aura ulottui koko alueen ylle ja siitä kulki myös suora energialinja kohti laella olevia portaaleja. Seisoessani tammen viisauskentässä, sain tiedon, että kevätpvntasauksen aikaan kuun ja auringon energiat yhtyvät Lovella ja virtaavat sen sisään, antaen uusille sieluille elämän. Eli Sun pyramid ja Moon pyramid yhdistivät muinoin säteensä tuossa Love pyramidin pisteessä ja uusiin ihmissieluihin puhallettiin silloin henki. Hyperborean aikaan koko tuolla alueella luotiin uutta ihmisrotua, edellisen puhdistuksen jäljiltä. Luotiin synnytystumuluksella veden kautta uusia kehoja, jotka sitten lähetettiin Loveen samaan sielu ja sen kautta yhteys Korkeimpaan. Koska kosminen säteily oli tuolloin voimakasta, moni vaihe luomistyössä tapahtui maan uumenissa, pyramideissa ja tunneleissa. Herkkä ihmisalku ei näin joutunut alttiiksi voimakkaille säteilyille, sillä sitä ne eivät olisi kestäneet. Kun olosuhteet vuosituhansien aikana vähitellen vakiintuivat, hennot ihmistaimet lähetettiin ulos maailmaan, oppimaan ja kokemaan elämää kehoissa.

Keskustellessani tuon vanhan viisaan tammirouvan kanssa, paikalle saapui tuo amerikkalainen Omistaja. Hän tuli kynän ja vihon kanssa ja halusi tarkemmin tietää, mitä me olimme siellä kokeneet, mitä ihmisiä oikein olimme jne. Hän oli saanut fiiliksen, että täytyisi pyytää yhteystietojamme, sekä kysellä meistä enemmän. Kerroin Omistajalle omista kokemuksistani, paikan energioista ja virtauksista ym. Kerroin myös huolestani pyhän tiedon katoamisen suhteen. Sanoin myös melko topakasti, että hänellä oli nyt suuri vastuu tästä vielä puhtaasta alueesta. Hän kuunteli ja nyökytteli ja sanoi lopulta, että minun juttuni kuulostavat siltä, että minun olisi syytä tavata eräs vanha herra, joka varmasti mielellään kuulisi kokemuksistani. Suostuin ja huusin lähistöllä olevan Patrickin mukaamme ja astelimme sitten yhdessä Omistajan pientä mökkiä kohden. Pienellä kuistilla istui jo aiemmin kohtaamamme nainen ja vanhempi mies. He esittelivät itsensä ja mieskin osottautui amerikkalaiseksi. Hän oli ollut vapaaehtoisena kaivamassa alueen tunneleita ja hänellä oli selkeä oma näkemys koko paikasta ja sen historiasta. 

Vanha mies esitti minulle muutaman kiperän tuntuisen kysymyksen ja tarkkaili kiinteästi vastaustani. Hän mm. kysyi, miksi olin mennyt tuon tammen luokse. Kerroin, että sen energia oli niin valtaisa ja voimakas ja että se oli kytköksissä noihin portaaleihin, jotka he olivat löytäneet ja merkinneet jne.. hän kuunteli hyvin intensiivisesti ja sanoi lopettaessani ettei siinä ole ihan kaikki.. saatko muuta kiinni? En osannut lisätä mitään ja niin vaihdoimme puheen aiheen Ravnen tunneleihin ja hän kertoi, miten kauniita megaliitteja oli kannettu ulos tunneleista, niitä oli rikottu, jotta niissä olevia kristalleja oli saatu esille ja myyntiin. Niitä oli myös siirrelty tunneleissa, jotta siellä olisi helpompi liikkua ym, ym. Kuuntelin itku kurkussa hänen tarinaansa ja suru kaiken kauniin häviämisestä vain syveni. Ihmiset ovat tuhonneet lähes kaiken kauniin ja pyhä tällä planeetalla, samoin luonnon ja vedet. Missään ei olisi sitä rajaa, jota ihminen ei ahneuksissaan ylittäisi. Vaikka ihmiskunta on tuhon partaalla, ei tartuta edes niihin tilaisuuksiin, jolloin voisi saada jotain tietoa, miten pelastaa Äitimaa ja sen asukkaat. Kenties juuri nämä rakennelmat, pyramidit ja megaliitit olisivat olleet tuon tiedon kantajia..Pyysin hartaasti puhdistusta omaan vihaani meitä kaikkia kohtaan ja samalla myös omaan syyllisyyslistaani. Se painaa repussani edelleen eniten ja aktivoituu välillä hyvinkin voimakkaasti. Olen ollut niin monessa elämässä osallisena tämän kaiken katoamiseen..

Lopuksi vaihdoimme yhteystietoja ja lupasimme niin pian kuin mahdollista lähettää oman versiomme Visokon pyramidialueesta. Tiesimme, että paikallisilla oli monenlaista tietoa jo olemassa. Kymmenet näkijät, meediot ja muut kokijat olivat tuoneet heille oman tietonsa ja kokemuksensa. Meidän lisämme olisi yksi erilainen pala heidän suuressa kuvassaan. Kuten Yläkerta oli meille infonnut, me emme oikeastaan enää itse tekisi mitään täällä saamallamme tiedolla, vaan käyntiimme oli muut syyt. Mutta ehkäpä Omistaja ja hänen ystävänsä hyötyisivät infostamme, sillä jäimme siihen käsitykseen, että hekin yrittivät pelastaa sen, mitä vielä oli pelastettavissa.

Muutama viikko kotiin paluun jälkeen saimmekin häneltä jo postia ja hän kertoi, että jänniä asioita oli tapahtunut vierailumme jälkeen ja hän hyvin mielellään pitäisi meihin yhteyttä. Tarinamme hänen kanssaan siis jatkuu.

Kesäpäivän seisaushetken otimme vastaan tumuluksella, joka on yleisnimitys muinaiselle, pyhälle kukkulalle. Meillä oli 21.6. varhainen herätys ja kukkulalla olimme jo ennen kuutta. Siellä olivat yöpyneet makuupusseissaan muutama saksalainen pariskunta ja tervehdittyämme heitä, asettauduimme paikalleen meditaatiohetkeä varten. Yli tunti kului jälleen nopeasti, vaikka huomasin kyllä polvieni valittavan risti-istuntaa. Se on uusi ilmiö minulla, sillä olen aina mielelläni istunut joko polvien päällä tai jalat ristissä.. Vanheneminen tuo mukanaan rajoja, vaikka ei mitenkään tahtoisi. Olisi siis entistä paremmin pidettävä tästä kehosta huolta, muuten ei tätä työtä ja jatkuvaa matkustamista jaksa.

H-hetki oli ryhmäläisten mielestä kaunis ja voimakas. Aurinko nousi edessämme ja saimme siunauksen sen säteiden kautta. Se oli kuin omanlaisensa vihkimys meille kaikille. Kauttamme oli avautunut portaali Kultaiseen verkkoon ja tuo paikka oli nyt kytketty siihen. Yksi tehtävistämme oli suoritettu. En voi olla kuin kiitollinen, että saamme tehdä työtä näin heränneen ja sitoutuneen ryhmän kanssa. Uskomattomia sieluja kaikki!

Kävimme myös edellisen vierailumme portaalikohteessa joen rannalla. Se myös yhdistettiin Kultaiseen verkkoon. Siinä paikassa moni koki häirintää, mutta tehtävä tuli suoritetuksi. Istuimme pyörteisenä kulkevan virran rannalla vielä jonkin aikaa, kukin omassa tilassaan ja omien kokemusten kanssa. Itku oli monella pinnassa, oli niin hyvä olla.

Kun matkamme jatkui sitten viikon jälkeen Visokosta eteenpäin, kävimme myös pienemmän joen rannalla, jylhien puiden siimeksessä. Siellä saimme kokemuksen noista suurista kivipalloista, jollaisia oli monien muidenkin pyramidien läheisyydessä. Saamani etukäteistiedon mukaan, olisi parempi ettemme koskisi fyysisesti noita kivipalloja. Kerroimme ryhmälle jälleen ohjeet ja sanoimme, että olisi parempi vain tunnustella niiden energiaa ja omia tuntemuksia niistä. Lähes heti paikalle saavuttuamme, aloimme kuulla muilta, että paikassa tuntui erikoinen energia, eikä niin hyvä. Moni kertoi, miten solarissa alkoi tuntua pahan olon tunnetta ja sitä myös minä ja P koimme. Kun annettu tehtävä oli taas suoritettu, kerroimme että etukäteisinfon mukaan nuo pallot oli myöhemmällä ajalla vallattu ja niiden alkuparäinen värähtely oli muutettu negatiiviseksi. 

Kenttälounaamme jälkeen, joka oli taas vihanneksia, hedelmiä, juustoja ja leipää sekä tuoremehuja, jatkoimme matkaa kohti Mostarin kaupunkia. Siellä yöpyisimme yhden yön verran ja tutkisimme tuota kuuluisaa sodan esille nostamaan kaupunkia yhden päivän ajan. Siitä jatkan myöhemmin. Ajelimme aivan upeiden vihreiden vuorimaisemien kautta sitten takaisin etelään päin ja pakko oli pysähdellä ihailemaan ja kuvaamaan noita kaikkia aisteja hiilaavia maisemia. Kaikki elementit olivat lähes kaikkialla läsnä ja se harmonisoi energiakenttiämme ja ainakin minulla tuo luonto syvensi rakkautta Äitimaata kohtaan. Aakeen laakeen kasvatit olivat aivan haltioissaan näistä näkymistä. Pienet vuorten rinteitä nuolevat tiet olivat nekin ihania kokemuksia ja kuskien taito vain korostui. Meillä oli heihin täysi luottamus koko matkan ajan, vaikka kiperissä paikoissa välillä olimmekin. Matka siis jatkui, mutta siitä toisen kerran.

Työmatkalla Ruotsissa

Perjantai 2.6.2017 klo 20:27

Viimeinen työmatkamme suuntautui Tukholmaan. Vierailimme siellä viimeksi vuosi sitten ja tapasimme muutamia hengenheimolaisia. Tällä kertaa saimme tutustua moniin, ihaniin naapurimaan etsijöihin. Oli upeaa huomata, miten sielläkin kaivataan yhä enemmän todellista henkistä työtä ja meidän sinne viemämme työkalut otettiin innolla vastaan. Monissa keskusteluissa tuli ilmi se, että niin vähän on oikeaa informaatiota, vähän oikeita ohjeita ja selkeää apua siihen suureen kysymykseen: miten pääsen omalla polullani eteenpäin?
Ruotsissakin henkinen etsintä on suurta ja monet ovat heränneet hakemaan muutosta omaan elämäänsä ja laajemminkin kokonaisuuden tähden. Materiaalinen hyvinvointi ei tuo sitä, mitä niin monen sielu kaipaa. Tapaamamme ihmiset olivat kulkeneet enemmän tai vähemmän pitkiä polkuja etsien keinoja muuttaa elämäänsä. Monet kokivat syvää ikävää omaan korkeimpaansa ja henkiseen arkeen sen myötä. Juuri sitä samaa, mitä tälläkin puolella rapakkoa.

Meille on muodostunut tietynlainen kaava, miten asikkaiden kanssa toimimme. Me tapaamme tehdä kokonaiskartoitusta asiakkaan elämään. Asiakkaiden kanssa toimimme täysin ohjauksessa, kanavana. Ensin avaan sielunpolkutulkinnan kautta ovea tämän kertaiseen elämään, siihen päämäärään, oppiläksyihin ja muutokseen, mihin sielu halajaa tämän elämän aikana. Sitten katsomme tietoisuuden alkuperää, mahdollista tehtävää ja tätä hetkeä. Tulkinnan aikana otetaan esille myös asiakkaan kysymyksiä, omia murheita taikka oivalluksia. Syvällistä ja usein hyvin avaavaa keskustelua ja vuorovaikutusta. 
Tulkinnan jälkeen teemme healingin, jonka aikana Patrick katkoo haitallisia energiasiteita, traumoja ja mahdollisia ylimääräisiä entiteettejä. Minä puolestani scannaan asiakkaan energiakentän, fyysisen kehon ja energiakanavat. Sen aikana saan selkeää kuvaa asiakkaan tilasta ja mahdollisista energiatukoksista, jotka voivat kertoa myös olemassaolevista sairauksista taikka tulevista sairauden aihioista. Healingin jälkeen keskustelemme yhdessä ja kerromme, mitä hoidossa tuli ilmi. Yläkerta myös antaa kauttamme neuvoja, miten päästä muuttamaan omaa tilaansa puhtaammaksi ja värähtelyä korkeammaksi.
Työmme on niin kiitollista ja tapaamamme ihmiset ihania, avoimia ja innokkaita uuteen alkuun omassa elämässään. 

Uusi alku työmme suhteen oli tämä kertamme ruotsalaisten kanssa. Tukholmaan syntyi ryhmä, joka aikoo jatkaa tapaamisia puhdistustyön nimissä. Tapaamme heidät jälleen luultavimmin syksyllä. Innokkaana odotamme heidän kommenttejaan työstään ja omista oivalluksistaan.

Kävimme viemässä myös ruotsinkielisiä kirjoja ja kortteja Vattumanneniin. Sielläkin vastaanotto oli lämmin. Kirjat ovat nyt siellä myynnissä, tukholmalaisten saatavilla.

Yksi huilipäivä oli matkalla ja sen vietimm Kungsholmenin puistossa ja kasvihuoneissa. Siellä saimme maailman parasta palsternakkakeittoa. Tuliaisiksi jälleen uusia ruusuja kotipuutarhaan.Täydellinen päivä ja illalla jälleen uusien tuttavuuksien luokse, hoitoja ja talon puhdistusta tekemään.

Laivamatka meni nukkuessa päivien kiirettä pois ja kotimaassa meidät otti vastaan jäinen tuuli ja muutama plusaste. Kunpa kesä vihdoin asettuisi ja saisi hoivailla kasvilapsiaan paljain varpain ne arvokkaat hetket, jotka kotioiloissa saamme viettää.IMG_1169.JPG

Kaunista valmistujaisviikonloppua kaikille niille, joiden opiskelu sai tänä vuonna päätöksensä.

Kosmisia aaltoja ja ajatuksia

Lauantai 29.4.2017 klo 12:46

Aallon harjalla ratsastaminen ei aina ole niin helppoa. Uudet, aurinkokuntaiset virtaukset voivat välillä olla hyvinkin voimakkaita. Viime viikkoina ja päivinä on meidänkin planeettaa huuhdeltu hienolla energialla ja voisi sanoa, että joinain päivinä ihan olan takaa. Näissä myrskyissä on haastavaa pysyä virrassa mukana.

ihminen aina omissa elämäntilanteissaan yrittää löytää sen mahdollisimmin suotuisan ja kivuttomimman tavan selviytyä. Omat rutiinit, ohjelmoinnit ja arjen sujuminen voivat tuoda turvaa ja sellaista ajatusta, että minullahan on kaikki hyvin, onneksi olen näin tasapainoinen, etteivät muutostuulet minua heilauta. Mutta voi hyvinkin olla, että tuo oman elämän tasapaino onkin vain jäykkyyttä ja tiukasti rannalla seisomista, virran mukana menemisen sijaan.

Olen niin monen monta kertaa miettinyt tätä kaikkea.. maailman tapahtumia, ihmisiä, itseäni, henkisyyttä, kehitystä.. Iän karttuessa, monien kokeilujen, itsetuntemuksen ja Yläkerran ohjauksen seurauksena on hahmottunut selkeämpi kuva siitä, miksi me sieluina täällä maan päällä olemme ja miten me liitymme tuohon suureen kokonaisuuteen; ihmiskunta, aurinkokunta, galaxi jne...

Unohduksen verhon läpi kun tömähdämme kehoon ja aloitamme maallisen matkamme, olemme viattoman lapsen tilassa, mutta siltikin sielussamme on jo monen elämän kokemukset ja jäljet nähtävillä. Maalliset oppiläksyt alkavat jo vanhempien valinnasta lähtien. Perhe, johon synnymme, on yleensä se, jonka olemme sielutasolla katsoneet kasvattavan meitä parhaiten. Jokainen sielu tulee maan päälle jatkaakseen kehittymistään. Sielun tarkoitushan on lisätä omaa Valoaan ja lopulta, jossain elämässä tuoda tuo Jumalallinen Valo oman fyysisen olemuksensa kautta maailmaan. Niin kauan inkarnoidumme maalliseen muotoon, kunnes olemme ssavuttaneet sen, mikä on ollut tämän suuren suunnitelman tarkoitus: Ilmentää fyysisessä kehossa Jumalallista substanssia. Se ei tarkoita sitä, että olisimme Jumalia, vaan me olemme sen luovan, elämää synnyttävän ja ylläpitävän energian kanavia.

Miten siis kosmiset aallot ja tämä kaikki liittyvät yhteen?

Jumalallisest alkulähteestä pulppuaan nyt enemmän tuota korkeaa energiaa kohti Aurinkokuntaa ja maaplaneettaa. Se on tähän suureen sykliin kuuluva kehitysvaihe ja sen tarkoituksena on auttaa ihmiskuntaa kehittymään ja nousemaan värähtelyssään korkeammalle tasolle. Ihmiskunnan kuuluisi oppia omat, karmalliset oppiläksynsä, kehittyä tietoisuutena ilmentämään paljon enemmän tuota JUmalallista Valoa. 
Jokainen yksittäinen ihmissielu on yhteydessä tuohon kollektiiviseen ihmistietoisuuteen. Eli, ihmissielut ovat yhtä. Jokaisen sielun kaikki energia vaikuttaa yhteiseen kenttään, joko sitä kohottavasti tai laskevasti. Johtopäätös on hyvin selkeä: jokaisen sielun kuuluu nostaa omaa värähtelyään kehittämällä itseään, kohtaamalla omat haasteensa, oppimalla uutta jne.. Yksinkertaisesti elämä on sitä varten, jotta sielu muuntaisi omat pimeät kohtansa valoksi ja näin voisi ilmentää Jumalallista itsessään yhä paremmin. Mitä enemmän meissä on Valoa, sitä paremmin voimme vastaanottaa ja käyttää hyväksemme tuota korkeavärähteistä kosmista aaltoa, joka tälle planeetalle nyt suuntautuu. 

Sielussamme olevan matalamman energian muuntaminen Valoksi on se työ, miksi synnymme maan päälle, sillä sielumme kaipaavat Jumalallista alkuperäänsä.
Se työ vaatii sitä hereilläoloa, sitoutumista sekä ahkeruutta. Jos piiloudumme omaan arkeemme, olemme vain ihan hyviä ihmisiä, emme välttämättä kehitä sieluamme yhtään sen elämän aikana. Sielun kehittäminen ei tarkoita kaiken samanlaisena, muuttumattomana ja turvallisena pitämistä, vaan se on oman itsen tutkimista, rajojen ulkopuolelle menemistä, rehellisyyttä ja ennen kaikkea JUmalallisen energian kaipuuta. Henkisyys ei ole harrastus, vaan elämä itse.

Näiden kolmen vuosikymmenen aikana, jolloin itse olen ollut henkisellä etsimismatkallani, olen nähnyt melko paljon, miten Suomessa henkisyys on aaltoillut, trendit siinäkin ovat tulleet ja menneet. Monessa suuntauksessa ei edes tunnusteta Jumalallista aspektia, ei pyritä kohti Jumalaa/Valoa, vaan idea on vain uskoa, että kaikki ovat Jumalia, jo valmiita, kunhan vain uskovat niin.. Hyvä kysymys onkin, näkyykö se sitten oikeasti arjessa? Itseen ja omaan henkiseen kehitykseen keskittyminen kuuluu kehityspolkuun, mutta itsekeskeisyys on alempaa värähtelyä, josta on tarkoitus vapautua. Itsensä ylentäminen, ilman mitään ponnisteluja oman värähtelyn muuttamiseksi, on suuri sudenkuoppa Valon polulla. Nöyryys suuruuden edessä on oppilaan ensimmäinen askel.

Valaistuminen on Jumalallisen Valon täydellistä ilmentämistä myös kehon kautta. Sitä eivät suuretkaan mestarit saavuttaneet vain uskomalla, käymällä joitain kursseja ja sitten esittämällä pyhää.. Se on vaatinut hyvin paljon henkistä työtä, omasta tahdosta luopumista sekä täydellistä antautumista Jumalalliseen virtaan.

Hyvään uskominen sekä kaiken positiivisen lisääminen omassa elämässämme, kuuluvat myös niihin henkisiin arjen asioihin. On hyvä tehdä asioita, joista nauttii, joista saa iloa sekä on hyvä auttaa muita, heidän apua pyytäessään. On hyvä myös tukea pienimpiä sekä jakaa sitä henkistä tietoa, mitä on itse siihen mennessä kokenut. Oma kokemus on hyvin tärkeä, kun jaamme oppimaamme eteenpäin, sillä silloin viestiimme laskeutuu ihan erilainen energia, joka sanojen lisäksi vaikuttaa kuulijaan positiivisesti. 

Positiivisuus on vain osa henkistä kehitystä. Se ei ole edes rehellistä, jos kenttämme ei tue sitä energiaa. Siksi itsemme, omien värähtelyjemme, tunteidemme ja ajatustemme opiskelu ja matalamman värähtelyn puhdistaminen tuo sen pysyvän muutoksen kenttäämme. Se on pohja, jolle on hyvä rakentaa elinikäistä henkisyyttään, Valoon turvaamisen avulla.

On myös hyvä opiskella suurten mestareiden opetuksia. Aiemmin oli helpompi saavuttaa oikeaa informaatiota esimerkiksi suuresta arkistosta, Akaasista aikakirjoista. Nyt on tilanne hankalampi, sillä kollektiivinen energia on entistä matalampaa ja sen värähtelyn yläpuolelle pääseminen voi olla työn takana. Mutta se on edellytys puhtaan tiedon välittämiselle. Sen tähden voikin olla hyvä suhtautua kriittisesti nykyajan kanavointeihin, sillä niissä luultavimmin on hyvinkin paljon juuri tuota dissinformaatiota, josta tänä aikana paljon on puhuttu. Itse luotan eniten juuri vanhoihin teksteihin ja niitä vertailemalla voi huomata, miten korkeampi totuus löytyy niistä kaikista, vain eri aikakausiin ja sanoihin puettuna. Sillä vaikka meillä kaikilla on omat polkumme/totuutemme, on olemassa yksi universaalinen totuus ja lait, joiden varaan aurinkokunnassa kaikki on rakennettu.
Viime vuosisadan vaihteessa oli monia suuria henkisiä etsijöitä, suuria sieluja, jotka janosivat totuutta niin paljon, että käyttivät (uhrasivat) oman elämänsä sen löytämiseen. 1800-1900 luvun vaihde oli kosmisesti sellainen, että henkisyys oli silloinkin varsin aktiivista ja globaalia. Herääminen oli silloin aktiivista ja uusi suurempi sykli aktivoitui.

Aurinkuntamme ja tämä ihana Äitimaa elää suurempien ja pienempien syklien mukaan, kehitys päämääränään. Tällä hetkellä planeettamme on edelleen suuressa hienon energian fotonivyöhykkeessa, jota myös Alcionen spiraaliksi kutsutaan. Suuri Lähde, galaximme keskus lähettää sen vyöhykkeen kautta impulsseja, jotka muuntavat kaikkea energiaa sen kohdatessaan. Oli kyse sitten materiasta tai hienommasta energiasta. Kaikki tasot saavat osakseen noiden kosmisten aaltojen tuoman värähtelyn. Tämän muutosaikakauden tuoman uuden energian voimme käyttää koko aurinkikuntaa ja ensisijaisesti omaa planeettamme ja ihmiskuntaa hyödyttävästi. Olemalla tuon energian mahdollisimman puhtaita kanssatyöskentelijöitä ja ilmentäjiä. Suuremman kuvan näkeminen ja vastuun ottaminen oman itsen henkisestä kehityksestä, Valon lisäämisestä, ovat ne tärkeät askeleet kohti ylösnousemista. Työ alkaa aina itsestä.

Olemme reilut kaksi vuotta nyt kiertäneet eri ryhmissä opettamassa tuota omaa työtä, jakamassa ajankohtaista infoa ja oppimaamme sekä käyneet säännöllisesti tukemassa sieluja, jotka ponnistelevat kohti parempaa elämää ja vastuullisempaa näkemystä ihmiskunnasta, pois itsekkyys ja 3D ajatuksista ja teoista.
Tuo työ antaa joka hetki suuren kiitollisuuden tunteen siitä, että niin monet kaipaavat todellista muutosta ja ovat valmiit tekemään paljon työtä sen saavuttamiseksi. Jumalallinen polku on jo monelle auennut ja Oman Korkeimman ohjaus tullut todeksi. Se kaikki tuo vilpitöntä iloa ja uskoa siihen muutokseen, jota jälleen kerran on viime vuosikymmenet yritetty saada aikaiseksi. Rakenteet muuttuvat hitaasti, mutta kun perustuksia on tarpeeksi huojutettu totuuden avulla, voi koko rakennelma romahtaa kerralla jonkin suuren aallon taas huuhtoessa tätä ihanaa, uskomattoman kaunista planeettaa.

Ryhmäläisemme ovat saaneet pohdittavakseen mm. kysymyksen: Mitä on henkisyys? Sana itsessään pitää sisällään vastauksen.. Ehkäpä sinäkin tahdot miettiä tätä kysymystä syvällisesti.

Suomessa on vappuviikonloppu tulossa. Se on yksi niistä juhlista, jolloin matalampi värähtely valtaa tämän maan. Vappuun liittyvät traditiot laskevat aina kokonaisenergiaa ja monien voi olla vaikeakin vastustaa tuota kollektiivissa olevaa matalaa energiaa, joka kehottaa toimimaan vappuna tietyllä tavalla. Ihmisen sanoin, pidetään kivaa ja juhlitaan! 
Tässä kohtaa voikin olla hyvä pysähtyä ja miettiä, edistääkö mikään perinteisistä valinnoista henkisyyttä ja oman Valon lisääntymistä.. 
Joka tapauksessa toivotan kaikille kaunista työn juhlan viikonloppua. Me juhlistamme eri ryhmien kanssa Pohjanmaalla sitä ajatusta, että niin monet ovat jo tarttuneet todelliseen työhön oman sielunsa ja ihmiskunnan hyväksi! Suuri kiitos kaikille teille <3

Rukous

Keskiviikko 15.3.2017 klo 23:39

Rakas Jumala, Luova Lähde

Kiitos, että saamme oman työmme avulla lisätä maailmaan Valoa   
Anna meille voimaa tehdä se ilolla ja kiitollisuudella

Jumala, auta meitä olemaan ahkeria, jotta saavuttaisimme sen puhtaan kirkkauden, joka meissä kaikissa on

Ota meistä pois ylpeys ja opeta meitä olemaan nöyriä, sillä me tiedämme, että vain vilpitön sydän löytää tien kotiin

Kiitos Jumala, että autat meitä olemaan toistemme tukena tällä Valon polulla. Aamen.

Käsi enkelin kädessä

Perjantai 10.2.2017 klo 11:53

Tänä aamuna paistaa ihana aurinko. Koko luonto kimmeltää miljoonin timantein ja kristallein. Tulee ihan tunne, miten hyvä on hengittää tuota kaikkea itseensä ja antaa sen lisätä rauhaa, kirkkautta itsessäkin. Kiitollinen ajatus lähtee ylös tästäkin kauniista päivästä ja ennen kaikkea siitä, että saa tämän päivän nähdä ja kokea omin fyysisinkin aistein.

Vuosi sitten minulla alkoi ajanjakso, jossa tuo oma fyysisyys oli kovasti mietinnän alla. Näihin aikoihin olin peruslääkärin tarkastuksessa ja sen seurauksena jouduin lisätutkimuksiin ja kahdeksan kuukauden odotustilaan, miten tämä asia kohdallani ratkeaisi. Lopputulos oli se, että saan jatkaa terveenä, mutta entistä tarkempi kuuluu olla oman fyysisen jaksamisen, energioiden kulun sekä ylipäätään kehosta huolehtimisen kanssa.

Minulla ei ole koskaan ollut kovin läheistä suhdetta omaan kehooni. Se on aina tuntunut jotenkin vieraalta, mutta ilmeisen välttämättömältä. Kaikki nämä tähän astiset kohta 56 vuottani olen hiljalleen rakentanut suhdettani tähän fyysiseen temppeliini. Parhaimmillaan yhteys ja rakkaus omaan kehoon on ollut kolmen raskauteni aikana, vaikka olenkin voinut usein ensimmäiset kuukaudet huonosti. Lasten ollessa pieniä, imetysajat sekä jatkuva fyysinen läsnä- ja lähelläolo heidän kanssaan on ollut siinäkin mielessä elämän parhaimpia aikoja. Silloin olen kokenut, että myös keho on siinä tehtävässä, missä sen kuuluu. 
Se, että on kokenut itsensä enemmän joksikin muuksi kuin kehoksi on tuonut aikoja, jolloin on vähän kuin unohtanut sen olemassaolon. Eli siitä huolehtiminen on jäänyt hyvin vähälle. OIen toki liikkunut hyötyliikunnan tavoin aina paljon ja yrittänyt syödä terveellisesti jne. Kuitenkin olen liian paljon aina kaivannut sitä kehottomuuden tilaa, rajatonta, rakkaudellista ei fyysistä tilaa. Sellaisista ihanista vapaushetkistä on lukemattomia kokemuksia ja ensimmäiset jo lapsena. Jo silloin minulla oli tapana karata ja lentää pois, avaruudessa taikka jossain ihanassa paikassa, jossa oli paljon kauneutta ja ihmeellistä valoa.

Tuollaiset kokemukset ovat olleet rikkaus, ne ovat muistuttaneet siitä, että olemme oikeasti muuta kuin tämä fyysinen välikappale. Me olemme sieluja, jotka kaipaavat oman korkeimpansa yhteyteen, eikä se yhteys löydy kehoon keskittymällä. Mutta ei kuitenkaan ole tarkoitus unohtaa kehoa, vaan kaiken tulisi toimia yhteistyössä ja harmoniassa. Kehon tarkoitus on olla astia, fyysinen taso, jonka kautta voi tuoda sen Jumalallisen osansa tänne konkreettiseen maailmaan. Siitähän on kysymys täällä 3Dssä. Miten ilmennän JUmalallista värähtelyä, luovuutta ja tahtoa tässä kehossa, sitä välineenä käyttäen. Keho on JUmalallisen ilmentymää sekin, vaikka värähteleekin näin karkealla tasolla kuin konkreettinen, muodon taso. Ei siis ole syytä kurkottaa itsensä ulkopuolelle, vaan vetää kaikki korkea tähän tasoon ja antautua Jumalallisen tahdon astiaksi.

Nyt karkasi otsikko melko kauas, mutta tämän aamun kiitollisuus valosta toi mieleen tämän kaiken muun. Tänä päivänä siis rakastan myös kehoani, yritän kuunnella vieläkin tarkemmin sen viestejä ja huoltaa sitä mahdollisimman hyvin. Myös tunteemme voivat koteloitua jonnekin päin kehoa ja omalla kohdallani on juuri tuo viime vuoden tulosten odottaminen vienyt siihen suuntaan, että sain nostetttua myös ne hyvin, hyvin syvällä olevat, kehossani piilotelleet tunteet puhdistettavaksi. Ja tänä päivänä uskon, että koska ne ovat syntyneet niin monen elämän aikana, niiden esille tulo minun kohdallanin vaati tällaisen prosessin. Ehkä joskus kerron koko tarinan, mutta nyt siis enkeleistä.

Tiistain meditaatiossa sain viestiä siitä, miten tänä erityisenä aikana, taas pimennysten lähestyessä ja astrologisten kuvioiden muuttuessa, myös suojauksen tarve voi kasvaa. Ulkopuoliset hyökkäykset voivat olla vahvoja ja jos niihin reagoi, voi oma värähtely laskea matalammalle ja näin heikentää sisäistä suojaa. Enkelit ehdottivat, että voisimme kaikki aloittaa päivämme niin, että pyydämme oman enkelimme hyvin lähelle ja tartumme häntä kädestä. Tämä yhteys tulisi muistaa päivän mittaan, varsinkin kun/jos tulee vaikeita hetkiä, hankalia tilanteita, haastavia ihmisiä tms. Silloin turvata siihen ajatukseen, että enkelisi pitää sinua kädestä ja johdattaa tilanteessa oikein ja suojaa sinua, ettet avaa itseäsi negatiiviselle energialle. 

Kuljetaan siis käsi enkelin kädessä tiiviisti, ja vahvasti ainakin tuonne kevätpäivän tasaukseen. Ja oikeastihan voimme tehdä siitä elämänmittaisen pyhän yhteyden. Vaikka et tuntisikaan mitään, niin kuin monet sanovat, niin pääasia, että pyydät ja sitten uskot. Totuus on, että meillä kaikilla on oma enkelimme, joka hetki ja vain meitä varten ja sitä varten, että yhteytemme Jumalaan pysyisi elävänä. Enkelithän ovat JUmalan sanansaattajia, välikappaleita pienen ihmisen ja suuren voiman välillä.

Kaunista Valon viikonloppua kaikille, valaiskoon enkelimme sitä vieläkin kirkkaammaksi. Ensi yönä voimme ehkä katsella luonnon näytelmää nimeltä kuunpimennys. 

AURINGONpimennys 26.2.

Maanantai 23.1.2017 klo 16:34

Aurinko pimenee 26.2. ja tämä pimennys nähdään esimerkiksi Amerikassa. 
Me emme valitettavasti saa olla täällä sitä ihailemassa ja h-hetkeä katsomassa. 
Aurinko pimenee Kaloissa ja se tuo siihen oman energiansa. Uusi kuu syntyy 16.58 eli silloin olisi hyvä hetki taasen hiljentyä ja olla mahdollisimman korkeissa energioissa. Auringonpimennyksen energia leviää ympäri maapallon yhdessä hujauksessa ja tuo uuden energian meille kaikille. 
Pimennys kaloissa tuo viestiä, miten voimme itsemme parantamisen kautta saavuttaa sellaista tasoa, jota voi myötätuntoisena ja puhtaana jakaa myös muille. Vaikkakin on todennäköistä, että oma kenttä reagoi myös tähän pimennykseen, ennen ja jälkeenkin, voi tehokkaasti itseään työstäen olla universaalin energian vastaanottimena. Aurinko tavallaan eliminoi kuun vaikutuksen ja tuo korkeamman säteilyn maan päälle. Pimennyshetki on kuin portaali kosmisiin energioihin, jotka tuovat universaalia tietoa ja ihmeiden mahdollisuutta sieluille, joiden värähtely mahdollistaa sen puhtaan vastaanottamisen. Auringon pimennyksen hetkellä olemme astia, johon Valo voi virrata. 
Muinaiset vihityt käyttivät nämä pyhät hetket tiedon vastaanottamiseen ja värähtelyn kohottamiseen. Näihin hetkiin myös valmistauduttiin huolella ja pitkän aikaan. Pimennyksen vastaanottopaikka oli tärkeä ja astrologisen kartan mukaan huolella valittu. 
Meille kaikille tavallisille Valon polun kulkijoille voisi hyvä paikka olla jossain, missä on vahva ilman energia ja tukeva maan kamara jalkojen alla. 
Lisäinfoa tuonnempana.. 
total-solar-eclipse-com.png

Lue lisää »

Avainsanat: auringonpimennys, kuunpimennys

Vuotuiset pimennykset alkavat helmikuussa: KUUN pimennys

Maanantai 23.1.2017 klo 15:55

Tämän vuoden pimennykset alkavat kuunpimennyksellä leijonassa helmikuun 11pv. ja huippuhetki on klo 02.44. Pimennys on osittainen ja näkyy Suomessakin. 

Mitä henkistä merkitystä on tämän vuoden ensimmäisellä pimennyksellä..
Kuten aina kuuhun liittyen, voi olettaa astraalitason muutoksia ennen, pimennyksen aikana ja sen jälkeen. Sielun energia vahvistuu ja se voi yksilöstä riippuen tarkoittaa joko vahvaa värähtelyn kohoamista taikka sitten repussa olevan energian vahvistumista. Oli miten oli, on hyvä olla noina päivinä mahdollisimman korkeissa ja puhtaissa energioissa. 
Leijonan merkin kuunpimennys nostaa kyllä esille egon osuutta elämässämme. Voi olla hyödylllistä tarkastella itseään, omaa käytöstään juuri sen valossa, milloin mm. huomionhalu, arvostuksenhalu, itsensä nostaminen ja muiden alaspainaminen saa valtaa. Ne voivat olla hiuksenhienoja välähdyksiä, ajatuksia omasta paremmuudesta taikka muiden huonommuudesta, itsekkyydestä tms.. Egon agenda on nostaa itseä muita paremmaksi ja olla enkeli/madonna tyylisesti esillä omien hyvien tekojen kanssa. Nämä huomiot voivat viedä vankasti eteenpäin omalla polulla ja tuoda tilalle nöyryyttä, joka kohdistuu Jumalalliseen kaikkinäkemiseen. 
Parhaimmillaan voi vahvistaa itsessään totuuden puolestapuhujaa ja taistelijaa, joka tulee esille oman polkunsa kautta. Voi olla muille tiennäyttäjä ja soihdunkantaja, koska tuntee jo polun. Esilläoleminen saa näin oikean energian, sillä kaikki on itse koettua ja kokemus on se, mitä jaetaan, kaikkien hyväksi, ei oman arvon tähden.
Nämä ajatukset eivät ole astrologista tietoa, vaan infoa, jota tähän pimennykseen laskeutui. 

Tulevat päivät voivat siis avoimesti tarkasteltuna näyttää meissä ne parannettavat ja puhdistettavat kohdat. Se tuo tähänkin aikaan sitä iloa ja kiitollisuutta, sillä kaikki auttajamme ja Yläkerta vain odottavat, että voivat keventää taakkaamme puhdistamalla tuota matalampaa värähtelyä.

On myös mahdollista saada maan muistista korkeaakin tietoa ja koska fyysisellä tasolla meremme ovat tuon muistin tallentajia, suosittelen meren äärellä oloa. Me kokoonnumme Vaasan seudulla meren ääreen. Meret ovat fyysisellä tasolla oleva akaasinen arkistomme.

totallunareclipsepenumbral.png

Avainsanat: kuun pimennys, auringon pimennys

VUOSI 2017

Maanantai 2.1.2017 klo 19:41

Tämän vuoden 2017 teema kantaa otsikkoa Erillisyydestä Ykseyteen taikka Minä olen ajatuksesta Jumala On ymmärrykseen. Tämä teema on kuin viimeisen portin teemaa: vapaan tahtoni mukaisesti päätän valita Jumalallisen ilmentämisen kehossa.
Tämän vuoden energia työntää monia kohti oman yhteyden vahvistamisen ja muokkaamisen suuntaan.

Niin monet etsijät ja henkisesti heränneet ovat sisimmässään rukoilleet ja pyytäneet saada kulkea omaa sielun polkuaan, oman suunnitelmansa mukaisesti. Valon auttajat ovat tämän kuulleet ja pyrkivät auttamaan tässä jokaista parhaalla mahdollisella tavalla.

Monille ovatkin muutama viime vuodet olleet monilta osin vaikeita, haastavia. Viime vuoden teeman mukaisesti, monet joutuivat ikään kuin selkä seinää vasten omassa elämässään ja näin pysäytetty näkemään ne kohdat, jotka eivät tue oikeaa suuntaa, eivätkä ole oman suunnitelman mukaisia.
Sielun kaipaus on kehittyä, eikä silloin turvallinen paikoillaanolo kehitä sitä. Talous, turva ja ihmissuhteet ovat niitä, joissa oppi menee parhaiten perille. Monille on opetettu, mihin he turvaavat. Ja myös monet ovat huomanneet, että turvaavat oikeasti vain konkreettiseen, materiaan.
Minä haluan ja minä tiedän -ajattelu on monen päätöksen pohjana, vaikka se ei olisikaan omaa sielua kehittävää. Useasti on juuri niin, että se mitä kentässämme jo on, sitä egomme vahvistaa. Eli monien päätösten takana on pelko muutoksesta ja turvattomuudesta.
Silti meillä voi olla kaikkea runsautta, varsinkin, jos se palvelee suurempaa kuvaa tai kokonaisuutta. Omat toiveemme ja halumme eivät aina tosiaankaan ole sopusoinnussa sielumme suunnitelman kanssa, vaikka monet Valon polullakin olijoista uskovat, että kuuntelevat vain sydämensä ääntä.. Onkin hyvä olla rehellinen ja tarkka itsensä tuntija, jotta oma sydämen ääni olisi mahdollisimman puhdas. Todellinen sydämen äänen kuuleminen onnistuu oman värähtelyn puhdistamisen ja kohottamisen kautta, silloin, kun omat halut eivät ohjaa sitä.
Henkinen herääminen on itsensä jatkuvaa kehittämistä, uskon ja luottamuksen lisäämistä ja lopulta yhteys omaan Korkeimpaan alkaa antaa niitä oikeita, ikuisen osamme kehittämisen kannalta oikeita vastauksia. 

Tämä vuosi kantaa Jumalan lukua. Se koostuu maskuliinisesta, feminiinisestä ja totuuden/viisauden osasta. Se on kuin kehotus tasapainottamiseen, viisauden ja totuuden kuulemiseen ja elämiseen sekä niiden kautta korkean ohjauksen vastaanottamiseen. 

Tähän vuoteen liittyy myös yhteenliittyminen, niin Jumalan kuin muiden sielujenkin kanssa. Suurempi kuva sydämessä voi ymmärtää, tuntea myötätuntoa ja pyyteettömämmin rakastaa lähimmäistään. On oman itsekkyyden hylkäämisen vuosi, joka tähtää korkeamman tahdon toteuttamiseen ja sitä kautta muutoksen tuomiseen kaikkien hyväksi. 

Äitimaa elää kriittisiä vuosiaan ja ihmiskunta, joka on rikkonut sopimuksensa hänen kanssaan, voi auttaa tuhoisan suunnan muuttamisessa ja maan parantamisessa. Näihin talkoisiin tarvitaan jokaista sielua ja heidän jokapäiväisiä positiivisia valintojaan.

Omavoimaisuus voidaan jättää taakse ja oppia turvaamaan Valon auttajiin. Ei ole tarpeen yrittää yksin eikä puskea omaa tahtoaan voimalla läpi. Eikä ole tarpeen yrittää hallita omaa elämäänsä. Me voimme luopua erillisyydestä, johon egomme meitä ohjaa ja löytää ykseyden.

Me olemme kaikki vastuussa siitä luomisesta, joka ohjaa tämän ihanan planeettamme tulevaisuutta. Jos päivittäin valitsisimme vain hyvän, korkeat värähtelyt, Valon ja pyytäisimme puhdistusta kaikkeen matalaan, mitä kentässämme on, voisimme todellakin muuttaa konkreettisia tapahtumia. Sillä kaikkihan on aluksi energiaa, joka tiivistyy ja jonka joku sielu taikka sielut vetävät puoleensa oman värähtelynsä mukaisesti. Jos me kaikki hiljalleen värähtelisimme korkealla, matalampi värähtely menettäisi vähitellen voimansa ja ikävät tapahtumat maapallolla katoaisivat. Me oikeasti valitsemme itse, joka ikinen päivä.

Toivon tämän kirjoituksen myötä meille kaikille tiedostavampaa, valoisampaa ja tehokkaampaa muutosvuotta. Nyt on kaikki tuki sille suunnalle, jonka kautta opimme näkemään sen suuren kokonaisuuden nimeltä Ihmistietoisuus, Äitimaa, Aurinkokunta ja Jumala. Me kaikki vaikutamme toisiimme ja luomme yhdessä. 

Siunattua Valon vuotta 2017

Enkeli-infoa 21.12.2016

Sunnuntai 1.1.2017 klo 0:34

Enkeli-infoa Nordkappissa 21.12.2016
Talvipvn seisaushetki vietettiin siis Gjesvaerissa, Nordkappissa. Mökkimme oli puoliksi meren yllä,pienessä kylässä, josta emme auringon piilottelun tähden nähneet muuta kuin muutaman valon siellä täällä. Pikaisen laskutoimituksen mukaan kylässä asui ehkä parikymmentä perhettä. 
Olimme saaneet ohjeiksi viettää tuo vuoden viimeinen h-hetki meditoiden. Viikon paastoa, puhdistumista ja henkistä valmistautumista oli johtanut tuon tärkeän hetken kohtaamiseen. 
Keskipäivän hetkellä oli tänä vuonna myös tuo seisaushetki ja me olimme valmiita! 
Meditaatio syveni todella nopeasti ja lila valo alkoi kieppua ympärilläni. Se ikään tutki ja muokkasi kehojani ja tietoisuuden tila kohosi nopeasti sen ansiosta. Sitten hyvin kaunis, myös hohtavaa vaaleaa ja tummaa liilaa alkoi lähestyä tuota tilaa. Ja yhtäkkiä edessäni kimalteli ihana, lempeä enkeli. Tunnistin hänet nimenomaan enkeliksi tuon suurenmoisen ihanan värähtelyn tähden. En ole koskaan nähnyt enkeleillä oikeita siipiä, vaan vain hohtavaa valoa, joka niitä ympäröi. Enkeleillä on jollain tapaa ihmsenkaltaiset piirteet, mutta selkeästi en voi tunnistaa esim. heidän kasvojaan, sillä valo heissä saa heidät niin kovin säteilemään, että on mahdotonta nähdä selkeästi. Minulle sillä ei ole väliä, sillä olen aina ikikiitollinen, jos saan heitä tavata.

Tämä enkeli oli hyvin feminiininen, mutta samalla voimakas säteilyltään. Hän toi minulle aluksi henkilökohtaista viestiä, omaan voimaani liittyen.. Tietty taso oli nyt saavutettu ja uusi ajanjakso alkamassa. Työ itsen kanssa jatkuu, mutta uutta tiedostaen ja toivottavasti vahvemmin kaiken opetuksen kohdaten. Sain vielä viestiä, mitä kaikkea olisi luvassa lähitulevassa ja ensi vuoteen iittyen. 

Enkeli sanoi nimekseen Amethyst. Minulle se kuulosti "oudolta" ja  kysyinkin, mikä enkelitaso oli hänen? Olen oppinut arkkienkeleistä ja enkeleistä ja heidän tasoistaan sen verran, että tiedän heitä olevan melko monta, vaikka pyhissä kirjoissa mainitaan ainoastaan muutama. Joskus vuosia sitten luin Diana Cooperin kirjan arkkienkeleistä ja se kyllä kosketti syvästi. Siitä kirjasta nousi hyvä värähtely.
Tämä enkeli kertoi, että ikävä kyllä monet enkelikirjat eivät ole niin hyvin kirjoitettu ja niissä on sellaista tietoa, joka ei ole paikkansapitävää. zadkiel-1.jpg


Amethyst oli tämän enkelin arkkienkelitaso, ja hän edusti sen värähtelyä. (Tarkistin myöhemmin ja hän oli monen tiedon mukaan arkkienkeli Zadkielin "puoliso")

Hän kertoi, että arkkienkeleitä on seitsemän ja kukin edustaa omanlaistaan värähtelyään. He voivat ilmentää sekä maskuliinista taikka feminiinistä energiaa, mutta mitään kaksoisliekkiromantiikkaa heihin ei liity, vaikka niin annetaankin joissain kirjoissa ymmärtää. Näistä arkkienkelitasoista voidaan lähettää erilaisiin tehtäviin sanansaattajia taikka lähettiläitä. Itse arkkienkelit eivät voi ilmestyä ihmisille suoraan, sillä heidän värähtelynsä on liian korkeaa ihmiskehoille. Ymmärrän tämän hyvin. He siis lähettävät itsestään miljoonia kipinöitä ihmisten avuksi ja tueksi, mutta itse arkkienkelit ovat korkealla värähteleviä johtajia, joiden apu voimme kyllä pyytää, mutta emme suoraan tavoittaa.

Amethystin lähettiläs kertoi, että ihmiskunnalla ja enkeleillä on pitkä yhteinen historia takanaan. Enkelit tulivat ihmiskunnan avuksi olemaan linkkinä Jumalalliseen energiaan, Jumalaan. He toimivat tasolla, jossa ei ole mitään negatiivista ja tekevät yhteistyötä Äitimaan kanssa, sopimuksen mukaisesti. Hän kertoi, että on hyvin ymmärrettävää, että ihmisiä niin kovin kiinnostaa juuri tänä aikana enkelit. Se on ihmiskunnan muistissa oleva tieto, joka ohjaa ihmisiä enkelten yhteyteen ja sitä kautta Jumalalliseen ohjauks

een. Hän kuitenkin varoitti sellaisesta tiedosta, joka tekee enkeleistä liian ihmismäisiä ja alentaa heidät tälle konkreettiselle värähtelytasolle. Se ei suinkaan ole se suunta, johon ihmiskunnan tulee pyrkiä, vaan enkelit tulisi nähdä ja kohdata kunnioittavasti, sillä he ovat korkeita valo-olentoja. Ihmiskunnan muistissa on myös ne ajanjaksot, jolloin enkelit olivat johdattamassa sieluja kohti Korkeinta ja tänä aikana he ovat hyvin aktiivisia, sillä ihmistietoisuude

n värähtely on laskenut huomattavasti.
Tänä aikana pyrimme jälleen kohti korkeampaa ja siksipä niin monet etsivät polkua enkelten kautta ja heidän apunsa on kaikille lähellä. He auttavat ja ohjaavat, Jumalallisen suunnitelman mukaisesti. He eivät voi auttaa ihmissieluja sellaisissa toiveissa tai pyrkimyksissä, jotka ovat sielunsuunnitelmaa vastaan, On hyvä muistaa, että enkelit ovat linkkinä JUmalan ja ihmisen välillä. Se on heidän tärkein tehtänsä.

Suojelusenkelit ovat kaikkein lähimpänä jokaista ihmistä. Jokaisella sielulla on ihan ikioma enkelinsä, joka on seurannut samaa sielua jokaisessa elämässä. Hän on siis kaikkein paras ystävä, joka tarkkaan tietää kaikkien elämiemme vaiheet, tarkoitukset, päämäärät ja koetut asiat. Hänen tehtävänsä on myös pitää rakkauden yhteyttä korkeampaan yllä. Onkin siis hyvä pyytää oman suojelusenkellin apua joka päivä. Tueksi ja avuksi ihan pienimpäänkin asiaan.

Enkelit ovat niin kauniita rakkauden ja ilon lähettiläitä. Pyytäkää, niin saatte kaiken avun jokaisena päivänä.

Avainsanat: Enkelit, suojelusenkelit

Talvipäivän seisaus 21.12.2016

Tiistai 20.12.2016 klo 19:25

Talvipäivän seisaushetki on 21.12. klo 12.44. Suomen aikaa. Se on jälleen sellainen hetki, jolloin voimme kytkeytyä kosmisiin, korkeisiin energioihin, joita planeettamme vastaanottaa hetken portaalin avautuessa. Jokainen sielu voi olla korkeamman energian vastaanotin, kukin värähtelynsä mukaisesti. Siksipä tämän päivän eteen on hyvä valmistautua. 
Ylhäältä tuleva voima läpäisee meidän värähtelymme ja laittaa sen mukaisesti liikkeelle energiat omassa elämässämme. Me voimme työskennellä sen hetken parhaaksi tiedostamalla tulevan ja omistautumalla sille parhaalla mahdollisella tavalla.
Tähän seisaushetkeen olen vastaanottanut teemaksi Ajan. Aika sitoo meidät kaikki konkreettiseen maailmaan ja 3Dhen. Meidän ihmisten taajuudella aika on lineaarinen ja voimme tarkastella sitä menneen ja tulevankin suuntaan.
Tämän seisaushetken teemaa voi lähestyä miettimällä, mitä menneisyys on minulle opettanut. Mitä oman elämäni ratkaisut ovat minulle tuoneet, mihin minut tässä hetkessä asettaneet. Samoin voi olla hyvä miettiä, mitä viime ajan ratkaisuni tuovat tulevaani. Syy-seuraus inventaarion hetki. Tämä työ on hyvä tehdä ennen h-hetkeä, mutta voi olla mielekästä jatkaa samaa pohdintaa myös muutaman päivän seisauksesta. 
H-hetkellä tietenkin hiljentyminen ja mahdollisimman puhdas, tyyni tila itsessäsi. Hengityksen seuraaminen ja vain itsensä avaaminen ovat hyvä hetken aloitus. Voi tietenkin mielessään pyytää apua, jos omat pohdinnat ovat siihen valmistaneet. Apua esimerkiksi joidenkin esteiden voittamiseen taikka apua niihin värähtelyihin, jotka on itsessään tiedostanut henkisen polun esteeksi. Sitten vain irtipäästäminen ajatuksen tasolla kaikista pyynnöistä ja pelkkä oleminen hetken tilassa. Parhaimmillaan tuolla pyhällä hetkellä voi saavuttaa ajan yli menevän tilan, jossa on mahdollisuus luoda oma tulevaisuus ikään kuin uusiksi. Jos omat oppiläksyt ovat suurin piirtein ymmärretty ja sisimmässä on suuri tahto kulkea Valon polkua aina vain sitoutuneempana ja yhä tiiviimmin se ajatus omassa sielussa, omassa arjessa, voi seisaushetkellä saavuttaa tilan, jossa mennyt muokkautuu uusiksi, oman kehityksen kautta.
Puhtaan Kosmisen Valon sisään hengittäminen, avautuminen yhä korkeammalle ja yhä laajemmalle.
Talvipäivän seisaus, kiitos!

Eteenpäin vaikka liukkaalla jäällä

Tiistai 20.12.2016 klo 18:59

Tämänpäivän etappi oli Giellajohkasta Nordkappiin. Kilometrejä vaivaiset kolmesataa, mutta tunteina kuusi. Peilijääteitä ja vastaantulevia rekkoja.. Jälleen kerran, kiitos tosi hyvälle kuskille ja suojaukselle.

Viime yön olimme ihanan rauhallisessa mökissä, joen rannalla, lähellä Garigasniemeä ja rajaa. Yön aikana koeteltiin taas sitä herkkyyttäni ja vahvuutta yhtä hyvin. Koska olimme Valon asialla ja tarkoitus oli sen mukainen, testejäkin aina silloin tulee. Paaston aikana oma herkyys lisääntyy ja läsnäolo muutaman paastopäivän jälkeen on pieniä yksityiskohtia myöten vahvaa. Yöllä heräsin siihen, miten huoneen ovi avautui ja jäin katsomaan, miten tumma hahmo astui sisään ja samantien ulos. Samalla hän jätti viestin, että toisella puolella maapalloa olevalla tyttärellä oli jokin hätä.. Kuulostelin itseäni ja ymmärsin, että oli opetustilanne ja siinä katsottiin, miten reagoin. En reagoinut, vaan rukoilin ja pyysin lisäsuojaa loppuyöksi. Aamulla tarkistin kuitenkin, että tyttärellä oli asiat ok. 

Tuon kaltaisia "hyökkäyksiä" voi tulla herkille ihmisille, jotka aistivat näkymätöntä. Joskus ne oikeasti ovat oppitilanteita, jotka Yläkerta sallii, mutta joskus ikävät negatiiviset hahmot pääsevät ns. hyökkäämään tarkoituksenaan pelotella taikka heikentää suojausta. Olen onneksi omien kokemusteni kautta voinut ymmärtää, auttaa ja antaa ohjeita monille muillekin, jotka ovat tällaisista kärsineet. Monessa tapauksessa on kyseessä olleet lapset ja vanhemmat ovat olleet ihan hukassa, miten auttaa. Paras tapa on heti kutsua Valoa avuksi, reippaasti käskeä ylimääräiset pois omasta kentästä tai jostain tilasta. Eli ihan käytännön tasolla voi mielessään tai ääneen sanoa: Jumalan/ Kristuksen/Valon/Buddhan nimeen käsken kaikkiea ylimääräistä tai negatiivista poistumaan tästä tilasta!  Tiedän, että jotkut lapset pyytävät  omaa enkeliään viemään pahan pois. Sekin toimii. Täytyy vain olla uskoa ja luottamusta Valoon ja sen voimaan ja sen puoleen täytyy vapaan tahdon mukaisesti muistaa kääntyä. Luottamus lisääntyy hiljalleen ja oma kokemus tuo varmuutta.

Nordkappin matka oli kyllä luottamuksen testaamista lähes jokaisessa jäisessä mutkassa, missä tuntui, että auto alkoi luistella ihan omaan tahtiinsa. Vaikka vauhti oli n. 50-60km tunnissa, ei välillä silläkään ollut merkitystä, sillä peilijää yritti viedä mennessään.
Maisemat olivat matkan varrella karun kauniit ja niitä ihastelimme jatkuvasti. Tuimalle merenrantatielle kun saavuimme, ihan auton sisälle saakka aisti pauhaavan meren voiman. Mykistävää ja sydäntä avaavaa. Miten niin pieni onkaan ihminen. Täysin luonnon armoilla. Tänäänkään ei olisi tarvinnut kuin liukkauden ja kovan tuulen lisäksi lumisade ja uskoisin, että matkamme olisi tyssännyt siihen. Ei voinut kuin luottaa siihen, että jos meidät ohjataan tänne, myös suojaus pelaa ja pääsemme täysin turvassa perille ja sieltä vielä poiskin.

Myrskypuuskat ja sade yltyivät, kun saavuimme Nordkappin saarelle seitsemän kilometrin tunnelimatkan jälkeen. Välillä ylhäällä vuoristossa oli kokemus, miten tuuli oikeasti yritti tarttua autoomme kaikella voimallaan ja paiskata kallioihin ja kiviin. Tämä matka ei todellakaan ollut mikään kyselymatka, niin kuin yleensä. Keskittyminen oli suunnattu karun kauniiseen luontoon ja tiellä pysymiseen. 

Gjesvarissa oli majapaikkamme ja saavuimme sinne jo varhain iltapäivällä. Koko matkan oli ollut hämärää, pientä takanamme hohtavaa valonkajoa lukuunottamatta. Puolikuu kyllä valaisi välillä tunturi ja vuorimaisemaa, mutta sekin antoi oudon mystisen leimansa ympäröivälle maailmalle. Tuuli vinkuu nyt mökissämme, joka on lähes suoraan meren yläpuolella. Tarkkaan ei asiaa voinut tarkistaa, sillä pimeys ja sade eivät suo hyvää näkyvyyttä. Ehkäpä aamupäivä tuo asiaan selvyyttä, jos mökistä poistuminen kuuluu seisauspäivän ohjelmaan. Se selvinnee illan healingin aikana. Tarkempaa ohjelmaa huomiselle ei ole annettu, vain tieto että päivä on meditaatiopäivä, jolloin taajuuksien säätämistä on tiedossa. Sitä odotellessa, myös teille kaikille hyvää talvipäivän seisaushetkeä. 

Matkalla pohjoiseen ;)

Maanantai 19.12.2016 klo 10:27

Tänä aamuna perjantaina alkanut matkamme suuntautuu oikeasti pohjoiseen. Inari on tämän päivän "työkohde"  ja sieltä on tarkoitus suunnata yöksi Kaamaselle. Suomussalmi jäi ja samoin ystävän ihana, lämmin koti. 
Yhdeksältä aamulla on neljä astetta pakkasta, mutta taivaalta tulee vettä! Luvassa siis haastavat keliolosuhteet ja Yläkerran suojaukseen luottaminen. Luminen, sadunomainen maisema ympäröi meitä ja sen kauneus tuo onneksi omalta osaltaan tyyneyttä ja suojeluksen tuntua. 

Suomussalmella retkeilimme muutamana päivänä. Ensimmäiseksi kävimme pienen patikointimatkan päässä olevalla Hepokönkään putouksella. Suomen korkein, 24m, luki kyltissä. Potous oli toki suurimmaksi osaksi nyt jään peitossa, mutta hentoinen kuohu kuului ja vesi virtasi alla olevaan kanjoniin, missä tummat pyörteet ottivat sen vastaan.
 
Hiljennyin hetkeksi vastarannalla. Paikka oli muinainen pyhä, jo ammoin positiivisena portaalina suojeltu. Yllätys oli suuri, sillä paikkaa suojeltiin edelleen! Oikeasti se on harvinaista tässä ajassa, sillä niin monet haltijat ja luonnonhenget ovat joutuneet jättämään pyhät paikkansa ja oman ulottuvuutensa. Kaikki tämä sähkösaaste, säteily ja rakkaat nettiyhteytemme ovat suurimpana syynä siihen, että luonnonhenkien on paettava. Heidän herkkä värähtelynsä ei kestä meidän hajottavaa, jokapaikan kattavaa haitallisen säteilyn verkkoamme. Se on hyvin surullista. Ensimmäiset merkit siitä itse huomasin vielä Vaasassa asuessani. Silloisessa asuinympäristössäni oli muutama ikimetsä ja onneksi toinen niistä oli jo suojeltu. Kuitenkin asutuksen ja mastojen levitessä kaupungista yhä laajemmalle kaksituhatta luvun alkupuolella, sain kokemusta siitä, että luonnonhenget alkoivat siirtyä portaaliensa kautta pois täältä. Usein rinnakkaisiin maailmoihin, joissa vielä on positiivinen värähtely. Keijut, haltijat, deevat ym. ovat sanoneet hyvästi Äitimaalle, pakon edessä. 

Hepokönkään suojelija oli korkea, voimakas paikan haltija. Hän kattoi omalla olemuksellaan koko laajan alueen ja näin ylläpiti ja suojasi edelleen tuota kaunista ja pyhää paikkaa. Paikan nimi oli vaihtunut satoja vuosia sitten ja tuo haltija kertoi, että aiemmin paikan nimi oli ollut rumempi ja pelottavampi. Kun ihmettelin tätä, haltija kertoi, että ennen pelottavat nimet olivat joidenkin pyhien portaalien suojauksena, sillä tavallisten ihmisten ei ollut hyvä, eikä sallittua vierailla niissä. Uhkaava ja pelkoa herättävä nimi piti kyllä Korkeinta pelkäävän kansan poissa noista paikoista. Kun taas paikan nimet, joihin liittyi esim. Pyhä- alku tai loppuliite, olivat sellaisia, joissa tavallisen kansan olikin hyvä käydä vierailulla ja tankkaamassa itseensä korkeampaa energiaa. Näiden "käänteisten" pyhien paikkojen sisältämä informaatio ja portaaleissa virtaavan energian taajuus oli sellaista, jota vain harvat, tietoiset sielut kykenivät vastaanottamaan ja kestämään. Hepoköngäs oli ollut tuollainen suuri portaali ja kantoi edelleen korkeaa positiivista värähtelyä ja näin ylläpiti tasapainoa Äitimaan hyväksi. 
Haltija kiitti huomiostani ja pyysi välittämään ystävälleni viestin, että tämä kävisi silloin tällöin rukoilemassa tässä paikassa. Näin haltijakin saisi apua paikan värähtelyn ylläpitämiseen. 
Ymmärsimme hyvin, että tämänkin paikan pyhyys oli katoamassa, sillä samaan aikaan meidänkin kanssamme oli paikalla iloinen seurue, pulloineen ja mataline energioineen. Pyhät paikat saastuvat hiljalleen, mitä enemmän niitä tuodaan kaiken kansan ulottuville, ja turismin kautta rahan valtaan. Mutta onneksi tätä paikkaa vielä suojeli suuri tietoisuus, joka kertoi työnsä siellä vielä jatkuvan. Kiitos siitä!

Seuraavana päivänä tuli kutsu vierailla todella muinaisessa paikassa, keskellä järveä. Suomussalmen Kirkkosaari on tutkimusten mukaan yksi Suomen vanhimpia asuinpaikkoja, kivikaudelta saakka olevine todisteineen. Saari kutsui siksi, että myös se säteili ja siitäkin nousi energiapyörre korkeuksiin, vaikkakin hyvin heikkona.

Vedimme niskaan kunnon vermeet ja tuhdit kelkkailusaappaat ja lähdimme römpimään jäätä pitkin kohti Suomussalmen "avalonia". Tuo nimi tuli minulle mieleen, sillä saari oli hentoisen usvan peitossa ja sen ympärillä hohti auringon hennot, vaaleanpunaiset väreilyt. Kaamosta kauneimmillaan, sydäntä sykähdyttävästi. Mitä lähemmäksi pääsimme, sitä voimakkaammin aistin paikan erityisen energian. Rantametsikössä tunnistin muinaisen hautapaikan ja muutaman harhailijan.  Ystävämme kertoi, että paikka oli ollut myös muinainen hautapaikka ja saareen liittyi monia tarinoita. Saaren historia ja asutuksen alku oli radiohiiliajoitettu n. 6000eKr. Paljon siis oli tallentunut tuohon maaperään. 

Lähdimme lumikinoksissa ponnistellen saaren sisäosiin etsimään portaalin sijaintipaikkaa. Oikeasti portaali oli koko saaren kokoinen, mutta keskikohta oli se, jota nyt yritimme paikantaa. Löytyihän se ja se osoittautui ns. kaksoiskierteiseksi portaaliksi. Kirkkosaaren vortex oli ulkoreunoiltaan maasta ylöspäin nouseva ja sisin pyörre tuli ylhäältä alaspäin.  Virtaus oli kuitenkin jo hyvin heikko ja tuhoava energia oli ottamassa sitä valtaansa. Surullisin mielin kohtasimme tilanteen ja Yläkerran ohjaus oli sulkea portaali. Kiitimme Äitimaata, Patrick sai toimeksiannon ja niin portaali vetäytyi lopullisesti. Tämä on sellaista työtä, joka ei ilahduta ollenkaan. Negatiiviset olennot, vierailijatkin, ovat hiljalleen valtaamassa luonnonhenkien portaaleja, liikkuakseen tasoilta toiselle. Koska negatiivinen ei itse kykene luomaan, se hyödyntää positiivisten olentojen luomuksia. Tällainen sulkemistyö estää ainakin vierailijoiden kulkemisen portaalien kautta ja samalla se estää negatiivisen energian ja olentojen nousemisen Äitimaan kätketyistä kerroksista. 

Saaren hautakummulla oli muutama eksynyt sielu meitä edelleen odottamassa ja he saivat avun eteenpäin siirtymisessä. Juuri kun Patrick oli lopettelemassa työtään ja sulkemassa Valoporttia, huomasin, että hänen edessään oli kaunis, loistava sielu. Oma sydänkeskus reagoi voimakkaasti, kunnioituksesta ja myötätunnosta. En tahtonut sekaantua asiaan, vaan sanoin Patrickille, että ottaisi vastaan tuon ihanan sielun viestin ja auttaisi myös häntä. Lopulta Valo-olento siirtyi portin kautta Valotasoille. Jaoimme saamamme infon ja totesimme kumpikin, miten sydämeen käyvä oli tuo kohtaaminen ollut. Tämä sielu oli uhrannut itsensä jo kuuden tuhannen maan vuoden ajan ja ylläpitänyt tuon saaren värähtelyä sekä suojellut muinaista pyhää portaalia. Sielu oli kuitenkin jäänyt ikään kuin paikan vangiksi, eikä enää omin voimin olisi sieltä ehkä pystynyt poistumaan. Tämän korkean tähtitietoisuuden työ oli venynyt liian pitkäksi ja oma säteliy ja voima olisi aikanaan loppunut. Mutta pyhä lupaus auttaa Äitimaata oli pitänyt sen kiinni tehtävässään. Siltikin, kenenkään ei ole tarkoitus uhrata itseään lopullisesti, vaan palata takaisin omaan Korkeimpaansa. 

Tarpominen takaisen saaresta oli hiljaista ja taakse katsoessani saari oli ikään kuin sammunut. Siihen vaikutelmaan kyllä toi tuntemuksensa auringon vähäiset, viimeiset säteet ja yhä tiivistyvä usva tuon suuren järven yllä. Vaikka tehtävämme ei ollutkaan niin iloinen kuin eilen, kiitollisuus oli silti sydämessä, kun pääsimme takaisin majapaikkaamme. Yläkerran ohjauksessa toimiminen on aina kiitollista, olipa työ mikä tahansa. 

Iltasella ahtauduimme sankan joukon kanssa paikalliseen kirkkoon, missä kauneimmat joululaulut kaikuivat. Kirkko oli melko uusi eikä niin sydäntä sykähdyttävä kuin monet vanhemmat kirkot, jotka ovat enemmän minua lähellä. Mutta vilpitön into ja ihmismäärä kertoi tämänkin kirkon tarpeellisuudesta. 

Kuusamo on nyt edessämme ja neljäs/viides paastopäivä vaatii pakollisen pysähdyksen ja vessassa käynnin. Tähän mennessä paastomme on mennyt loistavan hyvin. Ei päänsärkyjä eikä huonoa oloa. Ehkäpä saavutettu, oikea motivaatio on auttanut jälleen. Kuusamosta auton nokka suuntaa kohti Kemijärveä ja Inaria. Tehtävät jatkuvat ja muuttuvat, maisema sen sijaan on näyttänyt viimeiset tunnit samalta, pelkkää valkoista metsää :) 

Kolme luopumisen porttia

Torstai 1.12.2016 klo 20:00

Hengen polulla kulkevan kokelaan on kuljettava kolmen luopumisen portin kautta. Kun oma henkinen kehitys etenee eli totuus on löytynyt, tieto karttunut ja työkalut omaan työhön hankittu, alkaakin se varsinainen työ oman sielun kehittämiseksi. Jokaisen sielun kaipaus on takaisin omaan Jumalkipinään ja Valon alkulähteeseen.

1. POLKU. Valinnan portti  Kun etsijä on löytänyt viisauden polun ja saanut siitä tarvittavan määrän tietoa sekä opastusta, miten käydä sitä eteenpäin, hän joutuu jossain vaiheessa portille, missä on lopullisen valinnan paikka. On tehtävä tietoinen päätös kulkea tuota Valon polkua. Se on sitoumisen ja työn hyväksymisen kohta jokaisen kokelaan elämässä. On aika luopua kaikista tekosyistä, miksi todellinen työ itsen kanssa ei olisi vielä mahdollinen. Pysyvä valinta kulkea polkua ja tehdä kaikki sen vaatima työ. 

2. TOTUUS. Totuuden portti  Tämä portti vei kaiken syvälle omaan arkeen. On aika luopua asioista, ihmisistä ja ohjelmoinneista, jotka eivät tue omaa totuutta. Sen kautta kulkeminen haastaa katsomaan kaikkea rehellisesti ja rohkeasti ja päästämään irti vanhasta, joka sitoo paikoilleen. Kokelas elää arjessaan oppimaansa totuutta, eikä enää tee kompromisseja muiden tähden. 

3.ELÄMÄ. Tahdon portti Tästä portista ken kulkee, luopuu omasta vapaasta tahdostaan ja luovuttaa sen Jumalalle. Kokelas elää syvästi todeksi kaikkea oppimaansa eikä enää palaile maailman turhamaisiin houkutuksiin. Se voi olla suuren onnen ja ilon portti, sillä on jo tullut syvä ymmärrys siitä, että omat halut vievät usein vain vääriin valintoihin ja pitkille harharetkille. Kokelas saavuttaa tässä kohdin suuren rauhan ja pysyvän turvallisuuden, joka perustuu Jumalliseen ohjaukseen. Viimeinen portti voi olla jo helpompi kuin kaksi ensimmäistä, sillä polun kulkija on jo luopunut lähes kaikesta turhasta maallisesta taakasta. 

Kahden ensimmäisen portin kohdalla on usein monia kompasteluita ja niiden läpäisemiseen voi kulua vuosia aikaa. Vanha, tuttu ja kollektiivinen malli vielä houkuttaa ja aika ajoin voi kokelas palata katsomaan, josko siellä sittenkin olisi jotain, mistä vielä pitää kiinni. Sitoutuminen omaan työhön voi tuntua liian haastavalta ja raskaalta, mutta ajan kanssa siitä voi tulla elämäntapa. Vaikeat luopumiset voivat kuulua kuvaan, mutta usein kuitenkin riittää, että päästää irti vain vanhoista ohjelmoinneista ja ajatusmalleista, jotka sitovat tiukkoihin yleisiin raameihin. Kokelas työstää monia konkreettisia tilanteita, milloin on tehtävä se valinta oman sielun hyväksi eikä niin kuin `kaikki muut`tekevät. 

Viimeinen portti voi monesti suorastaan vetää puoleensa, vaikka usein nouseekin syviä pelkoja itsensä/yksilöllisyytensä menettämisestä. Portista kulkeminen edellyttää syvää ymmärrystä, että Jumalallinen ohjaus ja tahto ei ole sama asia kuin omat halut. Portilla kipuilu voi viedä paljonkin aikaa, mutta lopulta on helpotus päästää irti ja antaa kaikki Yläkertaan. Pysyvä turva ja rauha on vihdoin löytynyt. Silloin ei enää tarvitse miettiä, mikä olisi seuraava askel, eikä tulevaisuuttakaan ole tarvetta varmistella. On vain kysyttävä neuvoa Ylhäältä ja seurattava saatuja Jumalallisia ohjeita. Pieniä testejä ja haasteita kuuluu tämänkin portin läpi kulkeneen elämään, mutta mikään ei enää horjuta luottamusta Yläkertaan. Jumalallinen virta vie koko ajan eteenpäin ja oppiminen jatkuu. Kiitollisuudella ja ilolla. 

Ajatuksia ulottuvuuksista ja virtauksista

Perjantai 25.11.2016

Jälleen tien päällä. Lueskelin aikani kuluksi pitkästä aikaa eri kanavaointeja tästä ajasta. Monet kanavoijat julkaisevat esimerkiksi kuukausittaista raporttia ja kertovat energiamuutoksista ja muusta... 
Paljon tässä ajassa puhutaan siitä, miten ylösnousuaalto kiihtyy ja kaikki tässä ajassa palvelee sitä. Olen hyvin samaa mieltä siitä, että todellakin viime kuukaudet ovat olleet hurjia energia-aaltojen huuhtoessa maaplaneettaamme ja aurinkokuntaa. Galaksimme keskus lähettää lähes jatkuvaa impulssia, joka on hyvin hienoa valon värähtelyä. Se voi saapua meidän planeetallemme ihan konkreettisena fotoniaaltona, joita voimakkaat auringonpurkaukset voivat olla. Energian lakien mukaisesti kaikki hienompi energia läpäisee karkeamman ja ravistaa siinä olevan energian liikkeelle. 
Eli se, mitä on, värähtelytasolla ja fyysisestikin, lähtee liikkeelle ja siihen me reagoimme. Siksi nuo planeettaamme huuhtovat aallot todellakin voivat palvella muutostamme, mutta korkeamman värähtelyn saavuttamiseksi täytyy vapautua matalammasta, varsinkin kun kurkotamme tuohon huikeaan rakkauden ulottuvuuteen 5D. Vaikka korkeampi energia muuttaakin planeettaamme, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että mitään tekemättä vapaudumme/muunnamme omassa kentässämme kaiken alemman. Meidän kaikkien on tehtävä valinta työskennellä sen korkeamman energian kanssa.

Koska monissa kirjoituksissa/kanavoinneissa puhutaan tuosta ulottuvuudesta paljon, tahdoinkin kysyä omilta Plejadilaisilta ystäviltäni, mitä tuo 5D oikeastaan tarkoittaa, ja miten se saavutetaan? Ja palveleeko kaikki valinnat ja tapahtumat maaplaneetallamme sitä.. 

Jos hetkeksi vielä palataan siihen ajatukseen, mitä ihmiskunnalle on kautta aikojen eri korkeiden mestareiden kautta on yritetty opettaa. Vapaan tahdon planeetalla on kyse siis valinnoista, ihan jokapäiväisessä elämässämmekin. Valintamme mukaan lisäämme omaan värähtelyymme joko elämää ylläpitävää energiaa, taikka sitä meissä Valoa syövää/tuhoavaa energiaa. Sama asia voidaan ilmaista myös niin, että otammeko kenttäämme valon vai pimeyden, positiivisen vai negatiivisen omissa valinnoisamme, toimissamme, ajatuksissamme tai tunteissamme. Pyhät kirjoitukset, mestarit ja sivilisaatiot myös ohjaavat turvaamaan Korkeampaan Voimaan, Jumalaan, Suureen Henkeen jne. niistä ikävistä energioista vapautuaksemme.
Sielumme on energiakooste, värähtelykokonaisuus, jossa on "muistissa" myös aikaisempien elämien aikana keräämämme energia, joka taas koostuu niiden elämien aikana tekemistämme valinnoista. Kun pyrimme eroon kaikesta matalammasta energiasta kentässämme, meidän on tunnistettava ja hyväksyttävä se itsessämme. Ja pyhien opetusten mukaan voimme valita Valon korkean avun tuohon työhön. Ihmisten ylpeys, omahyväisyys ja laiskuus palvelevat enemmän sitä voimaa, joka ylläpitää meissä olevaa alempaa energiaa ja koemme omavoimaisuutta kaikessa. Nöyryys on aina ollut hengenpolun kulkijoiden ensimmäinen koetinkivi, mutta se voi olla myös ensimmäinen askel. Kun tunnustamme, ettemme voi selviytyä ilman korkeaa apua, voimme ottaa sen ensimmäisen askelen. Näin voimme alkaa työskennellä korkeampien taajuuksien kanssa ja lopulta vapautua meitä 3Dhen (ihmiskunnan aika/tila ulottuuvuus, arkipäiväinen elämä) sitovista ohjelmoinneista, malleista, tunteista ja ajatuksista. Me voimme siis itse päättää ja valita suuntamme ja luoda uutta ja korkeampaa energian muuntamisen avulla. Tässä työssä nöyrä avun pyytäminen voi viedä nopeastikin eteenpäin. Samalla kun olemme hereillä/tässä hetkessä itsemme kanssa, opimme itsestämme ja niistä käytösmalleista, jotka tuota matalampaa meissä ylläpitävät ja lisäävät. 

Eli, kun kurkotamme 5D:hen, mikä on rakkauden ja luovuuden ulottuvuus, meidän on kuljettava sinne 4Dn kautta, eli astraalitason, tunteiden ja ajatusten puhdistamisen kautta. Monet meistä kyllä liikkuvat kolmessa ulottuvuudessa, mutta uskon kyllä, että puhtaan, pyyteettömän rakkauden ulottuvuuden lopullinen saavuttaminen on vielä hyvin kaukana.
5D, korkean Valon, enkelten ja rakkauden maailma raottuu varmastikin monelle vilpittömälle etsijälle, mutta kollektiivin tasolla siihen emme vielä yllä. Sitä estävät juuri sen matalamman energian ylläpitäminen maaplaneetalla.
Pahuus, pimeys negatiivinen energia ja valitseminen ei palvele ylösnousua, vaan se selkeä valinta, ettei enää lisää sitä yksilön ja kollektiivin tasolla. Tämä ei tarkoita pahuuden tai muiden valintojen tuomitsemista, vaan viisautta ja vastuuta siitä, mitä valintoja tekee itse. Se ei tarkoita myöskään sitä, että katsomme kaikkea välinpitämättömästi, kuin millään valinnoilla ei olisi mitään merkitystä. Se on ainoastaan sitä, että otamme vastuun vain omasta värähtelystämme ja katsomme niin sanotusti omaan reppuumme joka tilanteessa. Energia, värähtely ei valehtele, vaikka miten itse voisimmekin valehdella itsellemme ja toisillemme. Eli arjen tasolla, jos ympäröivässä maailmassa kohtaat vääryyttä, pahoja tekoja, voit muuntaa värähtelyä siltä osin vain puhdistamalla ne omat matalammat tunteesi ja ajatuksesi, mitä tuo tilanne esille nostaa. Sitten, kun oma värähtelysi on tarpeeksi korkea, voit saada suurempaa kokonaiskuvaa tapahtumista ja sitä kautta lisätä omaa ymmärrystäsi ja laajentua kohti pyyteetöntä rakkautta, jokaisen kohdalla.

5D on sellainen tietoisuuden taso, jossa kaikki koetaan rakkauden kautta, vaikka olisimmekin fyysisessä kehossa. Kaikki matalampi värähtely on silloin jo pois puhdistettu, negatiivisia tunteita tai ajatuksia ole enää kentässä. Sillä tasolla ymmärtää, että luomme energialla eli sillä, mitä olemme ja miten luomisemme/valintojemme seuraus ilmenee. Rakkaus ja luovuus ja niiden ilmentäminen palvelevat kokonaisuutta. Valon auttajamme ovat tässä ulottuvuudessa, esimerkiksi enkelit sekä myös ei-fyysisessä muodossa olevat tähtitietoisuudet. Saadaksemme tässä ja nyt apua ja opastusta tuolta korkeammalta tasolta, meidän kuuluu pyytää sitä, vapaan tahdon lakien mukaisesti. 

Seppo Ilkka on ollut minun suosikkiajattelijani jo monien vuosien ajan. Hänen kirjoituksissaan ja artikkeleissaan, mm. MInä Olen lehdessä, voin lähes poikkeuksetta tavoittaa pyhän totuudet ja oivallukse, jotka hän niin hyvin ja avaavasti pukee sanoiksi. 
Ehkäpä sieltä avautuu jotain syvempää, jota minä en osaa välittää, sillä jokainenhan puhuu oman tietoisuutensa ja henkisen ymmärryksensä sekä reppunsa kautta.
Tässä linkki hänen teksteihinsä.  Uusi säde

Astroa pitkästä aikaa

Maanantai 14.11.2016 klo 19:17

Tänä superkuun päivänä ollaan onnistuneesti jo illassa ja moni on edelleen hengissä. Mikä ionaihe ja helpotus, sillä energiat olivat/ovat hyvin intensiiviset ja vahvat. En ole vuosiin valvonut täyden kuun aikana, mutta viime yöt ovat olleet levottomia ja paljon on tullut keskiyön infoa. Lyhyiden yöunien jälkeen keho etsii tasapainoa ja puhtautta ja on vaatinut pienoisia ponnisteluja, että on jaksanut saada sen liikkeelle ja pysymään vaikkapa hyvässä syömisessä, mielihalujen sijasta. Mutta, jos nyt kaiken astraalienergian keskellä jaksaa olla vahva, voi olla varma, että kerää sitä vahvuutta tulevaakin varten. 

Astraalienergiat ovat aina kovasti aktviisia kuun ollessa lähellä maata, pyöreänä ja täytenä. Tilastotkin kertovat ikävä kyllä samaa, mutta hienoa on se, että puhdistamalla itsestään tuota alempaa värähtelyä, jää omassa kentässä tarttumapinta vähäiseksi. 

Muitakin voimavirtoja on tällä hetkellä liikkeellä ja niistä kertoo tässä Sarah Varcas, minun suosikkiastrologini/näkijäni tällä hetkellä..edelleenkin. Koen, että niin monet muut jauhavat samaa, vanhoja hienoja ylösnousemuskirjoituksia, oireita ja viittä deetä.. vuodesta toiseen, ja vuosikymmenestä toiseen. Ehkäpä tuo kollektiivin energia ja muisti ovat se "tiedon" lähde monelle, jotka eivät sen värähtelyä ylitä. Se selittäisi sen, että samat sanat toistuvat monien plogauksissa, mutta oikeasti asia jää löyhäksi ja samaksi, jota jo kakstuhatta luvun alussa toisteltiin. Mene tiedä, mutta Varcas siis on minun suosikkini, koska koen ja tunnen, että hän tuo uutta tähän aikaan, joka on eri kuin kymmenen aikaa sitten. Ja parasta, että hän ottaa usein laajemman näkökulman kuin henk.koht tunteet ja toiveet...

Nythän on aika siirtyä omasta navasta Äitimaan ja vastuun suuntaan. Sanoista teoiksi, ryhtymällä itse muutokseksi..

Tässä siis astroa a`la Varcas. 

MARS VESIMIEHESSÄ 9.11.–19.12.2016 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
9.11.2016 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Olemme taistelukenttä! 
  
Ilmamerkissä Mars energisoi mieltämme ja mentaaliprosessejamme, mikä voi olla hyödyllistä joillekin ja vähemmän hyödyllistä toisille, riippuen siitä miten mielemme toimii! Jos sinulla on taipumusta olla täynnä kiitäviä ajatuksia ja elää päässä, Mars Vesimiehessä saattaa lisätä tätä taipumusta, ja on tärkeää pysyä mahdollisimman tietoisena siitä, miten paljon energiaa panostat mieleen. Jos kuitenkin mielesi kamppailee pysyäkseen matkassa hyvänä päivänä, Marsin saapuminen Vesimieheen voi olla tarvitsemasi piristysruiske! Riippumatta mielesi laadusta, tämä planeettasiirtymä kannustaa meitä innovatiivisempaan ajatteluun ja uudistuneeseen suhteeseen älymme kanssa. 
  
Uranus, Vesimiehen hallitsija, on edelleen kietoutunut Erisiin Oinaassa, mikä nostaa myrskyn. Kun Mars siirtyy Uranus-maailmaan ja Uranus kulkee Marsin hallitsemassa Oinaassa, nämä kaksi voimapesäplaneettaa yhdistävät voimat herättämään meidät ja pitämään liikkeessä, pidämme siitä tai emme! Mars Vesimiehessä vaatii, että toimimme kokonaisuuden intressien mukaan, ei oman itsen. Se vaatii jäänkylmää kiintymättömyyttä henkilökohtaisissa kiinnostuksissa ja halukkuutta luopua välittömästä henkilökohtaisesta tyydytyksestä suuremman hyvän vuoksi. Silloin kun sodan jumala kulkee veljeyden ja sisaruuden merkissä, taistelu koskee lahjomattomuutta. Se vaatii seisomaan tiukasti omassa totuudessamme, rohkeaa sydäntä joka ei pelkää katsoa täysin avoimin silmin, ja huomiota pyhään ytimeen kaikissa olennoissa, jotka ansaitsevat rohkean ja uskaliaan rakkauden. 
  
Vesimiehen ihanne, tasa-arvoinen maailma, jossa kaikkia kohdellaan sillä kunnioituksella, jota elämä ansaitsee, on kaukana monien ihmisen kokemuksista. Viha ja panettelu joka perustuu sukupuoleen, rotuun, uskontoon, seksuaalisuuteen, kykyyn ja muihin tekijöihin, rehottaa ympäri maapalloa, ja huolimatta sinnikkäistä ponnisteluista tarttua tähän ongelmaan, on monia, jotka pyrkivät jatkamaan epätasa-arvoa herpaantumattomalla vihatulvalla. On helppoa tuntea pakahtuvansa niin pahansuovan jyrkkyyden edessä. Ja kuitenkin Mars Vesimiehessä toimii tiennäyttäjänä, joka hakkaa Vesimiehen ajan ovea ja vaatii sitä avaamaan välittömästi! Sitä emme ehkä käsitä, että olemme jo oven toisella puolella ja voimme vetää koska tahansa sivuun salvat ja heittää oven auki päästäen auringonvaloa sisään. 
  
Uusi aika syntyy meidän kauttamme, emme astu siihen. Meidän ei täydy ainoastaan olla se muutos, jonka haluamme nähdä maailmassa, vaan myös nähdä se muutos, jonka haluamme tapahtuvan. Juhli jokaista ponnistusta tarttua epätasa-arvoon ja jokaista ihmistä, joka pyrkii luomaan rauhallisemman, hyväksyvämmän ja myötätuntoisemman maailman. Kiinnitä sama huomio niihin, jotka toimivat kokonaisuuden hyväksi, kuin niihin, jotka vetävät huomiomme puoleensa vähemmän sivistävistä syistä. On tärkeää katsoa elämää kasvoihin ja nähdä, mitä tapahtuu, mutta on yhtä tärkeää havaita sen monet kasvot ja tunnistaa sen paradoksaalisen monisyiset säikeet. 
  
Mars Vesimiehessä joka toimii yhdessä Uranuksen ja Erisin kanssa, muistuttaa meille, että suurin taistelu on usein itsen kanssa – yhtä paljon kuin minkään ulkoisen voiman. Jos huomaamme pakahtuvamme elämän vaatimista muutoksista, ne vahvistavat meitä tulevina viikkoina, lisäävät päättäväisyyttämme ja seisovat rinnallamme, kun murtaudumme omien esteidemme läpi. Jos meillä on vaikeuksia puhua totuuttamme ja puolustaa sitä, minkä tiedämme oikeaksi, ne muistuttavat meille, että henkisen kapinallisen elämä on vaikea ja matkan varrella on monia haasteita. Palkkiot ovat kuitenkin verrattomat, kun pystymme seisomaan omassa totuudessamme ja puhumaan sitä, riippumatta siitä mitä toiset sanovat. Monille tämä on mahdottomuus maailmassa, jossa aitouden seuraamus on yhtä kuin kuolema. Mutta jos näin ei ole meillä, meillä on vastuu puhua niiden puolesta, jotka eivät voi. Antaa rehellisen ilmaisun energiaa siihen kollektiivikeiton sulatuskattilaan, josta me kaikki syömme. 
  
Kun Mars vaihtaa merkkiä nyt, se muistuttaa meille, että mielemme toiminnan tunteminen, vastuun ottaminen itsestämme ja terävän tinkimätön toiminta on perustavanlaatuista etenemiselle tästä eteenpäin. Ilman sitä teemme vain samaa asiaa uudestaan ja uudestaan, saamme samoja vanhoja tuloksia ja mietimme, miksi mikään ei koskaan muutu. Mars Vesimiehessä kertoo meille, että kaikki muuttuu, jos sallimme sen, ja meidän on aika tehdä sama. 
  
Sarah Varcas

Matkalla kotiin 7.11.2016

Maanantai 7.11.2016 klo 13:53

Messujen jälkeen kotimatkalla. Kuulokkeissani soi tänään mm. Raise me upp! 

Messupäivien aikana vaihdoin muutaman sanan viereisen paikan energiahoitajanuorukaisen kanssa mm. musiikista ja sen tärkeydestä. Meillä oli soittolistallamme samoja, parantavia mantroja esim. Snatam Kaurilta. Musiikki on asia, joka yhdistää, kohottaa, saattaa sieluja yhteen ja puhuu ilman sanojakin.. usein sanat ovatkin turhia, varsinkin jos ne eivät ole rakentavia vaan tuhoavia. Itselläni on sellaisia päiviä, jolloin ikään kuin näen puheen ja sen taajuuden. Huomaan silloin, että kenttäni on kuin ärsytyksen/pommituksen alainen, jos kuulen musiikkia tai puhetta, joka on matalataajuista. Ja joskus koulutukseen on kuulunut sekin, että äänet ovat näkyneet värähtelevinä aaltoina, väreinä. 

Viime vuodet on omaa värähtelyä säädetty oikein urakalla. On ollut monenlaisia aikoja, monia haasteitakin tällä matkalla. Kun oma herkkyys on työkalu, se vaatii työstöä, hiomista ja oikealle taajudelle säätöä, eikä se aina ole tälle vastaanottimelle helppoa. Vuosien varrella on ollut monia kipujenkin päiviä, kun keho yrittänyt sopeutua taas uuteen taajuuteen. 
Pahimmat vuodet olivat 90-luvulla, kun olin tähtiauttajien ohjauksessa, usein miten öisin. Aamu"krapulat" olivat joskus tosi pahoja, kun uuden, korkeamman värähtelyn kanssa palasin takaisin kehooni yöllisen koulutuksen jälkeen. Vaikka sain hengitys-, ruoka-, meditaatio- ym. ohjeita, ei keho vain pysynyt mukana eikä helpolla sopeutunut näihin uusiin taajuuksiin. Koska kehomme on niin hidasta värähtelyä, että se näkyy kiinteänä muotona, sen taajuus on todella eri kuin vaikkapa 5D:n värähtely. 
Ruokavaliosta on paljon apua, niin ettei syö mitään sellaista, mikä on matalaa taajuutta. Kaikki kärsinyt "ruoka" on sellaista, mikä heti laskee kehon värähtelyä. Mutta ruokavaliolla ei yksin pysty pitämään kehon värähtelyä korkealla, siihen vaikuttavat myös kaikkien muiden kehojemme taajuus, eli tunteemme, ajatuksemme ja suhtautumisemme kehoon jne.. Kehomme tulisi olla sielumme temppeli, mutta liiankin usein se ainakin minulla on se viimeinen, jota pystyn tai muistan suurella rakkaudella huoltaa. Kuten jo viime blogauksessa kerroin, esim. reissuilla syöminen on yksi tosi haastava juttu.. Mutta minua häiritsevät aika ajoin kovasti myös sähkösaaste, antennit,l oisteputket, puhelimet, tuulettimet jne, jne.. Kenttä ikään kuin "ärsyyntyy".. informaatiota tulee liikaa, joka aistin kautta liiallisella volyymilla. Se voi olla todella uuvuttavaa ja lopputulos voi olla ikään kuin "allerginen" reaktio, joka tuntuu kuin kuumana kutinana koko kehossa eikä ääni- tai valoärsykkeitä pysty sietämään. Onneksi tuollaiset päivät ovat nykyään harvinaisempia, mutta silloin tällöin niitä edelleen on, kun taajuuttani muutetaan auttajieni kanssa. Parasta silloin olisi vain olla ja vastaanottaa, ihan omassa rauhassa, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta, enkä suoraan sanoen aina muista kysyä, mikä tilanteeni on, kannattaako lähteä tänään kauppakeskukseen vai ei :D

Messut menivät osaltamme hyvin. Tapasimme vanhoja ja uusia tuttuja. Moni kohtaaminen kosketti ja ilo nousi syvältä, kun pystyi antamaan oivalluksen hetkiä ja apua. Moni myös lähti kirjojen ja korttien kanssa kotiin. Palasipa joku ensimmäisen päivän jälkeen kertomaan kirjan herättämistä ajatuksista: Kiitos tuli selkeydestä ja liian hienojen sanojen puuttumisesta. Kirjat on meille kaikille tavallisille etsijöille ihan arjen työtä varten, ei mitään sellaista tekstiä, josta jää monelle epämääräinen olo, että ymmärsiköhän vai ei.. tai että mihin pyritään ja miten.. 
Kirjojen kirjoittaja, Patrick on oman polkunsa, monien kokeilujen ja selkeän oman ohjauksensa kautta ymmärtänyt että nyt on aika puhua ihmisten kieltä, sillä muutokseen tarvitaan meitä kaikkia.

Jälleen on aika miettiä ravintoa.. nyt kokeillaan Nesteen seisovaa lounaspöytää :) jospa siellä olisi vaikka uusia elämyksiä ja ravintoa, jossa olisi myös bioenergiaa.. 

Eipä onnistanut.. ajoimme siis Lahteen, mutta siellä useimmat lounaspaikat olivat jo keränneet tarjottavansa ppois, mutta nepalilainen ravintola otti meidät vastaan. Sahi paneer.. ruokaa, mutta ei ravintoa..taaskaan.

Lopuksi kerron esimerkin Yläkerran avusta viikonlopun aikana. Mietimme perjantai iltana aamuherätyksen ajankohtaa ja päädyimme puoli kahdeksaan. Minä laitoin herätyksen ja tarkistin, että akkua varmasti riittää puhelimessa..49%... Aamulla herään hätkähtäen, nappaan puhelimen ja huomaan, että se on kaikesta huolimatta sammunut yön aikana. Pomppaan pystyyn ja tarkistan Patrickin puhelimesta ajan ja.. kiitos Auttajat! herätitte meidät 07:31. Minä todellakaan en herää ilman herätystä koskaan ennen yhdeksää. Yläkerrran apu on välillä niin konkreettista ja sen kautta vahvistuu miten hienosti meistä pidetään huolta. Sama apu on kaikille saatavilla, kunhan vain tekee työtä Auttajien kanssa. 

Loppujen lopuksi kotimatkaan kului kymmenen tuntia. Lumipyry ja peilijää teillä haittasi, mutta turvallisesti kuitenkin pääsimme perille. Ihan lähellä kotia näimme, miten monet kynttilät valaisivat tienpenkerettä... suri oli kohdannut tätä kylää viikonlopun aikana ja neljä nuorta oli menettänyt fyysisen kehonsa auto-onnettomuudessa. Onnettomuupaikalla ei "näkynyt" ketään.. ehkäpä kaikki olivat menneet kotiin..ja toivottavasti myös eteenpäin sinne, missä Valo ottaa heidät vastaan. Rukouksia Yläkerralle heidän puolestaan.. heille ja heidän läheisilleen. 

Perjantai 4.11.16 päivä minun elämääni.. Viime viikkojen hurjat energiat ja muutosmahdollisuus

Perjantai 4.11.2016 klo 18:12

Kuten joka torstai ilta, niin eilenkin meillä oli yhteinen healing, klo 22-23. Usein tämän hyvän, korkean tunnin aikana saan vastaanottaa informaatiota, joko niin, että meillä on valmis kyssärilista asioista, joihin tarvitsemme Yläkerran vastausta, taikka sitten joku auttajistani tulee paikalle ja tuo siihen hetkeen tarvittua tietoa ja ohjausta.

Eilinen healing hetki vastaanotettiin kotioloissa ja rakas ystäväni Hics ilmestyi viereeni ja toi minulle pientä ravistelua. Hän ystävällisesti muistutti niistä ohjeista, joita olin vastaanottanut jo muutama kuukausi sitten. Silloin oli tullut tieto, että minun pitää ryhdistäytyä tämän blogin kanssa ja alkaa aktiivisemmin jakaa tietoa ja kertoa siitä työstä, jota me teemme. 
Niinpä nyt matkalla kohti Joensuuta, toteutan tuota ohjetta. 

Tänään oli tarkoitus lähteä jo aikaisin aamusella kohti tätä seuraavaa messutapahtumaa, mutta matkanteko viivästyi monella tunnilla. Odotimme tilaamamme messujulisteen saapumista jo aamupostissa Taalintehtaalle, mutta toisin kävi ja pakettimme saapui vasta klo 14. Oli pakko hengittää syvään ja kuunnella, olisiko jotain muunnettavaa omassa energiassa, kun matkaan lähtö noin ratkaisevasti viivästyi. Pyysin puhdistettavaksi esiin noussutta kontrollin tarvetta sekä kärsimättömyyden tunnetta. Hiukan jännittynyt olo helpottikin heti ja tilalle tuli tuttu luottamuksen tunne; kaikki hyvin, odotamme ja lähdemme sitten matkaan. 

Messuviikonloppua odotan jo innokkaana ja eilisen illan aikana alkoi laskeutua valoisa ilon tunne siitä, että jälleen saa olla mukana isossa tapahtumassa, kohtaamassa uusia ihmisiä ja jakamassa sitä, mitä kauttani, meidän kauttamme annetaan. Meidät kummatkin on koulutettu toimimaan kanavina niin, että esimerkiksi messutapahtumien ajan olemme kuin valoputkessa, jonka kautta tulee kaikki mahdollinen apu asiakkaidemme hyväksi. Pitkä tie tässäkin elämässä on tämän hetken ja sen hetken välillä, kun itse kiinnostuin toden teolla henkisestä kehityksestä ja itseeni tutustumisesta. 

Samoin oli viime viikonloppuna, kun meillä oli suurkurssi pohjalaisen ryhmämme kanssa. Mukana Raippaluodon saaristossa oli yli kolmekymmentä ihanaa kurssilaista plus kaikki rakkaat valo-olennot, joista jokainen seurasi ja ohjasi omaa opastettavaansa. Näkymättömien Valon auttajien mukana olo on aina sykähdyttävää ja heidän läsnäolonsa aistii kyllä, vaikka ei varsinaisesti heitä näkisikään. Ilman heitä ei tämä työ onnistuisi tällä tavalla ja syvempi informaatio jäisi puutteelliseksi.

Tuota syvempää, sielutason infoa tuovat kaikkien asiakkaidemme omat auttajat ja oma korkein. Kommunikointi tapahtuu ensin sillä tasolla, ja meidän tehtävämme on tuoda tuo informaatio sitten alas, pukea sanoiksi mahdollisimman hyvin. Meidän tehtävämme on tässä ajassa auttaa ihmisiä sielutasolla, niin että jokainen saisi opastusta ja apua siihen, miten kulkea omaa polkuaan kohti alempien värähtelyiden transformoitumista positiivisiksi ja sitä kautta yhteys omaan korkeimpaan avautuisi ja niin jokainen voisi kokea olevansa oman elämänsä luoja, eikä vain uhri, joka joutuu kärsimään.. 
Tiedän monen vuoden kokemuksella, että oikeastaan kaikki henkisyyttä etsivät kaipaavat oman JUmalallisen osansa yhteyteen, sen Valoon ja ohjaukseen. Siinä on kaikki se rakkaus, ilo, onnellisuus, myötätunto ja pyhyys, mitä niin monet etsivät itsensä ulkopuolelta. 
Monissa tämän ajan kanavoinneissa puhutaan ihan samoista asioista. Siitä, miten olla oman elämänsä luoja, miten transformoida negatiivisuus positiiviseksi ja miten vapautua turhista taakoista ja siteistä, jotka estävät nousemasta ylöspäin. Olen monien vuosien ajan kokeillut erilaisia vapautumismenetelmiä, tekniikoita.. mutta vasta saatuani oman kokemuksen siitä, miten yhteistyö Korkean voiman/Jumalan/Alkulähteen/Kristusvalon kanssa voi muuttaa värähtelyä pysyvästi ja hyvinkin nopeasti, oivalsin ja sisäistin monien pyhien kirjoitusten sanoman, sielutason transformaation. Ja oivalsin myös, että kaikki alkaa siitä palkitsevasta työstä itseni kanssa.

Äsken oli kyltti, joka kertoi Lahteen olevan 45km.. vielä noin neljän tunnin matka kohteeseen. Usein pitkät ajomatkat me käytämme myös `työntekoon`. Silloinkin on hyvää aikaa hiljentyä ja kysellä asioita Valon auttajilta tai omalta korkeimmaltaan. Minä saan tyytyä kakkoskuskin paikkaan oikeastaan aina, sillä Patrick pitää ajamisesta. Hänen rauhallisuudellaan vieressä istuminen onkin turvallista ja voin oikeasti keskittyä suuriinkin juttuihin matkojen aikana. Usein vierestä tulee iloinen toteamus, että mitähän tänään tutkittaisiin tai kyseltäisiin, kun on näin monta hyvää tuntia aikaa :)
Pohdinnat ja kokemusten vaihto on myös automatkojemme antoisaa puuhaa. Tämän vuoden aikana olemme istuneet autossa monen monta tuntia, takana on yli viisikymmentä tuhatta kilometriä! 

Matkustaminen sinänsä tuo paljon haasteita, ihan käytännön tasolla. Meidän ruokavaliollamme ei tarjontaa ole oikeastaan missään. Viime viikolla ajoimme saarelta ylös POhjanmaalle Tampereen kautta ja ohjaus oli pysähtyä Tammelan Gopalissa. Oih onnea, miten ihanaa kasvisruokaa, joka oikeasti maistui herkulliselta. Voin todella suositella, ihan värähtelynkin puolesta. Eipä tarvinnut siunata ruokaa kovin montaa minuuttia, jotta pahimmat mahdolliset energiat olisi saanut poistettua, niin kuin niin monessa paikassa. 
Usenmiten me joudumme tekemään ruoan suhteen reissuilla kompromisseja, sillä edes tavallista kasvisruokaa on vaikea löytää joka paikkakunnalta. Emme tietenkään syö mitään, millä on ollut silmät, mutta ruoan laadusta ja erikoisruokavaliosta joutuu kyllä tinkimään, varsinkin jos tahtoo lämpimän aterian. 
Myöhäisen lähdön takia pysähdyimme jo Salon Absilla ja söimme noutopöytälounaan kasvisvaihtoehdon. Onneksemme oli tarjolla punajuuripihvejä, jotka kokemuksen myötä voin todeta olevan sitä parasta mitä tämä ketju tarjoaa. 
Kaikki, jotka jo meidät tuntevat, tietävät heikkoutemme; kahvi.. tai oikeammin latte. Sen pienen ilon saadaksemme voimme ajaa muutamia kymmeniä kilometrejä varsinaiselta reitiltä ja meillä on oikeasti melkoisen tarkka kartta (päässä ja makunystyröissä) missä täällä Suomessa saa hyvää lattea ja missä ei! :D Sen juomisessakin meille on annettu Ylhäältä ohjeet (lue rajat), joten harjoitamme säännöllisesti säännöstelyä, jotta päivittäin ei ylittyisi kahden latten raja.

Vierestä kuuluu juuri.. mikä pössis, joko kahvitauko? Jes, tauon jälkeen luon varmaankin jatkoa tälle tekstille. Voisin kertoa viime aikojen hurjista energioista.

Lue lisää »

Avainsanat: Transformaatio

Päämäärä tällä polulla & Valon matkalla Norjassa

Sunnuntai 4.9.2016 klo 20:26

PÄÄMÄÄRÄNÄ MUUTOS <3

Kahdeksan tiivistahtisen Norjan päivän jälkeen olemme vihdoin kotona monien unohtumattomien kokemusten rikastuttamana. Kiitollisena Valon auttajien opastuksesta sekä opetuksista.
Norjaan suuntautuvalla matkallamme oli selkeä henkinen päämäärä. Sen lisäksi, että teimme työtä portaalien ja kultaisen verkon kanssa, me pyrimme yhdessä värähtelyn muutokseen. Mukana olleet ihanat matkalaiset ja ystävämme olivat valinneet jo kauan sitten olevansa mukana tässä suuressa työssä itsensä ja ihmiskunnan hyväksi. Tämän porukan sitoutuneisuus ja innokkuus oli syvältä koskettavaa ja kaunista. 
Matkaa tehtiin neljällä autolla ja päivittäin matkustajia vaihdettiin autosta toiseen. Näin oli mahdollisuus jakaa omia kokemuksia ja saada itsekin uutta tietoa ja muiden kokemuksien tuomia oivalluksia. Jo matkaa suunnitellessa oli suuntana oppia ja jakaa oppimaansa muiden kanssa. Ja nimenomaan niitä omia tunteiden ja ajatusten puhdistamiseen liittyviä oivalluksia. Ei tietenkään ole ihan helppoa jokaiselle olla avoin ja rehellinen itsensä suhteen, saati sitten jakaa rehellisesti tapahtumia itsessään muiden kanssa. Mutta aivan upeasti lähes jokainen käytti tämän ainutlaatuisen ja tiiviin mahdollisuuden itsensä hyväksi.
Tämän yhteisen työmme päämäränähän on puhdistaa omasta värähtelystä kaikki se matalampi, joka estää jumalallista yhteyttä omaan Korkeimpaan.  

Monilla matkalaisilla oli jo paljon henkistä ja elämänkokemuksellista pohjaa tälle työlle itsensä kanssa ja siksipä heillä oli nyt selkeä valinta kulkea juuri tällaista polkua, jonka joka askelmalla on mahdollisuus muutokseen ja työskentelyyn Valon kanssa. Kunnioitettavia valintoja jokaisella etsijälle kulkea sellaista polkua, joka oikeasti on kovaa henkistä työtä ja jatkuvaa hereilläoloa itsensä kanssa. 

MItä siis on työskentely Valon kanssa? Jumalallinen Valo on elämää luovaa ja ylläpitävää energiaa, joka lisääntyy, kun sille vain tekee tilaa omassa elämässä ja värähtelyssä. Kaikki se, mikä ei ylläpidä, vaan syö ja tuhoaa energiaa, tarvitsee "ruokaa", jotta voisi olla olemassa. Yksittäisessa sielussa/ihmisessä se syövä energia on niitä matalampia tunteita ja ajatuksia, jotka kuluttavat ihmisen elämänvoimaa ja energiaa. Koska meillä kaikilla on on enemmän taikka vähemmän tuota matalampaa värähtelyä, meille on tarjottu ihana mahdollisuus turvata Valoon, jotta sen voima puhdistaisi pois sen, mikä on meidän oman voimamme ja Valon säteilyn tiellä. Menetelmä ei todellakaan ole mikään uusi, eikä minun tai Patrickin keksimä, vaan se on ikiaikainen totuus, jota eri opettajat, uskonnot ja mestarit ovat ihmiskunnalle tuoneet jo iäisyyksien ajan. Matalalla värähtelyllä emme kykene siihen puhdistamiseen itse, vaan vasta ajan kanssa, kun yhteytemme on auennut ja kenttä on tarpeeksi korkeasti värähtelevä. Enkelit, Kristus, Buddha, Jumala, jne.. ovat kaikki Valosta ja voivat auttaa meitä, kunhan vain pyydämme tuota apua. Kun siis olemme hereillä itsemme kanssa, voimme tehdä tehokasta työtä ja pyynnöstä vapautua esim. kateudesta, ahneudesta, pahantahtoisuudesta, itsesäälistä, kilpailunhalusta, itsekkyydestä, oikeassa olemisen halusta, ylemmyyden tai alemmuuden tunteesta jne.. Kaikki nuo tunteet ja monet muut kantavat juuri sitä matalampaa taajuutta, joka kuluttaa meissä olevaa Valoa. Ja lopulta voi käydä niin, että todella väsymme ja sairastumme, sillä elämänvoimamme on kulunut negatiivisten energioiden ja ohjelmointien ylläpitämiseen. Ja vain sen tähden, ettemme ole ymmärtäneet pyytää apua niiden puhdistamiseksi. Menetelmä on yksinkertainen: Kun jokin ikävä tunnetila tai ajatus on aktiivisena kentässämme, pyydämme että esim. Jumala puhdistaa sen pois. Ja niin todellakin tapahtuu, kun oikeasti ja vilpittömästi pyytää itselleen apua. Selvänäköisesti tarkasteltuna tuo alempi, harmaampi ja raskaampi energia poistuu kentästä ja tilalle tulee Valoa.
Kaikenlaisia matalia tunteita on kaikilla ihmisillä ja niitä sitten kannamme sielussamme elämästä toiseen, kunnes otamme vastaan sitä oikeaa tietoa, miten niistä voi päästä eroon. Buddha puhuu mielen myrkyistä vapautumisesta, Kristus taas synneistä ja siitä, miten Jumalaan turvaamalla ja Häneen uskomalla voi vapautua. Tarkoitus on aina ollut puhdistaa itsestään kaikki se, mikä estää yhteyttämme Jumalalliseen ohjaukseen.

Tällainen oikea henkinen työ tuo lopulta tuloksia ja värähtely kirkastuu ja kohoaa, kunnes lopulta oma yhteys ja ohjaus avautuu puhtaan kanavan kautta. Kukaan ei tarvitse gurua päästääkseen henkisellä polullaan eteenpäin, vaan ainoastaa vilpittömyyttä, nöyryyttä ja rehellistä läsnäoloa itsensä kanssa. Yksinkertaista, niin kuin totuus aina, mutta arjessa haastavaa..

Putsiryhmämme siis jakoi kokemuksiaan, iloaan ja aikaansa tämän monen päivän ajan Norjan upean luonnon, putousten, vuorien, lampaiden ja kaiken Äiti maan tarjoaman kauneuden ympäröimänä. Yhdessä, tasavertaisena, sielu toisensa kohdaten. Erilaiset tämän elämän taustat, kokemukset sekä erilaiset tietoisuudet kohtasivat toisensa. Toki matkalla nousi tuota puhdistettavaakin jonkin ihmisen tai tilanteen läsnäollessa, mutta silloin oli kiitollinen tilaisuus pyytää itselleen apua. Tämä sellkeä menetelmä ja yhteinen päämäärä luo niin hyvän henkisen pohjan, että näinkin iso ryhmä voi toimia rauhallisesti yhdessä, samaan hiileen puhaltaen, yhteiseen päämäärään tähdäten.

Henkilökohtaisen työn lisäksi teimme yhteistä, suurta työtä muinaisen Valoverkon kanssa. Tämä muinainen verkko on ollut passiivisena kymmeniä tuhansia vuosia, mutta tässä ajassa sen on aika kytkeytyä, jotta mahdollisimman moni etsijä saisi sen tiedon ja työkalut, joita niin kipeästi kaipaavat. Erilaiset tietoisuudet kytkivät tietyissä, etukäteen annetuissa kohteissa oman kokemuksensa ja viisautensa tähän verkkoon, joka lopulta saa aktivointinsa suuressa kosmisessa tapahtumassa, joka on tulossa tuon muinaisen portaalin avautumisen myötä. Meidän ryhmämme ei ole ainut maailmassa, joka näin kytkee tuota verkkoa, vaan maailmassa on muitakin Valon työläisiä tässä työssä. Meidän kohdallemme tuli nyt tämä tehtävä, joka aktivoitui kesäpäivän seisauksena 2016. 

Kiitollisena otin vastaan vanhojen plejadilaisten ystävieni ohjauksen sekä viidennen ulottuvuuden ihanan olennon käytännön neuvot. Ystäväni plejadeilta tekevät yhteistyötä Hicsiksi itseään nimittävän vaaleanpuna-lilalta hohtavan valo-olennon kanssa. Hics oli aivan upea tuomaan ihan käytännön neuvoja ryhmästämme, sen värähtelytilasta, keskinäisistä haasteista, tunnetiloista ja ennen kaikkea hän toi paljon iloa ja tukea siihen, miten voi toinen toistaan auttaa. Hics on olemukseltaan hyvin suloinen, rinnakkaisen viidennen ulottuvuuden maailman korkea olento. Hän kertoo hauskasti esim ruoasta ja veden puhtauden tärkeydestä sekä rakkaudesta! Hän myös kielsi minulta aamukahvin ja liiallisen itkemisen! MInulla on taipumusta vuodattaa ilon, kiitollisuuden ja myötätunnon kyyneleitä, mutta ei tarvitsisi kuitenkaan liioitella. Eli hanat kiinni ajoissa ja eteenpäin, oli Hicsin neuvo.

Plejadilaiset ohjasivat juuri tuota Valoverkon kytkemistä ja Hics siis avusti monin tavoin. Verkkoon saatiin kaikki se informaatio, jota oli tarkoituskin saada kollektiivisen muutostyön aktivoimiseksi. Ikävä kyllä mukaan oli ujuttautunut väärääkin informaatiota, mutta saimme sen onneksi poistettua, kiitos plejadilaisten informaatiom. Meidän yhteinen "missiommehan" on juuri tuo henkinen työ värähtelyn puhdistamiseksi ja kohottamiseksi. Yksinkertaista ja selkeää, eikä tarvitse muuta informaatiota kuin sen, jonka jokainen osallistuja kulloisellakin kytkentähetkellä antoi oman putsityönsä kautta. Arvokasta infoa, joka voi pelastaa joskus jossain etsivän sielun. Äärimmäinen kiitollisuus kaikkia vilpittömiä osallistujia kohtaan, jotka olivat valinneet Valon työparikseen. 

Mukana olleilla oli yhteinen, mennyt elämä, jonka energioita oli itse kullakin puhdistettavana. Muinoin yhteinen päämäärä oli hajonnut, koska jokin väärä suunta oli ujuttautunut viemään sieluja erilleen. Valon kanssa työskentely oli kääntynyt pimeyden "avun" vastaanottamiseksi ja monia sieluja oli seuraavien elämien ajan kulkenut sen tähden harhaan. Nyt olemme yhdessä korjaamassa tuota sielumuistissa olevaa infoa ja puhdistamssa sen negatiivisia jälkiä. Vain Valoon luottaen ja sen ohjausta kuunnellen.

Vapaaehtoisesti ponnistellen, askel askeleelta teemme yhdessä työtä, jaamme tätä informaatiota ja niin henkinen perheemme kasvaa jatkuvasti. Vaikka mukana oli vain me 18 osallistujaa, tunsimme kyllä niiden kymmenien henkisen tuen, jotka jäivät kotiin. Myös heidän informaationsa kulkivat kauttamme tallentuen tuohon verkkoon. 

Norja on todella kaunis maa. Ensikertalaisena huokailin jatkuvasti kaiken upeutta, ja Äiti maan voimaa joka virtasi, pulppusi ja kohosi kaikkialla ympärillämme. Kaikki maan elementit olivat edustettuna samaan aikaan ja loivat ympärilleen harmoniaa ja vahvaa voimaa meidän ammennettavaksemme. Keskiaikaiset kirkot, joissa vierailimme, olivat usein ley-linjojen risteyskohdissa ja vain näkyvänä, kauniina huippuna siitä energiasta, joka jo muinoin oli löydetty. Aikakaudet vourottelivat sisäisissä näyissäni ja ymmärsin yhä selvemmin, miten korkea tieto oli ohjannut näiden pyhien paikkojen valinnassa. Jo ennen kirkkojen rakentamista oli ollut muita, jotka olivat vaalineet pyhyyden energiaa. Ja useinhan juuri kirkko olikin pyrkinyt tukahduttamaan omilla rakennuksillaan tuon muinaisen yhteyden kosmisiin virtauksiin. Mutta eipä se ollut onnistunut siinä työssään, sillä yksimielisesti koimme muutaman paikan todella ihmeellisen ja liikuttavat pyhän värähtelyn, jonka myös itse kirkkorakennus oli itseensä tallentanut. Kohtaamisemme tämän energian kanssa muutti monien värähtelyä näkyvästi ja osalla aktivoi myös sielun muistia entisistä elämistä ja niiden tehtävistä. Aikanaan sitten selviää, mitä oikeasti teimme tuolla matkalla!

En osaa sanoin kertoa, miten kiitollinen olen kaikesta siellä kokemastani, ja varsinkin kaikista tähän työhön osallistujista. Vaikka oli pientä/suurta haastettakin ja väärää infoa yritti mukaan verkkoon, niin kaikki matkalla meni lopulta loistavasti. Auttajamme olivat selkeästi mukana ja enkelit kiireisinä. Kaikki yöpaikat olivat odotettua parempia, jokaisessa jokin ylimääräinen yllätys ja kaunis elementti. Yhteys ihmisten välillä kasvoi ja työ jatkuu nyt entistä kirkkaampana, selkeämpänä ja suuremman kuvan vahvistamana. Tämä puhdas, Valoon turvaava polku on yhteinen. Me tahdomme ottaa vastuun värähtelyistämme ja omalla työllämme muuttaa kollektiiviinkin siirtyvää tietoa, jotta se puhtaampi värähtely peilautuisi aikanaan kauniimpana ja parempana maailmana,  jossa Äiti maata ja ihmiskuntaa kunnioitetaan Jumalan luomina tietoisuuksina ja sen fyysisinä ilmentyminä. Puhdas Rakkaus on päämäärä ja polku.

Seuraava putsiryhmän matka suuntautuu jälleen Bosniaan ensi kesänä ja uudet henkiset seikkailut odottavat kaikkia ihania tällä polulla tallaavia. Mukaan lähtijät valitaan, sillä työ siellä on kokonaisuuden kannalta tärkeää. Kaikki vilpittömästi itsensä kanssa työtä tekevät ovat siis kutsutut mukaan! Max koko on jälleen 18.

Kiitos, kiitos, kiitos. Kaunis ja syvä jälki jäi kyllä meidän "opettajien", minun ja Patrickin sydämeen. Ja niin myös tallentui tämäkin matka ja sen työ suureen kokonaisuuteen ja peilautuu sieltä sitten aikanaan kaikille muille kotiin kaipaaville. 

Kiitos Valon auttajamme kaikesta ohjauksesta, suojauksesta ja siunauksestanne.

Seisausvirtaa

Keskiviikko 22.6.2016 klo 16:03

Kesäpäivän seisaushetki 21.6. yöllä klo 01.35. 
Innokas ja vähän jännittynytkin kymmenen sielun joukko kokoontui keskiyöllä ennalta ohjatussa paikassa. Tarkoituksemme oli yhtyä tuon hetken kosmiseen virtaan ja tavoittaa luovan säteen energiaa sekä suunnata se kauttamme Äiti Maan hyväksi. 
Kokoontuminen oli muinaisessa pyhässä paikassa, jossa oli jo satoja vuosia sitten kokoonnuttu samoissa merkeissä Pyhän Äidin tähden. 
Allamme oli kultaisen linjan risteyskohta, josta aukeni säteet kuuten suuntaan. Eri tietoisuuksista koottu ryhmämme loi yhdessä tietokentän, jonka sanoma ja viisaus levisi linjoja pitkin, Äiti Maan muinaista verkkoa samalla aktivoiden. 
Meidän lisäksemme paikalla oli suuri enkeli sekä miljoona pientä inisijää. Näistä pienistä häiritsijöistä huolimatta työmme siellä onnistui varsin hyvin ja jokainen käytti kaiken tahdon voimansa tuohon henkiseen työhön. Siitä voi kiittää jokaista, joka omalla energiallaan oli mukana, vaikka ei paikan päälle päässytkään.
Työ suuren kokonaisuuden hyväksi on niin tärkeää ja antaa myös osallistujille suuremman merkityksen tunteen siitä omasta arjen työstä. Työ oman värähtelyn hyväksi laajeni ihan uuteen skaalaan tänä seisaushetkenä. Kiitollisin mielin jatkamme kohti seuraavaa kosmista ajankohtaa, joka onkin sitten 1.9. osittainen auringon pimennys. Se on tarkoitus vastaanottaa Norjassa, Trondheimissa. Siitä tarkemmin lähipäivinä, sillä kaikki ryhmäläisemme ovat kutsutut mukaan.

Reissutarinaa, kesäpäivän seisaus

Perjantai 17.6.2016 klo 12:16

Jokaisella työreissullamme on nykyään jonkinlainen teema, johon Yläkerran ohjaus on keskittynyt. Vaikka olemme täällä ryhmiä ja ryhmäläisiämme varten, on meillä myös henkilökohtainen koulutus sen työn ohella. Tällä kertaa on ollut vanhojen mestauspaikkojen puhdistaminen sekä suuremman kuvan näkeminen siinä verkostossa, missä vanhat kirkot ja pyhät paikat sijaitsevat. Myös nuo mestauspaikat liittyvät siihen verkostoon. Pohjanmaallakin niitä tosiaan riittää...
Äiti Maan vapauttaminen tuosta sitovasta negatiivisesta rasitteesta on meidän apumme Hänelle. 
Minulle kesäpäivän seisaus on aina merkinnyt  Äiti Maan juhlaa. Se syvä yhteys, joka itselläni on Häneen, jo oman astrokarttani kautta, vahvistuu entisestään aina näihin aikoihin vuodesta. Kevään lapsena koen kulkevani Hänen rytmissään vahvasti, iloiten, surren ja huokaillen Äiti Maan kanssa. Suuri Äitimme on niin pitkään kantanut lastensa raskasta taakkaa. Kaikki virheemme hän kantaa, kestää ja silti rukoilee lastensa puolesta. Toivoen heräämistä, virheiden korjaamista sekä yhteyden uudelleen muodostumista. Äiti odottaa lastensa kuulevan huokailunsa, ottavan oman osansa, vastuunsa kannettavakseen.
Kesäpäivän seisaushetki on tänä vuonna 21.6. klo 01.35. Onkin hyvä viettää se yötön yö Äiti Maan kanssa rukoilemalla, olemalla se kanava, jota pitkin kosmoksen korkea vilvoittava energia voi Hänelle virrata.
Seisauksenahan on mahdollisuus tavoittaa galaksin muuntavaa aaltoa itsesi ja sitä kautta kokonaisuuden hyväksi. Mitä puhtaampi on kanava, sitä puhtaampana vilvoittava energia kauttasi virtaa. Muinaiset korkeat sivilisaatiot valmistautuivat huolella näihin suuriin kosmisiin hetkiin. Kesäpäivänseisaukseisaukseen valmistauduttiin pitkän aikaa. Puhdistuminen, paasto ja monet muut syvät rituaalit mahdollistivat korkean tason kohtaamisen tuona hetkenä. Pyhä Naiseus ja Viisaus oli valjastettu Äiti Maan hyväksi.
Niistä ajoista on jo hyvin kauan.. nyt planeetallamme nouseva feminiininen energiakin näyttäytyy enemmän seksuaalisena energiana kuin pyhänä naiseutena. Tämän hetken muut astrologiset tapahtumat tosiaan nostavat esiin tuota naiseuden ja feminiinisen energian puhdistamista. Itse ymmärtäisin sen olevan siltikin hiljaista sisäistä muutosta, pyhyyden lujittamista omassa naisen kehossani. Ei voimalla nousevan seksuaalisen energian esiin tuomista tai naissoturienergialla vaikuttamista. Sellainen vallankumous oli tarpeen silloin, kun sen aika oli, noin viisikymmentä vuotta sitten. Meidän ajassamme on tarkoitus nostaa vahvaa sisäistä viisautta, joka on oman työn tulos.. Olemalla itse se vahva, myötätuntoinen ja viisas nainen, pystyy tuomaan juuri sitä muutosta, jota Äitikin kaipaa. Kuten jokainen lempeä ja rakastava äiti, niin myös Hän tahtoisi nähdä omat lapsensa omilla paikoillaan omissa tehtävissään.. Nöyränä ja kiitollisena kanavana maan ja taivaan välillä.

Gabrielin ilmestys

Keskiviikko 15.6.2016 klo 1:01

Uusi työviikko pyörähti käyntiin viime viikonloppuna Pohjanmaalla. Tällä alueella on tällä hetkellä kahdeksan toimivaa, aktiivista ja laajenevaa ryhmää. Joka kuukausi vierähtää näillä seuduilla kymmenen-kaksitoista päivää ohjauksen, hoitojen, tulkintojen ja teemailtojen parissa. Avoimien ja innokkaiden henkisyyden etsijöiden kanssa on niin antoisaa jakaa omia kokemuksia ja sitä värähtelyn puhdistusinfoa, minkä koemme tämän hetken tärkeimmäksi henkiseksi työksi. Henkisyys ei ole kokemusten tai kykyjen hankkimista, vaan jokapäiväistä työtä oman värähtelyn kohottamiseksi. 

Sunnuntaina 12.6. pysähdyimme matkalla Vaasasta Lapualle, Isonkyrön vanhalla kirkolla. Yhtäkkinen viesti ohjasi meidät paikan päälle. Usein on juuri vastaavanlainen tilanne, että matkalla jonnekin meidät ohjataan tutkimaan jonkin paikan tilannetta ja energioita. Jo pari vuotta olemme tehneet monenlaista puhdistustyötä eri kohteissa.
Isonkyrön vanha kirkko on keskiaikainen kivikirkko ja rakennettu v.1304. Tapanamme on tutkia, mikäli kirkon ovet ovat avoimet, (mikä on Suomessa kyllä harvinaista!) onko kirkossa vielä pyhää energiaa, joka kertoo kirkon ja rukousten puhtaudesta. Ikävä kyllä on paljon sellaisia kirkkoja, jotka olemme kokeneet ihan tyhjiksi, eli yhteys Yläkertaan on poikki taikka ei ole koskaan edes muodostunutkaan.
 
Isonkyrön kirkkoon emme päässeet sisälle, mutta kirkon muurien sisäpuolella alkoi tulla näkyjä muinaisista ajoista, ennen kirkon rakentamista. Tuolloin paikka oli ollut pyhä ja naisten kesäpäivän seisauksen rituaali avautui näkynä. Puinen Pyhä malja kiersi naisten ringissä ja rukous/kiitoslaulu soi puhtaana korkeuksiin. Näky katosi ja sain viestiä myös siitä, miten paikka on suuren leylinja- risteymän kohdalla. Paikalta avautui kahdeksaan suuntaan korkeavärähteisiä linjoja, jotka kuljettivat Äiti Maan pyhää viisautta ja elämää ylläpitävää energiaa. Aika oli tuolloin 1000 luvun alkua, ennen viikinkien saapumista... 

Kiersimme kirkkoa, kaikkien näkyjen päätyttyä ja huomasimme yhtäaikaa kivipaaden, josta lähti erikoinen säteily. Se kutsui tutkimaan kohtaa tarkemmin. Kivessä oli hakattuna muistokirjoitus muinaisesta suuresta taistelusta.. Kylmät väreet alkoivat kulkea ja energiakenttäni reagoida siihen malliin, että tiesin odottaa jo avunpyyntöjä eksyneiltä sieluilta. Muutama arka ja onneton saapui paikalle ja Patrick avasi portaalin ja ohjasi heidät Valoon ja eteenpäin. Me emme koskaan tiedä, minne välitilaan jääneet sielut siirtyvät, tehtävämme on ainoastaan auttaa heidät pois tuosta julmasta ja loputtomasta harhailusta maan piirissä. 

Liikuimme jälleen eteenpäin, mutta uusi pysähdys ja uudet avunpyynnöt suorastaan syöksyivät kimppuumme. Ryhdyimme jälleen työhön. Yhtäkkiä oikealla puolellani, kaukana ylhäällä alkoi loistaa suunnattoman voimakas ja kaunis keltaista ja vihertävää välkehtuvä valo-olento. Hän oli kaunis enkeli, joka ilmoitti olevansa arkkienkeli Gabrielin joukkoihin kuuluva lähettiläs. Hän kertoi olevansa jumalattomien saattaja. Näin, miten hän hetken aikaa nosti ylös sieluja ja ohjasi niitä luoksemme. Sitten tuo upea ilmestys himmeni ja katosi ja mekin palasimme kokonaan tuohon kirkon pihaan. Näky sai kiitollisuuden suureksi sydämessäni ja jakaessani kokemukseni, kiitimme sitten yhdessä tuosta odottamattomasta avusta.

Autossa pohdimme Gabrielin lähettämää ilmestystä ja sen merkitystä. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin tähän vainajien auttamistyöhömme oli annettu tällaista apua. Kyseltyämme asiasta, saimme vastaukseksi tämän ajan erityisyyden kaipaavan kaiken avun, mitä ylhäältä voimme saada. Yhteistyö Gabrielin ilmestyksen kanssa oli siis alkanut. Jäämme odottamaan jatkoa, uusia tapaamisia ja ohjeitä.

Valon Auttajien muistutuksena meille kaikille: Käyttäkää vapaata tahtoanne joka päivä ja pyytäkää Valon apua omalle Valon polullenne. 

Kesäkuun aaltoja

Tiistai 7.6.2016 klo 21:40

Toukokuun alkupuolella sain viestiä, että erityinen ajanjakso olisi aalloilla vastaanotettavaksemme. Henkilökohtainen ohjaus oli viikon paasto ennen kuun puolivälissä alkavaa omaa aktiivijaksoa. Sen jälkeen olisi kuukauden muutosaika johon valmistautumista tuo paastokin oli. Paaston ajankohta oli oikea myös keholleni, sillä "normaaleja" päänsärkyjä ei tällä kertaa ollut. Ihmettelin kyllä kovasti, sillä paheeni (ISO) on kahvi! Aamukahvi ja päivälatte kuuluvat kuvioihin ja tuovat arjen nautintoa kaiken kiireen keskellä. Niin..kahviaddikti, tunnustan.. No kevennetty viikko meni kuitenkin hyvin, eikä edes kahvihimoa tarvinnut putsata. Oikeastaan olin muutaman alkupvn jälkeen hyvässä fyysisessä kunnossa, vaikka hameet eivät enää pysyneetkään ylhäällä niin kuin ennen.
Paaston aikana törmäsin ensi kerran tuo kääpiöplaneettaan.. uusi tuttavuus minulle. Kuitenkin sen energia vaikutti vahvasti ja sain Ylhäältä vahvistusta että erityisajanjaksoni liittyi osaksi siihen. Pikki Eriksen vaikutus tuntuu kyllä edelleenkin ja tuo ainakin minulle syvempää voimaa, joskin nostelee kyllä repusta myös vanhaa tuttuakin tavaraa putsattavaksi. Oma, välillä helposti nouseva "universaali suru ja syyllisyys" ovat vuorotelleet syvän tyyneyden kanssa. 
Oman tahdon luopumisteema on sekin saanut hyvin syvällisen merkityksen ja sitä on tutkailtu joka tasolla. Siitä luopuminen on niin suuri siunaus mutta tarkisteltavaa on ollut monessakin kohtaa..

Myös uusi tieto on virrannut.. Atlantiksen energioita, kuvia ja tarinaa on tullut ja meditaatioissa on ollut uusi "ulottuvuus". 
Eriksen lisäksi on galaksin tasolla myös virtausta, jonka aaltoja vastaanotamme. Niiden aaltojen vaikutus on solutasolla.. dnan muutos on mahdollinen ja varsinkin tähtitietoisuuksilla on erityiset mahdollisuudet vahvistaa muutoksen kautta yhteyttään omaan alkuperäänsä. Ollaan siis avoimia uusille kesän aalloille.

Tässä Varcasin näkökulmaa pikku Erikseen.

ERIS 1.6.2016 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
31.5.2016 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Radikaali feminiinisyys herää (naamioituneena kääpiöplaneetaksi!) 
  
"Kreikkalainen myytti kertoo, että koska Eris oli suljettu pois häistä, se heitti rellestäjien keskelle omenan, jossa luki "reiluimmalle". Jumalatar Athenen, Heran ja Afroditen välille kehkeytyi kiista siitä, kenelle se oli tarkoitettu, minkä ratkaiseminen johti lopulta Troijan sotaan." 
  
Kääpiöplaneetta Eris astui astrologiselle näyttämölle 5.1.2005 ravistelemaan asioita ennenkuulumattomasti. Kun se valmistautuu yhtymään Uranuksen kanssa (kesäkuu 2016 – maaliskuu 2017), silmiemme täytyy olla täysin auki ja sydämemme yhteensopivana ja valmiina mihin tahansa, niin hurjaa kuin siitä tuleekin, ja meidän täytyy pysyä riittävän fokusoituneena tehdäksemme sen, mitä täytyy. Sen liitto Uranuksen, Vesimiehen hallitsijan, kanssa merkitsee vedenjakaja-aikaa tulevassa Vesimiehen aikakaudessa, joka haastaa kaiken, mikä jatkaa epätasa-arvoa, sortamista ja riistämistä, ja se vaatii ankaraa tinkimättömyyttä ja rohkeutta ilmaista oma kantansa. Eris vaatii meitä kohtaamaan ne epämiellyttävät totuudet, että ihmiskunta on käyttänyt hyväksi Äiti Maata ja mitä olemme yksilöinä tehneet itsellemme ja toisillemme. 
  
Myytissä Eris on epäharmonian ja kilpailuhengen jumalatar. Ensi näkemältä ne hankaluudet joita se aiheutti vastineeksi kutsumattomuudesta häihin, kuulostavat pikkumaisilta, mutta se tiesi, että jotain paljon tärkeämpää tapahtui. Itse asiassa sen sulkeminen pois on täydellinen esimerkki feminiinisyyden kokemuksista kautta historian: halveksittu, vältelty, sivuun jätetty, demonisoitu, sivuutettu ja torjuttu. Reaktiossaan Eris ilmensi sitä pimeää ja pelättyä feminiinisyyttä, joka nousee vaatimaan takaisin paikkansa maailmassa, jota patriarkaalinen valta on kauan pirstonut. 
  
Venus ja Mars, feminiinisyyden ja maskuliinisuuden arkkityypit, yhdistivät voimansa kolme kertaa 2005 (helmikuussa, syyskuussa ja marraskuussa). Ensimmäisessä tapaamisessa niiden nähtiin siirtyvän eläinradan viimeisestä asteesta ensimmäiseen – varma merkki uuden toimintamallin syntymästä. Näin tehdessään ne säteilivät kaikkialla kirkasta valoa patriarkkaperintöön ja muistuttivat meille, että vielä on paljon tekemistä, ennen kuin feminiinisyys hyväksytään kollektiivipsyykessä kaikissa muodoissaan. Edelleen sukupuolijako maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen, ei niiden integrointi, määrittelee hyvin monien elämää ja kokemuksia. Patriarkaatin syvät haavat jatkavat märkimistä ympäri maailmaa, ja on helppoa vaipua epätoivoon maailmanlaajuisen muutoksen näyttäessä epätodennäköiseltä. Naisia ja tyttöjä ympäri maailmaa kohdellaan kuin karjaa ja pojat ja miehet raaistetaan jatkamaan tätä epäinhimillisyyttä. Patriarkaatissa ei ole perimmiltään voittajia, sillä ne jotka pitävät vallan avaimia, ovat uhranneet inhimillisyytensä niiden saamiseksi. Riippumatta siitä, kuka, mitä tai missä olemme, emme voi astua sivuun maailmasta, johon olemme syntyneet, ja olla piittaamatta siitä, mitä olemme luoneet. Olemassaolomme tekee meistä osan maisemaa, sirpaleen kollektiivitietoisuutta joka elää näitä kokemuksia tässä ja nyt. Voimme olla osa ongelmaa tai osa ratkaisua, jatkuvasti jakautuneena tai etsiä eheyttä – sisällä ja ulkona – jossa selvistä vastakohdista tulee yksi yhdistynyt muutosvoima. 
  
Eris tulee koko mahtavassa loistossaan oikaisemaan asiat, tasapainottamaan vaa'an ja muodostamaan olemisjärjestyksen, joka kunnioittaa monimuotoisuutta, tunnistaa mikrokosmoksen makrokosmoksessa ja luonnonvoimat, jotka sykkivät suonissamme. Eris tuntee feminiinisyyden voiman – raa'an ja alkukantaisen lapsensynnytysvoiman, hurjan suojelevan äidinrakkauden, rikkoutuneen mutta vastaanottavan sydämen kestävän vahvuuden ja heränneen kohdun voiman, joka tukee syvällä sukupolvien toiveita ja unelmia. Eris tietää radikaalin voiman nousua ihmispsyykessä – alkukantaista feminiinisyyttä, joka tietää, että elämä on veristä ja kaunista, vaarallista ja energistä. Ja feminiinisyyden sulkeminen pois siitä keskeisestä toimintamallista, joka muotoilee olemassaoloamme, on elämän muuttamista steriiliksi, mikä tekee mahdolliseksi meille luonnonvarojen ryöstämisen, taloudellisten voittojen suosimisen perushyvinvoinnin kustannuksella ja lyhytaikaisen vallan panemisen pitkäaikaisen selviytymisen edelle. Näin luodaan maailma vailla myötätuntoa, joka voi sivuuttaa traumatisoituneen pakolaisen rasitteena resursseillemme, orpolapsen toivottomana tapauksena ja lukemattomien naisten ja lasten elämän merkityksettömänä maskuliinisuuden hallitsemassa keskustelussa, joka palvelee vain sen omaa jatkumista. 
  
Eris on upein kosminen voima, joka on kohdattu tähän mennessä. Siksi sen ilmestyminen vei pitkään! Meidän täytyi olla valmiita ja kyettävä pysymään kurssissa ja tahdissa. Se haastaa meidät katsomaan avoimin silmin ja vapaana vilpistä. Näkemään, keitä olemme ja mitä teemme – henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti – epätasa-arvoisuuden ja sortamisen vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Se kutsuu meitä kaikkia sukupuolesta riippumatta ottamaan avosylin vastaan toivon reilusta ja oikeudenmukaisesta maailmasta – hoivaavasta maailmasta, jossa kaikki elämä pyhitetään, kaikkia olentoja kunnioitetaan pyhän lähteen elintärkeänä kipinänä ja jumalainen feminiinisyys ja jumalainen maskuliinisuus ovat ikuisesti toistensa syleilyssä. 
  
Kun Eristä kohdeltiin huonosti häissä, hurja voima päästettiin irti – hurja feminiinisyys, epäkunnioitettu ja väheksytty. Se kieltäytyi luikkimasta hiljaa pois ja aloitti sen sijaan sodan ilmaistakseen kantansa. Se päästää irti kaaoksen ja vaatii, että meidät pyyhkäistään sen herpaantumattomaan voimaan. Pannessaan jumalattaret Athenen, Heran ja Afroditen toisiaan vastaan kilpailussa reiluimman tittelistä, se paljasti väheksytyn feminiinisyyden, joka on erotettu täysivaltaisuudestaan ja joka on "maskuliinituijotuksen" vallassa. Nyt se palauttaa voiman meille kaikille ja kutsuu meitä ottamaan vastaan valoisan ja pimeän feminiinisyyden ja kaikki sävyt siinä välillä – Venuksen seksuaaliset ilot, Kuun syklinen intuitio ja Erisin vaistomaisuus haastavat kaiken, mikä vahvistaa patriarkaalisia sukupuoliarvoja. 
  
Eris kaivaa juuriltaan kaiken, mikä riistää ja käyttää hyväksi. Sen saapuminen muuttaa kaiken. Se seisoo Uranuksen, Vesimiehen ajan suojelijan, rinnalla ja vaatii meitä luomaan maailman, jossa arvokkuus on yleismaailmallinen oikeus, ei etuoikeus, jossa elämää kunnioitetaan kaikissa muodossaan, jossa sukupuoli ei välitä riistettyä kohtaloa ja jossa intuitiivinen sydän on harmoniassa terävän mielen kanssa, ei sen alamainen. Sen maailma on radikaali, rohkea ja vapaa. Se ei pelkää kohdata niiden vihaa, jotka säilyttävät mieluummin vallitsevan tilan, ja niiden kieltämistä, jotka yrittävät väistää meitä suoraan silmiin tuijottavia totuuksia. Se ei siedä irrallisen henkisyyden yhteydettömyyttä, joka pyrkii pakenemaan tästä maailmasta, ei osallistumaan siihen radikaalisti. Eikä se salli sen mennä haastamatta, että palavassa maailmassa valta säilyy muutamien käsissä. Emmekä saa mekään sallia, sillä vain olemalla tiukasti muutoksen puolesta voimme ammentaa Erisin voimaa ja tuntea sen mahtavan sydämen ja hurjan sitoutumisen maailmaan, joka syntyy uudesti. 
  
Eris muistuttaa meille varmoin ottein, että jokaisella hengenvedolla synnytämme maailmaa, muokkaamme sen tulevaisuutta ja sinetöimme sen kohtalon. Sen saapuminen haastaa. Se on soturihenki, jolla ei ole mitään menetettävää – mahtava voima jonka aika on tullut. Rakasta sitä tai inhoa sitä, seuraa sitä tai pelkää sitä, mutta se käynnistää pysäyttämättömän ja vapauttavan muutosvallankumouksen. 
  
Sarah Varcas 

Toukokuu

Torstai 19.5.2016 klo 22:38

TOUKOKUUN 2016 ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
1.5.2016 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Intuitio, aikomus ja oivallus 
  
Toukokuu alkaa viiden (Merkurius, Mars, Jupiter, Saturnus ja Pluto) ja päättyy kolmen (Mars, Saturnus ja Pluto) planeetan perääntyessä. Pohdiskelu ja vastaanottaminen ovat avain siihen, miten tämä kuukausi kehittyy. On suuri motivaatio kunnioittaa totuutta, tehdä päätöksiä, jotka palvelevat sitä hyvin, ja pohtia syvintä tietämystämme, riippumatta sen tekemisen välittömästä hinnasta. Menestys niissä pyrkimyksissä jotka heijastavat todella elämämme syvempää tarkoitusta, on hyvin aspektoitu. Tämä ei ole välitöntä menestystä, vaan etenemistä aidompaan elämään niillä, joilla on rohkeutta ja päättäväisyyttä sukeltaa. 
  
Henkeämme vahvistetaan loppuun saakka. Rautaa kudotaan sielumme läpi. Saatamme saada voimakkaita näkyjä siitä, millaista elämä ja maailma sen mukana voisi olla – hyvässä ja pahassa. Maailmojen ja ulottuvuuksien väliset verhot ovat ohuita tässä kuussa ja monet saattavat poimia informaatiota, kokemuksia ja värähtelyjä, jotka ovat muuten ulottumattomissa. Jos olemme tottuneet sellaisiin kokemuksiin, ne ovat voimakkaampia ja eloisampia. Jos ne ovat uusia meille, ne voivat olla huolestuttavia tarkkuudessaan ja on halua sivuuttaa ne merkityksettömänä sattumana. Mutta ne ovat merkityksettömiä vain, jos päätämme niin olevan. Jos kuitenkin päätämme katsoa ja oppia sekä sallia vihjeiden leivänmurujen johtaa meitä, minne johtavat, saatamme löytää todella hämmästyttäviä yhteyksiä ja kaivaa esiin informaatiota, joka voi muuttaa elämämme, jos sallimme sen. 
  
Varo kuitenkin liiallista päivaunelmointia! Sitä voi olla paljon ympärillä. Fokuksemme saattaa hienovaraisesti siirtyä inspiroituneesta toiminnasta pelkäksi todellisuuspakoiseksi fantasiaksi. Mutta emme syntyneet paetaksemme vain mahdollisimman pian! Elämä täytyy ruumiillistaa ja elää joka solulla. On erilaisia olemistasoja, jotka ovat linjassa sen yhden hienon kokonaisuuden kanssa, joka heijastaa tämän äärettömän universumin monia puolia. Meidän täytyy kohdata se, minkä mieluummin sivuuttaisimme, ottaa vastuu siitä, mitä projisoimme, ja hyväksyä, että oma perspektiivimme on vain yksi lukemattomien muiden joukossa tässä seitsemän miljardin ihmisen maailmassa. 
  
Meillä saattaa olla pääsy niin paljoon "dataan" tässä kuussa – puhtaista faktoista toisten ihmisten sisäiseen tietämykseen, korostuneisiin havaintoihin ja voimakkaaseen intuitioon – että pakahdumme, ennen kuin olemme käyttäneet siitä yhtään. Yritys ottaa huomioon se kaikki saattaa uuvuttaa mielemme ja tunteemme. Kaikella ei ole yhtä suurta painoarvoa ja tehtävämme on lajitella jyvät akanoista tunnistaaksemme, millä on oikeasti merkitystä tietyllä hetkellä. Tärkeintä nyt on kykymme tasapainottaa maallinen ja ylimaallinen maailma niin, ettei kumpikaan ole kukkona tunkiolla, vaan kummallekin annetaan ansaitsemansa aika ja tila. Tämä tasapaino on avain eteenpäin siirtymiselle, sillä herkkyyden lisääntyessä ja verhojen ohetessa, aina vain suurempia informaatiomääriä kaikissa muodoissa tulee ulottuville, vaikka jatkammekin jokapäiväistä elämäämme. Päätämme sitten elää tavallista elämää poikkeuksellisesti tai poikkeuksellista elämää tavallisesti, niin parhaan mukautumistavan löytäminen niihin aisteihin, jotka ovat viiden perusaistimme ulkopuolella, on elintärkeää sydämen rauhalle ja mielen selkeydelle. 
  
Toukokuun ensimmäinen viikko sisältää Auringon, Jupiterin ja Saturnuksen välisen asetelman, joka tukee selkeää tarkoitusta, rehellistä mutta optimistista toivoa ja pysymistä voimassa, jota tarvitaan pitkähköjen uudelleenharmonisointi- ja parantumisprosessien kestämiseen. Jos sinun täytyy tehdä suunnitelmia, tämä viikko olisi hyvä siihen. Siinä on käytännöllinen mutta ylimaallinen henki, joka voi vahvistaa aikomuksiamme tietyllä taivaallisella puhdilla. 
  
Pluto tekee kolmiota pohjoissolmuun 5.5. alkaen, lokakuun keskivaiheille saakka, mikä puhdistaa tiedostamattomia esteitä, jotka ovat haitanneet etenemistä. Tämä voi olla hermostuttavaa aikaa, kun meiltä puuttuu kontrolli siihen, mitä ilmestyy esiin psyykemme varjoisista sopukoista. Reaktiot voivat näyttää suhteettomilta käsillä olevaan asiaan nähden. Meistä saattaa tuntua tavallista haavoittuvammalta tai kummallisen turhautuneelta ilman selvää syytä. Saattaa olla houkutusta ajatella, että jokin meni pieleen, mutta voit olla varma, ettei näin ole. Kaukana siitä! Aivan kuten tukkeutuneesta putkesta täytyy räjäyttää p…ka läpi virtauksen vapauttamiseksi (Pluton transiitit vaativat plutomaisia vertauskuvia!), niin meistäkin! Nämä ajat vapauttavat luontaisesti pysähtynyttä energiaa, jonka täytyy mennä jonnekin. Paras suunta on ulos. Lempeämmin kuin monet Pluto-tapahtumat, tämä kannustaa meitä päästämään irti mentaali- ja tunnedetrituksesta, jota emme tarvitse enää, ja näin luomaan tilaa uuden ilmestymiselle. Meidän olisi viisasta käyttää nyt tämä tilaisuus eikä lykätä sitä myöhemmäksi. Myöhemmin se voi olla paljon konstikkaampaa ja huomattavasti vähemmän harkittua! 
  
Uusi kuu Härässä 6.5. edustaa valintaa: elää totuuden valolla tai egon voimalla. Monella tapaa tämä on jokaisen henkisen polun ydin. Terveen egon kehittäminen rohkean hengen rinnalle varmistaa, että meillä on kaikki tarvittava tämän maailman navigoimiseen. Ego ei ole demoni, joka siitä usein tehdään, vaan työkalu viisaasti käytettäväksi. Kun se on terve ja kypsä, se tietää, milloin puhua itsevarmasti, milloin pysyä hiljaa nöyränä, milloin toimia, milloin odottaa, milloin tarttua kiinni ja milloin päästää irti. Siitä tulee viisas ja luotettu ystävä, joka elättää meidät tunteellisesti ja henkisesti kuivien aikojen läpi. Jos kuitenkin pyrimme voittamaan egon ymmärtämättä sen todellista luonnetta, ohitamme valheellisesti prosessin, johon meidän on palattava. Totuus on yhtä lailla egon ja sielun, maallisen ja henkisen puolen aspekti. Uppoudumme koko ajan suhteellisiin ja ehdottomiin totuuksiin, ja tehtävämme on erottaa nämä kaksi tietäen, kumpaa kunnioittaa, milloin ja miten. Tämä uusi kuu muistuttaa meille, että totuudella on monet kasvot ja kypsä ego palvelee sitä myös omalla kustannuksellaan. 
  
7.-16.5. nähdään sarja maamerkkien suurkolmioita, mikä antaa vakautta ja substanssia. Ne ankkuroivat meidät, kun käsittelemme niitä haastavampia tunteita, joita saatamme kohdata, ja ne pitävät meidät kosketuksessa maahan ja juurtuneena sisäiseen tilaamme, jossa kaikki viisaus odottaa oikeaa hetkeä tuodakseen itsensä julki. Jupiter alkaa kulkea suoraan Neitsyessä 9.5., peräännyttyään 8.1. saakka. Tämän vuoden ponnistelut aidommin elämiseksi alkavat kantaa merkittävästi hedelmää tästä eteenpäin. Vaatii usein valtavaa rohkeutta kunnioittaa totuutta sellaisena, kuin näemme sen, erityisesti kun se erottaa meidät muista tai haastaa vallitsevan tilan. Niillä jotka ovat sitoutuneet tekemään näin tammikuusta saakka, on nyt käsissään suurempi vapaus. Rajoittavat siteet katkaistuna ja esteet voitettuna, meidät vapautetaan palvelemaan heräämisagendaa paremmin kuin koskaan ennen. 
  
Merkurius ylittää Auringon myös 9.5. Tämä tunnetaan "okkultaationa" ja se vahvistaa lisää Jupiterin suunnanmuutoksen voimaa, mikä muistuttaa meille, että vapaus – tai sen puute – heijastuu kaikessa, mitä teemme ja olemme. Tämä on hyvä aika pohtia, miten ilmaisemme itseämme ja mitä käyttäytymisemme sanoo suhteestamme totuuteen. Henkinen puhe ja positiiviset sanat voivat olla yhtä paljon pettämisen kuin jumaluudenkin työkaluja. Totuus ei ehkä ole aina lempeää ja houkuttelevaa (siksi kaihdamme sitä hyvin helposti!). Se voi pyytää meiltä suurta rohkeutta ja toimia, jotka manaavat halveksuntaa päämme menoksi. Mutta tiedämme sen silti totuudeksi sisäisestä värähtelystä ja se nopeuttavasta vaikutuksesta matkallamme sieluun. 
  
15.-30.5. nähdään Merkuriuksen, Jupiterin ja Saturnuksen välillä asetelma, joka tukee käytännön toimintaa, johon vaikuttaa rehellinen ja realistinen optimismi. Tämä pari viikkoa antaa paljon tilaisuuksia tarkkailla sisäistä dialogiamme ja miten se vaikuttaa mentaali- ja tunnetilaamme. Puhummeko kannustavia sanoja itsellemme, kun asiat menevät pieleen, vai olemmeko pahin vihollisemme, joka syytää kritiikkiä ja solvauksia vähäisenkin tilaisuuden tullen? Annammeko tunnustusta omista saavutuksistamme ja huomioimme samalla tavalla yksityiskohdat kuin virheissämme ja epäonnistumisissamme? Olemmeko realistisia odotuksissa itsestämme vai asetammeko mahdottomia tehtäviä, joissa on epärealistiset tavoitteet, ja sitten romahdamme omien vaatimustemme painon alle? Saturnus joka perääntyy nyt Jousimiehessä, kutsuu tasapainoista optimismia: vakaa usko kykyymme saavuttaa ja voittaa sekä fokusoitunut yritys ilmentää arvokkaimmat lopputuloksemme parhaalla mahdollisella tavalla, johon pystymme. 
  
Neptunus säestää 18.-26.5. Se saattaa olla horjuttavaa, jos etsimme turvallisuutta – fyysistä, mentaali- tai tunneturvaa. Siis kunnes tunnistamme, että todellinen turva löytyy epävarmuuden hyväksymisestä, pyrkimättä karkottamaan sitä kosmoksen äärilaidoille! Neptunus vahvistaa, että jumaluus on läsnä koko elämässämme, sen joka aspektissa. Emme ole yhtään pyhempi meditoidessa kuin lattiaa kuuratessa! Jokainen hetki on täynnä jumaluutta. Kun tiedämme tämän täysin totuudeksi, turvallisuuden etsintämme loppuu – etäinen kaiku entisistä ajoista, jolloin luulimme, että oli meidän tehtävämme saada elämä toimimaan. Nyt Neptunus muistuttaa meille, että työssä ja leikkiessä, hereillä ja unessa, ilossa ja tuskassa ja kaikessa siltä väliltä, jumaluus toteutuu meidän kauttamme ja meissä. Ahdistusta ja pelkoa nousee, kun unohdamme todellisen luontomme. Rauha syntyy, kun muistamme ja päästämme irti. 
  
Täysikuu 21.5. osuu samaan aikaan, kun Merkurius lopettaa perääntymisensä Härässä. Se on myös ensimmäinen kahdesta täysikuusta Jousimiehessä, mikä tekee kesäkuun täysikuusta sinisen kuun. Tämän kuukauden täysikuu nostaa henkeämme ja lisää uskoamme riippumatta siitä, mitä elämässämme tapahtuu. Ollessaan yhtymässä perääntyvän Marsin kanssa se kasvattaa soturihenkeä, mikä kannustaa henkisesti uskaliaisiin tekoihin, jotka rikkovat aiemmin pelätyt esteet. Merkitessään alkua kuukaudelle, jonka aikana henkistä luonteenlujuuttamme voidaan hyvinkin testata, se vakuuttaa, että meillä on rohkeutta ja voimaa voittaa myös rankimmat ja pelottavimmat voimat. Muttemme tee sitä väärällä optimismilla ja kieltämisellä, vaan hyväksymällä ne sisulla ja juonikkuudella, ollen hereillä egon tempuille, mielen viettelevyydelle, ajatuksen voimalle ja sille hallitsevalle pelolle, jonka on annettu hallita hyvin pitkään tässä maailmassa. Kaikki henkiset soturit, tämä täysikuu valaisee edessä olevat haasteet ja samalla lisää sydämemme vahvuutta ja mielemme selkeyttä kohdata ne silmästä silmään ja kulkea päättäväisenä niiden läpi, käsi kädessä toisten kanssa transformoituen. 
  
Kun Merkurius kerää vauhtia eteenpäin täysikuun vanavedessä, on aika panna suunnitelmamme täytäntöön ja elää niiden oivallusten ja sen viisauden mukaan, joita on syntynyt kuluneilla kolmella viikolla. Mitä olemme oppineet itsestämme? Miten tämä haastaa aiemmat uskomukset itsestä? Ja miltä elämä nyt näyttää, kun ottaa huomioon uuden perspektiivimme? Oppositio Marsin ja Venuksen (kun se siirtyy Kaksosiin) välillä 24.-27.5. korostaa tasapainon merkitystä ja käytettävissä olevaa elinvoimaa, kun voimme elää asteikon kummassakin päässä ja tuntea myös keskikohdan. Emme voi koskaan olla täysin yhtä asiaa, sillä sen vastakohta vaanii aina varjoissa. Emmekä voi aina pitää täydellistä tasapainoa vastakohtien välissä. Sen sijaan meidän täytyy oppia tekemään rauha paradoksaalisuutemme kanssa, niiden vastakohtien kanssa joita ilmaisemme eri aikoina sekä epäjohdonmukaisuuksiemme ja hämmennyksemme kanssa. Tätä me olemme. Tässä rauhassa asuu kaikkein luovin kipinä, sillä jumaluus on kaikissa asioissa kaikkialla eikä se sellaisena voi koskaan olla "vain yksi". Se on sinä ja minä, suurimmat rakkaamme ja vihatuimmat vihollisemme. Se on suurin virheemme, syvin katumuksemme ja voitonhetkemme. Aivan kuten sitä ei voi rajata pikkuruisiin laatikkoihin ja mukaviin määritelmiin, meitäkään ei voi. 
  
Marsin nähdään perääntyvän 27.5. takaisin Skorpionin pariksi kuukaudeksi, mikä kasvattaa entisestään sinnikkyyttämme ja päättäväisyyttämme olla jättämättä kiveäkään kääntämättä, mitä tulee itsetuntemukseen ja jatkuvaan tietoisuuden nostamiseen. Jos yritimme kiertää joitain hankalia kysymyksiä sen kulkiessa aiemmin Skorpionissa (3.1.-6.3.16), nyt on aika palata niihin ja tehdä, mitä tarvitsee. Tämä maamerkkien suurkolmio Pluton, Merkuriuksen ja pohjoissolmun välillä pitää jalkamme maassa, kun laskeudumme syvyyksiin kaivamaan jumalan/jumalattaren antamaa sisua ja jumalaista armoa. Mars voi Skorpionissa olla vaativa orjapiiskuri ja herpaantumaton pyrkimyksessään irrottaa kaikki, mikä jarruttaa totuutta. Salaisuudet on parasta tuoda tässä kohtaa esiin, ennen kuin Mars tekee sen puolestamme luonteenomaisesti tinkimättömällä innollaan! 
  
Kuukausi loppuu Neptunuksen ja Auringon neliöön 29.5.-5.6. Pidä silmällä taipumusta itsepetokseen ja tuon valtavan vaaleanpunaisen elefantin mukavaan sivuuttamiseen huoneessa! Äläkä ajattele, etteivät toiset ole maininneet siitä, koska he eivät tiedosta sitä. He saattavat olla samanlaisessa kieltämisen tilassa toivoen, että epäkohta häviää nopeasti! Ei häviä. On kyse sitten jonkin tunnistamisesta itsessämme, joka jättää ikävän maun suuhun, tapahtumien epämukava käänne, joka uhkaa romuttaa arvokkaan suunnitelman, tai odottamaton ongelma varmalta näyttäneessä asiassa, paras lähestymistapa on nyt kirvelevä rehellisyys ja äärimmäinen avoimuus kaikkien osallisten suhteen. Nimittäin tällä tavalla reagoimalla Neptunuksen siunaukset vapautetaan, mikä pehmentää sydämet, avaa mielet ja sallii ihmeiden tapahtumisen paikassa, jossa aiemmin vain katastrofi näytti varmalta. 
  
Se miten tämä kuukausi päättyy, riippuu oikeasti meistä. Se voi olla hilpeyttä sydän avoimena, johon rohkaisee vastalöydetty luottamus. Tai se voi olla alakuloa, juuttuneena hämmennykseen ja kieltämiseen ja peläten seuraavaa askelta epävarmuuden vuoksi. Tietysti on paljon välimaastoa, jossa voimme olla myös! Mutta tärkeää on muistaa tämä: luomme seuraavan hetken asenteellamme läsnä olevaan hetkeen ja kohtaloa – mitä ikinä se onkin! – pidetään tässä hetkessä tiukasti käsissämme. 
  
Sarah Varcas 
  ----------- 

Valo voittaaa aina!

Tiistai 15.3.2016 klo 14:08

nainen_portailla.jpgKoska meille on annettu tehtäväksi nyt tässä ajassa tuoda esille myös sitä henkisen kehityksen toista puolta, eli negatiivisen energian toimintaa, saamme välillä kysymyksiä siitä, mikä on Valo ja mikä on pimeys?

Yksinkertaisesti sanottuna Valo luo ja ylläpitää elämää ja pimeys tuhoaa sitä. Koska pimeys ei siis yksin ylläpidä elinvoimaansa, se tarvitsee sitä ympäröivästä maailmasta. Siksipä juuri se pimeys, mitä itsessämme kannamme, on ikään kuin tarttumapintana samanlaiselle energialle, vetovoiman lain mukaisesti.

Jos jokainen sielu puhdistaisi itsestään kaiken alemman värähtelyn, tekisi valinnat Valon suuntaan joka päivä omassa arjessaan, kaikki negatiivinen lopulta kuolisi ja poistuisi maapallolta. Se on ollut ihmiskunnan suunnitelma..transformoida negatiivinen positiiviseksi, pimeys Valoksi.

Värähtelyn lakien mukaan ei riitä, eikä oma sielu valaistu sillä, että tunnustamme vain Valon, ja ylläpidämme sitä omassa kentässämme vaan on myös tiedostettava ja puhdistettava ne alemmat värähtelyt, jotka me koemme itsessämme ja muissa erilaisina negatiivisina tunteina, ajatuksina ja reaktioina.
 
Miksi on puhdistettava, miksei riitä, että ajattelee mahdollisimman positiivisesti, tekee hyviä tekoja, ja uskoo hyvään? Koska värähtelytasolla se toisenlainenkin energia on meissä olemassa, vaikka emme tahtoisikaan tunnustaa tai uskoa sen olemassaoloon. Sitäkin on kerääntynyt sieluumme monien satojen, tuhansien elämien aikana ja täällä vapaan tahdon planeetalla meidän kuuluu oppia erottamaan hyvä pahasta ja valita niiden kahden voiman välillä. Kun tunnistamme itsessämme nuo alemmat värähtelyt, opimme itsestämme, omasta käytöksestämme, ja vähitellen ymmärrämme, missä arkipäivän kohtaamisissa ja reaktioissa sitä tarttumapintaa itse kannamme ja lisäämmekin. Ihminen tunne itsesi! Tätähän ihmiskunnalle on aina yritetty opettaa, kaikki Pyhät kirjat ja tieto puhuvat tästä. Miksi siis voi olla niin vaikeaa puhua tästä, kuulla negatiivisesta puolesta..

Tie Valoonhan käy pimeyden kautta, tunnistamalla, puhdistamalla, apua pyytämällä ja niin vapauttamalla se pimeys itsestämme. Ja opetushan tuossa tiedossa, jumalallisessa Totuudessa kertoo, että kun pyytää apua, tukeutuu Jumalalliseen, Luojaan, Kristukseen, Buddhiin, Krishnaan.. mihin tahansa nimeen, joka Jumalan nimeä kantaa, saa avun, joka laskeutuu meidän värähtelyymme, sieluumme, kenttäämme vapauttavana Valona. 
Mutta ensin täytyy valita se Valo ja pyytää puhdistusta. Vapaan tahdon planeetan mukaisesti.

Vaikka pimeyden, negatiivisuuden ja negatiivisten olentojen ajatus voikin herättää pelkoa, mitään todellista hätää ei ole, kun turvaa Valoon. AINA VALO VOITTAA, lopulta, siihen voi jokainen hengen oppilas luottaa. Mutta edelleenkin on työskenneltävä itsensä kanssa, jotta oppii ne omat heikot kohdat, joissa samankaltaista energiaa nousee esille, ja tuota tarttumapintaa on. Muuten tuo negatiivinen tarraa siihen kiinni ja lisääntyy sinussa.

Oma pitkä polku tällä henkisen kehityksen tiellä on pitänyt sisällään niin monen moista henkistä koulutusta, monia kompastumisia, mutta lopulta oikeaa tietoa, viisautta ja lopullinen valinta kulkea Valon polulla. Tuo valinta on tuonut mukanaan sen, että koko elämä on henkistä kehitystä, itseni kehittämistä, puhdistamista, joka tasolla. Ja aikanaan sen kautta luja ja puhtaampi yhteys Omaan Korkeimpaan, omaan lähteeseen. Mikään tämän maailman ilo, rakkaus taikka kokemus ei voi tuoda sitä samaa, mitä yhteys omaan Itseen tuo. Siksipä tätä omaa kokemusta, tietoa ja Totuutta on jaettava, on suunnitelman mukaista jakaa sitä myös kaikille muille, jotka etsivät, sielussaan kaipaavat sitä samaa.
Tämä on meidän yhteinen työmme tässä ajassa.. ja ohjauksemme ja polkumme mukaisesti kuljemme Patrickin kanssa sitä jakamassa.

Lämpimiä ajatuksia kaikille teille, uskoa ja luottamusta rukoillen. 

Maailmalta kuuluu

Maanantai 14.3.2016 klo 20:23

Tomi Varjolan postauksissa (KosminenValo -blogi) on useinkin ajankohtaista asiaa.. asiaa, jota näissä hetkissä on tarpeen nostaa esille. Nyt on aika enemmänkin tuoda esille sitä, mitä maailmassa tapahtuu kulisseissa ja siinä pimeällä puolella, joka niin monen elämää ohjaa, ja josta harvemmin nykyaikana näissä piireissä puhutaan. Tuo negatiivinen ohjaava taho käyttää ja voi käyttää kaikkia ihmisiä kanavinaan jos ei ole tietoinen sen olemassaolosta taikka siitä, miten se toimii. Se taho on jo käyttänyt monia kirjailijoita/kanavoijia, jotka ovat tuoneet tähän aikaan jotain henkistä oppia. Onkin siis tärkeää oppia tunnistamaan missä tuo väärä tieto tai pimeys on. Helpommin sen tunnistaa niissä kirjoissa ja kanavoinneissa, joissa sen olemassaolo kielletään. Kuten David Wilcock siteerasi pyhää kirjaa, Luciferin paras temppu on saada ihmiset uskomaan ettei sitä ole olemassa. Kuvaa hyvin monia tämän ajan kanavoituja tekstejä. Niistä tulee hyvälle mielelle, mutta ne eivät oikeasti sisällä mitään, mikä sielua kehittäisi.
Tässä ajassa minä ja Patrick jatkuvasti puhumme siitä, miten tärkeää on tehdä työtä ensin itsensä puhdistamiseksi, ja vasta sitten kurkottaa kohti omaa Korkeinta ja sen kautta avautuvaa tietoa.
Minun kontaktikokemukseni 90-luvulta ovat sisältäneet monenlaisia yhteydenottoja. Niiden opetus tuolloin oli oppia erottamaan eri tason värähtelyt ja niiden alkuperä ja tunnistaa myös negatiivinen informaatio. Informaation taso on suoraan riippuvainen vastaanottajan omasta värähtelytasosta. Eli kaikki yhteydenotot eivät todellakaan ole hyväksi tai hyviä/positiivisia, vaan usein ne jopa avaavat kanavoijan oman kentän väärän tiedon välittämiselle.
Ikävä kyllä edelleenkin kuulee sanottavan, miten hienoa on, että joku on kontaktihenkilö, niin kuin sillä sinänsä olisi mitään tekemistä henkisyyden taikka henkisen kasvun tai tietoisuuden kehittämisen kanssa. Negatiiviset humanoidit esimerkiksi ovat onnistuneet tässäkin ajassa tuoda paljon sellaista infoa, kirjoja, jotka kieltävät negatiiivisen kokonaan ja joka saa ihmiset/sielut passiivisiksi oman työn suhteen, vain odottamaan sitä suurta päivää, jolloin kollektiivinen ylösnousu tapahtuu.
Kaiken tiedon vastaanottajalla/välittäjällä on suuri vastuu siitä, mitä hän jakaa ja jokaisen "opettajan" tulisi jatkuvasti pitää huolta omasta värähtelystään, omasta henkisestä kasvustaan, sekä myös siitä, että pysyy ajan hermolla eikä jää kiinni omiin vanhoihin ajattelumalleihinsa.
Kyllähän minäkin sanon usein, että olen kulkenut pitkän polun tällä henkisellä tiellä tässäkin elämässä, mutta en tarkoita sitä, että olisin jo valmis, vaan, että olen kerännyt monenlaista kokemusta, joihin voin pohjata ja nojata oman tietoni. On vaikea/väärin opettaa muille sellaista, mistä itsellä ei ole kokemukseen perustuvaa tietoa.
Kanavoijan ja tiedon jakajan tulisi myös tuntea kosmiset lait, mm. sen, miten värähtelytasolla energiat toimivat, ja jotta voisivat itse erottaa edes negatiivisen positiivisesta..

Myös David Wilcock on "tullut ulos kaapista" viime postauksensa kanssa ja puhuu negatiivisesta tahosta, jonka hyökkäysten kohteena hän on ollut. David on jakanut hyvää/oikeaa informaatiota, yhdistänyt tiedettä ja henkisyyttä (Tiede ja henkisyysasiaa koko kirjan verran: Lähdekenttä) sekä sillä tavalla avannut uutta näkökulmaa tähän new age -henkisyyteen, johon monet ovat jämähtäneet. Hän on myös tuonut julkisuuteen negatiivisen humanoidirodun toimintaa ja siksikin saanut heidät kimppuunsa. 

Myös meillä on viimeisen vuoden ajalta omia kokemuksia siitä, miten esim negatiiviset harmaat olennot toimivat, ja mihin kaikkeen se taho pystyy. Me kuljemme levittämässä ikivanhaa sanomaa, miten tulee puhdistaa omaa sielua ja sitä kautta kohottaa omaa värähtelyä niin, että yhteys omaan Korkeimpaan olisi mahdollinen. Se taasen olisi väylä kohottaa kollektiivivärähtelyä, muuttaa maailmaa, ja pelastaa tämä planeetta negatiiviselta voimalta ja sen hallinnalta. Meidänkin työmme on "huomattu"  myös tuolla vastapuolella, eikä se sovi siihen suunnitelmaan, joka negatiivisella taholla on. 
Mutta mekin tiedämme, että Valo voittaa aina pimeyden eikä syytä pelkoon ole. On vain ymmärrettävä, mistä tässä on kysymys, tiedostettava ja tunnistettava pimeys sekä ennen kaikkea pidettävä huolta omasta puhtaudesta ja toimittava yhteistyössä Valon auttajien kanssa. Aina turvattava Yläkertaan myös tietoa hakiessa.

Tässä muutama linkki, joista yllä mainitsin.

https://kosminenvalo.wordpress.com/2016/03/10/disi...


Astroraporttia pitkästä aikaa MAALISKUU

Perjantai 11.3.2016 klo 22:00

MAALISKUUN 2016 ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
28.2.2016 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Tunnustuksen saamisen yli 
  
Maaliskuu jatkaa ja laajentaa helmikuun keskeisintä teemaa: tarve ylittää omahyväisyys, ottaa täysi vastuu omasta elämästämme ja kieltäytyä sallimasta, että tulevaisuutta muokkaa itsesääli, jääräpäinen muutosvastarinta tai elämän täysillä elämisen pelokas välttäminen. Muista: olemme muuttuneet viime vuosina tunnustuksen saamisen yli. Ihmiselämä ei ole sitä, mitä se kerran oli. Meidän täytyy nyt nousta todistamaan itsemme käsissämme olevan voiman arvoiseksi, olla käyttämättä tuota voimaa puhtaasti henkilökohtaisiin hyötyihin kokonaisuuden kustannuksella ja käyttää sitä hyödyttämään kokonaisuutta – kaikkia olentoja ja kaikkia. Henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti kestävän tulevaisuuden muovaamisen on oltava nyt etusijalla. Tulevaisuuden joka kunnioittaa elämää pyhänä olemuksena kaikkien olentojen sisällä, ei jonain sellaisena, jonka arvon sanelee vain käytännöllisyys. 
  
Tämä kuukausi haastaa itsetuntomme. Meidän täytyy ehkä määritellä täysin uudelleen näkemys omasta arvosta – emmekä löydä sitä siitä, mitä teemme tai miten elämme, vaan siitä tosiasiasta, että olemme jokainen pyhän lähteen ainutlaatuinen, fyysinen ruumiillistuma. Jumalainen kipinä syyttää kaikkien sisäisen liekin riippumatta siitä, miten himmeäksi tunne- ja psyykkiset haavat sekä pelko- ja egopuolustuskerrokset ovat tehneet sen. Monien ihmisten elämä on hyvin haastavaa näinä päivinä. Harvat ovat immuuneja kaikelle paineelle ympärillä ja vaikka joillekin tämä voi olla riemastuttavaa, monilla se tulee merkittävän pelon kera, mikä laukaisee epätoivoisen halun säilyttää se, mikä tuntuu kontrollilta, vaikka mikä olisi. Mutta aivan liian usein se, mikä näyttää kontrollilta, on pelkästään päätös sietää parhaimmillaan epäpalkitsevaa ja pahimmillaan suorastaan vahingollista tuttua ja välttää tuntemattoman kohtaamista, mikä saattaa silti sisältää avaimen vapautumiseemme. 
  
Saturnuksen, Uranuksen ja Pluton liittoutuma 1.-22.3. nostaa esiin epäilyä. Jos luulit jokin aika sitten, että muutamien mullistusvuosien jälkeen kaikesta tulisi ruusuista ja eläisimme kaikki tyydyttävässä harmoniassa, saatat ihmetellä, mitä hemmettiä matkalla tapahtui ja miten päädyimme tähän!! Monet ovat menettäneet toivon tällaisten tunteiden vuoksi eivätkä enää kykene ponnistelemaan tehdäkseen elämänsä alusta, sopusoinnussa muuttuvien energioiden ja prioriteettien kanssa. Mitä itua siinä on, jos teimme sen kerran eikä sillä ollut mitään vaikutusta?! On helppoa langeta tällaiseen ajatteluun, mutta paljon vaikeampaa kiivetä siitä ylös. Tämä liittoutuma varoittaa meitä olemaan taipumatta tuollaiseen virheelliseen logiikkaan! 
  
Muista vain, ettei sitä tapahtunut, mitä monet luulivat tapahtuvan. Emme koskaan lähestyneet mullistavaa muutoskohtaa, joka muuttaisi kaiken paremmaksi silmänräpäyksessä. Kosmos ei koskaan puhunut sellaisesta, vain ihmiset puhuivat – ja kyllä, laumana toisinaan – mutta sitä ei koskaan heijastettu luomisen rakenteeseen, joka ennakoi kaikki asiat, ennen kuin ne ilmestyvät. Sen sijaan taivas on aina puhunut pitkähköstä siirtymästä, joka koostuu monista pienistä ja useista suurista muutoksista, muttei koskaan "kaikki kerralla silmänräpäyksessä". Jos sallimme entisten väärinkäsitysten kylvää tämänhetkistä apatiaa, sivuutamme arvokkaan tilaisuuden osallistua uraauurtavaan aikaan tämän planeetan historiassa – aikaan jota varten olemme kaikki syntyneet. 
  
Tämän kuukauden kolmen ensimmäisen viikon aikana meille muistutetaan toistuvasti, että pettymys syntyy omasta väärinymmärryksestämme, ei universumin epäonnistumisesta pysyä perässä! Meidän täytyy ottaa itsemme käsittelyyn, meidän täytyy kalibroida omat väärät havaintomme ja virheelliset uskomuksemme heijastamaan totuutta. Ajankohtainen pimennyskausi joka alkoi 23.2. ja jatkuu 29.3. saakka, auttaa meitä tekemään juuri tämän. 
  
Maaliskuun kymmenen ensimmäistä päivää Saturnus on neliössä Auringon kanssa. Turhauttaen jossain mielessä, mutta vahvistaen toisessa, tämä aspekti puhuu tarpeesta muokata uudelleen henkinen elämämme tyydyttämään maailman vaatimukset, ei välttämään niitä. Ainoastaan jokapäiväisen elämän raskaudessa ja kaatumisissa kohtaamme ihmisyyden täysimmillään. Ainostaan ruumiillistamalla hengen tiedämme sen itseksemme ja se leviää olemuksemme kaikille tasoille ja muokkaa polkuamme. Tämä neliö vaatii joustavuutta olla rohkea ja käsitellä aavistamattomat olosuhteet. Se tulee todellisuustarkistuksena, jalkojemme koskettamisena maahan silloinkin, kun henkemme nousee korkeuksiin. 
  
Jos meillä on ollut viime aikoina paljon pyrkimyksiä, mutta vähän toimintaa, olemme ollut inspiroitunut mutta toimeton, tämä kuukausi vaatii ulkoista ilmaisua siitä, mitä tapahtuu sisällä, ja tätä auttaa Marsin siirtyminen Jousimieheen 6.3. Jos haluamme elämän muuttuvan, meidän on oltava se muutos, jota etsimme. Jos valitamme tai vaikeroimme liian paljon kohtaloamme emmekä tee riittävästi, mitä voimme, luodaksemme nykyisestä uutta, on aika pysähtyä, pohdiskella ja sitten elää eri tavalla. Emme ole uhreja vaan toimijoita – luoja yhtä paljon kuin luotu. 
  
Vanhoista mielen tavoista jotka pitävät meidät jumissa negatiivisuudessa, tulee aina vain tuhoavampia, kun energiat kasvavat koko kuukauden ja kaikella – kyllä kaikella! – on suurempi vaikutus. Meidän täytyy siksi päättää kuukauden alussa, millä puolella haluamme olla: kahlehdittuna vanhoihin tapoihin ja esteisiin vai sitoutunut löytämään uusia tapoja kohtaamiemme tuttujen haasteiden läpi. Tämä päätös – tärkeämpi kuin sanat voivat kertoa – muokkaa seuraavia kuutta kuukautta ja värittää jokaista valvehetkeämme, joten parasta valita hyvin! 
  
Maaliskuun 3. päivä nähdään Kuun pohjoissolmun, Kheironin ja Erisin välinen liittoutuma, joka jatkuu 23.4. saakka. Antaen muutamia yllätyksiä matkan varrella, se vaatii halukkuutta tunnistaa, missä olemme haavoittunut ja miten jatkamme toistemme haavoittamista. Tämä ei ole itsesyytösharjoitus, eikä sen pitäisi saada oloamme tuntumaan pahalta, vaan yhdistää meidät syvemmin egovoimaan, joka väistämättä muokkaa elämäämme. Kukaan ei voi välttää subjektiivisuutta. Näemme kaikki elämän omin silmin, arvoimme sitä omia kokemuksiamme vasten ja reagoimme suojellen sitä, mikä tuntuu haavoittuvalta ytimeltä. Näin tehdessä vaikutamme toisten elämään, usein tavoilla joita emme näe. Suhteet ovat hyvin monimutkaisia asioita ja tämä liittoutuma tuo osan tuosta mutkikkuudesta etualalle, mikä "sotkee veden" ja paljastaa harmaat alueet, joihin on mahdotonta osoittaa syyttävällä sormella sanoen: "Tämä on kaikki sinun vikasi!" "Syytä menneisyyden asiaa", se kehottaa, sillä vain tekemällä tämän, voimme lopultakin saada yhteyden ja paljastaa viisauden, mitä oikeasti tapahtuu. 
  
Auringonpimennys Kaloissa, joka on 9.3. klo 1.58 UT, antaa energiapuuskan, jonka pohjoissolmun, Kheironin ja Erisin liittoutuman todella lähettää psyykeemme. Oppositiossa Jupiteriin tämä pimennys puhuu tunteiden hallinnasta niin, että voimme tukeutua niiden todelliseen viestiin, eikä niiden herpaantumaton voima räjäytä meitä tai hukuta ikuisesti. Emme voi odottaa tunteiden laantuvan, pelon vähentyvän, tunteiden asettuvan tai aivojen syytävän miellyttäviä tunteita, jotka tekevät elämästä suoriutumisen helpommaksi. Sen sijaan meidän täytyy tutustua tunteisiimme – miten ne heräävät, mikä ne laukaisee, mitä niiden mallit ovat ja mikä tärkeintä, miten luomme, pahennamme ja hallitsemme niitä. Jupiter Neitsyessä muistuttaa meille, että Äiti Maa tarvitsee meitä nyt enemmän kuin koskaan, ja vastineeksi se tarjoutuu ankkuriksemme, kun elämän pyörretuulet viheltävät ympärillämme. Tämä pimennys muistuttaa meille, että se on liittolaisemme, ei resurssi jota käytetään ja väärinkäytetään omaksi hyödyksemme. 
  
Mitä syvemmin olemme kosketuksessa omaan sisäiseen maailmaamme, henkeemme ja tunteisiimme, sitä syvemmin voimme resonoida kaiken elämän, luontoäidin ja kauniin planeettakotimme kanssa. Näin "pelastamme maailman". Ei tuputtamalla omia uskomuksiamme toisille – väittäen, mikä on oikein ja väärin – vaan yhdistymällä todelliseen itseemme tietäen tunteemme sisältä käsin, hyväksymällä pelkomme, hoivaamalla unelmiamme ja tietämällä itsemme kaikeksi elämäksi kaikkialla. 
  
Saturnus nähdään 13.-16.3. Jupiterin ja Merkuriuksen muodostaman T-ristin huipulla. Pidä tätä viisauden kosmisena törmäyskurssina! Tilaisuutena kaivaa sisäisen tietämisemme syvyyksiä ja menestyä odotettua paremmin. Valitse aiheesi, joka on oleellinen: suhteet, työ, terveys, elämän merkitys! Missä tarvitsemmekin näkemystä elämässämme, tämä planeettaliittoutuma on valmis toimittamaan sitä. Meidänkin täytyy tietysti tehdä oma osamme. Ole avoin sille, mitä paljastuu, valmis hyväksymään aiemmin vastustettuja totuuksia ja päästämään irti uskomuksista, joiden halusimme kovasti olevan totta. 
  
Tämä lyhyt viisausikkuna katsoo uutta perspektiiviä, joka kantaa meidät läpi tästä pimennysjaksosta ja sen yli. Mutta meidän täytyy avata tuo ikkuna itse, omaksua näkymä ja arvostaa varjon ja valon hienovaraisia nyansseja maisemassa. Viisaus on elävä ja hengittävä olemus maailmassamme, ei vaimenevia, pölyisiä kirjoja, jotka puhuvat menneistä ajoista. Voimme jokainen vaatia sen itsellemme sen mukaisesti, missä olemme ja mitä meidän tarvitsee tietää. Älä sivuuta mitään, mikä paljastuu nyt. Tutki kaikkea, ota vastaan sen potentiaali ja pidä mieli avoimena, sillä epäuskon ja vastarinnan tilalle kylvetään heräämisen siemeniä – hiljaa ja ilman fanfaareja – kehittymään ja orastamaan, kun niiden aika tulee.
  
Tämä voi olla pikemmin, kuin ajattelemme, sillä kun tulee 17.3., Saturnus lyöttäytyy yhteen Pluton ja Jupiterin kanssa toimittamaan olosuhteet, joita tarvitaan tuon viisauden tuomiseen ulos meistä! Jotkut elämän käytännön asiat voivat lyödä kovaa tässä kohtaa, mutta jos näin on, älä huolestu. Ennakoimattomien tilanteiden jotka yllättävät meidät ja odottamattomien lopputulosten jotka keikuttavat venettä, ei tarvitse kukistaa meitä! Voimme käyttää niitä vastuksena, jota vasten vahvistamme ydinitseämme, ja kieltäyä tulemasta mielen huijaamaksi alistumiseen tai kurjuuteen, kun se sanoo: "En ikinä pääse tästä läpi, se on liian vaikeaa, tuskallista, mahdotonta, rankkaa jne. jne." Tosiasia on, että jos olemme täällä edelleen, olemme päässeet läpi kaikesta tähän mennessä eikä seuraava asia ole erilainen. Ja mitä enemmän voitamme, sitä enemmän viisautta meillä on puolellamme ja sitä enemmän ruokimme henkeämme, fokusoimme mielemme ja valaisemme tietämme. Tämä planeetta-asetelma jatkuu 11.4. saakka, joten muista: haasteet jotka hyökkäävät kimppuumme tänä aikana, ovat vain valepukuisia opasteita, jotka yllyttävät meitä paljastamaan niiden todellisen viestin ja seuraamaan niiden johdolla. 
  
Kuunpimennys Vaa'assa 23.3. klo 11.48 UT, oppositiossa Oinaassa olevan Merkuriuksen kanssa, kutsuu myötätuntoista reagointia itseämme ja toisiamme kohtaan. Tunteet voivat käydä korkealla ja harkitumpi lähestymistapa elämään lentää kaaressa ulos ikkunasta! Ole valmis antamaan anteeksi, kun mahdollista, unohtamaan, kun tarpeellista, ja nauramaan pois tilanne, joka voisi muuten muuttua kolmanneksi maailmansodaksi!! Olemme kaikki paineen alla ja yritämme pärjätä – kaikki käsittelevät sisäisiä demoneja ja ulkoisia haasteita, kaikki etsivät rakkautta ja hyväksyntää, rauhaa ja tyydytystä. Näin ollen se mikä yhdistää meitä, on paljon olennaisempaa kuin mikään, mikä jakaa. Tämän muistamalla pääsee pitkälle tämän pimennyksen myrskyisien vesien navigoimisessa. 
  
Samaan aikaa on tärkeää muistaa, että oman yksilöllisyytemme omituisten paradoksien kunnioittaminen voi tehdä paljon helpommaksi hyväksyä toisten ihmisten vastaavat! Meidän ei tarvitse luopua identiteetistämme rauhan tekemiseksi, vaan meidän pitää arvostaa sitä juuri sinä lankana, joka kutoo yhteen kollektiivin erilaiset osat. Kyllä, perustasolla etsimme kaikki samanlaisia asioita, aivan kuten meidän kaikkien täytyy syödä. Mutta yhden ihmisen maukas herkku on toiselle myrkkyä ja tyydytämme jokainen yhteiset tarpeemme henkilökohtaisella tavalla, mikä tekee meistä niitä ainutlaatuisia olentoja, joita olemme. Tilan antaminen tälle yksilöllisyydelle, itsensä ja toisten kunnioittaminen sekä henkilökohtaisten mieltymysten ja makujen arvostaminen on yhtä paljon osa rauhan tekemistä kuin kokonaisuuden kunnioittaminen luopumalla jostain yksilöllisestä, syvemmän yhteyden mahdollistamiseksi. Tämä pimennys pyytää meitä löytämään tasapainon näiden kahden välillä ja ottamaan sen käyttöön välittömien vaikutusten kera. Ei ole aikaa hukattavaksi ja on paljon saavutettavaa oppimalla, miten ollaan se, joka olemme ainutlaatuisesti, ja samalla kunnioittamalla kollektiivitietoisuuden suurempaa voimaa, josta olemme vain pikkuruinen osa. 
  
Maaliskuun 25. päivä Saturnus aloittaa viiden kuukauden perääntymismatkan Jousimiehessä, minkä esittelemät teemat ovat henkiinherääminen ja uhrautuminen. Tarvitsemme nyt kumpaakin kunnioittaaksemme sitä kollektiivista heräämistä, joka valaisee tätä planeettaa hitaasti mutta varmasti. Saturnuksen perääntyminen Jousimiehessä herättää henkiin toiveemme ja unelmamme sisäiseksi imagoksi, joka lietsoo sitoutumistamme siihen matkaan, joka on elämämme, ja antaa sille vauhtia. Emme ehkä tiedä, miten ilmennämme visiomme tulevaisuudesta, mutta jos tunnemme uusien mahdollisuuksien pakottavan vedon, Saturnus antaa selkärankaa työskennellä sisältä, tukien luottamusta itseemme ja elämäämme, tehden suunnitelmia, tunnistaen yhteydet ja tunkeutuen aina vain syvemmälle siihen, miten maailman oikeasti toimii, jotta voimme ottaa aina vain aktiivisemman roolin sen tulevaisuuden muokkaamisessa. 
  
Vastineeksi Saturnuksen tuesta meitä pyydetään uhraamaan vanhentuneet uskomuksemme, käytäntömme ja tapamme, jotka eivät enää palvele hyvinvointiamme. Tämä voi olla haastavaa, sillä saatamme vakaasti uskoa, että ne ovat saaneet meidät siihen, missä olemme tänä päivänä. Ja voimme hyvinkin olla oikeassa! Mutta se missä olemme tänään, ei ole sama paikka, minne menemme huomenna, seuraavalla viikolla tai seuraavana vuonna – puhumattakaan vuosikymmenestä tai parista! Saturnus Jousimiehessä vaatii meitä tarkastelemaan rutiineja nähdäksemme, mikä oikeasti toimii ja miksi. Tukeeko päivittäinen meditointimme meitä oikeasti vai onko se vain ajatusten sotkuinen oravanpyörä, joka on kietoutunut uupumuksemme ympärille ja jota maustetaan kummallisella päiväunella, jotta kiinnostuksemme pysyy yllä?! Pitääkö se ruokavalio, joka teki elämässämme vallankumouksen omaksuessamme sen, meidät nyt jumissa ja pelkäämme uusia tapoja hoivata kehoamme, mieltämme ja henkeämme? Ovatko ne säännöt, joiden mukaan elämme, elämää parantavia vai pitkästyttäviä? Maalaavatko ne meidät nurkkaan, josta emme pääse pakoon rikkomatta noita omaksumiamme sääntöjä? 
  
Kun maaliskuu loppuu ja katsomme taaksepäin haastavaa kuukautta, joka on paljastanut akilleenkantapäämme ja viat huolellisesti kudotussa elämässämme, Uranus aloittaa yhtymän kääpiöplaneetta Erisin kanssa, mikä valmistelee niiden ensimmäiseen tarkkaan yhtymään kesäkuussa. Tämä on kahden mahdollisesti hyvin häiritsevän voiman vahva liittoutuma, mikä pian päästetään irti psyykessämme ja ympäri planeettamme. Helvetti pääsee irralleen tai meidät päästetään irti helvetistä! Valinta on meidän ja niin on matkakin: syvälle sen ytimeen, mitä merkitsee olla ihminen ja jumala, maa ja henki, maskuliininen ja feminiininen, elossa kaikelle yhdellä tasolla ja kuitenkin kuollut maailmalle toisella. Peli on tekeillä ja me olemme pelaajia – pidimme siitä tai emme, olemme valmiita tai emme. Kukaan ei ole immuuni näille mahtaville voimille, jotka tunkeutuvat joka soluumme – eikä meidän pitäisi halutakaan olla! Tämä on todellinen henkiinherääminen, alkukantaisimman henkemme, raivoavan sielumme uudelleenelävöinti. Sitä kutsutaan nousemaan ja peittämään meidät intohimollaan elämää kohtaan ja herpaantumattomalla voimallaan ratkaista tulevaisuus uskomattoman ja mahtavan kätensä yhdellä kosketuksella. 
  
Sarah Varcas 
  ----------- 

Vuosi 2016

Sunnuntai 10.1.2016 klo 13:51

Joka vuotiseen tapaani olen kysellyt ja pyytänyt näkymiä uudelle vuodelle. Vuosi 2016 avautui melkoisen helposti ja kantaa teemaa: Luopumisen vuosi.

Teema on kyllä henkisellä tavalla ravistava ja sillä on hyvin vahva pohjansa menneessä vuodessa, sillä viime vuosi oli ihmiskunnan mittakaavassa karmallinen vuosi. Sen sanoma oli kaikkien valintojen, oivallusten, reaktioiden, tunteiden, ajatusten vahva merkityksellisyys kokonaisuuden kannalta. Eli kaikki valinnat, jotka ihmiskunta ja Äiti maan asukkaat viime vuoden aikana tekivät, kantaa nyt sen suunnan ja konkreettiset tulokset pitkälle tulevaan.

Vaikutukset noista valinnoista voimme nähdä joka päivä konkreettisella tasolla. Ihmisten, kansakuntien, maailmojen ja kulttuurien kohtaamiset näyttävät joka päivä luomisemme laadun ja energian. 

Tämä vuosi on kuin peili, josta heijastuu se, mitä me olemme, mitä olemme valinneet. Monien kohdalla se tarkoittaa itsen uudelleen tarkastelua, sellaisesta luopumista, joka ei enää tue oikeaa, Jumalallista suuntaa, omaa polkua. Joillakuilla se voi olla vain vielä kerran oman polun vahvistamista, omien värähtelyjen tarkastelua arjen tasolla ja sen kautta muutoksen tekemistä. MUtta on myös monia, jotka joutuvat ns. selkä seinää vasten, jolloin ikään kuin pakotetaan muutokseen, koska vapaaehtoinen valinta on jäänyt tekemättä. 

Ne, jotka ovat valinneet aikoinaan henkisen kehityksen polun, pyytämällä ja ruokoilemalla saada tehdä oma työnsä täällä, kulkea omaa Jumalallista polkuaan tms.. he ovat ihan erityisasemassa tänä vuonna. Sitä pyyntöä on kuunneltu ja sen parhaaksi toimitaan nyt korkeammilla tahoilla aktiivisesti. Miten se omassa elmässä sitten näkyy, on seurausta siitä, miten hyvin on kulkenut virrassa eikä pyristellyt sitä vastaan. 

Mitä siis tarkoittaa Tapahtukoon Sinun tahtosi.. Mielestäni se on luottamusta, oman thdon syrjään laittamista ja Jumalallisessa virrassa kulkeutumista. Se on niin monella tapaa antautumista ja omista haluista luopumista. Olen huomannut ja monen monta kertaa kokemut sen,miten oma haluni elää omaa elääni jollain tietyllä tavalla on ollut vain este, joka on haitannut omaa polkua. Miten siis erottaa se, mikä on Jumalallinen tahto ja mikä on oman mielen ja halun aikaan saamaa.. Se ei oikeasti olekaan helppoa, koska meillä kaikilla on niin suunnaton määrä sellaista matalampaa väräehtelyä kentässämme, sielumme muistissa, ja se häiritsee sitä yhteyttä Omaan Korkeimpaan. Sillä vain sen kautta voimme saada sitä ohjausta mitä sielumme tarvitsee jotta se pääsisi kehittymään ja lisäämään omaa valoaan, niin että se voisi lopulta yhtyä omaan Jumalalliseen osaansa. Sitä jokainen sielu kaipaa, sitä me kaikki etsimme, kursseilta, ihmissuhteistamme, rukouksissamme... Ikuinen osamme on se tärkein, se joka siirtyy ajan ulkopuolella, elämästä toiseen... 
Kuten ihana ystäväni, eräs ryhmäläinen sanoi viime viikolla Pohjanmaalla: Kaikki menee niin kauan hyvin ja oikein, kun en itse sotkeudu omaan elämääni! Ei oikeastaan suoremmin voisi asiaa sanoa.. Omat valintamme, jotka perustuvat siihen värähtelyyn, jota kannamme, ovat usein vääriä, sillä värähtelyillä on taipumus vetää puoleensa lisää samanlaista. Siksikin omaan energiaan, sielumuistiin ja sen kantamaan viestiin on hyvä kiinnittää joka päivä huomiota. Mitä tunnemme, ajattelemme, miten reagoimme ja mitä energiaa itsestämme säteilemme... niiden huomaaminen ja puhdistaminen yhdessä Yläkerran kanssa tuo lopulta uutta hyvää elämäämme.

Tärkeää on siis tänäkin vuonna havaita oma värähtely, jotta pääsisi niistä matalammista vapautumaan. Ja onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin, vaan Korkeimman kanssa, mitä se sinulle sitten onkaan.. Havainto, pyyntö ja vapautus. 

Joitain energiapiikkejä näkyy tämän vuoden aikajanalla, jolloin luotu energia on herkimmillään, valmiina vapautumaan jossainpäin maapalloa. Ensimmäinen sellainen piikki näkyy helmi-maaliskuun vaihteessa ja toinen kesäkuussa. Noiden piikkien näkyvää vaikutusta  en tahdo alkaa ennustella, vaan jokainen voi itsekseen päätellä mitä energiaa on viime vuonna enemmän luotu... Äiti Maa kyllä reagoi tämän vuoden aikana, sillä sen suunta on kytketty ihmiskuntaan. Äidin kehon ylirasittaminen, "huolilla" kuormittaminen ja lastensa tuska ja Valosta erkaneminen ovat Maan kannalta nyt sellaisessa pisteessä, jossa jonkin rajan yli on astuttu.

Pysyttelemme kuitenkin tämänkin vuoden aikana Valon polulla, meistä jokainen, arvioiden itseämme, omaa valoamme lisäten negatiivista puhdistamalla ja siten sitä henkistä työtä tekemällä. Keskitymme myös ihaniin, ilon ja kauneuden hetkiin, ammentaen niiden voimaa tähän tärkeään työhön itsemme kanssa. Liitymme yhä enemmän yhteen muiden samoin suuntaavien kanssa ja koemme yhteistyön voiman. 

Suuri kiitos niille kymmenille/sadoille sieluille joita kohtasimme viime vuoden aikana. Oli suuri ilo nähdä teitä kaikkia ja jakaa kaikkien avuksi sitä mitä olemme oppineet ja keränneet monen tuhannen inkarnaation aikana tällä niin kauniilla planeetalla. Sydän iloitsee kohtaamisista sielujen kanssa ja samalla suree sitä, miten hukassa me kaikki olemme olleet ja niin monet ovat edelleen. Vapaan valinnan planeetta, ikävä kyllä. 
Valoisin, toiveikkain mielin ja tarmoa uhkuen siis tähän vuoteen. Työ jatkuu ja ehkä myös Valokin lisääntyy yksittäisten ihmisten ja valintojen kautta. Kiitos, kiitos!

syyskuu,, huh

Keskiviikko 9.9.2015 klo 21:46

Syyskuu on hyvin intensiivinen kuukausi, joka tuo mukanaan niin pimennyksiä kuin tasauksenkin.
Ensimmäinen pimennys, joka tosin ei näy täällä, on osittainen auringonpimennys 13.9. ja klo 9.55 on huippuhetki Suomen aikaa. Se on pimennys, joka avaa yhteyden laajemmalle, kuin vain omaan aurinkokuntaamme. Muinaiset tiesivät pimennysten mahdollisuudet, mutta myös ne valtavat voimat, jotka voivat aktivoida myös sellaista, mitä emme elämäämme niin toivoisi. Eli jälleen kerran kaikki riippuu omasta värähtelystämme ja aikomuksistamme. Auringonpimennys on tällä kertaa Neitsyessä ja se aktivoi energioita, jotka voivat avata parantavia kanavia elämäämme. Nuo kanavat eivät tue niinkään henkilökohtaisia toiveitamme, vaan suurempi kokonaiskuva ja yhteisöllisyyden näkökulma availee paremmin kosmisia ovia. Hiljentymisen hetkellä voi kurkottaa kohti omaa palvelun polkuaan ja pyytää ohajusta ja apua sen toteutumiselle.
23.9. klo 11.21 on syyspäivän tasaus. Tasauksista olen kirjoittanut jo monena vuonna, ja puhunkin syystasauksesta usein scannauspisteenä, jolloin meillä on mahdollisuus näyttää Luoville voimille oma värähtelytilamme. Se taas tuo vuoden lopussa sellaista latausta, joka sitten aikanaan avaa uutta alkua. Kaikki tämä sisältyy jokaisen vuoden kiertoon, ja on vuodesta toiseen jatkumo, jota voi hyödyntää omalla kasvun polulla. Tämän vuoden tasausteemana on kerrosten riisuminen. Näen sen sillä tavalla, että mitä rehellisemmin on tutkaillut itseään ja niitä opin-ja kasvun paikkoja, sitä helpommin voi vapauttaa itsestään turhaa. Kun vilpittömästi on tahtonut kulkea Valon polkua ja pyrkinyt puhtauteen ja korkampaan värähtelyyn itsensä kanssa, sitä helpompi on tasaushetkellä näyttää todellinen itsensä, ja antaa Valon puhdistaa yltäsi vielä yksi kerros turhaa taakkaa. Pimennysajankohtaa ennen voisi olla hyvä viettää aikaa hiljakseen, miettien omia roolejaan ja kerroksiaan. Kun hetki sitten koittaa voi vain sanoa Korkeimmalleen että olen valmis vapauttamaan itsestäni turhat kerrokset. Hetki voi olla kaunis ja yhteys Valoon puhdas.
Täydellinen kuunpimennys 28.9. klo 5.48 näkyy myös meillä täällä. Se pimennys on oinas-vaaka akselilla ja varmasti avaa suuria muutosvoimia itse kullakin. Ja yllätys! Jälleen kerran meistä riippuu se, miten tuo muutos elämässämme lopulta ilmenee. Ennen kaikkea niin, että miten tuon muutoksen kanssa työskentelemme, antaudummeko virtaan vai ponnistelemmeko vastavirtaan voimamme hukaten. Muutos, joka alkaa henkisenä muutoksena, värähtelyssämme, näkyy konkreettisella tasolla aikanaan. Kuun voima painaa ihmisiä kurkottamaan ja tahtomaan laajemmalle kuin vain kollektiiviseen mieleen. Se saa toisissa aikaan ahdistusta ja toiset kokevat sen vapauttavan oman elämän rajoista. Mitä enemmän on sidoksissa kollektiiviseen ajatteluun ja toimintaan eli mitä enemmän tahtoo pysyä laatikon sisällä, sitä enemmän kuu nostaa esille niitä rajoja, joita tulisi ylittää.  Nyt on kuitenkin hyvä tuki juuri tuolle reunojen yli hyppäämiselle ja uuden aloittamiselle. Ja kuten kaikki henkisellä polulla olevat tietävät, uusi alkaa aina itsestä ja omasta muutoksesta. Rohkeuden rukoilu taitaa olla paikallaan :)
Voit ottaa hyvän voiman taaksesi tämän jakson aikana ja olla itse se muutos, jonka toivoisit maailmassasi näkevän. Nyt on aika kurkottaa kohti kokonaisuutta, oman pienen maailman sijaan, niin muutos saa Auttajia taakseen. Jälleen heräämisen syvempi hetki käsillä syyskuun ajan.
Erityinen ajanjakso jatkuu vielä syyskuun yli ja aaltoilee vahvana lokakuun puoleen väliin saakka.. mainingit voimme tuntea lokakuun loppuun saakka.
En oikein tiedä, miten pukisin sanoiksi tämän kaiken, mutta varmaankin moni on jo huomannut, että oman todellisen potentiaalin todellinen käyttöönotto vaatii paljon työtä, puhdasta aikomusta, ponnistelua ja lujaa luottamusta Korkeimpaan. Ja samaan aikaan juuri niitä haastetaan niin monella tavalla arjessamme. Kollektiivin energiaa ei voi mitenkään aliarvioida, vaan pikemminkin päinvastoin. Se yrittää joka päivä puristaa kaikkia sieltä ulospyrkiviä juuri siihen pieneen muottiin, joka palvelee paikallaan pysymistä ja sitä kautta lopulta taantumista. Yhteenliittyminen muiden uutta kohti suuntaavien kanssa on suuri tuki ja voima.
Omalla polullani saan kuitenkin huomata joka viikko miten upeita, uutta etsiviä sieluja tulee vastaan, etsimään tukea, kysymään neuvoa ja suurempaa kuvaa omasta suunnasta ja potentiaalista.  Rohkeasti ja määrätietoisesti monet kurkottavat omaan Korkeimpaansa, arjen haasteista ja ympäristön vastustuksesta huolimatta.  Sen jatkuva kohtaaminen antaa itsellekin uskoa ja tahtoa olla siinä kohtaa, mihin on nyt palvelemaan laitettu. Kiitos siitä teille kaikille ! 

Auttajat aktiivisena

Sunnuntai 23.8.2015 klo 19:11

Jokin aika sitten käsittelin blogissani negatiivisia entiteettejä  ihmisten energiakentissä. Kun aikoinaan, noin kymmenen vuotta sitten kävin Esko Jalkasen kursseja, niillä puhuttiin paljonkin ko.asiasta ja annettiin ohjeita ja menetelmiä niiden poistamiseksi. Noista ajoista ovat olennot muuttuneet aktiivisemmiksi, mutta onneksi myös menetelmät vahvistuneet sekä myös yksinkertaistuneet.

Hoidoissa ovat myös entistä aktiviisempana nykyään omat auttajat mukana. Ja nimenomaan hoidettavan auttajaväki. Kun hoidamme tähtitietoisuuksia, heidän "kotiväkensä" on nykyään lähes poikkeuksetta paikalla. Olen saanut viestiä, että heidän tarkoitus on vahvistaa juuri autettavan omaa yhteyttä omaan korkeimpaan ja sitä kautta saada hiljalleen enemmän ja selkeämmin omaa ohjausta. Sehän on jokaisen sielun tavoita elämän aikana.
Samoin on muidenkin tietoisuuksien laita. Enkeli-ihmiset, ihmistietoisuudet ja ylösnousseet mestarit saavat niin ikään omanlaistaan apua Yläkerralta.

Auttajien myötä tulee myös lähes joka kerta tietoa autettavan omasta alkuperästä, ja hoidon aikana tapahtuu vahvaa kytkentää siihen. Selkeästi yhdistettyämme osaamisemme ja energiamme, on myös autettavien saama apu monipuolistunut ja vahvistunut.

Myös itse koen, että näkymättömän valotason auttajat ovat keksineet jos jonkin moista selkeää vinkkiä ja viestiä, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla itse kukin kulkea niin tarkoituksen mukaista polkua kuin mahdollista. Vaikka negatiivinen puoli on koko ajan vahvasti aktiivinen, niin myös Valon puoli tekee kaikkensa auttaakseen Valon polulla kulkevia. Valon auttajien päivittäinen läsnäolo ja pikku vinkit tuovat ainakin minulle   turvallisuutta ja vahvistavat uskoani omasta suunnastani.

Valon auttajien läsnäolo on siis jatkuvaa, mutta meidän jokaisen on muistettava pyytää, joko ääneen, mielessään tai sydämessään heidän apuaan ja pyytää vinkkejä ja merkkejä tahtomiimme asioihin. Vapaan tahdon planeetalla tämä on käytäntö. Mutta on muistettava myös se, että vastavoima pystyy ja yrittää toimia ilman lupaa. Kapuloiden rattaisiin laittaminen tavalla tai toisella on hyvin tavallista, kun henkisellä polulla etenee. Vastavoima käyttää hyväkseen heikkouksiamme ja muita ihmisiä, tuoden väärää infoa tms.  Valon auttajien läsnäolon tarkistaminen ja varmistuksen pyyntö ovat useinkin paikallaan.

Olen pitkään, aktiivisesti n. 20 vuotta, katsellut tätä ns. henkistä kasvua ja erilaisia ilmiöitä, mitä tähän kaikkeen liittyy, ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että meillä kaikilla on kiire herätä ja tehdä kaikkemme, jotta värähtely maan päällä nousisi. Jokaisen oma aktiivisuus on nyt enemmän kuin koskaan tärkeää. Pyydä apua itsellesi, rukoile Valon polun selkiytymistä, tee jokapäiväiset valintasi sen mukaan, mitä energiaa ne sinussa lisäävät ja ole uskollinen tälle polulle. Auttajasi huomaavat tämän kaiken ja tekevät kaiken sinun hyväksesi.

Luota ja usko.

Elokuuta on vielä jäljellä <3

Maanantai 17.8.2015 klo 13:33

ELOKUUN 2015 ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
31.7.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Suuren voiman pieniä tekoja 
  
"Lempeys tekee sen" on luultavasti paras neuvo tulevalle kuukaudelle. Sitä ei pidä sotkea lauseeseen "älä tee mitään", mitä se ei ehdottomasti ole! On paljon tehtävää pitkin elokuuta, kun käynnistämme toiminnan viimeaikaisissa suunnitelmissamme. Sitä auttaa Merkuriuksen, Jupiterin ja sitten auringon siirtyminen Neitsyeen, mikä korjaa toukokuun puolivälistä saakka kestäneen maaenergian puutteen. Melko intensiivisen heinäkuun lopun jälkeen, jolloin oli voimakas täysikuu, joka laittoi meidät vastakkain joidenkin sensuroimattomien totuuksien kanssa, elokuu alkaa tuntua "takaisin maan pinnalle tömähtäen" –kuukaudelta! Jos rakastat ennakoimista ja fokusoitumista, olet omassa elementissäsi. Jos sinulla on kuitenkin taipumusta nauttia enemmän haaveilusta, muttet osallistu arkiseen maailmaan toteuttaaksesi sen, tästä kuukaudesta saattaa tulla haasteellinen. Se ei kuitenkaan ole mahdoton haaste ja meillä kaikilla on kosmista tukea ryhtyäksemme tehokkaasti toimeen ja edistyäksemme. Ainoa ongelma on: teemmekö tuon ponnistuksen vai löydämme tekosyyn olla tekemättä?! 
  
Uranus ja Kheiron aloittavat tämän kuukauden alussa asetelman, joka jatkuu seuraavan vuoden helmikuuhun – toisen ollessa eläinradan ensimmäisessä merkissä (Uranus Oinaassa) ja toisen viimeisessä (Kheiron Kaloissa). Tässä liitossa on suurta toivoa, vaikka monet saattavat ylenkatsoa sen ja suosia dramaattisempia kosmisia tapahtumia! Se kuiskii uusista aluista, jotka syntyvät vaikeasti voitetusta viisaudesta. Kun se toimii taustalla, muistuttaen lempeästi meille, että mikä tahansa loppuukin tänä aikana, selvittää tilaa uudelle elämälle, se valaisee sen tärkeyttä, että olemme valmis päästämään irti haavoistamme, niiksi tulemisen sijasta, ja poistamme menneisyyden loukkausten koukut, sallien niiden vähitellen hävitä. 
  
Kun otetaan huomioon tämän liiton pituus, se saa vasta jalansijan tässä kuussa ja luo perustaa tulevalle parantumiselle. Jos tunnemme siihen halukkuutta, ilmaistu sitoutuminen – rituaalissa tai rukouksessa, peilin edessä tai pelkästään yllä olevalle taivaalle – että olemme tässä loukkauksista irtipäästämisessä mukana, auttaa meitä vaatimaan oman paikkamme tulevassa kollektiivisessa parantumisessa. Mutta muista, että oma tahtomme on tärkein, kuten kaikissa asioissa. Vammautunut raaja ei palaa täysin terveeksi tekemättä mitään, vaan vähitellen lisääntyvällä harjoittelulla, kun se vahvistuu. Olemme samanlaisia. Parantuminen vaatii halukkuutta ottaa elämän paino alueilta, joilla haavamme ennen olivat, ja vahvistaa niitä vähitellen – piilottamatta niitä haavoittuvuuden pelosta. 
  
Saturnus pysähtyy 2.8. Skorpionissa lähteäkseen eteenpäin, mikä merkitsee muutamamaa viimeistä viikkoa sen kulkemiselle pimeimpien varjojemme tunnevesissä. On ollut melkoista kyytiä monille siitä lähtien, kun se siirtyi Skorpioniin lokakuussa 2012 ja mylläsi esiin ne asiat, joita mieluummin välttelisimme, ja laittoi meidät vastakkain niiden seuraamusten kanssa, että olemme vältelleet liian pitkään. Syyskuun puoliväliin saakka se antaa vielä yhden tilaisuuden toimia sen mukaan, mitä olemme oppineet itsestämme, ja sitoutua rikkomaan ne tavat, jotka pönkittävät välttelemistä. Vaikka olisimme kuinka yliherkkä tarttumaan tuollaisiin haastaviin asioihin, niin jos emme tee sitä, seuraamukset ovat paljon vaikeampia pitkässä juoksussa. Se vaatii rohkeutta ja lujaa luonnetta, mutta antaa vapaamman ja aidomman elämän. 
  
Noiden asioiden kohtaaminen päättäväisesti, joita mieluummin välttäisimme, sallii elämän tukea meitä parantumisessa sen sijaan, että kuljemme yksin kamppaillessamme sen kaiken pitämiseksi piilossa. Pitkin kuukautta meillä on tilaisuus tuoda valoa psyykemme pimeimpiin nurkkiin, joissa saattaa edelleen vaania ajatuksia, tunteita, pelkoja ja ennakkoaavistus, joita pikemmin välttäisimme. Ja ottaen huomioon Uranuksen ja Kheronin orastavan liiton, meidän on hyvin ajankohtaista tehdä se! 
  
Jupiterin saapuminen Neitsyeen 11.8. merkitsee merkittävää polttopistemuutosta: on aika lakata kuvittelemasta, toivomasta ja suunnittelemasta ja alkaa tehdä, vaikka ottaisimme vain pikkuaskelia kaukaista tavoitetta kohti. Jupiter Neitsyessä nauttii pikkuseikoista, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Se näkee jokaisen pikkuruisen luomisosan kallisarvoisena jalokivenä, yhtä täydellisenä itsessään kuin osana jotain suurempaa. Tämän täytyy olla asenteemme, sillä nyt tarvittavat teot ovat yhtä pieniä mutta arvokkaita. Tämä ei ole rohkeiden tekojen ja riskialttiiden hankkeiden, vaan asteittaisen askel askeleelta tapahtuvan toiminnan aikaa, joka edistää tavoitteitamme pala palalta. On tärkeää, ettemme salli ilmiselvän merkityksettömyyden huijata itseämme, sillä tällä hetkellä jokainen säätö, jokainen nyanssi viitoittaa tietä eteenpäin. 
  
Uusikuu Leijonassa 14.8. on henkilökohtainen kuu, jolla on kollektiivinen viesti: meillä jokaisella on rooli tietoisuuskehityksen edistämisessä, mutta esitämme sen oman henkilökohtaisen elämämme koukeroissa. On aivan liian helppoa unohtaa, että pienissä teoissa on suuri voima, erityisesti silloin kun huomiomme otetaan mukaan elämän jokapäiväisiin vaatimuksiin. Tämä kuu muistuttaa meille, että kaikella mitä teemme – jokaisella ajatuksella, sanalla ja aikomuksella – on enemmän merkitystä, kuin voimme mitenkään kuvitella. Se haastaa meidät astumaan pois mielen tavanomaisilta raiteilta rikkoaksemme sen negatiivisuus-, uhritietoisuus- tai vanhan toivottomuuskierteen, joka uhkaa pitää meidät jumissa entisessä tuskassa ja vanhoissa peloissa, joista on parasta päästää irti. 
  
Saturnuksen ja auringon neliö 18.-25.8. auttaa meitä tässä, vaikkei siltä ehkä tunnu tuolloin! On elintärkeämpää kuin koskaan, että löydämme kultaisen keskitien henkilökohtaisen täyttymyksen ja niiden vastuiden välillä, jotka tulevat inkanoitumisesta tälle upealle planeetalle, joka majoittaa seitsemän miljardia ihmistä ja lukemattoman määrän muita lajeja ja elämänmuotoja. Kun useampi planeetta lähestyy Neitsyttä ja Saturnus puhuu, meille muistutetaan, ettei kyse ole vain meistä – niin paljon kuin henkilökohtainen elämämme saattaa näyttää siltä. Kuuntelematta luontoäitiä, planeettaa, kosmosta, elementtejä ja niiden kaikuja sydämessämme, emme voi tietää, mitä tehdä tai miten käyttäytyä. Emme oikeasti. Jos kaikki päätöksemme tehdään yksinomaan subjektiivisesti yksilönäkökulmasta, saamme vain henkilökohtaisia tuloksia, jotka ovat erillään kokonaisuudesta ja tyhjiössä, mikä ei ravitse pitkässä juoksussa. Neitsyt pyrkii palvelemaan ja Saturnus nyökkää hyväksyvästi tietäen, että vilpittömin palvelu tarjoaa syvällisimmän tyydytyksen ja vapauttaa sydämen ja mielen kunnioittamaan suurempaa hyvää. 
  
Kun aurinko siirtyy Neitsyeen 23.8., saatamme olla niin uppoutunut käsillä oleviin tehtäviin, että unohdamme katsoa maailmaa ympärillämme, mistä syystä auringon ja pohjoissolmun välinen liitto muistuttaa meitä tekemään niin. Tasapaino on tässä avainsana, joka varmistaa, että voimme elää tässä maailmassa tehokkaasti vain, jos muistamme katsoa sitä kaikessa kauneudessaan ja majesteettisuudessaan, sallimatta itsemme uppoutua niin tekemiseen, että oleminen katoaa. Äiti Maa on oppaamme ja taivas sen rinnalla. Jos pysähdymme kuuntelemaan hektisen elämämme keskellä, kuulemme sen kuiskaukset tuulenvireessä ja sen karjunnan tuulessa. Lempeästä sateesta tai linnunlaulusta tulee ääni sielumme kotiinpaluusta. Maailmassa jossa kilpailu on kuningas ja jossa meille kerrotaan vihollisia olevan kaikkialla, tämä auringon kulkeminen Neitsyessä muistuttaa meille, että kun kaikki tekevät oman osansa, se on paljon tehokkaampi kuin jokaisen tavoitellessa henkilökohtaista tukialuettaan, jolta sanella tapahtumia. 
  
Venuksen perääntyessä Leijonassa koko kuukauden, meidän täytyy muistaa, että eristäytyminen erottaa meidät siitä yltäkylläisyysvirrasta, joka muotoilee maailmamme, kuten myös toisten pelkääminen. Tarvitsemme toisiamme selviytyäksemme – pidimme siitä tai emme. Emme voi tehdä kaikkea itse. Emmekä voi laittaa itseämme toisten armoille ja silti elää "yletöntä" elämää. Tämän paradoksin jännitteen kanssa meidän täytyy elää joka päivä tällä hetkellä ja löytää tasapaino keskinäisen riippuvuuden hoivaamisen ja itseriittoisuuden ruokkimisen välillä. 
  
Merkuriuksen siirtyminen Vaakaan 27.8. tukee keskinäistä ymmärrystä ja sen dynamiikan tutkimista, joka pitää suhteemme elossa tai tuomitsee ne väärinymmärryksen ja ristiriidan roskakasaksi. Yhtymässään pohjoissolmun kanssa, Merkurius muistuttaa meille tässä kohtaa taas kerran luovasta potentiaalista, joka elää jokaisen suhteemme ja jokaisen yhteytemme ytimessä, riippumatta siitä miten pieni tai mitättömältä näyttävä se on. Lyhyt vuorovaikutus jonkun vieraan kanssa voi tehdä hänet onnelliseksi tai satuttaa häntä – kova sana kiireessä voi aiheuttaa pysyvää vahinkoa silmänräpäyksessä. Olemme toisillemme velkaa ystävällisyyden, myötätunnon, tuen ja ymmärryksen. Mitä useampi ihminen pystyy hyväksymään tämän velvollisuuden, täyttäen sen aina, kun on mahdollista, sitä syvemmällä virtaa se elämää sykkivä side, joka yhdistää meidät kaikki. Suhteen haaste on usein juuri tämä: luoda tila, jossa voimme tehdä virheitä ja sählätä, jossa meille annetaan anteeksi ja jossa meitä rakastetaan riittävästi aloittaaksemme taas alusta. 
  
Kalojen täysikuu 29.8. nostaa esiin sitoutumisen ja sen, mihin päätämme panostaa omamme. Orjuuttavatko valintamme meidät pikkuitselle vai harmonisoivat meidät korkeamman itsen kanssa? Kunnioitammeko kollektiivia, kun kuljemme polkuamme eteenpäin, vai pyrimmekö vain tekemään oman mielemme mukaan? Ja miten kuromme umpeen kuilun henkilökohtaisten ja perimmäisten totuuksien välillä, jotka saattavat olla ristiriidassa toistensa kanssa? Elämme jokainen henkilökohtaista elämää, jonka vain me voimme tuntea sisältä käsin. Samanaikaisesti olemme pieni ratas mahtavassa kehittymiskoneessa. Se miten tasapainotamme nämä roolit – missä kohtaa kaivamme kannat maahan tai annamme periksi, vaadimme tai taivumme – on avain tuleviin kuukausiin, joiden aikana voimme saattaa henkilökohtaisen suuntautumisemme paremmin harmoniaan suuremman ykseystietoisuussuuntautumisen kanssa. 
  
Kun Neptunus on oppositiossa auringon kanssa kuukauden lopussa, taivas muistuttaa meille, että henkilökohtaisesta halustaan luopuminen voi olla marttyyriteko, joka sitoo meitä, tai vapautuminen, joka vapauttaa meidät iäksi. Näiden erottaminen toisistaan on elintärkeää hyvinvoinnillemme ja kestävälle sitoutumisellemme heräämiseen. Olemme täällä elääksemme, rakastaaksemme ja nauraaksemme yhtä paljon kuin kohdataksemme elämän haasteet. Maailmamme on muuttumassa, valmiina sen partaalla - niin kuin mekin. Herääminen merkitsee noiden muutosten mukana muuttumista ja tulemista niiden ydinolemukseksi. Näin tekemällä voimme syleillä sekä ainutlaatuisen yksilöllistä perspektiiviämme että paikkaamme jatkuvasti muuttuvassa ihmiskollaasissa. 
  
Syyskuusta tulee yksi vuoden 2015 voimallisimpia kuukausia. Kun lähestymme sitä, päätökset joita teemme ja prioriteetit joita kunnioitamme, raikuvat koko tulevaisuuteemme ja keräävät "vaikutusvaltaa" ja vauhtia. Näin ollen, edistämmekö (tai emme!) tietoisuuskehitystä – ei superihmisen tahdon tekona, vaan kestävänä sitoutumisena maailmaan, jossa elämää arvostetaan ja olemuksemme laatu on tärkeämpi kuin loppukiri maaliviivalle? Olemme tässä loppuun saakka – emme saadaksemme tämän heräämisen valmiiksi, jotta voimme jatkaa omaa elämäämme! Elämämme on herääminen. Se on evoluutio. Niin olemme mekin olemuksessamme ytimeen saakka. Älä anna elokuun lempeän hyrinän huijata, noiden pikkuruisten askelten jotka näyttävät merkityksettömiltä. Jokaisella on suuri voima ja syvällinen vaikutus. Kuten meilläkin, myös elämämme "merkityksettömimpinä" hetkinä … 
  
Sarah Varcas 

Mitä kaikkea voimmekaan kentässämme kantaa !

Lauantai 11.7.2015 klo 19:38

Viimeisten vuosien aikana olen törmänneet energiahoitojen aikana ns. ylimääräisiin olentoihin, taikka energiakoosteisiin ihmisten kentässä. Jotkut olennot ovat olleet välitilaan jääneitä vainajia, jotkut suuria negatiivisia energiakoosteita, joita voi demoneiksikin kutsua. Ne ovat usein käskijänä kantajansa kentässä ja aiheuttavat monenlaista ikävää ajatus- ja tunnekokemusta. Myös päihteiden käyttäjät ovat avanneet oman energiansa vieraille olennoille, ja energioille joita voi kutsua"viina- tai huumeönneiksi".. 

Minä olen aina ollut sillä tavalla herkkä, että tunnen ihmisten ja paikkojen energiat ja olennot helposti. Esim erilaisten kapakoiden, tai vaikkapa juna-asemien läheisyydessä on paljon tuollaista porukkaa, joka vain odottaa astumistaan jonkun kenttään. Monesti myös vaikka kauppajonossa hätkähdän, jos taakseni tulee henkilö, joka kantaa ylimääräistä kentässään. Tämä on melko kiusallinen herkkyys minussa, mutta on toisaalta suojannut minua sillä tavalla, että osaan kyllä välttää sellaiset paikat, jotka tuleekin kiertää kaukaa.

Miten sitten on mahdollista, että noita olentoja on olemassa?

Välitilaan jääneet sielut, sellaiset, jotka eivät ole syystä, taikka toisesta siirtyneet eteenpäin kuolemansa jälkeen, etsivät itselleen energiaa elävistä olennoista. Tuo tila, jossa he ovat, on sellainen, että siellä ei ole elämää ylläpitävää energiaa, ja siksi heidän aikansa siellä tulee olemaan rajallinen. Toisilla riittää omaa energiaa pitkäksi aikaa, kun taas toiset tarvitsevat nopeastikin ruokaa säilyäkseen "hengissä" ja päästäkseen joskus jatkamaan eteenpäin. Olen jo vuosia puhunut ns. huvimeediotoimintaa vastaan, sillä se ei auta välitilassa olevia, vaan jokainen tuollaiseen tilaisuuteen osallistuva ottaa ikävän riskin sallimalla vainajien tulla kenttäänsä. Tietoinen sielujen auttaminen on ihan eri asia. Silloin välitilassa olevia sieluja voi siirtää valoon, ja näin mahdollistaa heidän matkansa eteenpäin. Tällainen toiminta vaatii kuitenkin paljon tietoa eri värähtelyistä sekä myös voimaa, että voi ja osaa hoitaa asian oikein. Vaarana on, että esim vastaanhangoitteleva sielu siirtyy auttajansa, taikka jonkun läsnäolevan kenttään. 

Olemme työkumppanini kanssa viime vuoden ajan siirtäneet monia sieluja yhteistyöllä eteenpäin. Koska elämme niin erikoista aikaa, monet sielutkin ovat voimakkaasti etsimässä elämänvoimaa ympäriltään, päästäkseen eteenpäin. Monilla on aika loppumassa kesken siirtymistä ajatellen ja siksi tässä ajassa on runsaasti välitilasieluja, lähes kaikkialla ympärillämme. Nekin ovat "heränneet" muutosaikaan.

Viina- ja huumeönnit ovat syntyneet negatiivisesta energiasta, joka on alunperin luotu elämää tuohoavien voimien toimesta, mutta ihmiskunnan yleinen, kollektiivinen tunne-, ajattelu- ja toimintaenergia on lisännyt sitä niin, että nuo negatiiviset energiat ovat jossain ihmiskunnan historian aikana ottaneet toimintakykyisiä hahmoja. Nuo hahmot etsivät sellaista kenttää, johon ne voisivat asettua, koska nekää eivät pääse kasvamaan ilman elämänenergiaa. Kaikki me olemme vastuussa siitä, mitä me luomme ja kollektiivinen värähtelykenttä taltioi sen kaiken, palauttaakseen se sitten takaisin konkreettiselle tasolle. 

Kaikki negatiivinen energia on tässä ajassa niin vahvaa, että se ikään kuin kiteytyy erilaisiksi entiteeteiksi, demoneiksi, jotka hakeutuvat sitten ihmisten kenttiin. Koska valo lisääntyy, lisääntyvät myös pimeyden hyökkäykset.
Pimeys taasen on tällä henkisellä saralla melkoinen tabu.. niin monet tahtovat uskoa vain valon olemassaoloon, mutta kautta ihmiskunnan historian, on myös pimeys tehnyt omaa työtään. Kun katsoo ympäröivää, konkreettista maailmaa, voi nähdä, miten paljon pimeyttä tänne on luotu.. se purkautuu joka päivä yksittäisten ihmisten hirmutekoina, (usein juuri demonitason entiteetin ohjauksessa) Äiti maan oireiluna ja sotina ympäri maailmaa. Jo vuosia olen ihmetellyt, miten joku voi olla näkemättä että pimeyttä on.. sehän koskettaa meitä kaikkia joka päivä. 

Miten siis pitää negatiivinen loitolla? Vain oman värähtelyn puhdistamisen, tarpeeksi korkeana pitämisen ja suojaamisen kautta voi pysyä suojassa ylimääräisiltä negatiivisilta olennoilta. Jos ihmisessä on tarttumapintaa, esim oman negatiivisen ajettelun, pahantahtoisuuden, päihteiden, voimakkaiden tunnereaktoiden tai muiden sellaisten kautta, voi oma kenttä aueta ulkopuolisille, samanvärähteisille negatiivisille energioille. Jos energia on tarpeeksi voimakas, se voi alkaa ohjata ihmisen ajatusta, käytöstä jne. Esimerkkinä viinaönni, joka "kuiskii" alkoholin tarpeellisuudesta ja siitä, miksi se on vaikkapa niin kivaa..

Hiljakseen sieltä ja täältä, ympäri maailmaa nousee samankaltaista totuutta.. monet auttajat ja valotyöntekijät ovat omakohtaisen kokemuksen kautta nostaneet tätä pimeyden olemassaoloa esille. Vaikka new age väki noin yleensä kieltääkin sen olemassaolon ja hehkuttaa kollektiivista ylösnousua, pimeys silti on keskuudessamme. Jos sellainen ylsönousu joskus tapahtuu, siihen on todella pitkä matka juuri tuon kollektiivienergian matalan värähtelyn tähden. Kaikki vanhat viisaudet, totuudet kertovat että vain oman sitoutuneen työn kautta voi saavutta lopullisen valon ja ylösnousun.. Ylösnousun tuon kollektiivisen pimeyden yläpuolelle..

En tällä kirjoituksellani tarkoita, että elämässä tulisi keskittyä pahan näkemiseen ja negatiiviseen, vaan sen olemassaolo tulisi vain tiedostaa, jotta siltä voisi välttyä. Omat valinnat jokapäiväisessä elämässä voivat negatiivisen huomioonottamisella tulla selkeämmiksi ja oma kenttä voi niin pysyä puhtaampana. Kun puhdistaa omaa värähtelyä niin fyysisellä, tunne- ja henkisellä tasolla, se on paras suoja kaikkea negatiivista vastaan. 
Tätäpä kannattaa ajatella omia jokapäiväisiä valintoja tehdessä....

Tässä muuan teksti, joka puhuu samasta asiasta, jälleen Luxonian sivuilta napattuna. Oma ajatukseni tekstiä lukiessani oli, että kentän puhdistaminen olisi ekstrasuojan lisäksi niin tärkeää.. Siitä aiheesta puhun sivuillani kohdassa Työ tässä ajassa.

YLÖSNOUSEMUSOIREITA – VAI PSYYKKISIÄ HYÖKKÄYKSIÄ? 
  
Kirjoittanut Vidya Frazier (vidyafrazier.com
7.7.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Huom.: Julkaisen tämän blogin hyvin haluttomasti enkä julkaisisi sitä lainkaan, jos sisäinen opastukseni ei yllyttäisi sinnikkäästi tekemään niin. Koko ajatus psyykkisestä hyökkäyksestä on hyvin negatiivinen ja epäröin yleensä keskittyä negatiivisiin aiheisiin. 
  
Kuitenkin kuulen jatkuvasti, että tähän aiheeseen on tärkeä tarttua näinä ylösnousemusaikoina, jolloin useammat ja useammat meistä heräävät ja nostavat värähtelyään. Meidän täytyy tiedostaa psyykkisten hyökkäysten olemassaolo, kun saatamme olla lisääntyvässä määrin herkkä kokemaan niitä – erityisesti me, jotka olemme ylösnousemusvalotyöntekijöitä. 
  
Monien ihmisten ei luultavasti tarvitse koskaan tietää tätä informaatiota. Mutta erityisesti jos toimit parantamisen parissa, pidät ehkä tärkeänä tätä informaatiota. 
  
Ylösnousemusoireet 
  
Monet meistä tietävät jo tässä kohtaa ns. ylösnousemusoireista – laaja kirjo sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita, joilla ei näytä olevan paljon tekemistä sen kanssa, mitä elämässämme parhaillaan tapahtuu. Ne näyttävät usein ilmestyvän tyhjästä ja ne tulevat ja menevät melko nopeasti. 
  
Nämä oireet johtuvat nopeasta heräämisestä, jota tapahtuu sisällämme niiden ylösnousemusenergioiden aiheuttamana, joita tulvii nyt maapallolle, sekä kokemiemme värähtelymuutosten vuoksi. 
  
Vanhoja toimimattomia malleja nousee sisällämme, jotta niistä voidaan päästää irti. Myös vanhat vammat ja tasapainottomuudet fyysisessä kehossamme tulevat etualalle parannettavaksi, jotta kehoamme autetaan sopimaan yhteen korkeampien värähtelyjen kanssa. 
  
Joitain yleisempiä ylösnousemuksen tunneoireita, josta kuulen ihmisiltä, ovat masennus, ahdistus ja epätoivo. Usein tunteet ovat jokseenkin lieviä ja epämääräisiä. Kuulen ihmisten joskus sanovan: "Minulla ei ole mitään syytä tuntea masennusta. Mitään huonoa ei tapahdu. Tänä aamuna herätessäni vain tunsin niin." Seuraavan kerran puhuessani heidän kanssaan kuulen, että nuo tunteet vain hävisivät jossain kohtaa. 
  
Itselläni on toisinaan tällaisia päiviä. Herään kummallisessa ahdistuksen tai masennuksen mielialassa. Tiedän, ettei mikään ole muuttunut edellisillan jälkeen, jolloin oloni oli hyvä. Päättelen yleensä, että päästän tuolloin irti tunteista, joita tulee esiin ylösnousemusprosessissa, ja sallin niiden vain olla läsnä antamatta niille paljon energiaa. Jossain kohtaa ne vain näyttävät häviävän. 
  
On kuitenkin aikoja, jolloin voimakasta ahdistusta, masennusta, epätoivoa – ja myös kauhua – näyttää ilmestyvän tyhjästä ja vyöryvän lävitsemme suurina aaltoina. Eivätkä ne mene ohi kovin helposti. 
  
Näille intensiivisille vaiheille voi olla erilaisia selityksiä. Yksi on yksinkertaisesti, että jokin traumaattinen minkä koimme jossain kohtaa elämässämme (tai kenties entisessä elämässä) ja mitä emme pystyneet täysin kokemaan ja integroimaan tuolloin, tulee nyt yhtäkkiä esiin koettavaksi ja sitten irtipäästettäväksi. 
  
Psyykkiset hyökkäykset 
  
Toista selitystä on tavallaan pelottavaa miettiä – ja viime aikoihin saakka olen välttänyt sen ajattelemista. Se on: tietyt vaikeat kokemukset joita meillä on mentaalisesti ja tunteellisesti ja myös fyysisesti, saattavat olla tulosta sellaisesta, mikä tunnetaan "psyykkisenä hyökkäyksenä". 
  
Inkarnoitumat olennot 
  
On erilaisia psyykkisiä hyökkäyksiä. Yksi voi tapahtua, silloin kun olemme kutsuneet (tavallisesti tiedostamatta) inkarnoitumattomia olentoja aurakenttäämme ja kehoomme. Tämä on yllättävän yleistä ihmisillä. Monet ihmiset kulkevat olentojen kanssa ilman mitään aavistusta siitä, että heidän aurassaan on jotain. 
  
Mutta ihmiset jotka vatvovat paljon negatiivisia tunteita tai joilla on ollut traumaattisia kokemuksia elämässään, ovat usein tällaisten olentojen invaasion kohteena – erityisesti jos he ovat empaattisia ja hyvin herkkiä energialle. Myös ne jotka käyttävät runsaasti alkoholia ja huumeita, ovat myös herkkiä, kun nämä aineet heikentävät auraa ja sallivat olennoille vapaan pääsyn heidän kenttäänsä. 
  
Tavallisesti nämä olennot ovat ihmismuodossa – ihmisiä jotka ovat kuolleet, mutta jotka eivät ole löytäneet tietään valoon ja ovat jääneet jumiin maailmojen väliin. Ne ovat eksyneet ja haluavat olla sielujen kanssa, jotka ovat edelleen inkarnoituneena muotoon, tunteakseen lohtua. Toisilla kerroilla olennot eivät ole ihmisiä ja niillä on erityisen matala värähtely. 
  
Viime aikoihin saakka olennot jotka ovat kiinnittyneet ihmisiin, ovat kenties aiheuttaneet vain jossain määrin häiriötä ihmisille, joiden kanssa ne ovat. Näillä ihmisillä on tavallisesti masennusta, raivoa ja epätoivoa, joka saattaa näyttää jokseenkin "normaalilta". 
  
Mutta viime aikoina, kun ihmiset heräävät ja heidän värähtelynsä nousee, olennot jotka ovat tunteneet "isäntänsä" värähtelyn mukavaksi, alkavat tuntea tämän uuden korkean taajuuden häiritseväksi siinä kehossa, johon ne ovat kiinnittyneet, ja ne vetävät tuota ihmistä ja yrittävät tuoda hänen värähtelynsä taas alas. Tämä voi aiheuttaa suurta tunne- ja fyysistä häiriötä tuolle henkilölle. 
  
Hyvä uutinen on, että netistä löytyy paljon "terapeutteja", jotka voivat auttaa vapautumaan nämä olennot ihmisen aurasta, usein kaukoparannuksena. Voit kirjoittaa vain "spirit releasement" hakukoneeseen löytääksesi heitä. Voit myös lukea näiltä sivuilta olennon kiinnittymisen aiheuttamista erityisoireista. 
  
On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei henkilö ole turvassa vain siksi, että olennoista on vapauduttu. Jos hän ei tietoisesti pyri pitämään värähtelyään korkeana, pysymään mahdollisimman positiivisena, valitse korkealla värähtelevää seuraa ja pidä suojaavaa valoa ympärillään, hän voi vetää lisää olentoja takaisin kenttäänsä. 
  
Meidän kaikkien täytyy pitää mielessä tämä värähtelyn pitäminen korkealla ylösnousemuksen ajan – periaatteessa ylösnousemuksessa on kyse vain värähtelymme nostamisesta. Mutta niiden jotka ovat alttiita olentojen invaasiolle, täytyy olla erityisen valppaana tässä. 
  
Negatiiviset energiat ja ajatusmuodot 
  
Toinen psyykkisen hyökkäyksen muoto on luultavasti tavallaan vähemmän häiritsevä, mutta se on yhtä hämmentävä siinä mielessä, että se on jotain, mitä emme usein tiedosta. 
  
Tämä on negatiivisen energian tai negatiivisten ajatusmuotojen hyökkäys, jonka saamme mentaali- ja tunnetasolla jonkun lähettämänä. Vaikka on tapauksia, joissa tätä psyykkistä energiaa lähetetään tarkoituksella, useimmiten sitä lähetetään tiedostamatta. 
  
Ne jotka ovat empaattisia, ovat taas erityisen herkkiä näille energioille – ja ne usein löytävät meidät, jos tunnollisesti nostamme omaa ja kollektiivin värähtelyä. Valotyöntekijöistä yleisesti voi tulla erityiskohteita. 
  
Kuten sanoin, viime aikoihin saakka en ole ajatellut paljon psyykkisiä hyökkäyksiä. Yhteen aikaan itsekin tarjosin hengistä vapautumisen palvelua, mutta luovuin siitä jokin aikaa sitten, kun kiinnostukseni kääntyi muihin suuntiin. 
  
Ymmärrykseni ja kokemukseni tuolloin oli, että jos pidin oman värähtelyni korkeana ja kutsuin suojavaloa ympärilleni työskennellessäni asiakkaiden kanssa tai mennessäni ihmisten ilmoille, olin luultavasti suojassa olentojen ja negatiivisen psyykkisen energian vetämiseltä puoleeni. 
  
Satunnaiset suojausyritykset eivät riitä 
  
Mutta viime aikoina olen tiedostanut, ettei tämä riitä. Oivallan, että minusta tulee haavoittuvampi psyykkisille hyökkäyksille nyt, kun ylösnousemusenergiat todella "työstävät" minua, nostavat värähtelyäni ja työskentelen myös enemmän ja enemmän asiakkaiden kanssa, jotka näyttävät antavan suojapaikan olennoille. 
  
Useimmat näistä asiakkaista ovat kauniita, positiivisia ja heränneitä sieluja, joten minulle on usein yllätys havaita, että heillä on olentoja matkassa. Mutta he ovat poimineet ne jostain elämänsä varrella ja nyt heidän on aika tiedostaa ne ja toimia niistä vapautumiseksi. 
  
Jos en pysty auttamaan näitä asiakkaita vapautumaan olennoista itse, ohjaan heidät tavallisesti siihen erikoistuneille terapeuteille. Mutta näyttää silti, että vaikka työskentelen vain "etänä" ihmisten kanssa kvanttikentässä, olen silti herkkä jotenkin poimimaan negatiivisia energioita ja ajatusmuotoja asiakkaideni olennoilta. 
  
Teen aina ajoittaisia harjoituksia itseni suojaamiseksi. Mutta koska en ole ollut tarpeeksi vakava näissä ponnistuksissa, minulla on ollut useita kokemuksia, joiden nyt oivallan olleen psyykkisiä hyökkäyksiä. Ne olivat hyvin intensiivisiä eikä niille ollut elämässäni selvää syytä tapahtumahetkellä. 
  
Kerron tuoreimman tapauksen tässä siltä varalta, että sinulla on omia kokemuksia, jotka ovat samanlaisia – ja voit kenties ymmärtää niitä selvemmin. 
  
Epätoivohyökkäys 
  
Tämä tarina alkoi jokin aikaa sitten viikosta, jonka aikana merkityksettömyyden tunne leijaili jatkuvasti tietoisuudessani. Mieleeni tuli kysymyksiä, kuten "Miksi edes nousen aamulla ylös? Mitä varten? Mikään ei merkitse mitään. Maailmassa on niin paljon kärsimystä. Miksi kukaan jatkaa? On niin vähän iloa tai nautintoa kompensoimassa sitä kaikkea." 
  
Tällainen masennuksentunne ja tällaiset kysymykset eivät ole vieraita minulle. Monta kertaa aiemman elämäni aikana olen kokenut eksistentiaaliepätoivoa tuntien, ettei millään mitä elämässä tapahtuu, ole merkitystä. 
  
Yhdessä kohtaa kokiessani tämän aiempina vuosina, aloin tiedostaa, ettei esineillä, tilanteilla ja kokemuksilla ole itse asiassa mitään luontaista merkitystä, vain se minkä annamme niille. 
  
Vaikka tämä oivallus saattaa kuulostaa fatalistiselta, se ei jotenkin syventänyt masennusta. Se pelkästään vapautti minut ymmärtämään selvemmin totuutta ja vapauduin siksi paradoksaalisesti merkityksettömyydentunteen tuskasta. 
  
Mutta tällä ymmärryksellä ei ollut mitään merkitystä minulle tämän äskettäisen viikon aikana. Taaskaan ei ollut selvää syytä tälle masennuksentunteelle elämässäni. Mitään epätavallista ei tapahtunut. Itse asiassa elämä oli melko hyvin – olin hyvin tyytyväinen ja myös iloinen tietyistä tapahtumista. 
  
Kuitenkin merkityksettömyydentunne tarttui minuun jatkuvasti ja toi epämääräisen epätoivontunteen mukanaan. Pysyin ns. se niskan päällä enkä antanut sen ottaa hallintaa. Se vaati vain valppautta ja sanoin jatkuvasti itselleni, että se oli vain yksi ylösnousemuskokemus egon häviämisestä. 
  
Koko kokemus oli melko lievä koko viikon, seitsemänteen iltaan saakka. Olin tavallisesti melko miellyttävältä tuntuvan tehtävän parissa – tein mahtavia sokerittomia pipareita, joita rakastan. Yhtäkkiä epätoivontunteen kuristusote tarttui minuun tyhjästä. Se oli niin voimakas, että pudotin lusikkani ja seisoin vain puristaen työpöytää shokissa. 
  
Kuten sanon, kyse ei ole siitä, että epätoivo oli minulle vierasta. Olin tuntenut sitä monta kertaa aiemmin elämässäni ja onnistunut selviytymään itsemurha-ajatuksista useina kertoina niiden aikana. Mutta silloin oli aina ollut syy epätoivoon – tapahtumat tai tilanteet elämässäni, jotka tuntuivat sietämättömiltä. Tuolla hetkellä keittiössäni ei ollut mitään vastaavaa läsnä. Oli vain niin voimakas epätoivo, että kuolema oli ainoa ratkaisu, jota pystyin ajattelemaan ja joka tekisi kokemuksesta siedettävän. 
  
Onneksi minulla oli riittävästi mieli läsnä kutsuakseni Pyhän Hengen auttamaan. En voinut ajatella mitään muuta voimakkaita sisäisiä työkaluja, joita normaalisti käyttäisin tilanteissa, joissa tarvitsin apua – mutta tämä tuli onneksi mieleeni ja käytin sitä. 
  
Heti minulle tuli mieleni taustalla hyvin heikko oivallus, että kenties minulla oli tämä kokemus, jotta sain suoran tiedon siitä, millaista on toisten ihmisten joutuessa siihen pisteeseen, jossa he vain hyppäävät rakennuksesta tai sillalta tai laittavat aseen ohimolleen ja painavat liipaisinta. Meille kaikille jotka olemme parantajia, on aina hyödyllistä saada suoria kokemuksia tuollaisista mielentiloista, jotta voimme paremmin auttaa asiakkaitamme. 
  
Mutta tämä ajatus oli hyvin heikko ja pystyin hädin tuskin tuntemaan Pyhän Hengen läsnäolon. Seisoin vain siinä, kun epätoivo valtasi minut noin viiden pitkän minuutin ajan. Ja sitten se vain vapautui yhtäkkiä. Istuin alas ja toivuin siitä, minkä sittemmin oivalsin olleen psyykkinen hyökkäys. 
  
Energian kohtaaminen 
  
Tavallaan sillä ei ole merkitystä, mitä tällaiset kokemukset ovat tai mikä ne on aiheuttanut. Sillä on merkitystä, miten opimme kohtaamaan ne. Usein ollessamme itse kokemuksessa, ei näytä olevan tilaa tiedostamiselle – on vain energian kohtaaminen, missä tahansa muodossa se hyökkääkin kimppuumme. 
  
Mutta juuri tässä kohtaamisessa saamme enemmän voimaa ja tietoisuutta. Ja siitä selviytyessämme olemme kummallisen rikastunut syvemmällä ymmärryksellä ja suuremmalla heränneellä voimaantumisella. 
  
Samaan aikaa tulin pois tuosta kokemuksesta kera tietoisuuden, että minun täytyy kiinnittää suurempaa huomiota itseni suojaamiseen sekä työssäni että ollessani muiden lähellä ihmisten ilmoilla. Pyhän Hengen pitäminen tietoisesti ympärilläni on oleellista – myös arkkienkelien ja ylösnousseiden mestarien kutsuminen toimii todella minulla. 
  
On itse asiassa monia tällaisia työkaluja, joita monet meistä ovat oppineet käyttämään suojautumiseen. Taas kerran, internet on upea lähde myös energiatyökalujen löytämiseen. Kyse on vain siitä, että kenties meidän kaikkien täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota niiden käyttämiseen. Valotyöntekijäpäämme nousevat nyt väkijoukon yläpuolelle ja alamme olla näkyvämpiä. 
  
Kaiken tämän sanomisen jälkeen, voin sanoa myös uskovani, että jos pystymme lähestymään itsemme suojaamista sisäisen itseluottamuksen ja voimaantumisen tunteella sekä voimakas rakkaus sydämessämme – pelon sijasta – on vähän asioita, joista meidän tarvitsee olla huolissaan. 

Kaksi aikajanaa ja muutosmahdollisuuksia plus Heinäkuun Astrotilanne.

Maanantai 6.7.2015 klo 15:55

Viime viikot ovat olleet minulle itselleni hyvin haastavia nimenomaan maadoittumisen puuttumisen tähden. Oma tietoisuus kun tuntuu elävän tällä hetkellä enemmän toisella aikajanalla kuin fyysinen keho. Se on aiheuttanut mm.spontaaneja poistumisia kehosta meditaatioiden aikana, sekä välillä yhtäaikaisesti kahden (tai useamman) eri värähtelymaailman näkemistä. Ihmisten ajatukset, aurat ja paikkojen energiat lyövät läpi. Ei spontaanina niin kovin miellyttävää, ainakaan silloin, kun pitää asioda esim ostoskeskuksessa!!
Asia korjaantuu ajan kanssa kun tämä säätövaihe saa päätöksensä ja oman herkkyyden hallinta ja oikeanlainen käyttäminen saavuttaa sellaisen tason, mihin nyt Auttajien kanssa pyritään. 

Eräässä mediksessäni tuli tietoa, miten ihmiskunta yleensäkin elää kuin kahdella eri aikajanalla. Korkeamman värähtelyn aikajanalla olemme hereillä ja tietoisia kokonaisuudesta, värähtelytason muutoksista, kosmoksen tapahtumista ja näkymättömästä tasosta yleensäkin. Se on myös ns. luomisen aikajana. Toinen aikajana mittaa konkreettista tasoa ja siellä eläminen on materian tason elämää. Otollisena ajankohtana nuo kaksi janaa kohtaavat ja asiat ikään kuin loksahtavat kohdilleen, ja luodut asiat voivat ilmentyä konkreettiselle tasolle. Jotta asioita voisi nyt ilmentää ja tuoda konkreettiselle tasolle, on hyvä olla hereillä ja panostaa koko energiallaan asioihin, jotka palvelevat suurempaa hyvää, mutta tuovat sitä toivottua muutosta myös omaan elämäämme. Ja juuri silloin kun aika on, sillä kaikella on aikansa ja hetkensä ja ne menevät ohitse, jos emme niihin tartu innolla ja koko energiallamme. Tällä hetkellä elämme kuitenkin vähän kuin odottelun aikaa.. 

Sarah Varcas tarkastelee aihetta astron kautta jälleen aika osuvasti.

HEINÄKUUN 2015 ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
29.6.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Joustavaa valmistautumista 
  
Tulevan kuukauden energiasta on vaikea päästä selvyyteen. Juuri kun tunnemme tajunneemme, mitä tarvitaan, ja tiedämme, miten edetään, se luiskahtaa sormiemme välistä ja jäämme ihmettelemään, mitä juuri tapahtui. Varmuus on vähissä. Jos haluamme selvärajaisen ja suoran polun eteenpäin, jolla kirkkaat opasteet näyttävät "TÄNNEPÄIN", petymme hyvin todennäköisesti. Jos kuitenkin tyydymme ajelemaan tunne- ja innostusvuoristorataa pyrkimättä suunnittelemaan etukäteen ja luottamaan, että jatkuvasti muuttuva virta vie meidät tarvittavaan paikkaan, heinäkuu voi tuoda mielenkiintoisia yllätyksiä. Sen loppuun mennessä olemme hyvinkin saattaneet löytää kaivattua selkeyttä, mutta emme oletettua reittiä pitkin! 
  
Sen jälkeen kun aurinko lähti Härästä 21.5., on ollut niukasti maaenergiaa, mikä on jättänyt monet ihmiset maadoittumattomaksi. Tunteet ovat olleet korkealla ja vaikka on ollut inspiraation ja innostuksen hetkiä nykyisistä mahdollisuuksista ja tulevasta potentiaalista, suunnitelmien saaminen liikkeelle ja toimeen ryhtyminen on ollut vaikeaa monille. Sen tuloksena saatamme aloittaa heinäkuun tyytymättömänä. Jotenkin emme vain ole niin aktiivinen, kun tunnemme, että meidän pitäisi olla. Keskittyminen on vaikeaa ja sydän ja mieli ovat liian muuttuvia tajuttavaksi. Jos tämä olet sinä, älä huoli! Vaikka tuleva kuukausi tuo vähän lisää samaa, lähestymme nyt tämän jokseenkin epämääräisen vaiheen loppua ja siirrymme toimintaan ja ilmentämiseen elokuun alussa. 
  
Kuitenkin siihen saakka paras neuvo on olla odottamatta mitään, ottaa avosylin vastaan kaikki ja olla koskaan unohtamatta, että kaikki asiat muuttuvat, myös muutos itse. Silloin kun on vaikeaa saada selvää asioista ja tunnistaa seuraava askel, meistä saattaa tuntua, että meiltä on mennyt jotain ohi matkan varrella, olemme lähteneet väärää polkua tai etsimme väärästä paikasta. Itse asiassa mikään tästä ei ole tällä hetkellä totta. Olemme pelkästään keskellä muutosta, mikä jatkuu jonkin aikaa, koska mielemme ja sydämemme täytyy olla mukautuvaisempi, jotta meidät saadaan sinne, missä meidän tarvitsee olla. Emme voineet vain astua vaiheesta toiseen ilman tätä purkamisen, hämmennyksen, tunteiden ja päättämättömyyden väliaikaa, sillä juuri tällaisessa paikassa aiemmin paljastumattomat aspektimme voivat tehdä itsensä tunnetuksi.Saatamme huomata, että olemme paljon rennompi tuntemattoman osalta kuin ennen, tai yhtäkkiä keksimme täysin uuden suunnitelman, mikä ei olisi koskaan tullut mieleemme, jos olisimme toteuttaneet viivyttelemättä sen, mikä meillä oli muutama viikko sitten. 
  
Kesäkuun tapaan heinäkuu on luovaa aikaa, missä olemme sekä taideteos että taiteilija. Aivan kuten Michelangelo näki enkelin marmorissa ja vain kaiversi pois muut osat sen vapauttamiseksi, elämä veistelee palan sieltä ja palan täältä paljastaakseen jotain aidommin sinua ja minua, mikä on valmis toteuttamaan uusia suunnitelmia ja ilmentämään vaalittuja lopputuloksia tulevina kuukausina. 
  
Täysikuu on Kauriissa 2.7. klo 2.21 GMT. Sen lisäksi että Venus on parin viikon lyhyen jakson Neitsyen ensimmäisessä asteessa myöhemmin tässä kuussa, tämä on maanläheisyysannos, minkä voimme käyttää, joten varmista, että imet sen itseesi! Toisaalta tässä kuussa on epävarmuuden henki. Haluamme päästä eteenpäin asioissa ja kunnostautua, mutta olemme hyvin tietoinen, ettei vielä ole aivan aika tehdä sitä. Tässä tapauksessa tämän kuun energia on parasta käyttää toiveidemme ja pyrkimystemme maadoittamiseen – todeta ne selkeästi itsellemme ja alustavasti testata niitä vielä hyvin muuttuvaa todellisuutta vasten. Siinä tullaan tilanteeseen, jolloin edes Kauris-kuu ei ole sitoutunut toimintaan, mutta siinä se on! 
  
Tällainen on ajankohtaisen energian luonne. Meitä muokataan ja muotoillaan edelleen – pidämme siitä tai emme – emmekä ole vielä se, joka meidän täytyy olla ryhtyäksemme seuraavaan vaiheeseen. Tässä kohtaa on tärkeää muistaa, että miltä tahansa meistä tuntuukin tällä hetkellä, meistä ei tunnu samalta parin päivän päästä, puhumattakaan parin viikon! Älä siis haaskaa aikaa tai energiaa tämän hetken tunteisiin samaistumiseen. Salli vain elämän tehdä, mitä sen täytyy, sallien itsesi tuntea, mitä tunnet, ja ottaen hetken kerrallaan. 
  
Täysikuun jälkeisenä päivänä Pluto aloittaa peräkkäiset oppositiot ensin aurinkoon (3.-9.), sitten Marsiin (11.-19.) ja sitten Merkuriukseen (14.-17.), mikä merkitsee ensimmäistä monista vaiheista, jotka siirtävät meidät uuteen ja fokusoituneeseen toimintaan elokuun tullessa. Tämän kahden viikon aikana voimme alkaa erottaa jyviä akanoista, vaikkakin jyvät näyttävät muuttavan muotoaan päivittäin ja se mitkä näytti akanalta eilen, saattaa näyttää ehdottoman houkuttelevalta huomenna. Totuus on, että nyt mikä tahansa voi olla edistymisen avain – ehdottomasti mikä tahansa! Mitä merkityksettömin tapahtuma, vähäpätöiseltä näyttävä ihminen elämämme reunalta, juna jolla kuljimme, koska tavanomainen junamme ei tullut – mikä tahansa arkiselta näyttävä hetki voi sisältää hyvin hedelmällisen tulevaisuuden siemenen. Pluto on valmiina paljastamaan joitain merkittävämpiä työkaluja, liittolaisia ja mahdollisuuksia käyttöömme. 
  
Kiinnitä siis huomiota ja muista: mikään ei tule täydellisesti muodostuneena, vaan vaatii hoivaavaa huomioita potentiaalinsa täyttämiseksi. Pluto kutsuu meitä saamaan yhteyden nykyhetkemme puoliin, joissa on tulevaisuuden lupaus, mutta tekemään sen mieli avoimena ja halukkaana johdatettavaksi jonkin aikaa – tarttumatta siihen kummallakin kädellä vaatien sitä omaksemme ja käyttäen sitä oven murtamiseen itsemme ja unelmiemme väliltä. Jälkimmäinen lähestymistapa ei toimi, vaikka miten luottavaiselta tai rohkealta meistä tuntuu. Tämä ei ole jääräpäisen vaatimisen, vaan auliin notkeuden aikaa, sallien elämän opastaa, muokata ja johtaa meitä silmät sidottuna askel kerrallaan ja tyytyväisenä tietämättä oikeasti, minne olemme matkalla, mutta luottaen, että pääsemme sinne lopulta. 
  
11. päivästä kuun loppuun on toistuvia tilaisuuksia käsitellä noita harmeja ja haasteita, jotka käyttävät aikaa, minkä panostaisimme mieluummin johonkin muuhun. Emme puhu valtavista elämää muuttavista taisteluista (jos haluat sellaisen, sinun on odotettava!), vaan elämän huomiota herättämättömistä ärsytyksistä, jotka usein menevät tyytyväisyyden ja tehokkaan toiminnan tielle. Niihin tarttuminen nyt on osa valmisteluprosessia, mikä antaa tilaisuuden saada takaisin aikamme ja huomiomme asioista, jotka vaativat niitä paljon enemmän kuin tarpeellista. 
  
Tosiasia on, että usein meidän täytyy tiukentua, jos haluamme edistää asioita, joilla on merkitystä. Ei kannata odottaa, kunnes olosuhteet ovat täysin oikeat ja kaikki on paikoillaan kukoistustamme varten. Joskus meidän vain täytyy tehdä, mitä voimme, silloin kun voimme. Meidän täytyy muistaa tämä elokuussa, kun toimintaa tarvitaan ja suunnitelmia voidaan tehdä, joten nyt on hyvä aika tutkia tarkoin niitä olosuhteita, jotka laitamme toiveidemme ja unelmiemme tavoitteluun. Sen fantasiointi, miten elämme niitä tulevaisuudessa jossain mystisessä ajassa kaiken loksahtaessa taianomaisesti paikoilleen, ei ole luomista vaan välttämistä! Universumi ei ole velvollinen toimittamaan meille täydellistä elämää lautasella. Sen sijaan se kutsuu meitä luomistanssiin, mikä vaatii sitoutumistamme, ponnisteluamme ja keskittynyttä aikomustamme, mille antaa voimaa se elämänvoima, mikä virtaa suonissamme ja kaikkialla ympärillämme. Vaikka heinäkuu ei ole parasta aikaa kaivertaa suunnitelmiamme kiveen ja toimia niiden mukaisesti, se on upeaa aikaa tutkia mahdollisimman rehellisesti, miten rajoitamme vaihtoehtojamme vaatimalla, että olosuhteet ovat "juuri niin", ennen kuin sitoudumme. 
  
Elämän muuttamiseen sisältyy riski ja epävarmuus. Meidän ehkä tarvitsee elää "hurjaa" elämää, kenties pitkäänkin. Raha saattaa olla tiukalla ja tulevaisuutemme epävarma. Meidän täytyy ehkä kohdata kaikenlaisia koettelemuksia ja testejä ja olla tiukkana arvostelijoita ja vastaanväittäjiä kohtaan. Harva joka on tehnyt suuria muutoksia, on välttänyt sellaiset haasteet, sillä ne ovat osa prosessia – eivät merkki, että jokin on mennyt pieleen. Transformaatiotulessa kaikenlaisia asioita poltetaan pois meistä. Emme voi koskaan täysin tietää, mitä prosessi vaatii, ennen kuin olemme siinä. Mutta voimme valmisteluna etsiä ne paikat, joissa vaatimuksemme helposta ja välittömästä tyydytyksestä rajoittavat mahdollisuuksia, ja tunnistaa, että muutokset ovat usein epämukavia ja epämukavin on usein luovinta ja vapauttavinta pitkässä juoksussa. Huomion keskittäminen tässä kuussa itse aiheuttamiimme rajoihin, niihin mukavuusalueemme äärilaitoihin joita epäröimme tutkia, mahdollistaa paljon tehokkaamman toiminnan aikanaan. Parasta, ettemme haaskaa tätä tilaisuutta odottamalla kaiken muun loksahtamista paikoilleen, ennen kuin itse alamme esittää omaa osaamme! 
  
Uusikuu Ravussa 16.7. klo 1.25 GMT korostaa valinnan voimaa ja sen välttämisen tylsistyttävää vaikutusta. Meitä kannustetaan hyväksymään henkilökohtainen täysivaltaisuutemme, olettamatta jonkin muun olevan vastuussa elämästämme. Kyllä, kaikenlaiset voimat ja vaikutukset vaikuttavat meihin joka päivä, mutta tahtomme uhraaminen niille sen sijaan, että valjastamme sen oman kehittymisemme edistämiseksi, on valinta siitä, onko uhri vai pelaaja. Energinen elämä on paradoksaalinen kokemus: olemme sekä oman kohtalomme mestari sekä kohde äärettömälle universumille, missä tuo kohtalo punoutuu yhteen kaikkien olentojen kohtalon kanssa. Emme voi toimia eristyksissä, vaan meidän on lähdettävä polulle, mikä kunnioittaa omia tarpeitamme, Äiti Maan ja toisten tarpeiden rinnalla. Se miten hoidamme tämän, on henkilökohtainen asia, mutta tämän uudenkuun aikaan meitä kutsutaan pohdiskelemaan tietoisen ja päättäväisen valinnan voimaa, sillä sen tehdessämme taivas muuttuu ja liikkuu mukanamme antaen opastusta, palautetta ja näkemyksiä, mistä kaikesta tulee erittäin kätevää ensi kuussa. 
  
Venus siirtyy Neitsyen ensimmäiseen asteeseen 18.7. lyhyelle visiitille 31.7. saakka, minä aikana se alkaa perääntyä 25.7. Sen läsnäolo Neitsyessä kannustaa niiden suunnitelmien ja ideoiden tarkempaan tarkasteluun, jotka alkavat saada konkreettisemman muodon muutaman muuttuvan viikon jälkeen. Vaikkei ole edelleenkään parasta aikaa täydelliseen toimintaan, se kannustaa meitä siivoamaan pöydältä häiriötekijät valmisteluna elokuuhun. Merkurius ja aurinko siirtyvät 23.7. Ravun vetisestä maailmasta Leijonan tuleen, mikä auttaa tiukempien suunnitelmien laatimista tarvittaessa. Jos motivaation ja tunteiden vaihtelu on masentanut sinua viime aikoina, toivotat tervetulleeksi tämän muutoksen johonkin vähän vakaampaan ja kohottavampaan. Kun aurinko kulkee omassa merkissään, alamme tuntea, minne olemme menossa, sen vakaamman näkemyksen ja kestävämmän inspiraation vuoksi, mikä ei muuta fokustaan joka viides minuutti! 
  
Venus aloittaa perääntymisjaksonsa 25.7. ja se kestää 6.9. saakka. Tapahtuessaan pääasiallisesti Leijonassa, tämä jakso merkitsee sisäistä formaatioprosessia, mikä mahdollistaa meille paremman tarpeidemme tyydytyksen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Leijonassa perääntyvä Venus on omavarainen ja luottaa omaan arvoonsa ilman ulkoisen vahvistuksen tarvetta. Tämä on hyödyllinen vahvuus tuleville kuukausille, kun edistymme muutoksissa ja suunnitelmissa, jotka saattavat toisinaan kohdata vastustusta ympärillämme olevilta. Kun Venus pysähtyy aloittaakseen perääntymisen, se korostaa itsensä hyväksymisen arvoa sen rinnalla, että itseään täytyy arvioida objektiivisesti tunnistaakseen, missä ja miten voimme paremmin toteuttaa kutsumuksemme ja potentiaalimme. 
  
Uranus – äkillisten käänteiden tuoja ns. kohtalo-osaamme (mutta mikä on itse asiassa oman luontomme heijastumista takaisin meille) – aloittaa perääntymisen viideksi kuukaudeksi. Tänä aikana järjestämme uudestaan sisäisen maailmamme – uskomusrakenteet, ajatukset ja tunteet, käyttäytymismallit ja perspektiivit, jotka pitävät meitä vankina. Uranus paljastaa, missä tietty omakuva rajoittaa meitä, silloin kun on paljon enemmän ilmaistavaa. Voimme syleillä sen voimaa päästääksemme irti joistain vaalitummista perspektiiveistämme suuremman vapauden hyväksi, tullaksemme siksi, kuka ja mitä todellisuudessa olemme. Uranus, suuri herättäjä, muistuttaa meille, että syvällisin herääminen havahduttaa meidät siitä mukavasta unestamme, että uskomme tietävämme, kuka olemme ja mitä tarvitsemme. Ulkopuolisen maailman meille asettamien rajojen läpi näkeminen on yksi asia, mutta itse itsellemme tahattomasti asettamien rajojen murtaminen on täysin toinen, sillä sitten kun sisäiset kahleet on katkaistu, olemme todella vapaa. 
  
Tämä tuo meidät heinäkuun viimeiseen päivään ja sen täysikuuhun Vesimiehessä. Uranuksen alkaessa perääntyä tämä kuu on erityisen merkittävä niille, jotka pyrkivät todella tuntemaan itsensä. Se puhuu vastuusta, minkä mukana tulee vapaus, henkisen kypsyyden tarve sekä valmius haastaa sisäiset ja ulkoiset rajoitukset. Tämä kuu laittaa eteemme heräämiseen liittyvien uskomustemme seuraamukset ja niiden vaikutuksen elämäämme. Jos olemme koteloituneet henkiseen kuplaan tai keskittyneet liian intensiivisesti ongelmiin "tuolla jossain" sisäisen tutkimisen kustannuksella, tämä kuu yrittää siirtää huomiomme. Henkisyys ei ole pakokeino eikä koroke, miltä tuomitaan toisia, vaan ihmiskokemuksen aspekti joka on jokaisen meidän ulottuvilla. Se vaatii sitoutumista, riipaisevaa rehellisyyttä ja halukkuutta kohdata omat, toisten ihmisten ja elämän haastavimmat aspektit, voidaksemme tuntea olemassaolon luonteen sisältä käsin vaistomaisen välittömästi, ei jonain lohduttavana latteutena tai mystisenä yhtälönä. Heräämme kaikkeen, ei vain valitsemiimme osiin ja tämä täysikuu valaisee tuon prosessin valikoimattomuutta, mikä vaatii meitä katsomaan koko elämää silmiin ja tuntemaan sen itseksemme. Tämän kuun melkein julma rehellisyys saattaa yllättää jotkut, mutta Uranuksen ja Kheironin välinen liitto vakuuttaa meille, että yllätys on hyvä! Joskus tarvitsemme tylyn herätyksen tietääksemme sen, mikä meidän tarvitsee tietää. Kun heinäkuu tulee loppuun, valmistaudumme ryhtymään toimeen ja siirtymään uuteen ilmentämisjaksoon. Tämä kuu antaa kauan odotetun tienviitan edessä olevalle polulle. 
  
Sarah Varcas 

Merkuriuksen perääntymistä

Tiistai 26.5.2015 klo 21:42

MERKURIUS PERÄÄNTYY KAKSOSISSA 19.5. – 12.6. OPPOSITIOSSA SUUREEN ATTRAKTORIIN 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
15.5.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Oman suunnitelmansa mukaan syntyvä universumi 
  
Merkurius pysähtyy 19.5. klo 1.44 GMT aloittaakseen perääntymisen ja se pysyy omassa merkissään Kaksosissa koko perääntymisjakson ajan. Käytännönläheisesti sanottuna tämä on tiedonhaluinen Merkurius, mikä etsii informaatiota ja vastauksia, tarkastelee kuluneiden kolmen kuukauden tapahtumia, miettii suhteita ja yhteyksiä toisten kanssa ja yleisesti inventoi ja lajittelee keskeneräiset asiat. Se puhdistaa tehokkaasti ratkaisemattomien asioiden kerrokset ja mahdollistaa positiivisen etenemisen tulevina kuukausina. Tietysti se merkitsee myös, että ajankohtaisiin väärinkäsityksiin täytyy tarttua tulevina viikkoina riippumatta siitä, pidämmekö siitä vai emme! Se voi olla hässäkkää ja turhauttavaa etenemishalullemme, mutta jos sitoudumme nyt selvittämään kaaoksen ja saamaan asiat takaisin raiteilleen, hyvitämme aikanaan sen, mikä tuntuu menetetyltä ajalta. Jos kuitenkin yritämme taistella ja sivuutamme aina vain selvemmät merkit, että jokin on jossain menossa pieleen, voimme olla ehdottoman varma, että sitten kun Merkurius kulkee taas suoraan, toivomme, että olisimme kuunnelleet paremmin sen varoituksia ja tehneet silloin, mitä vaadittiin! 
  
Merkuriuksen perääntyminen tapahtuu oppositiossa Suureen attraktoriin. Tämä poikkeava piste avaruudessa on perimmäinen "houkutin" ja se vetää meitä itseään kohti – pidämme siitä tai emme. Suuri attraktori muistuttaa meille, että äärettömien mahdollisuuksien maailmassa kaikkien asioiden täytyy sekä vetää puoleensa että torjua toisiaan kehityssyklinsä jossain kohtaa. Aivan kuten lapsia voi inhottaa ruuat, joista he nauttivat aikuisena, ja "elämämme rakkaudesta" voi tulla kiihkein vihamiehemme, kun intohimovirta kääntyy, polariteetin olemassaolo on keskeinen asia olemisen luonteessa. Meidän täytyy tuntea ääripäät löytääksemme tasapainon, mikä sallii eheyden, harkitaksemme vaihtoehtoja, jotka aiemmin näyttivät liian omituisilta ollakseen totta, sivuuttaaksemme sen, mikä kerran merkitsi valtavan paljon meille, ja ollaksemme valmistautunut päästämään irti juuri niistä luonteenpiirteistämme, mitkä tekivät aiemmin sen, kuka olemme. Suuri attraktori on portaalimme tulevaisuuteen ja se syntyy suurimmista ristiriidoista, mikä voi halvaannuttaa meidät nykyhetkessä. 
  
Emme voi vastustaa Suurta attraktoria, mutta voimme antautua sen suurille äärimmäisyyksille ja sallia sen ristiriitojen ja syvällisten paradoksien tunkeutua jokaiseen soluumme, kunnes tunnemme ne sinä jännitteenä, mikä elävöittää itse elämän. Sen pimeimmissä syvyyksissä kohtaamme kohtalon – ne asiat joita emme voi yksinkertaisesti muuttaa, olemisen tietyn piirteen mitä emme voi paeta. Merkuriuksen oppositio tähän pisteeseen, kun se alkaa perääntyä, esittää kysymyksen: "Mitä teemme, kun emme pysty muuttamaan jotain asiaa? Mitä merkitsee elää elämää, mitä muokkaavat voimat, jotka ylittävät arviointikykymme?" Samaan aikaan kun astrologia paljastaa sen hyvin luovan roolin, mikä meillä on elämänkankaamme kutomisessa, Suuri attraktori muistuttaa meille, että olemme kuitenkin kuin pienenpieni neulanpisto suhteellisen pienen planeetan pinnassa, yhdessä sadoista aurinkokunnista joita pyörii äärettömässä avaruudessa! Joskus se muistuttaa meille, että elämä vain tekee, mitä tekee, ja kehittyy niin, kuin sen täytyy, ja meidän täytyy vain selvitä siitä! 
  
Se saattaa kuulostaa melko negatiiviselta ja alistuneelta – emme halua kuulla sitä. Tämä on juuri pointti. Juuri siitä syystä, ettemme halua kuulla sitä, Merkurius huutaa sen kovaa ja selkeästi juuri nyt: on edelleen erittäin paljon, mitä emme yksinkertaisesti tiedä. Ääretön tieto ei ole hyppysissämme. Emme ole tämän upean universumin arkkitehtejä, vaan pieni osa sitä. Niin paljon kun haluammekin kontrolloida, taivas muistuttaa meille nyt, että jotkut asiat ovat yksinkertaisesti määräysvaltamme ulkopuolella ja ajan ja energian haaskaaminen yrittäen vaikuttaa niihin, on ehkä saanut meidät kääntämään katseen pois pallosta viime kuukausina. 
  
On aika käydä käsiksi siihen, mikä on enemmän, kuin luulemme, että pitäisi olla, erityisesti suhteiden osalta. Tulevina viikkoina Merkurius korostaa sen, mitä emme yksinkertaisesti pysty kontrolloimaan: toisilta saatavat reaktiot, rakkaidemme tekemät päätökset jotka kääntävät elämämme ylösalaisin, väärinymmärrykset joita näyttää syntyvän tyhjästä pelkästään, koska sinä ja minä olemme kaksi eri ihmistä ja dynamiikat, jotka tunnetaan välittömästi tavattaessa joku ja joilla ei ole rationaalista selitystä – "karmit minua", "pidän sinusta", "haluan tutustua sinuun paremmin", "toivon, etteivät polkumme enää kohtaa". Kaikki osoittaa siihen vääjäämättömään seuraamukseen, että elämä tekee, mitä tekee – energiamme vuorovaikutukseen toisten energian kanssa, mikä luo kontrollimme ulkopuolisia lopputuloksia. Riippumatta siitä, miten kovasti yritämme saada aikaan haluamamme tuloksen – saaden itsemme välttelemisen ja kieltämisen solmuihin prosessin aikana – ei ole mitään takuita. Elämä kutsuu nyt elämään totuudenmukaisesti läsnä olevassa hetkessä, ei juonitellen kuvitellun tulevaisuuden luomiseksi. Sano totuus. Sano asiat niin, kuin ne ovat, ja tee siitä tarkoituksesi lopputuloksesta riippumatta. 
  
Vastoin suosittua uskomusta vallasta ja voimattomuudesta, oman vaikutusvaltamme rajojen tunnistaminen on hyvin vapauttavaa. Sen tehdessämme voimme vain lakata yrittämästä muokata sitä, mikä kieltäytyy muokkautumasta millään muulla kuin omalla luonteellaan. Suuren attraktorin ytimessä on syvä ja ravitseva rauha, kun pelkästään sallimme sen vetää meitä sisään ja saada tahtonsa läpi, sillä sen tahto on lopulta meidän tahtomme. Hyväksymällä sen, mitä emme voi muuttaa, meistä tulee elävä ja hengittävä heijastus luojahengestä – ei vastustaen sen ilmaisua, vaan hyväksyen sen älykkäämmäksi voimaksi kuin "pikkuminä", joka luulee aina tietävänsä parhaiten. Ollessamme harmoniassa kohtalon kanssa aktiivisena osallistujana, ei ole mitään, mitä emme voi olla tai tehdä, sillä kaikki mitä meiltä vaaditaan, on se, kuka ja mitä olemme jo. 
  
Tämä ajankohtainen Merkuriuksen perääntymisjakso paljastaa paljon siitä, minkä voimme muuttaa ja mikä on elämän, meidän ja muiden ihmisten perustavanlaatuinen luonne. Se lopussa tiedämme, mistä voidaan keskustalla ja mistä ei. Saatamme tuntea vastustusta tätä paljastusta kohtaan, mutta vastustus ei merkitse, että olemme oikeassa ja universumin täytyy muokkautua ja tehdä, mitä kuuluu! Se merkitsee, että ajattelutapamme on liian kapea ja luotamme liikaa valtaamme kosmoksessa, mikä levittäytyy jatkuvasti ja paljastaa vielä syvempiä sopukoita äärettömästä avaruudesta. Meillä on edelleen HYVIN PALJON tiedettävää. Olemme pelkkiä vastasyntyneitä äärettömässä luomakunnassa. Vain ylistämällä tuota tosiasiaa voimme olla riittävän avoin vastaanottamaan aina vain syvällisempiä paljastuksia totuudesta, kun on sen aika. 
  
Nopeasti kehittyvä Vesimiehen aika ei ole määränpäämme, aioneiden kehityksen huipentuma – se on pelkästään väliasema loputtomalla kehitysmatkalla, paljastus uudesta tavasta elää ja rakastaa, uusi olemassaolotapa. Kosmisilla termeillä se on vielä ala-askelma erittäin pitkillä tikapuilla, jotka ulottuvat loputtomaan avaruuteen, mistä emme tiedä juuri mitään. Eläminen aikakausien muutoksessa voi johdattaa meidät uskomaan, että olemme saapuneet perille. Itse asiassa olemme edelleen lähtötelineissä ja valmistaudumme erittäin pitkään kilpailuun. 
  
Suuri attraktori polarisoi kaikki asiat, myös itsemme. Se antaa subjektin/tekijän ja objektin/kohteen ja pyytää meitä valitsemaan, kummasta näkökulmasta pidämme enemmän. Kumpikin tapa sisältää myös vastakohdan. Kaiken tämän polariteetin alla on tulevaisuus, mikä syntyy vastakohtien ja samanlaisuuksien luovasta jännitteestä, mikä on punottuna koko elämäämme. Kun Merkurius perääntyy tulevat viikot, meillä on tilaisuus nähdä nuo polariteetit, kohdata paradoksi ja ristiriitaisuus, yhden suhteen eri perspektiivit ja kunnioittaa niitä sen vuoksi, mitä ne ovat – tulevaisuuden satoisia siemeniä, ei ratkaistavia ongelmia yksiulotteisen näkemyksen harmaassa värittömyydessä. 
  
Jos olemme lakaisseet erimielisyyden maton alle, sanoneet "kyllä" tunteissamme "ei" ja sitoutuneet henkemme kaivatessa vapautta, nyt on aika tehdä päinvastoin ja paljastaa totuus. Mutta sen tehdessämme meidän täytyy hyväksyä, että tekemillämme valinnoilla voi olla seuraamuksia, joita emme pysty kontrolloimaan. Jokaisella päätöksellä on oma voimansa, mikä päästetään irti tehdessämme sen ja työnnetään elämään omaa elämäänsä. Tästä syystä "oikean" asian tekeminen voi joskus kostautua ja "väärän" asian tekeminen voi viedä meidät juuri sinne, missä meidän tarvitsee olla. Valintavoima on meidän ja sitten alkaa vuoristorata, mille ei anna polttoainetta ainoastaan oma halumme, vaan myös universumin halu – kehittymisvoima mikä työntää elämäämme ajassa ja avaruudessa tavalla, mitä emme vielä ymmärrä. 
  
Tulevaisuus syntyy joka hetkestä. Olemme sen luojia ja kohteita, joita heittelevät sinne tänne kontrollimme ulkopuoliset asiat. Tämä on paradoksi ihmiselämän ytimessä – meillä on valtaa luomisvoima, mutta meiltä saattaa puuttua vaikutusvalta omaan luomiseemme. Tätä on Suuri attraktori toiminnassa, joka tarjoaa itsemääräämisoikeusvapauden ilman takuita. Kun Merkurius perääntyy Kaksosissa, niiden yhteisvoima kutsuu meitä vaatimaan luomispotentiaalimme, käyttämään sitä rehellisesti ja näin tehdessämme tietämään, että se tulee, mitä tulee. Kallisarvoisin tavoite on yksinkertaisesti kunnioittaa sitä, kuka olemme hetkessä, ja jakaa itsemme rehellisesti elämän kanssa. Läsnäoleva hetki on kaikki, mitä meillä on, ja sen eläminen hyvin on paras, minkä voimme tehdä. Meidän ei ole tarkoitus muokata tulevaisuutta, vaan ottaa se avosylin vastaan, kun se saapuu, varmana siinä tiedossa, että lepäämme elämän käsivarsilla ja meitä tuuditetaan äärettömässä universumissa, mikä syntyy oman suunnitelmansa mukaisesti. 
  
Sarah Varcas 
  

Toukokuun astroa

Tiistai 12.5.2015 klo 17:47

TOUKOKUUN ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
1.5.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Rehellisyys on paras menettelytapa 
  
Toukokuu nostaa esiin suhteet – suhde itseemme, toisiimme ja ympäristöömme lähellä ja kaukana. Emme yksinkertaisesti voi kulkea yksin – se on tämän kuukauden perusviesti – emmekä voi odottaa toisten tekevän asioita puolestamme. On aika ottaa täysi vastuu itsestämme, ja tunnistaa samanaikaisesti, ettemme tee mitään eristyksissä. Jokainen ajatus, sana ja teko vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen ympärillämme, ja ne vaikuttavat kaikkiin ajatuksiimme, sanoihimme ja tekoihimme. Toimimme sekä yksilöinä että kollektiivina ja olemme yksin ja ikuisesti yhteenkietoutuneita. 
  
Tästä ihmistilan keskeisestä paradoksista löytyy jumaluuden mysteeri, mikä ilmaisee itseään kauttamme, meinä ja meistä huolimatta. Itsemme tunnistaminen sekä luomisinstrumentiksi että muista riippumattomaksi luojaksi on nyt tarpeellista, sillä meidän täytyy olla tulevina kuukausina selkeä teoissamme ja tietää, mitä tarvitaan yhteiseksi hyväksi sen sijaan, että keskitymme vain siihen, mikä palvelee henkilökohtaista hyötyämme. Näitä kahta ei voi erottaa nyt, sillä jos henkilökohtainen hyötymme sotii yleistä hyvää vastaan, hyödymme ainoastaan eristäytymisen. Ja jos yleinen hyvä vaikuttaa esteeltä henkilökohtaiselle hyödyllemme, saatetaan vaatia prioriteettien harmonisointia. 
  
Tuleva kuukausi tuo asteittaisen energiamuutoksen huhtikuun maanläheisestä fyysisyydestä muuttuvampaan älylliseen energiaan, kun ensin Merkurius (1.5.), sitten Mars (12.5.) ja sitten aurinko (21.5.) siirtyvät ilmavaan Kaksosiin. Tämä kontaktimotivoitunut merkki, mikä pyrkii kommunikoimaan ja yhdistymään ja harvoin asettuu mihinkään kovin pitkäksi aikaa, ennen kuin huomio kiinnittyy jo seuraavaan asiaan, muistuttaa meitä katsomaan ylös ja ympärille ja olemaan vuorovaikutuksessa niiden ihmisten, paikkojen ja mahdollisuuksien kanssa, joita on kaikkialla ympärillämme. Se yhteysverkko mikä sitoo meidät toisiimme ja kaikkiin olentoihin, ikään kuin valaistaan nyt ennenkuulumattomasti. Se vaatii tiedostamistamme ja huomiointiamme – valpasta reagointia siihen vääjäämättömään totuuteen, että olemme kaikki todella yhtä. 
  
Siinä missä huhtikuu näki meidän opettelevan elämään tuntemattoman totuuden kanssa, toukokuussa alamme etsiä vastauksia ja tehdä suunnitelmia. Tekeillä on liikettä ja edistymistä. Avainkysymykseksi jää kuitenkin edistyksen suunta ja luonne. "Älä ota varaslähtöä" on edelleen hyvä neuvo siitä huolimatta, että planeettoja kerääntyy joustavaan Kaksosiin. Nyt on tärkeää kunnioittaa prosessia ja olla astumatta sivuun haluamamme määränpään saavuttamiseksi nopeammin. Pääsemme sinne, minne olemme menossa, sitten kun pääsemme, emmekä ehkä saa selville, missä se on, ennen kuin pääsemme sinne. Sitä odotellessa toukokuu tarjoaa näkemystä, mikä auttaa optimoimaan tulevina kuukausina tehtäviä valintoja. 
  
Täysikuu Skorpionissa 4.4. vaatii paljon, mutta tarjoaa enemmän. Se muistuttaa meille, että se minkä kieltäydymme tunnistamasta itsessämme, ei häviä pois, vaan tihkuu ulos sieltä täältä. Ihmispsyyke voi olla taitava välttelemään tarvittaessa, mutta emme poista jotain energiakentästämme pelkästään toivomalla sitä pois. Ainoastaan kohtaamalla sen, kuka ja mitä olemme, voimme muuttua. Emme voi koota palapeliä katsomatta sitä, emmekä voi luoda itseämme uudestaan tietämättä, mitä raaka-aineita meillä on sitä varten. Tämä kuu säteilee valoaan pimeimpiin paikkoihin sisällä ja muistuttaa meille, että se mitä löydämme varjoista, ansaitsee rakkauttamme ja huomioitamme yhtä paljon kuin jokin, minkä tuomme halukkaasti valoon. 
  
Paljastukset tämän kuun ympärillä antavat informaatiota loppu kuukauden, sillä se minkä näemme nyt, on totuus. Se ei ehkä ole miellyttävää, mutta meidän täytyy tunnustaa se silti ja kieltäytyä kääntymästä poispäin. Siinä paljastuvat matkamme seuraavan vaiheen komponentit – eivät ne kivat ja säteilevät, juuri kiillotetut persoonallisuusosat, jotka mieluusti laitamme näytille, vaan ne likaantuneet ja mustuneet tekeleet jotka mieluummin ohitamme tai ainakin siirrämme sivuun toista päivää varten. Tuo toinen päivä on nyt. Tulevaisuutemme luovuus lepää halukkuudessamme vapauttaa varjo ja sallia sen ilmaiseminen tietoisuuden valossa. Näin alamme todella tuntea itsemme kokonaisuutena. 
  
Eheänä, kokonaisena, ja integroituna oleminen on merkittävä teema tässä kuussa. Kyse ei ole siitä, että meidän täytyy olla sitä, vaan meidän täytyy sitoutua tulemaan siksi. Se on täysin eri asia! Se vaatii aikaa, joskus vaivaa ja halukkuutta olla rehellinen, avoin ja haavoittua. Sitoutuminen eheyteen on sitoutumista olemaan epäsuosittu toisinaan, eri linjoilla joskus, haastettu ja haastava usein. Se ei ole helppoa menoa, mutta se on vapauttavaa ja toukokuu antaa polttoainetta henkiseen tankkiimme edessä olevaa matkaa varten. Saatamme kohdata tässä kuussa lukuisia haasteita, jopa kriisejä. Jos ne eletään täysillä mahdollisimman tietoisena, jokainen niistä voi viedä meidät vielä syvemmälle siihen pyhään sisäiseen tilaan, missä asuu kaikki se viisaus, mitä voimme koskaan tarvita. Tämän kuukauden jokainen hetki on varustettu tuomaan ulos meistä sen, minkä jo tiedämme ja mikä jo asuu kätkettynä mutta elävänä sisällämme. 
  
Saatamme löytää itsemme tutulta maaperältä ja kohdata malleja, jotka luulimme jättäneemme taakse. Mutta ei ole tarvetta huoleen – emme ole luiskahtaneet takaisin vanhoihin tapoihin ja pois uusista mahdollisuuksista. Sen sijaan voimme havainnollistaa halukkuutemme muuttua reagoimalla tuttuihin dynamiikkoihin täysin uudella tapaa. Tässä prosessissa on jotain kokeellisuuden henkeä, tilaisuus "näytellä ikään kuin" ja katsoa, mitä tapahtuu. Jos kohtaat vanhoja ohjelmia, tuttuja tunteita, tuon saman vanhan argumentin saman vanhan henkilön kanssa tai toistuvan esteen, mitä et näytä pystyvän ylittämään, kokeile eri lähestymistapaa ja omaksu eri asenne. Jos olet aina tehnyt X:n, kokeile Y:tä vaihteeksi. Uskalla olla erilainen, eksy käsikirjoituksesta, improvisoi vaihteeksi ja katso, mitä tapahtuu. Niin vähän on kirjoitettu kiveen tällä hetkellä, että olisi haaskausta pitäytyä kokeilluissa ja testatuissa menetelmissä, etenkin kun ne eivät ole vieneet aiemmin meitä minnekään nopeasti! Ainoastaan uskaltamalla olla joku, mitä emme ole vielä olleet, voimme löytää käytettävissämme olevien vaihtoehtojen koko kirjon. Ainoastaan kokeilemalla uutta voimme löytää, mikä saa todella sydämemme laulamaan harmoniassa ja henkemme nousemaan huutamaan vapautta. 
  
Toukokuun 10. päivästä kuukauden loppuun asteroidi Juno on yhtymässä Jupiteriin. Myyttiset Jupiter ja Juno olivat mies ja vaimo, joten tämä astrologinen asetelma nostaa taas kerran esiin suhteet ja pyhän avioliiton haamun sisällä ja ulkona. Juno puhuu sitoutumisesta, mikä kestää, ja niistä elämänalueista, joilla pitkäaikainen perspektiivi on arvokkain. Jollakin se ei ehkä ole rakkaussuhde, vaan omistautuminen työlle tai perheelle. Saattaa olla jokin aate, mikä kuluttaa meitä, tai syvä halu, jonka tyydyttämisestä on tullut elämämme tarkoitus. Sydämessä jokainen tiedämme, missä Juno kutsuu meitä pitkäaikaiseen sitoutumiseen ja miksi. Voimme vastustaa toisinaan ja pitää parempana lyhyempää ja tarkoituksenmukaisempaa reittiä, mutta se muistuttaa meille ikuisesti, että jotkut parhaista tuloksista kypsyvät ajan kuluessa ja kehittyvät kerroksittain. Niitä ei yksinkertaisesti voi kehrätä tyhjästä mielenoikulla ja rukouksella, sillä prosessi on yhtä tärkeä kuin lopputulos. 
  
Yhtymässä Jupiterin kanssa Juno kutsuu pohtimaan, missä ja miksi sitoudumme. Mitä etsimme tekemällä sen ja kenen tarkoitusta palvelemme? Asetelma Kauriissa olevan Pluton kanssa muistuttaa meille, että tehokkaimpia sitoutumisia ovat ne, joissa olemme valmiita antautumaan prosessille, lopputulokseen pyrkimisen sijasta, ja sallimme energiafuusiomme toiseen ihmiseen, paikkaan tai aatteeseen tehdä taikojaan syvällä sisällämme. 
  
Vastaavasti jos suojelemme vääriä sitoutumisia, siteiden katkaiseminen voi olla tarpeellista. Aika ja energia ovat liian arvokkaita haaskattavaksi paikkoihin, joissa ei ole tippaakaan elämää antavaa henkeä. Meitä kaikkia kutsutaan tässä kuussa heittämään sivuun ruusunpunaiset lasit ja katsomaan pitkään ja tarkasti, mihin kulutamme energiaamme ja miksi. Tämän tekeminen antaa meille etulyöntiaseman, kun Saturnus alkaa tehdä neliötä Neptunuksen kanssa tänä vuonna ja sisällöttömät harhakuvat häviävät kuin sulava lumi. 
  
Uusi kuu Härässä 18.4. tarjoaa käytännöllisyyttä intuitiivisen tietämisen kera siitä, mistä aitoja sieluyhteyksiä löytyy. Näitä meidän täytyy hoitaa tulevina kuukausina, kun lähestymme Saturnuksen ja Neptunuksen asetelmaa, mikä vie meidät vuoden 2016 läpi. Valitsemme parhaillaan tiimiämme ja löydämme oman heimomme. He eivät ehkä ole niitä, joita odotimme, mutta kuten olemme jo nähneet, tämä on aikaa tehdä asiat eri tavalla, ei toistaa vanhoja kuvioita toivoen uusia tuloksia. Tulevaisuudesta ei vielä tiedä ja se on vapaasti saatavilla. Luomme sitä tässä ja nyt, kun puhumme, ajattelemme, toimimme ja tunnemme. Tässä kuussa voimme pohtia, keitä haluamme rinnallemme tässä seuraavassa luomisvaiheessa. 
  
Merkurius alkaa perääntyä Kaksosissa 19.5. (jatkuu 11.6. saakka), mikä tukee tällaista pohdintaa. Kommunikoinnin häiritsemisen sijasta tämä Merkurius paremminkin parantaa sitä, jos pyrimme todella rehelliseen vuorovaikutukseen pinnallisten latteuksien sijasta. Se näyttää meille, missä olemme harmoniassa toisten kanssa ja missä polkumme eroavat, missä tarvitsemme hyvin kevyttä kosketusta ja siirrymme eteenpäin juurikaan taaksepäin vilkaisematta ja missä meidän täytyy yhdistyä ja lähentyä syvemmin. Jos huomaamme turhautuvamme kommunikoinnin katkeamisesta tai kasvavasta etäisyydestä, saattaa hyvin olla niin, että tuo etäisyys on ollut aina olemassa, mutta se on vain selvempää nyt eikä sitä voi enää sivuuttaa. 
  
Kun aurinko siirtyy Kaksosiin 21.5., voimme päästä paremmin käsiksi tarvittavaan joustavuuteen, arvioidaksemme nopeasti maailmaa ympärillämme ja tehdäksemme parhaita päätöksiä. Neptunuksen ja Marsin kolmio 21. päivästä kuun loppuun, mihin Merkurius yhdistyy 26. päivästä, vaatii huolellista käsittelyä. Peräänkuulutetaan rehellisyyttä, etenkin riskipitoista. Se mitä yritämme kätkeä tai kieltää tässä kohtaa, tekee epäilemättä itsensä tunnetuksi kuukauden ajankohtana, jolloin Merkurius kulkee suoraan saman eläinradan asteen yli. On paljon parempi, että käsittelemme asiat nyt riippumatta siitä, miten vaikeilta ne saattavat näyttää. 
  
Rehellisyys on ehdottomasti paras menettelytapa, kun toukokuu tulee loppuun, mikä on erityisen arvokasta pitää mielessä, jos kyse on jonkun toisen rehellisyydestä, mitä mieluummin välttelisimme! Nyt aidosti jaetut ajatukset ja tunteet – vaikka olisivat vaikeita kuulla – luovat perustan syvemmälle läheisyydelle aikanaan. Jos on paljon ilmoille tuotavaa tässä kohtaa, se johtuu siitä, että aiemmin on vältelty paljon. Se miten etenemme tästä, erityisesti merkittävimmissä suhteissamme, riippuu siitä, miten hyvin otamme vastaan ajankohtaisen haasteen olla suora, rehellinen ja totuudenmukainen kaikessa, mitä sanomme ja teemme. 
  
Rehellisyys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se voi olla uskomattoman vaikeaa toisinaan! Tuskin huomaamme jokapäiväisiä pikkupetoksiamme ja –kieltämisiämme – niin tutuksi niiden läsnäolo tulee meille. Mutta kun toukokuu tulee loppuun, niistä tulee lisääntyvässä määrin selviä, kuten tulee myös niiden seuraamuksista, jos niiden antaa jatkua vapaasti. On aika ottaa itseämme kädestä, ilmaista, mitä ajattelemme ja miltä meistä tuntuu, ja kutsua toisia tekemään samoin. Jos voimme tehdä tämän rohkealla myötätunnolla, mikä sopii ennen kaikkea syvään totuuteen pyrkivälle henkiselle soturille, voimme selviytyä yhdessä voittajina ja kunnioittaa sitä korvaamatonta arvoa, mikä on totuuden jakamisella ja vastaanottamisella avoimin sydämin ja laajentuvin mielin. Kaikki täytyy päästää ilmoille. Näin kohtaamme itsemme ja toisemme, syvennämme yhteyksiä ja tuemme sitä luottamusta ja läheisyyttä, mitä tarvitaan edessä olevalla polulla. 
  
Kaikki päivämäärät ovat GMT. 
  
Sarah Varcas 

Muutoksella on jo kiire!

Maanantai 20.4.2015 klo 15:26

Kvanttifyysiikka on kiinnostanut minua kovin viime vuosina. Tässä hieno,joskin vähän kärsivällisyyttä vaativa tiedemiehen näkemys henksiyydestä ja tieteestä. Antaa tieteen näkemystä siitä, miten ihmistietoisuuden kollektiivi muokkaa tulevaamme.

Toivoa sopii, että todellakin kaikki se henkinen työ vihdoin toisi tuloksia, ja mahdollisimman moni heräisi. Meillä on jo nyt kiire.
Suosittelen! 
Kääntäjänä Leena Junttila

M.B. Menski
Ihmiskunnan tietoisuus ja kvanttifysiikka
***
… Näin on, maailma on hyvin mutkikas ja se on muuttunut vaikeaksi kaikille, jotka elävät siinä, mm. informaatiotulvan takia, samaan aikayksikköön mahtuu nyt paljon enemmän tapahtumia. Elämä ei ole enää niin rauhallinen ja seesteinen kuin ennen, siksi ihmisen psykologia näyttelee isompaa roolia kuin ennen. Psykologian kontekstissa on tietenkin hyvin tärkeää ymmärtää mikä on ihmisen tietoisuus. Yllättäen nousee esille, että kvanttimekaniikka ja laajemmin kvanttiteoria pystyvät tarjoamaan uutta näkökulmaa. Sen avulla voimme tarkkailla tietoisuutta aivan uudella tavalla. Ilman kvanttimekaniikkaa lähestymistapa on täysin erilainen.
Kvanttimekaniikka ei tietenkään pysty selittämään kaikkea tietoisuuteen liittyvää, mutta sen avulla voidaan selittää merkittäviä tietoisuuden piirteitä, jotka tuntuvat hyvin poikkeavilta ja jopa niin oudoilta, että monet ajattelevat, että ne ovat ristiriidassa luonnontieteiden kanssa.
Tosiasiassa ristiriitaa ei ole. Ne ovat täysin linkittävissä luonnontieteisiin, varsinkin jos pidetään mielessä, että luonnontieteisiin kuuluvat myös kvanttilait. Tuolloin ne eivät ole pelkästään yhdistettävissä luonnontieteisiin vaan voi jopa väittää, että jos me syvällisesti tutkitaan tai analysoidaan kvanttiteoriaa, se luonnollisesti johtaa meidät näihin outoihin tietoisuuden poikkeaviin ilmiöihin, niihin tietoisuuden kummallisiin ominaisuuksiin, joita sanotaan mystisiksi. Niille löytyy selitys, koska maailmamme on kvanttimaailma.
Kvanttimekaniikkaan pohjautuva lähestymistapa tietoisuutta tarkastellessamme ei ole uusi. Se tuntuu tuoreelta, koska vasta nyt sitä on ruvettu tutkimaan ja kehittämään intensiivisesti. Ensimmäistä kertaa tätä lähestymistapaa on ehdotettu käytännössä heti kvanttimekaniikan synnyttyä. Kvanttimekaniikka syntyi vuonna 1905, muodollisesti jopa aikaisemmin. Voimme aloitta kvanttimekaniikan kauden laskennan Max Planckista. Hän on ottanut käyttöön joitakin kvanttiteorian käsitteitä. Perusteellisesti kvanttimekaniikkaan paneutui Albert Einstein, joka esitti fotonin käsitteen. Hän ymmärsi, että valo koostuu yksittäisistä kvanteista. Kutakuinkin lopullisen muotonsa nykykvanttimekaniikan teoria sai 1930-luvulla.
Jo 1930-luvulla esitettiin olettamus, että joidenkin tietoisuuden ominaisuuksien selittämistä varten tarvitaan kvanttimekaniikkaa. Tämän tänäkin päivänä innovatiiviselta tuntuvan ajatuksen esittivät psykologi Carl Gustav Jung ja fyysikko Wolfgang Paul, kumpikin loistavia tiedemiehiä omalla alallaan. Tämä kaksikko on oivaltanut, että tietoisuutta voi ymmärtää vain kvanttimekaniikan avulla. Vasta nyt fyysikot ovat ryhtyneet intensiivisesti tutkimaan tätä haaraa. Hyvin kauan Jungin ja Paulin työt ovat pysytelleet tuntemattomina, koska niistä oli julkaistu vain osia ja keskeisimpiä ideoita. Ehkäpä siksi, että työ on jäänyt kesken, se ei tyydyttänyt kaikkia, eikä toisin voinut käydä, koska heidän käytössään ei ollut niitä instrumentteja, joiden avulla pystyy luomaan tietoisuuden kvanttiteorian. Ne saatiin vasta myöhemmin, mm. kvanttimekaniikan paradokseista. Tärkeinä instrumentteina ovat Bellin epäyhtälö (v. 1964) ja Aspectin koe, joka vahvisti käsityksen kvanttimaailman ominaisuuksista ja on tarpeellinen tietoisuuden ymmärtämisen kannalta (v. 1980).
Vasta nyt pystymme omaksumaan tämän Jungin ja Paulin perinnön. Einstein Posolsky Rosen Paradoksi ja Bellin epäyhtälö osoittavat, että kvanttimaailma poikkeaa klassisesta maailmasta, siitä miten me näimme sen perinteisen fysiikan kautta. Intuitiivisesti tunnemme, että ne poikkeavat toisistaan merkittävästi. Einstein Posolsky Rosen Paradoksi ja Bellin epäyhtälö tuovat tämän eron selkeästi esille, varsinkin jos tukeudumme myös Aspectin kokeeseen.
Miten voitaisiin kuvata maailma niin, että sen merkittävät kvanttiominaisuudet säilyvät? Siinä voimme tukeutua monimaailmatulkintaan eli Everettin tulkintaan. Mikä se on? Se on yksi kvanttimekaniikan tulkinnoista. Kvanttimekaniikka ei muutu, mutta muuttuu sen tulkinta eli ei käytetä tavallista tulkintaa, jota esim. fyysikot käyttävät tehdessään omia laskelmiaan vaan otetaan toinen tulkinta käyttöön. Tähän päättyi
amerikkalainen fyysikko Everetti vuonna 1956. Hän kehitti tämän tulkinnan, koska käsitti, että ilman siirtymistä toiseen tulkintaan ei ole mahdollista selittää joitakin paradokseja vaan ne jäävät ratkaisemattomiksi paradokseiksi ja syntyy tietynlainen ristiriita kvanttimekaniikan sisällä. Nämä voi ratkaista ottamalla käyttöön Everettin monimaailmatulkinnan.
Pelkistettynä voi sanoa, että Everettin monimaailmatulkinta kuvaa kvanttimaailman ja perinteisen maailman seuraavalla tavalla: kvanttimaailma on tavallaan moni-ilmeinen, se sisältää monia klassisia ilmeitä, voidaan puhua klassisista projektioista. Toisin sanoen jos katsotaan kvanttimaailmaa toisesta suunnasta, me näemme yhden klassisen kuvan, mutta jos katsotaan toisesta – nähdään aivan erilaisen klassisen kuvan. Mikäli me tukeudumme klassiseen fysiikkaan, tämä tilanne, että saman maailman kumpikin näkymä pitää paikkansa, voi tuntua täysin mahdottomalta, mutta kyllä niiden rinnakkainen olemassaolo on mahdollinen - kvanttimekaniikassa sille on oma käsite – kvanttisuperpositio.
Mikromaailman osalta tämä ymmärrettiin jo kauan sitten, ja se on todistettu kokein, mutta makromaailman osalta se esiintyy vain Everettin monimaailmatulkinnassa. Esimerkiksi mikroskooppinen kohde, vaikka elektroni, voi olla pisteessä A, tuolloin sillä on tietty tila ja pisteessä B, jolloin sillä on erilainen tila. Näitä tiloja voi käsitellä vektoreina – me voimme laskea nämä kaksi tilaa yhteen saaden tulokseksi tila, joka on kahden tilan yhteissumma eli kvanttimekaniikan käsittein kvanttisuperpositio. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Me emme voi väittää, että elektroni on pisteessä A tai pisteessä B, tietyllä tavalla se on samanaikaisesti kahdessa pisteessä. Toisaalta se on pistehiukkanen, jolla ei ole mittoja, se ei voi olla sutattuna kahteen pisteeseen, mutta se on samanaikaisesti kahdessa pisteessä.
Kvanttikohteiden eli mikroskooppisten kohteiden osalta tämä on todistettu, mutta toteutuuko se myös makromaailman kohteiden kohdalla? Onko mahdollistaa olettaa, että esimerkiksi tällä hetkellä taivas on pilvetön – maailmamme yksi näkymä, ja pilvien peitossa – maailmamme toinen näkymä? Onko olemassa tila, jossa kumpikin näkymä yhdistyy eli esiintyy kvanttisuperpositiota? Klassisen fysiikan kannalta siinä ei ole mitään järkeä.
***
Tietoisuuden kaksi keskeisintä ominaisuutta, jotka ovat muuten selittämättömiä, mutta ovat selitettävissä Everettin monimaailmatulkinnan avulla, ovat poikkeuksellinen intuitio ja subjektiivisen todellisuuden hallinta. Nämä ovat kummallisia ilmiöitä. Poikkeuksellinen intuitio on informaation saamista tyhjästä. Maailmastamme saadaan sellaista tietoa, jota on mahdotonta saada tietoisessa tilassa. Tietoisesta tilasta käsin me havainnoimme vain maailman yhden klassisen näkymän, me emme voi nähdä kahta näkymää yhtäaikaisesti. Tosiasiassa niitä on huomattavan paljon enemmän kuin kaksi, ja kaikki ne yhdessä muodostavat kvanttimaailman. On selvää, että tästä tietopankista, joka koostuu valtavasta määrästä klassisia näkymiä, on mahdollista saada paljon laajempaa tietoa. Kun ihminen on tietoisessa tilassa ja näkee vain yhden näkymän, tämä informaatio on piilossa. Poikkeuksellinen intuitio on kyky päästä laajaan kvanttimaailmankuvaan ja saada informaatiota kaikista klassisista näkymistä yhtä aikaa. Jos ihminen näkee ja ajattelee yhdestä näkymästä / yhdestä klassisesta maailmasta käsin tämä informaatio on suljettu. Toisin sanoen klassisen fysiikan näkökulmasta tätä informaatiota ei ole eikä voi olla olemassakaan, mutta siitä huolimatta pystymme saamaan sen.
Millä keinoin voimme päästä siihen käsiksi? Fysiikka ei tarjoa siihen keinoja, fysiikka vain selittää ilmiön. Ihminen on jo kauan tiennyt miten se onnistuu, mm. joidenkin idän uskontojen edustajat hallitsevat tämän taidon – jotkut filosofit, joogit, buddhalaiset, tietynlaista psykologista valmennusta harjoittavat ihmiset jne. Harjoituksen pääkohtana on tietoisuuden kytkeminen pois päältä. Puhutaan arkitietoisuudestamme, jonka kautta näemme ympäröivän maailman tavanomaisine kuvineen, mm. näkö-, tunto- ja makuaistien kautta saadut kokemukset eli maailman, jonka olemme tottuneet näkemään tietoisessa tilassa. Tähän kuuluu myös siihen liittyvä ajattelutapa. Juuri nämä prosessit on kytkettävä pois päältä, on pyrittävä tietoisuuden tyhjyystilaan. Se on avain kvanttimaailmaan. Pääsy kvanttimaailmaan on aina olemassa, mutta tämä kirkas ja selkeä klassinen näkymä edessämme ikään kuin peittää sen. Se häiritsee näkemästä muita näkymiä, jotka ovat taustalla. Kytkemällä tietoisuutemme pois päältä me pääsemme näkemään muita ”kuvia”. Eli tämän
mekanismin voi oivaltaa psykologisten harjoitusten avulla, on olemassa Opettajia, jotka hallitsevat tämän taidon, kun taas fysiikka selittää miksi tämä on mahdollista, mitä ovat nämä muut kuvat ja mistä tulee tämä informaatio.
Tietoisuus käsitteenä on hyvin monipuolinen eli jos puhutaan, että jokin on tai jotakin ei ole tietoisuudessa, on aina tarkennettava terminologiaa. Jossakin mielessä tietoisuutta ei toistaiseksi pystytä määrittelemään. Toivon, että kvanttimekaniikan avulla pystytään määrittelemään tietoisuus. Toisaalta tietoisuuden määritelmiä on lukuisia… kymmeniä, jokainen kirjoittaja määrittelee sen omalla tavallaan. Sen voi nähdä ristiriitana – onko tietoisuus määritelty vai ei? Eri ihmiset ymmärtävät tietoisuus-sanan sisällön eri tavalla. Kun sanotaan, että määritelmiä on paljon erilaisia, tarkoitetaan sitä, että on olemassa erilaisia prosesseja, jotka tapahtuvat silloin, kun ihminen on ns. tietoisessa tilassa, vrt. ajatusprosessit, loogisen ajattelun prosessit, jne. Näitä prosesseja on tutkittu perusteellisesti, myös sitä, millä tavalla aivomme toimivat näiden prosessien aikana. Myös kaikki tämä kuvataan tietoisuuden teoriana.
Kun minä puhun kvanttiteoriasta ja kvanttimekaniikasta, en tarkoita tätä määritelmää. Puhun tietoisuuden syvimmästä kerroksesta eli millä tavalla poikkeavat toisistaan se tila, missä minä tiedostan, siitä tilasta, missä minä en tiedosta. Tätä hienovaraista siirtymistä ”en tiedosta” tilasta ”tiedostan” tilaan ei pystytä määrittelemään, kun taas kvanttimekaniikan Everettin tulkinnassa määrittely onnistuu.
Maailmankuva heijastuu aivojen toimintaan, esim. jokin näkymä aktivoi tiettyä aivojen aluetta – tämän me tiedetään erittäin hyvin. Toisin sanoen jos nähdään yhtä kuva – aivot on tietyssä tilassa, mutta jos nähdään toista kuva – myös aivot ovat eri tilassa. On kuitenkin muistettavaa, että maailmamme on kvanttimaailma. Niin ihmisen suhteen ulkoinen maailma kuin itse aivotkin yhtenä fyysisenä järjestelmänä ovat kvanttijärjestelmiä. Mikäli ne voivat olla yhdenlaisessa, ensimmäistä näkymää vastaavassa tilassa, ja toisessa, toista näkymää vastaavassa tilassa, ne voivat asettua myös näiden tilojen kvanttisuperpositioon. Everettin mukaan on mahdollista, että myös makroskooppiset tilat voivat asettua kvanttisuperpositioon.
Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, ettemme voi sanoa, että aivot ovat joko toisessa tai toisessa tilassa vaan aivot ovat kahden näkymän kvanttisuperpositiossa, todellisuudessa niitä on kuitenkin rajattoman paljon. Tämä tuntuu ristiriitaiselta, koska me tiedostamme näkevämme vain yhden näkymän eli tässä tarjotaan erilaista lähestymistapaa. Kun puhutaan kvanttimaailmasta, oletetaan, että maailman klassisia kuvia on paljon. Kun asiaa lähestytään toiselta kantilta, tietoisuuden kannalta, eli millä tavalla me näemme tämän maailman tietoisessa tilassa, käy ilmi, että tietoisuus on tapa nähdä nämä kuvat/projektiot erillään toisistaan. Eli näkemällä yhtä kuvaa, me emme voi nähdä muita näkymiä, näin meille syntyy illuusio, että muita näkymiä ei ole olemassakaan, että on olemassa vain yksi klassinen maailma eikä sille ole mitään vaihtoehtoja.
Toisin sanoen tietoisessa tilassa me näemme vain yhden näkymän, mutta ”sammuttamalla” tietoisuuden me saamme informaatiota muista näkymistä. Tämä informaatio ei tule tavanomaisessa muodossa, on vaikeaa sanoa, missä muodossa se tulee, mutta se tulee. Palattuamme tietoiseen tilaan me voimme pukea tämän informaation tutuiksi käsitteiksi, sanoiksi, ajatuksiksi jne. Mutta alun perin se saadaan poikkeavassa muodossa, josta on vaikeaa saada kiinni.
Eli kun toinen tarkkailija näkee yhden kuvan, myös toinen vieressä oleva tarkkailija näkee saman kuvan. Miksi näin käy? Tämän perusteleminen on hyvin yksinkertaista ja selitettävissä matemaattisin kaavioin, voin kyllä yrittää selittää sen myös sanallisesti. Everettin tulkinta rakentuu mittaustilanteen lähtökohdista. Kvanttimittaustilanne on sitä, että meillä on mikroskooppinen kohde eli kvanttikohde ja se on yhteydessä makroskooppiseen kohteeseen eli mittalaitteeseen. Mittalaitteella mitataan kohteen arvot. Katsomalla mittalaitetta me näemme mittatulokset ja päättelemme niiden perusteella mikroskooppisen kohteen tilasta. Tämä on mittaustilanteen peruskuvio.
Alkuun tarkastellaan kaksi yksinkertaista mittaustilannetta ja vasta sen jälkeen tarkastellaan sellaista tilannetta, joka johtaa makroskooppisten tilojen kvanttisuperpositioon. Otetaan esimerkiksi
mittaustilanteen, jonka aikana mitataan elektronin positio. Elektroni voi olla joko pisteessä A tai pisteessä B. Elektronin läheisyyteen tuotu mittauslaite antaa meille vastauksen – elektroni on pisteessä A tai se ilmoittaa, että elektroni on pisteessä B. Ensimmäisessä tilanteessa mittauslaite siirtyy sellaiseen makroskooppiseen tilaan, jossa sen taulussa lukee A tai nuoli osoittaa A:ta. Toisessa tapauksessa se siirtyy toiseen makroskooppiseen tilaan, jossa se osoittaa B:tä. Mikäli elektroni on todellakin ollut A-pisteessä, se osoittaa A:ta. Myös mittauslaitetta katsova tarkkailija näkee A:n. Tämä on se tavanomainen tila, joka ei millään tavalla poikkea klassisesta. Samaa tapahtuu, jos elektroni on B-pisteessä, myös mittauslaite osoittaa B:tä, tarkkailija näkee B:n, tämä on selvää eikä toisin voi olla. Mutta jos elektroni onkin kvanttisuperpositiossa eli kvanttimielessä se on samaan aikaan sekä A, että B-pisteessä? Mitä tapahtuu mittalaitteelle? Myös mittalaite siirtyy kvanttisuperpositioon eli ollaan kvanttisuperpositiotilanteessa: elektroni on A-pisteessä – mittalaite osoittaa A-pistettä, elektroni B-pisteessä – mittalaite osoittaa B-pistettä, eli hallitsee näiden tilojen kvanttisuperpositio. Tämän perusteella nähdään, että makroskooppinen kohde, tässä tilanteessa mittalaite, on kahden klassisen tilan kvanttisuperpositiossa. Niiden ei perinteisesti kuuluisi esiintyä rinnakkain, mutta niiden on pakko esiintyä, tämän sanelee kvanttimekaniikka ja sen ominaisuus, jota sanotaan lineaarisuudeksi.
Miten tilanne muuttuu, jos on kaksi tarkkailijaa? Käydään läpi samat perustelut. Meidän on todistettava, että tarkkailijat näkevät samat mittatulokset. Palataan takaisin perusasetelmaan. Elektroni on A-pisteessä, kvanttisuperpositiota ei ole, mittalaite osoittaa A:ta. Kumpikin tarkkailija näkee tietenkin saman tuloksen. Saman logiikan perusteella, jos elektroni on B-pisteessä, kumpikin tarkkailija näkee, että mittalaite osoittaa B:tä. Oletetaan nyt tilanne, että elektroni on kvanttisuperpositiossa – mittauksen jälkeen mittauksen tuloksena syntyy makroskooppisten tilojen kvanttisuperpositio: elektroni A-pisteessä, laite osoittaa A:ta, kumpikin tarkkailija näkee A:n, mutta tämän lisäksi on olemassa kvanttisuperpositio: elektroni B-pisteessä, laite osoittaa B:tä, kumpikin tarkkailija näkee B:n. Syntyy kahden tilan kvanttisuperpositio. Me voimme nähdä että yhdistyy eli siirtyy kvanttisuperpositioon kaksi tilaa, jotka perinteisesti eivät voi yhdistyä. Näimme myös, että kumpikin tarkkailija näkee joko A tai B-pisteen, toisin ei voi olla. Ei voi olla niin, että saman kvanttisuperposition aikana toinen tarkkailija näkee yhtä ja toinen toista, se olisi ristiriidassa kvanttimekaniikan perussääntöjen kanssa, mm. lineaarisuuden kanssa.
***
”Minä”-näkökulmasta muut ihmiset, niin kuin minun tietoisuuteni ja havaintokykyni sen näkee, ovat ulkoisia kohteita. He kuuluvat siihen maailmaan, joka suhteessa minuun on ulkopuolinen. Mutta jos me pääsemme analysoimaan koko ketjun ja siirrymme operoimaan kvanttikäsitteillä, johtopäätöksenä on, että tosiasiassa tietoisuudessa piilevät kaikki vaihtoehtoiset maailmakuvat, koko kvanttimaailman laajuus on tietoisuudessamme jollakin tavalla läsnä. Tämän on vaikea selittää lyhyesti, mutta näin tarkasteltuna, uskokaa pois, meidän on tultava siihen johtopäätökseen, että minä olen maailman osa ja koko maailma sekä kaikki muut tarkkailijat maailman osana liittyvät erottamattomasti yhteen. Minä ja maailma olemme yhtä.
Tässä mielentilassa, kun tavallinen tietoisuus on ”sammutettu” ja avautuu pääsy kaikkiin vaihtoehtoisiin klassisiin tiloihin eli koko kvanttimaailmaan, siinä tilassa minä ja maailma olemme yhtä. Tässä kohti fysiikka avaa meille yllättäen hyvin vanhan filosofisen näkemyksen mikrokosmoksesta – koko maailma on ihmisen sisällä. Filosofit ovat oivaltaneet tämän jo ajat sitten ja fysiikka tulee samaan johtopäätökseen aika mutkikkaiden laskentakaavojen kautta, mutta johtopäätös on sama ja tämä on hyvin kiehtovaa.
***
Jos ihminen otetaan kuviosta pois ja tarkastellaan pelkästään luontoa, eläimiä ja kasvillisuutta, uskonnollisella kielellä voitaisiin todeta, että Jumala hallitsee kaiken. Kuvioon astui ihminen ja, käyttäen taas uskonnollista kieltä, lankesi syntiin, otti ohjakset omiin käsiin. Ihminen ajatteli, että sen sijaan, että hän tottelee Jumalan lakia, hän itse pystyy erottamaan mikä on hyvää ja mikä pahaa. Tässä piilee syvä totuus. Luonnossa kaikki on tasapainossa. Vaikka toinen eläin saalistaisikin toista, se tapahtuu vain siksi, että juuri tämä auttaa ylläpitämään tasapainoa. Jotta kaikki elävä pystyisi jatkamaan elämää, vaaditaan, että jotkut yksilöt kuolee, mm. tämäntyyppisen näennäisesti väkivaltaisen käytöksen seurauksena. Tästä luonnon
tasapainoisesta maailmasta puuttuu pahuus pahuuden vuoksi, tai pahuus itseni hyödyksi. Vaikka toinen eläin joutuukin saalistamaan toista saadakseen ruokaa, se auttaa häntä jatkamaan elämää. Kukaan ei tapa siksi, että tappaminen tuottaa tyydytystä. Tätä ei esiinny luonnossa. Ihmisten maailmassa tämä ilmiö on noussut esille eli se on ihmiselle ominaista pahuutta. Jos susi tappaa jäniksen, jossakin mielessä, paradoksaalista kyllä, siitä hyötyvät myös jänikset, tämä on tuttu tosiasia, että susi tappaa heikoimmat, eloon selviytyvät vain vahvimmat jänikset, minkä seurauksena jänisten kanta vahvistuu.
Ihmisen toimintaa ei ohjaa enää tämä absoluuttinen hyvyys – hyvyys, joka olisi hyvää kaikelle elävälle. Ihmistä ohjaavat kapeammat intressit, äärimmäistapauksissa vain henkilökohtaiset intressit, laajemmin perheeni tai kansani intressit – myös nämä ovat hyvin kapeat intressit. Vaikka pidettäisiin mielessä koko ihmiskunnan intressit, samalla voi aiheutua vahinkoa ympäristölle eli muut elävät olennot kärsivät.
Siirtyminen altruistiseen ideologiaan, altruistisiin periaatteisiin, jolloin otetaan huomioon kaiken elävän intressit, on koko ihmiskunnan ajankohtainen haaste, ilman tätä siirtymä ihmiskunta ei selviydy hengissä. Se selviytyy vielä jonkin aikaa, mutta tämän siirtymän on tapahduttava vääjäämättä.
Hyvin monet merkit viittaavat siihen, että ihmiskunta kulkee kohti globaalia kriisiä, jonka seurauksena koko ihmiskunta voi tuhoutua. Jos mikään ei muutu, tätä kriisiä ei voi välttää. Mitä on muutettava, että tämä kriisi väistyisi? Juuri ihmisten tietoisuuden on muututtuva, monet ajattelijat ovat jo varhain oivaltaneet tämän. Puhun taas tietoisuudesta sanan laajassa merkityksessä. Eli ihmisiä ohjaavien periaatteiden on muututtuva altruistisiksi. Miten tämä onnistuu? Fysiikan tarjoama näkemys tietoisuudesta voi tuoda tähän uutta näkökulmaa.
Oletetaan, että kaikki säilyy ennallaan ja ihmisten tietoisuus pysyy individualistisena, tuolloin kriisiltä ei voi välttyä. Miksi? Syy on hyvin yksinkertainen. Kehittyvien teknologioiden olosuhteissa ihmisten periaatteet pysyvät individualistisina eli ihmiset ohjaavat nämä valtavat voimavarat (monesti ne saattaa keskittyä yksittäisten ihmisten käsiin) oman hyvinvoinnin hyväksi, mikä tuottaa vahinkoa muille ihmisille. Juuri tämä johtaa kriisiin eli ehtona on, että tietoisuuden on muututtuva.
Mutta palataan tietoisuuden kvanttiteoriaan. Makroskooppiset toisilleen vaihtoehtoiset maailmankuvat voivat olla kvanttisuperpositiossa, voivat olla rinnakkain. Olemme äsken käsitelleet yhden maailmankuvan, jossa tietoisuus pysyy muuttumattomana, kriisi on väistämätön, ihmiskunta tuhoutuu. Vaihtoehtoinen maailmankuva on se, että suurimmalla osalla ihmisistä tietoisuus muuttuu altruistiseksi, kriisiltä vältytään, teknologiat ovat edelleen voimakkaita, mutta nyt niitä käytetään pelkästään hyviin asioihin. Ihmiskunnan tuhoutumista ei tapahdu, ihmiskunta selviää. Tässä on kaksi vaihtoehtoista maailmankuvaa. Kvanttimaailmassa ne ovat rinnakkain. Toinen ei sulje toista pois. Kumpi vaihtoehto valitaan?
Me emme voi sanoa, että ihminen joutuu joko toiseen maailmankuvaan tai toiseen. Näin ei ole. Toisessa tapauksessa kaikki ihmiset selviytyvät, toisessa kaikki ihmiset tuhoutuvat, mutta jokainen ihminen yksilönä näkee vain jommankumman kuvan. Subjektiivisesti hän elää läpi vain yhden skenaarion. Hän on olemassa myös toisessa vaihtoehtoisessa maailmankuvassa, mutta subjektiivisesti hänestä näyttää, että hän on vain toisessa niistä. Kysymys onkin siinä, että subjektiivisesti kumpaan maailmankuvaan hän joutuu? Millaiselta maailma näyttäytyy juuri hänelle, että hän tuhoutuu yhdessä muiden ihmisten kanssa vai selviytyy muun ihmiskunnan mukana? Tämä on kiinni siitä, mihin hän on valmistautunut. Mikäli hän onnistui muuttamaan oman tietoisuuden altruistiseksi ja on muokannut sen mukaan omat elämäntavat hänellä on paljon suuremmat mahdollisuudet subjektiivisella tasolla päästä parempaan skenaarioon ja selviytyä kaikkien muiden ihmisten mukana. Mikäli hän elämänsä aikana vakuuttui siitä, että pahuus on hänelle hyväksi ja hän käyttää tätä pahuutta itsensä hyväksi tuottamalla samalla vahinkoa muille ihmisille, hänellä on suuremmat mahdollisuudet joutua huonompaan skenaarioon eli hän joutuu maailmaan, jossa suurin osa ihmisistä ajattelee samalla tavalla ja maailma tuhoutuu.
Koska kummassakin skenaariossa mukana on kaikki ihmiset, tässä maailmantuhoskenaariossa syntisten kanssa menehtyvät myös hyveelliset ihmiset. Mutta hyvä skenaario on olemassa aivan ehdottomasti, juuri
tämän uuden näkökulman tuo tietoisuuden kvanttiteoria. Perinteisesti ajateltuna me pohdimme sitä, kumpi skenaario toteutuu, mutta tietoisuuden kvanttiteorian mukaan toteutuu kumpikin skenaario. Kyse on vain siitä, kumpaan vaihtoehtoiseen maailmankuvaan minulla on suuremmat mahdollisuudet päästä. Miltä maailma näyttäytyy minulle? Selviydynkö koko ihmiskunnan kanssa vai tuhoudunko? Tämä on kiinni vain siitä, millä tavalla olet työstänyt omaa tietoisuutta.
***
Millä tavalla ihmiset pystyisivät siirtymään altruistiseen tietoisuuden laatuun? Tietoisuuden kvanttiteorian mukaan ihmisellä on kyky poikkeukselliseen intuitioon. Ihminen pystyy näkemään sen, mikä tavallisissa olosuhteissa ei normaalisti ole näkyvillä. Joillakin tämä kyky on jo syntyessään, jotkut joutuvat hyödyntämään erilaisia menetelmiä, joiden avulla ihminen pystyy sukeltamaan sellaiseen tilaan, josta käsin hän näkee kaikki vaihtoehtoiset näkymät. Tämä johtaa valaistumisen kaltaiseen kokemukseen, hän kokee absoluuttisen totuuden. Sama koskee myös eettisiä valintoja. Jos ihminen asettaa eettisiä kysymyksiä ennen sukeltamista tähän erityiseen tilaan, hän saa niihin vastauksia, ja se auttaa häntä tekemään oikean valinnan.
Mikäli me tosiaankin olemme menossa kohti globaalia kriisiä, suurimman osan ihmisistä ihmiskunnan pelastamisen puolesta on väistämättä siirryttävä altruistiseen tietoisuuden laatuun. Tämä on väistämätöntä, koska muuten maailma ei pelastu.
Pelastumisen vaihtoehto on siis ehdottomasti olemassa tuhoisan skenaarion rinnalla. Se takaa sen, että kriisin lähestyessä suurin osa ihmisistä siirtyy tähän uuteen tietoisuuden tilaan. Miten se tapahtuu käytännössä? Fysiikka ei tietenkään pysty tarjoamaan siihen vastausta, mutta muiden tiedehaarojen edustajat ovat sitä mieltä, että tämä prosessi on käynnistynyt jo nyt, ihmisissä tapahtuu muutoksia ja ihmiset tulevat lähemmäksi tätä tilaa, vaikka pintapuolisesti katsottuna näyttää, että tätä ei ole tapahtumassa. Fysiikan tietoisuuden kvanttiteoria takaa meille, että se tapahtuu.
Minä näen sen spontaanina muutoksena. Me tiedämme, että normaalitilassa ihmisen on vaikea tappaa toisen ihmisen, mutta määrätietoisen valmennuksen jälkeen, hän pystyy tappamaan kylmäverisesti ilman vaivaavia ajatuksia. Kriisin lähestyessä tässä hyvässä skenaariossa ihmisille muuttuu ylivoimaisen raskaaksi pelkästään omien intressien ajaminen ja kärsimyksen tuottaminen muille. Tilanne muuttuu kestämättömäksi, minkä seurauksena he tulevat lähemmäs luontevaa tilaa, jossa pahuus muita kohtaan on täysin sopimatonta, se herättää liian vahvoja negatiivisia tunnetiloja.
En ole tähän saakka puhunut mitään tunteista, vaikka tunteilla on iso rooli. Emootiot eivät tosin ole fysiikan alaa, mutta ne ovat tuttuja inhimillisen kokemuksen kautta, psykologian ja vastaavien tiedehaarojen kautta.
Illuusiota on vain se, että se maailma, mitä me näemme, on ainut. Tosiasiassa maailma on kvanttimaailmaa, mistä johtuen sillä on lukemattomia klassisia projektioita. Eikä voi sanoa, että kvanttimaailmassa kaikki skenaariot olisivat hyviä. On hyviä ja huonoja, koska se sisältää kaiken. Sukeltamalla kvanttimaailmaan ihminen pystyy vertailemaan vaihtoehtoja ja hyvin selkein perustein näkemään, mitkä vaihtoehdot ovat hyviä ja mitkä huonoja. Sukeltamalla kvanttimaailmaan ihminen kokee totuuden. Palaamalla tavalliseen tilaan, jossa näkyvillä on vain yksi vaihtoehto, hän tuo mukanaan osan siitä tietoa, jonka hän sai kvanttimaailmasta.
Uskovaiset ihmiset jollakin tasolla tiedostavat tämän sanomalla, että kaikki on Jumalan käsissä. He eivät ota itselleen kokonaisvaltaista vastuuta maailmasta. He antavat oman panoksensa, mutta mikäli heidän ei onnistu muuttaa maailmaa perinpohjin, he eivät lannistu, koska ”kaikki on Jumalan käsissä”. Tietoisuuden kvanttiteoria kertoo samasta, mutta materiakielellä. Ihmisen on annettava oma voimavarojensa mukainen panoksensa, jotta maailmasta tulisi parempi paikka, mutta yksi ihminen ei voi kantaa koko vastuuta, eivätkä muut ihmiset voi kantaa koko vastuuta. Se on elämänperiaatteiden mukaista, uskonnossa tämä kulminoituu sanaan Jumala.
Mikä on elämä? Elämä on hyvien eli hyvyyteen johtavien skenaarioiden yhteissumma. Eli jos ihminen on kokonaan antautunut elämälle, hän on mukana yhdessä hyvin päättyvistä skenaarioista, luonnollisesti jotkut skenaarioista poikkeavat tästä ja johtavat pahuuteen, mutta ihmisestä on kiinni, että hän pysyttelee siinä skenaariossa, joka johtaa hyvyyteen. Hyvien skenaarioiden olemassaolo on taattu.
***
Tähän asti olen operoinut termeillä minä/ihminen ja ympäröivä maailma. Ympäröivään maailmaan kuuluvat myös muut ihmiset eli kaikki, mikä on minun ulkopuolella. Mutta mikään ei estäisi meitä yhdistämästä useampi ihminen ja tarkkailla niitä yhdessä, tuolloin ulkoinen maailma käsitellään tämän ryhmän suhteen. Hyvin usein juuri tämä lähestymistapa on perusteltu, esimerkiksi silloin, jos ihmistenväliset suhteet ovat erityisen kiinteät. Nämä suhteet olivat voineet syntyä elämän varrella, ihmiset pitävät yhteyttä toisiinsa, heitä saattaa yhdistää yhteinen mielipide asioista jne. Heistä tulee samoinajattelijoita sisäisten kriteerien perusteella eikä pelkästään esim. harrastustoiminnan perusteella. Tässä tapauksessa heitä voi tavallaan tarkkailla superorganismina. Vaikka henkilökohtainen säilyy, sen lisäksi on jokin yhdistävä tekijä, jolloin voimme puhua tämän ryhmän tietoisuudesta. Eli kaikki, mistä olemme puhuneet, voi soveltaa koskien ryhmää. Tuollaisena superorganismina voi olla esimerkiksi hyvä perhe. On olemassa myös huonoja perheitä…
Tiedämme hyvin, että buddhalaiset järjestävät joskus yhteisiä rukoushetkiä. Suuri joukko ihmisiä kerääntyy samaan paikkaan ja rukoilee, esim. tietyn paikan rauhan puolesta, sodan loppumisen puolesta. Buddhalaiset ajattelevat, että sillä olisi vaikutusta tilanteen rauhoittamiseksi, sillä ei välttämättä saavuteta täydellistä rauhaa, mutta se parantaa ilmapiiriä. Tämä on yksi esimerkki superorganismin toiminnasta ja mahdollisuudesta vaikuttaa ihmisiin.
Ympäröivä maailma voi olla eri tiloissa. Minulle toinen niistä on suotuisa, kun taas toinen ei niinkään suotuisa. Minä voin vaikuttaa siihen, että ympäröivä maailma on siinä tilassa, mikä on minulle suotuisampi, varsinkin jos minulla on siihen luonnolliset kyvyt tai olen kehittänyt itsessäni sellaisia kykyjä. On kuitenkin muistettava, että ympäröivään maailmaan kuuluu myös muita ihmisiä eli periaatteessa minä voin toivoa, että heidän käyttäytyminen ja ajatukset olisivat sellaiset, että ne ovat minun kannalta suotuisia. Myös tämä on eräs malli vaikuttamisesta toisiin ihmisiin. Jokainen ei pysty siihen, mutta näyttää siltä, että joillakin ihmisillä on sellaista vaikutusvaltaa. On havaittavissa, että sellainen ilmiö on olemassa. Ihmiset kertovat tästä omakohtaisia tarinoita, esimerkiksi kun joku ihminen astuu huoneeseen, ilmapiiri ihmisten keskuudessa muuttuu ystävällisemmäksi ja lämpimämmäksi. Eli ihmisellä on positiivista vaikutusta muiden ihmisen mielentilaan. Toisten taas tuovat pahuutta.
***
Emme ole kovin onnekkaita, koska valtiomme elää nyt kehnoja aikoja. Täällä voi tuntua, että ihminen valitsee pahuuden liiankin usein. Miksi näin tapahtuu? Vastaus on hyvin yksinkertainen – hänestä tuntuu, että pahuuden valitseminen olisi hänelle kannattavampaa ja jossain mielessä siinä on perää. Valitsemalla pahuuden hän saa lyhyellä aikavälillä etua, pitkällä aikavälillä se voi koitua hänen vahingoksi.
On olemassa valtioita, joissa yhteiskunta-asiat ovat paremmalla tolalla. Niiden asukkaat näkevät maailman ja oman kohtalon laajemmassa mittakaavassa. He ymmärtävät, että jos minä lähden rikkomaan järjestystä, esimerkiksi lakia, on hyvin suuri mahdollisuus, että muutkin tekee samoin, mikä ei ole minun kannalta suotuisaa. Minä en halua elää yhteiskunnassa, jossa kaikki rikkoo lakia. Sen mukaan kun yhteiskunta kehittyy ja yhä suurempi osa ihmisistä ymmärtää tilanteen, he valitsevat vaihtoehdon, joka on heille suotuisaa eli tässä tapauksessa järjestyksen noudattaminen, mikä tietysti edellyttää, että minäkin noudatan järjestystä. Toisessa esimerkissä ihminen pitää itseään poikkeuksena, toisessa hän ajattelee, että hän on samanlainen kuin muut tai muut ovat samanlaisia kuin hän. Eli jos hän odottaa, että muut kohtelevat häntä hyvin, hänenkin on kohdeltava muita hyvin.
Keltaisessa lehdistössä mielellään puidaan kriisin todennäköisyyttä Maya-kalenterin tai Nostradamuksen ennusteiden pohjalta. Mutta on olemassa myös paljon tieteellisiä tutkimuksia, jotka tulevat samaanjohtopäätökseen. Nyt puhun hyvin vakuuttavista tutkimuksista, joihin luotan itsekin. Niissä osoitetaan, että jos kaikki jatkuu ennallaan, kymmenen vuoden sisällä meitä odottaa kriisi. Tämä ei tarkoita, että kriisi todellakin tulee, tämä tarkoittaa sitä, että tilanteen on muututtava. Esimerkiksi Sergei Kapitsa nostaa esille demografisen kriisin, kriisi voi tapahtua myös monista muista syistä. Kriisi tulee, jos mikään ei muutu. Olemme nyt valinnan edessä – joko kaikki jatkuu, tulee kriisi ja ihmiskunnan tuhoutuminen tai kriisiltä vältytään, mutta kaiken on muututtuva. Vanhan mallin mukaan ei voi jatkaa.
Monet ovat sitä mieltä, että muutoksia on jo tapahtumassa ja näiden muutosten on tarkoitus estää kriisin. Ihmiskunnan suhtautuminen elämään muuttuu, puhuin siitä että tietoisuuden on muututtuva.

Maaliskuun astroraportti

Tiistai 3.3.2015 klo 9:55

Maaliskuu on aina henkilökohtaisella tasolla tuntunut jännittävältä ja uutta avaavalta kuukaudelta.Ehkä senkin tähden että silloin on syntymäpäiväni,ja se asettuu lähelle tasaushetkeä. Mutta tänä vuonna todellakin maaliskuu kantaa kyllä hurjaa värähtelyä. Sen voi suorastaan tuntea joka päivä! Kosmisia tapahtumia ja niiden tuomia virtoja aaltoilee koko ajan, meitä valellen ja kylvettäen uudeksi ja toivon mukaan puhtaammaksikin. Tällä hetkelläkin 3.3. aurinko sädettää meitä muuttaen magneettikenttiä ja värähtelyitä. Hienon hienot protonihiukkaset tunkeutuvat kaiken läpi, työntäen ja nostaen pinnalle kaiken epäpuhtaan. Kiitollista, sillä näin voimme käyttää tätä kosmista voimaa omaan vapautumistyöhömme. Mikä nousee pintaan, on tarkoitus puhdistaa pois ja vapauttaa. Siipien kasvattaminen on myös maaliskuun teema. Henkinen vapaus, vapaus olla sellainen olento, joksi minut on luotu. Kosminen, kaunis ja omaa valoani loistava. Kaiken sen likaisen taakan alla, mitä lukuisissa elämissäni olen itseeni kerännyt. Nyt olen hereillä, valpas ja valmiina puhdistamaan ja vapauttamaan itseni. Maaliskuun energiat tukevat työtöni.

Tässä jälleen Sarah Varcasin sanomaa tälle kuulle. Kiitokset myös suomentajalle, Pirjo Laineelle.

MAALISKUUN ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
2.3.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Menneet ajat ja tulevat todellisuudet 
  
Kosmoksen energiaa tulee meille aaltoina. Se aaltoilee kuin vuorovesi – korkealla yhtenä hetkenä, matalalla seuraavana, tulee sisään, virtaa pois, pelottavan myrskyisää ja sitten kauniin tyyntä. Samat voimat jotka työntävät planeettoja kiertoradoillaan, säteilevät ympärillämme, muuttaen ja järjestäen uudelleen joka tasolla. Toisinaan nämä energiat työntävät meitä eteenpäin uuteen ja antavat tuoreita perspektiivejä ja uusia kokemuksia. Toisinaan ne tulevat kaikuina ja herättävät taas menneisyyden, valmiiksi saattamista varten. Ensin mainittu oli luonteenomaista viime kuukaudelle ja jälkimmäinen tälle kuukaudelle. 
  
Pitkin maaliskuuta menneisyyden jäänteitä nousee taas kerran huomiomme piiriin. Tämä kuukausi on loppuunsaattamista, pitkällisten prosessien viimeistelyä ja tähänastisen etenemisemme tarkastelua. Näin universumi toimii. Meidät vihitään uuteen, vaikka sitten kohtaammekin taas kerran vanhan. Tämä on kosmista tanssia, mikä muokkaa meidän elämäämme ja tämän kauniin planeetan elämää, mitä kutsumme kodiksi. Pyhä Lähde elää meidän kauttamme ja ympärillämme, kunnioittaen omia syntymän ja kuoleman, luomisen ja tuhoamisen, valon ja pimeyden, tutun ja tuntemattoman kiertojaan. Synnymme näistä kierroista ja koko tämän vuoden jatkuu laantumatta oppiaikamme siinä, miten elämme ne täysillä ja rajoittamatta. 
  
Maaliskuun ensimmäiset kaksi ja puoli viikkoa antaa tilaisuuksia pohdiskella henkilökohtaista menneisyyttään – ei ainoastaan ollakseen kiitollinen siitä, miten pitkälle olemme kulkeneet suhteellisen lyhyessä ajassa, vaan tunnistaaksemme mielessämme ja sydämessämme ne paikat, joiden tarvitsee vielä parantua ja joissa jatkamme roikkumista kiinni uskomuksissa, mitkä rajoittavat meitä, käyttäytymistavoissa mitkä laittavat esteitä polullemme, ja tunteissa jotka haavoittavat meitä uudestaan ja uudestaan. Ihmispsyyke on äärettömän monimutkainen ja parantuminen vaatii aikaa, kun selvitämme kerros kerrokselta sitä mentaalista, psyykkistä ja tunne-energiaa, mikä on kalkkiintunut muodoksi, mikä täytyy palauttaa nestemäiseen tilaansa, jotta se voi liikkua ja lähteä kehostamme, mielestämme ja sydämestämme. Voimme visualisoida tämän energian kiveksi ja nähdä sen vähitellen hajoavan pehmeäksi hiekaksi, tai kylmäksi ja kovaksi jääksi mikä sulaa vedeksi tai paksuksi saveksi mikä hajoaa pehmeäksi maaksi, missä elämä voi kasvaa. Tällaisten kuvien pohdiskelu kuukauden aikana auttaa siinä prosessissa, kun kohtaamme psyykemme järkähtämättömämpiä alueita ja niiden (tai meidän) joustamattomuuden seuraamuksia. 
  
Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Merkurius katsoo viimeisen kerran tammikuun puoliväliin, jolloin se alkoi perääntyä, ennen jatkamistaan uudelle alueelle. Jos meidän täytyy vielä tarttua tämän vuoden alun kysymyksiin, tällä kertaa voimme tehdä lopun niistä kerta kaikkiaan. Pitkäaikaisemmissa asioissa meillä on tässä kohtaa luultavasti enemmän älyllinen lähestymistapa kuin tunteellinen. Ehkä pyrimme ymmärtämään tilannetta, kun kohtaamme vanhoja malleja, kokemuksia ja tunteita, joiden luulimme lähteneen jo kauan sitten. Haluamme ehkä tietää "miksi?!" ja odotamme loogista vastausta. Mikään muu ei riitä. Paitsi, ettei ole mitään loogisia vastauksia! Emme ole järjestelmällisen merkityksen ja johdonmukaisen seurauksen maailmassa. Tässä tapahtuu jotain alkukantaisempaa: syvempää parantamista tarvitsevien vanhojen energiamallien elävöityminen. Ne tulevat oman viisautensa kera, mikä saattaa haastaa ymmärryksen. Se minkä kohtaamme tässä kuussa, saattaa hyvinkin puhaltaa kaikki jäljellä olevat teoriat ja uskomukset itsestämme ulos ikkunasta, todistaen viimeisenkin niistä vääräksi. Se miten valmis olemme avaamaan tuon ikkunan ja antamaan niiden mennä, on vielä näkemättä, mutta jos emme ole vähään aikaan avanneet täysin psyyken ikkunoita, maaliskuun muutama ensimmäinen päivä on hyvää aikaa tarkistaa ja öljytä saranat! 
  
5./6.3. nähdään täysikuu Neitsyessä, kun Venus ylittää kuunpimennyksen 8.10.2014 asteluvun. Se on ensimmäinen kolmesta planeetasta, mikä tekee sen tässä kuussa ja herättää menneisyyden tässä säteilevässä nykyhetkessä. Sen miten säteilevä nykyhetkemme on, sanelee laajasti se, mitä olemme tehneet sen jälkeen tehdäksemme siitä sellaisen. Meillä oli valintatilanne tuossa pimennyksessä – käyttää sitä katalyyttinä aidon itsemme ilmestymiselle tai nähdä se hankaluutena, kamppailuna ja varautumisena vaikeuksiin mahdollisimman pian säilyttääksemme vallitsevan tilan. Kun on täysikuu ja Venus herättää taas menneisyyden tarkasteltavaksemme, meillä on tilaisuus katsoa yksityiskohtaisesti askelia, joita on otettu sieltä tänne – tehtyjä ja tekemättömiä valintoja, sitoutumisen ja haluamisen sekä huijausten ja paljastusten käänteitä, joista jokainen määrittelee seuraavan askeleemme ja päämäärämme laatua, valmiina matkan seuraavaan vaiheeseen. 
  
Tällainen pohdiskelu jatkuu, kun Mars ylittää saman pimennysasteen 11.3. ja Uranus 14./15.3. Saatamme yllättyä siitä, mitä nämä planeetat tuovat oivalluksina, sillä menneisyyttä ei elävöitetä uudestaan ainoastaan meidän nälvimiseksi, vaan herättämään meidät sen valtaan nykyhetkestämme ja tulevaisuudestamme. Siitä minkä peitti sakea tunnesumu, voi yhtäkkiä tulla selkeää, ja niiden impulssien perustella mitkä meidän olisi pitänyt tunnistaa silloin, täytyy toimia viivyttelemättä. Tämä on viimeinen tilaisuus hyödyntää lokakuun pimennyksen energia, ennen kuin se häipyy pois ja tekee tilaa seuraavalle pimennykselle – auringonpimennykselle 19./20.3. 
  
Ennen sitä on kuitenkin töitä tehtävänä! Jupiter, Uranus ja Pluto käyttävät tämän kuukauden 18 ensimmäistä päivää kannustaakseen meitä tavoittelemaan vapautta, mutta tuo kannustus tulee varoituksen kera: todellinen vapaus kunnioittaa kokonaisuuden koskemattomuutta, se ei tuputa toisen oikeuksia toisen yli. Emme voi yksinkertaisesti olla vapaa tekemään, mitä haluamme, silloin kun haluamme. Vapaushuutoa täytyy hillitä tunnistamalla vapauden tuoma vastuu ja tarpeella kääntää avoin sydän ja kyseenalaistava mieli vapauden tavoitteluumme. "Minkä vapaus?" meidän on kysyttävä. "Ja miksi?" Sillä egon vapauttaminen riehumaan itsensä ilmaisemisen valepuvussa, on sama kuin vapauttaisi raivotautisen eläimen vapauden nimissä. Tuo eläin tarvitsee myötätuntoista hillitsemistä ja ympärillä olevat suojelua sen raivokkuudelta. Tällä tavalla kaikki voivat olla turvassa. Vapautuminen on varmasti upea ajatus, mutta meidän täytyy olla mieleltämme, tunteiltamme ja henkisesti riittävän kypsä ottamaan vastaan sen mukana tuleva haaste, ennen kuin odotamme sitä oikeudeksemme. 
  
Taivas korostaa tätä kypsyyttä maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla ja tarjoaa tilaisuuksia tarkkailla vapaushaluamme herätetyn menneisyyden taustaa vasten, mikä voi paljastaa tarkkaan, miksi vapautuminen on edelleen ulottumattomissamme. Meidän on saatettava loppuun asiat ja parannettava nuo pirstoutuneet osamme, mitkä käyttäisivät vapautta egon pullisteluun, muokkaamatta sitä harkituksi ja tehokkaaksi voimaksi kohti hyvää. Etsimämme vapautuminen tulee prosessin lopussa, ei sen ensimmäisenä liikkeenä. Meidän on ehkä tarvinnut kestää vaikeuksia ja taistelua matkan varrella – ei siksi, että meidän täytyy ansaita palkkio, vaan koska vapaus vaatii sitoutumista sen esittämiin vaatimuksiin ja meidän on noustava sen esittelemien haasteiden tasalle voidaksemme vapauttaa itsemme. Kukaan ja mikään, mikään energiamuutos, mikään aikajakso, mikään taika ei voi työntää meitä sidotusta vapaaksi, jos emme ole valmistautunut tuntemaan itseämme sinä, kuka oikeasti olemme – karvoineen päivineen – sitten kun pääsemme perille. 
  
14.3. Saturnus pysähtyy aloittaakseen perääntymisen Jousimiehessä, lähtien kohti viimeistä vierailuaan Skorpionissa. Meillä on liittolainen tässä. Tämä vankkumaton planeetta joka lataa meidät voimalla kestää ja kyvyllä korjata kypsää viisautta elämän haasteista, tukee meitä nyt kahdeksan viime kuukauden pohdiskelussa, mikä tiivistää menneet kokemukset nykyhetken viisaudeksi. Tämä prosessi vaatii selkärankaa, sillä saatamme vastustaa selviä viestejä suosien enemmän jotain, mihin haluaisimme uskoa. Saturnus ei kuitenkaan käsittele kosmeettisia näkemyksiä, vaan syvää viisautta ja se toimii pidättelemättä paljastaessaan meille, missä jahtaamme kimaltavan pinnan väreitä, sukeltamatta totuuden sameisiin syvyyksiin. 
  
Uranus ja Pluto muodostavat 16./17.3 viimeisen tarkan neliönsä aloitettuaan liittonsa 2012. Tämä tuhoutumis- ja uudestisyntymäprosessin huipentuma hyvin monilla ihmisillä ja edelleen jatkuva prosessi lukemattomilla muilla, tiivistää viisauden tästä pitkäkestoisesta ja haastavasta muutosprosessista. Tässä meille tarjotaan selkeyttä, jos päätämme hyväksyä sen – tilaisuutta nähdä uusin silmin kuin lapsi, joka katsoo elämää ilman myöhempien vuosien kyllästynyttä ja olettavaa asennetta. Tämä viimeinen neliö paljastaa sen, mistä siinä kaikessa on ollut kyse, ja saattaa hyvinkin olla, ettei se ole, mitä luulimme! Se tuo oivallusvälähdyksiä, mutta kuitenkin lisää väsyneen itsen ja vanhanaikaisen elämän tarpeettomia rakennelmia murskataan maahan. Anna niiden kaatua riippumatta siitä melusta tai tomupilvestä, mikä nousee näistä raunioista. Tämä alas lyöty torni on vain kalkkeutunut ego, mikä vapautetaan elämään uudella tavalla, kun Uranuksen ja Pluton murskauspallo on hajottanut sen. Tässä viimeisessä voimannäytössä ne sanovat toisilleen jäähyväiset ja valmistautuvat siirtymään eteenpäin eri teitä. 
  
Kosmisessa armoshow'ssa Neptunus ja pohjoissolmu muodostavat liiton 18.3., mikä jatkuu kesäkuun alkuun saakka. Tässä on voidetta murskaushaavoihimme, jos välitämme saada sen parantavan kosketuksen. Neptunus, suunnaton ja myötätuntoinen sydän, paljastaa polun eheyteen ja tulevaisuuteen, mikä lupaa olla jotain muuta kuin tuskallisen menneisyyden toistamista. Riippumatta siitä, mitä Uranus ja Pluto ovat vaatineet meiltä viime vuosina, Neptunus kurkottaa nyt opastamaan meidät takaisin kotiin eheyteen, muistuttaen meille, että elämän vastustaminen on oman itsemme vastustamista, sillä me ja elämä olemme yksi ja sama asia. Se ei tapahdu meille, vaan meidän kauttamme. Me olemme se ja elämä on hengittämäämme ilmaa. Neptunus hajottaa kaiken, mikä erottaa, ja tämä sisältää jokaisen näkemyksen, että olemme jotain muuta kuin täydellinen juuri sellaisena, kuin olemme. Se pyytää meitä lepäämään sen tietämisen turvassa, että riippumatta siitä, miten elämä ilmentyy, olemme ehjä ytimessämme, elävä ja elinvoimainen osa Kaikkea olevaista, aivan kuten Kaikki olevainen asuu täydellisenä sisällämme. Mitä syvemmin pystymme ottamaan vastaan tämän viestin sitä parempi, sillä se havainto, että olemme erillään jumaluudesta, sen oikkujen ja mielialojen kohde, on vanhanaikainen uskomus, mistä täytyy päästää irti nyt. Tuleva Vesimiehen aika vaatii meitä olemaan selkeä tässä, sillä sen työtä ei voi tehdä ilman, että selkeys todellisesta luonteestamme säteilee läpi. 
  
20.3. tuo auringonpimennyksen eläinradan viimeisessä asteessa, Kalojen 30. asteessa. Aina kun näemme tämän asteen aktivoituvan, meitä varoitetaan loppumisesta. Silloin kun auringonpimennys osuu tähän, loppuminen polttaa sillat eikä ole paluuta takaisin. Tämä on maksimiloppuunsaattaminen! Joillekin meistä tämä pimennys ja sitä seuraavat viikot voivat tuoda oivalluksen, että ne tilaisuudet joita kerran oli ulottuvilla, mutta joita ei käytetty, on nyt menetetty. Kosmos ei voi odottaa ikuisesti ja on aikoja, jolloin se sulkee ne ovet ikuisiksi ajoiksi, jotka olemme kieltäytyneet avaamasta riittävästi mennäksemme sisään. Vaikka tämä oivallus voi tulla surun ja katumuksen kera, tämän mahdollisuusjakson yksiselitteinen loppuminen selvittää tietä uuden alkamiselle aikanaan. 
  
Tehtävämme on oppia menneisyydestä, ottaaksemme täysin vastaan tunteemme nykyhetkessä ja siirtyäksemme eteenpäin silmät avoimempana elämän viesteille, jotka näyttävät aina meille tietä ja kukoistamisemme ajankohdan. On aina vain elintärkeämpää, että opimme kuuntelemaan syvällisesti sitä viisautta, mitä on luonnostaan kudottuna joka hetkeen. Mitä enemmän ja enemmän tunnistamme, että emme ole täällä luomassa, vaan luotavana ja roolimme on harmonisoitua luomisen kanssa, kehitymme voidaksemme elää sitä täysillä tinkimättömästi ja rajattoman ilon kera, mikä ei synny tyydytetyistä haluista, vaan suuremmasta tarkoituksesta, mikä täytetään kauttamme. Suuremmasta mitä voisimme koskaan kuvitella tai ilmentää jätettynä oman onnemme nojaan. 
  
Kuukauden kymmenen viimeistä päivää sulattelemme kolmea valaisevaa viikkoa. Uudelleenherätetty menneisyys ja tiettyjen jaksojen yksiselitteinen päättyminen voi aiheuttaa levottomuutta, kun prosessoimme niiden vaikutusta. Kärsivällisyyttä tarvitaan, jotta sydämemme ja mielemme annetaan asettua ja tottua "uuteen normaaliin". Mutta muista, että Neptunus ja pohjoissolmu ovat meidän puolellamme ja paljastavat viisauden, mikä syntyy myötätunnosta itseä ja toisia kohtaan, ja jatkuvasti syvenevän tilaisuuden tunnistaa tuon hiljaisen mutta mahtavan läsnäolon, mikä asuu ytimessämme. Meidän on palattava tähän läsnäoloon ja kuunneltava sitä aina vain tarkemmin tästä eteenpäin. Se sisältää kaiken, mitä meidän täytyy tietää. 
  
Merkurius saattaa maaliskuun loppuun ylittämällä auringonpimennyksen 20.3. asteluvun ja korostamalla lisää käytettävissä olevaa informaatiota, jos kiinnitämme huomiota oikealla tavalla. Tässä ei ole kyse tiemme ajattelemisesta asioiden läpi, suunnittelemisesta asioiden tekemiseksi oikein, vaan huomiomme kääntämisestä sisäänpäin kuuntelemaan sydäntä, mikä ei puhu niinkään sanoin, vaan tuntemuksin ja aistimuksin – on se sitten hienovaraista tietämistä tai pakottavaa sen tiedostamista, mitä tarvitaan hetkessä. Tämä viisaus puhuu nyt selkeästi niille, joilla on kuulevat korvat, ja kun maaliskuu tulee loppuun, se minkä olemme menettäneet, alkaa muotoutua joksikin täysin uudeksi. Sen muodon paljastuminen vie jonkin aikaa ja kärsivällisyyttä vaaditaan sitä odotellessa, mutta riippumatta siitä, miten vakuuttavasti mielemme saattaa joskus kertoa, että kaikki on menetetty, sydän vastaa, ettei tilanne voi koskaan olla näin, sillä kaikki asiat lepäävät universaalissa sydämessä, mikä ei hylkää ketään ja mitään. 
  
Sarah Varcas 
  ----------- 

Taas tapahtuu

Maanantai 16.2.2015 klo 17:21

Jännää miten vuosien varrella eri astrologit tai kanavoijat ovat osuneet omaan ymmärrykseen, tietoisuuteen ja energiaan ajasta ja tapahtumista. Viime vuoden olen kulkenut melkoisen saamaan tahtiin Sarah Varcasin kanssa,, aiemmin resonointi osui Jennifer Hoffmaniin tai Celia Fenniin..ja moneen muuhun viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Oikeastaan se on hyvä, että vaihtuvuutta on, sillä se kertoo, että myös muutosta on..
Ja todellakin muutosta on jälleen luvassa. Tämä helmikuu ja sen jälkeen maaliskuussa huikaiseva aurinkojakso, jossa yhden vuorokauden sisään mahtuu kevätpäiväntasaus, uusi kuu sekä auringonpimennys. Ja sen jälkeen itse saan viettää solarhetkeäni. Odotan kyllä jännityksellä tuota matkaa kohti vieläkin syvempää oivallusta itsestäni, joka toivoakseni silloin avautuu.. Mutta noista maaliskuun hetkistä myöhemmin enemmän, jo nyt kannattaa laittaa muistiin maaliskuun 20-21. pv. 

Aurinko on puhutellut minua kovasti enemmän viiime viikkoina. Suuri tietoisuus nimeltä Aurinko. Elämän luoja,ylläpitäjä sekä myös tuhoaja.. Auringon kautta voi jokainen sielu saavuttaa korkeampaa ymmärrystä maaplaneetasta, aurinkokunnasta, sykleistä jne.. Meditoimalla aurinkoa, vastaanottamalla sen energiaa, valoa, säteitä, informaatiota.. Ihania aurinkopäiviä on onneksi kevät täynnä. Antaudutaan Valolle. 

HELMIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI 
  
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk
2.2.2015 
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine 
  
Taulun pyyhkiminen puhtaaksi 
  
Helmikuu näyttää yhdeltä vuoden voimakkaimmista kuukausista, jolloin maistamme ensiaromeja Saturnuksen ja Neptunuksen neliöstä, mikä hallitsee vuotta 2016. Jos haluamme olla pelin kärjessä tuolloin, voimme käyttää tätä kuukautta sen havaitsemiseen, missä kohtaa uskomukset pitävät meitä jumissa, tarve takuuseen ennen toimintaa estää etenemisen tai halu ylittää syyt saa meidät väistämään juuri niitä asioita, jotka voivat katalysoida muutoksen pitkässä juoksussa. Nämä kosmiset kumppanukset muistuttavat meille, ettemme voi päästää irti sitä, minkä kieltäydymme hyväksymästä, emmekä voi voittaa haastetta välttämällä sitä, vaan ainoastaan sitoutumalla matkaan ja transformoitumiseen prosessin aikana. Yksin tämä tausta antaa meille kaiken tarvitsemamme polttoaineen matkaamme tässä kuussa, mutta se muodostaa ainoastaan pienen osan siitä, mitä kosmoksella on varastossa! 
  
Kuukausi alkaa Marsin (maskuliinisuus) ollessa yhtymässä Kheironin ja Venuksen (feminiininen) ollessa yhtymässä Neptunuksen kanssa, kaikki eläinradan viimeisessä merkissä, Kaloissa. Tämä vastakohtien kerääntyminen merkkiin mikä pyrkii palamaan yhteen pyhään Lähteeseen, merkitsee alkemia-aikaa. Saatamme löytää itsemme muuttuvalta maaperältä, jopa upottavasta hiekasta. Kuitenkin sen levottomuutta aiheuttavan tunteen alla, että jokin vakaaksi oletettu sulaakin allamme, on se syvempi tietäminen, että kaikki on jumalaisessa järjestyksessä ja vain se mikä on valheellista, voidaan menettää. Aito ei koskaan kuole. Marsin yhtymä Kheironin kanssa puhuu haavoittuneesta ja heikentyneestä maskuliinisuudesta, joka on pullistunut kontrolloimaan ja tyrkyttämään siitä pelosta, ettei pelkkä olemus riitä saamaan kunnioitusta. Tässä kohtaamme patriarkaalisuuden koko komeudessaan: raakana mutta kauhuissaan, kontrolloivana ja kuitenkin heikentyneenä. Vaikka todisteet vihjaavat, että patriarkaalisessa vallassa on sukupuolivoittajia ja –häviäjiä, todellisuudessa meitä kaikkia vahingoittaa siinä sellaisten prioriteettien ja arvojen tyrkyttäminen, mitkä luonteensa mukaisesti erottavat meidät todellisesta koko itsestämme. Olkoon käskynä, että miehet luopuvat herkkyydestään tai naiset antautuvat heidän soturiraivolleen, niin meidät kaikki on tehty vähäisemmiksi niillä uskomuksilla, jotka määrittelevät valheellisesti, kuka ja mitä olemme. 
  
Vaikka Neptunuksen ja Venuksen yhtymä korostaa myötätunnon tärkeyttä matkalla pirstovasta patriarkaalisuudesta alkemiseen uudelleenintegroitumiseen, neliö Saturnukseen muistuttaa meille, että kestävimmällä myötätunnolla on teräksinen selkäranka. Se vastustaa riistoa ja haastaa sen näkemyksen, että valta voidaan voittaa tai menettää. Sen sijaan todellinen voima on syntymäoikeutena meidän jokaisen sisällä ja sitä täytyy kunnioittaa sellaisena. Ei valta kontrolloida toisia, vaan voima määritellä itsemme ja elää valitsemaamme elämää. Kun tämä kuukausi alkaa, kosmos valaisee haavat patriarkaalisuuden sydämessä sekä ne mahdollisuudet, mitä jokaisen meidän sisällä on parantaa ne. Sen tekeminen vaatii hurjaa myötätuntoa – itseämme ja toisia kohtaan – usein tuskallista puhdistusta ja valmiutta kohdata uhri, hyökkääjä ja selviytyjä meidän kaikkien sisällä. Kun parannamme itsemme, parannamme kokonaisuutta, jatkamatta enää sitä jakautumista henkilökohtaisessa ja kollektiivisessa psyykessämme, mitä hyvin usein ilmaistaan valtana. 
  
Tämä tietysti tuo meidät suhteisiin – hedelmällisimpään kasvu- ja transformaatiomaaperään, eikä vähiten siksi, että niissä kohtaamme usein haavamme. Tässä kuussa meidän täytyy kiinnittää tarkkaa ja myötätuntoista huomiota siihen, miten reagoimme, toimimme, luomme ja tuhoamme vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Aika on kypsä niiden dynamiikkojen ja esteiden tunnustamiseen, joita jatkuvasti kohtaamme. Tehdessämme sen rehellisesti, voimme tunnistaa parantamista tarvitsevat perushaavat. Haavat joista kärsittiin jo kauan ennen nyt elämässämme olevia ihmisiä, mutta jotka nykyinen läheisyytemme silti herättää taas. 
  
Täysikuu Leijonassa 3./4.2. kutsuu meitä näkemään maailmamme ja sen ihmiset yhteisenä seikkailuna, ei taisteluna henkensä edestä! Jos voimme korvata syyttelyn (itsemme tai toisten) sen tunnustamisella, että elämä syntyy seuraamuksista, yksi toisensa jälkeen, tämä kuu voi auttaa meitä tunnistamaan yhteydet hairahtumatta uhriuteen ja ne ratkaisut, mitkä edistävät ymmärrystä ristiriidan sijasta. Tässä kuussa on suurta toivoa ja valtava mahdollisuus, jos katsomme parhaaksi vaatia sen siunaukset itsellemme. Voimme kuitenkin pysyä jääräpäisesti sokeana sen viisaudelle ja näin leventää ihmissuhdekuilua. Varoitettakoon kuitenkin: sellainen jääräpäisyys saattaa luoda voimallisesti karmakaikuja, jotka palaavat meille, silloin kun vähiten odotamme niitä ja haluaisimme eniten välttää! Näin voimallisena aikana mikään tekomme ei ole merkityksetön, joten päätösten ja käyttäytymistapojen viisas pohdiskelu on nyt tärkeää. 
  
Merkurius alkaa kulkea eteenpäin 11.2. kolmen viikon perääntymisen jälkeen. Muutamana viime viikkona vältellyt asiat voidaan tuntea kiistatta tässä kohtaa, erityisesti jos ne vain kuluttavat energiaamme ja estävät toimintaamme. Valheellinen rauha ei ole rauhaa ollenkaan eivätkä puhumattomat sanat pysy hiljaa, vaan roikkuvat ilmassa luomassa ilmapiiriä ja epäharmoniaa, vaikka vastustetaan niiden ilmaisemista. Meillä ei ole yksinkertaisesti enää varaa elää näin. Hinta on liian suuri ja aikamme liian kallista haaskattavaksi keskeneräisten asioiden ja epäaitouden harmaaseen puolielämään. Taatusti voi olla rankkaa puhua totta, varsinkin silloin kun se vaatii niin syvällistä muutosta, että pelkäämme, ettemme ehkä koskaan pääse siitä läpi. Mutta kun Merkurius valmistautuu liikkumaan eteenpäin taas kerran, meidän on ajateltava syvällisemmin kuin koskaan sen todellista hintaa itsellemme, toisille ja ympäröivälle maailmalle, kun elämme kieltäen sen ja peläten sitä, minkä tiedämme syvällä olevan kiistatta totta. 
  
Helmikuun 14. päivä nähdään Pluton, Kheironin ja Jupterin jodi, mikä pysyy loppukuun ajan. Tämä on voimakas asetelma, mikä osoittaa siihen laajentuneeseen tietoisuuteen ja syvempään näkemykseen, mikä syntyy valmiudestamme päästää irti haavoittuneisuudestamme ja tehdä itsestämme uusi. Tämä vaatii rohkeutta, sillä vaikka haluamme jokainen parantua, sen tapahtumisen mahdollisuus voi laukaista kaikenlaisia pelkoja siitä, mitä se todellisuudessa merkitsee ja mitä polkua meidän on kuljettava sen jälkeen. Saatamme hyvinkin haluta parantua, mutta väistämme ikuisesti juuri niitä tunteita, kokemuksia ja muistoja, jotka meidän on kohdattava tehdäksemme sen. Eheyteen ei ole ohitustietä. Meidän on kuljettava olemuksemme keskuksen läpi, surumme, häpeämme, raivomme ja epätoivomme ytimen läpi, voidaksemme tuntea kaiken sisältä käsin ja putkahtaa uudistuneena elämään, missä nuo asiat eivät enää määrää tahtia varjoista. Halukkuuttamme tehdä tämän – astua syvimmän ja vapauttavimman parantumisen tielle – tukee niin suuri kosmos, että vaikka meidän pitäisi kohdata miten suuria tunteita, se jää vain pienenpieneksi täpläksi pyörivien galaksien keskelle. Vaikka pelkäämme kohdata sisäisen maailmamme intensiivisyyden, universumi antaa valtavan tilan kaikelle sille, mitä olemme, kutistumatta mistään. Tämä jodi kutsuu meitä ottamaan avosylin vastaan sisäisen myrskyn, astumaan siihen, matkustamaan sen hiljaisessa keskuksessa ja tunnistamaan, että vasta sitten kun olemme tunteneet hiljaisuutta hävityksen keskellä, voimme tulla toiselle puolelle eheyteen. Tämä on soturin matka, kun se ratsastaa taisteluun kohdaten valheellisen itsen varman kuoleman, voidakseen vaatia takaisin oman elämänsä pelon otteesta. 
  
Mustakuu (toinen uusikuu samassa kuussa) 18./19.2 auttaa meitä tällä matkalla. Vaikka kaikki uudet kuut merkitsevät hiljaista aikaa kunnioittaen uuden syntymän heräämistä, tämä kuu Vesimiehen ja Kalojen rajalla vaatii, että uusi on oikeasti uutta, ei vain aiempien yritysten toistamista paremman lopputuloksen varmistamiseksi vähemmän perustavanlaatuisessa muutoksessa. Tämä ei ole "ok, yritän sitä uudestaan" –kuu, vaan "aika poistaa kaikki esteet ja todella näyttää sitoutumiseni muutokseen" –kuu. Tämä on vuoden ensimmäinen suuri tilaisuus kollektiivisesti muuttaa pysähtynyt energia, mikä pitää meidät jumissa entisissä malleissa ja steriileissä olosuhteissa. Mitä enemmän ihmisiä jotka voivat tehdä sen nyt, sen parempi, sillä tämän kuun potentiaali ei voi ilmentyä ilman syvää "kyllä" sille, mitä vaaditaan meidän herättämiseen. Se voi tuntua menetykseltä tai kompromissilta, mutta jos toteutamme sen, huomaamme sen olevan pelkästään vapaus siteistä, jotka sitovat, ja kiinnikkeistä jotka rajoittavat mahdollisuuttamme ruumiillistaa totuus. 
  
Venuksen ja Marsin yhtymä hallitsee helmikuun kahta viime viikkoa. Se muistuttaa meille, että maskuliinisuuden ja feminiinisyyden – vastakohtien jotka luovat kokonaisuuden – liitto ei ole pelkästään tasapainon vertauskuva, vaan elävä ja hengittävä prosessi mikä on kudottu elämämme kankaaseen. Vaikka kohtaamme niiden arkkityyppisen olemuksen suorimmin sukupuolina, emme saa antaa selvien vastakohtien jakaa meitä, sillä ytimessä emme ole miespuolinen tai naispuolinen, jumala tai jumalatar, vaan kummankin alkeminen fuusio ja enemmän: voimakas luova ja tuhoava voima, joista kumpikaan ei ole oikein tai väärin, vaan osa universaalia järjestystä. Siirryttyään juuri Oinaaseen, Mars ja Venus ylittävät 21./22.2. taivaallisen päiväntasaajan pohjoiselle pallonpuoliskolle ja tuovat energiansa päättäväisemmin tietoisuuteemme läsnä olevasta hetkestä, vapauttaen sen menneisyyden siteistä ja koukuista. On aika ajatella uudelleen sukupuolta, purkaa siihen patriarkaalisessa historiassa liitetty merkitys ja miettiä sen roolia, kun astumme Vesimiehen aikaan. Tässä ei anneta vastauksia, ei mitään kovia ja pysyviä sääntöjä, vaan esitetään ainoastaan kysymyksiä ja herätetään epäilyksiä kaatamaan luontainen samaistumisemme perustavanlaatuisimpaan kaksinaisuuteen. Kaikki tämä sen kosmisen muistutuksen rinnalla, ettemme ole sitä, mitä luulemme olevamme, eikä ole kukaan mukaan! 
  
Avoimen mielen säilyttäminen vääjäämättömältä näyttävän edessä on elintärkeää näinä päivinä. Vallitsevan tilan hyväksyminen ja vain niiden muutosten etsiminen, jotka säilyttävät sen, on osa vanhaa maailmaa, mikä on nyt hajoamassa. Nopeasti kehittyvän Vesimiehen ajan vaatima muutos on täysin uusi järjestys. Se räjäyttää ennakkokäsitykset ja ennakkoluulot, haastaa pitkään ylläpidetyt näkemykset oikeasta ja väärästä ja pitää Totuutta isolla T:llä niin kodikkaiden ja tuttujen puolitotuuksien, petosten ja valheiden edessä, että tuskin tiedämme niitä olevan. Ja räjähdys alkaa meistä, meissä, kun sallimme kovettuneen "näin maailma toimii" –kuoren rikkoutua ja paljastaa vastaamattomat kysymykset ja oivaltamattomat totuudet. Kun helmikuu päättyy, meidän täytyy valmistautua tietämään "ei mitään", sillä tästä jumalaisesta tietämättömyydestä löydämme tyhjyyden siunaukset ja kollektiivisen pöydän puhtaaksi pyyhkimisen rikkaan mahdollisuuden. 
  
Sarah Varcas 
  
----------- 

Tammikuun astroraportti

Keskiviikko 7.1.2015 klo 19:34

TAMMIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI via Luxonia avaa näkymät uuteen alkuun, uuteen vuoteen ja sen vahvoihin energiatapahtumiin. Kummasti taasen resonoi omien näkemysten ja oman sydämen kanssa. 

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
30.12.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Älä reagoi, vaan pohdi!

Energiaa rakentuu Vesimieheen tammikuun edetessä, mikä tarjoaa paljon kaivattua mielen kevätsiivousta. Samanaikaisesti Uranuksen ja eteläsolmun liitto muistuttaa meille, että joskus tutuimpia asioita täytyy heittää pois, on kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta siivoamisesta. Ei kannata keskittyä vain niihin asioihin, jotka erottuvat kuin kipeä peukalo ja joille emme ole koskaan löytäneet oikeaa paikkaa. Tässä kuussa meidän täytyy katsoa uusin silmin niitä elämämme puolia, jotka tunnemme parhaiten - ovat ne sitten fyysistä omaisuutta, ajatuksia, tunteita tai kiinnikkeitä - ja jotka eivät ole enää hyödyllisiä ja ovat olemassa puhtaasti siksi, että olemme tottuneet niiden läsnäoloon ja meistä tuntuisi epämiellyttävältä niiden jättämä tila.

Tosiasia on, että tarvitsemme tuota tilaa riippumatta siitä, miten epämukavalta se saattaa ensin tuntua. Uranus eteläsolmulla muistuttaa meille, että meillä kullakin on oma luontainen ainutlaatuisuutemme, millä ruokkia elämäämme, mutta sen sallimisesta säteillä tulee lisääntyvässä määrin vaikeaa, jos ympärillemme jää ulkoisia merkkejä jostain ohimenneestä ja jokin identiteetti, joka oli vain välivaihe, eikä sitä tarkoitettu koskaan lopulliseksi määränpääksi. Tuleva kuukausi tarjoaa tilaisuuden lajitella roskia, joilla olemme ympäröineet itsemme, ja päättää, minkä täytyy jäädä ja minkä mennä.

On kaksi tärkeää kysymystä harkittavana tehdessämme tämän. Jokaisen tavaran, ajatuksen, tavan tai tunteen osalta meidän on kysyttävä: rajoittaako se vai vapauttaa, lisääkö se energiaamme vai vähentää? Ainoastaan tällä on merkitystä ja oppiminen tekemään päätöksiä näiden kahden kysymyksen perusteella, parantaa kovasti kykyämme luoda itsemme ja elämämme uudelleen tämän vuoden edetessä. Joistain asioista on helpompaa päästää irti kuin toisista. Euforia hyvästä siivouksesta mikä raikastaa tilaa ympärillämme, voi olla lyhytaikainen, jos jatkamme roikkumista kiinni elämämme paremmin naamioiduista piirteissä - niissä jotka sekoittuvat kuvaan niin hyvin, että tuskin huomaamme niitä ja niiden viemää tilaa.

Todennäköisimmin ne ovat ajatuksia ja tunteita, jotka ovat olleet maisemissa niin kauan ja tulleet niin luontaiseksi osaksi meitä, että ne ovat vain taivaan kaltainen näkymä - aina paikalla, joten kuljemme usein eteenpäin katsomatta ylös ja huomaamatta sitä. Sanomme itsellemme: "Sellainen minä vain olen", jos elämä tuo sen huomiomme piiriin. "Mikään ei muuta sitä osaa minusta. Ota tai jätä." Tai kenties samaistumme siihen niin voimakkaasti, että ajatus irtipäästämisestä tuntuu kuin käden katkaisemiselta - miksi ihmeessä haluaisimme tehdä sen?! Siis siihen saakka, kun pohdimme noita kysymyksiä - rajoittaako se vai vapauttaa, lisääkö se energiaamme vai vähentää? Avoimet vastaukset voivat paljastaa tarkkaan, miten paljon nämä arvokkaat ajatukset, tunteet ja tavarat ovat pitäneet meitä kahleissa.

Kulkiessamme Vesimiehen alueella ajatustemme on vietävä meidät niin kauas laatikon ulkopuolelle, että siitä tulee pelkästään piste horisontissa. Samaan aikaan mielemme luonne heijastuu meille elämämme joka osassa, vähän kuin prisma joka taittaa ja heijastaa valoa kaikissa taajuuksissa kerralla. Siitä mitä ajattelemme, tulee maailmamme - sen ihmiset, valitsemamme omaisuus, asuinpaikkamme, tekemämme työ, henkilö joka olemme. Kaikkea muokkaa mieli ja suhteemme siihen. Kun energia rakentuu tässä ilmamerkissä, meillä on tilaisuus uudistaa ja raikastaa mielemme maailmaa, mikä vuorostaan raikastaa kaikkea sisällämme ja ympärillämme.

Ottaen huomioon Pluton, Uranuksen ja pohjoissolmun muodostavan jatkuvan t-ristin tässä kuussa, vaikutus itsemme ja elämämme kyseenalaistamisesta tällä tavalla tuntuu syvällisesti, kun alamme tunnistaa, miten syvästi olemme uskoneet mielen valheisiin - leikkien pientä ahdistuksen ja pelon hallitsemiseksi tai roikkuen kiinni hiipuvissa totuuksissa, jotka eivät enää pidä, pelkästään siksi, että ajatus elämisestä niiden poissaolon epävarmuudessa tuntuu liian nihilistiseltä kestettäväksi. Mutta voimme kestää sen ja meidän täytyy, jos meidän on tarkoitus luoda tila, missä uuden siemenet voivat itää vuoden edetessä.

Täysikuu Ravussa 4./5.1. tukee tätä ja antaa tilaisuuden löytää ne voimakkaan luovat energiat, jotka voidaan vapauttaa tällaisella itsensä kyseenalaistamisella. Se valaisee taipumustamme samaistua tiettyihin aspekteihimme ja katsoa mukavasti niiden yli, jotka ovat epäharmoniassa halutun omakuvamme kanssa. Samaan aikaan se kutsuu meitä laajentamaan tuota omakuvaa tavoilla, jotka ovat aiemmin saattaneet tuntua olevan ulottumattomissamme. Se vaatii joitain riskejä, mutta palkitsee ne lisääntyneellä ymmärryksellä siitä, mistä tuo itse muodostuu ja mikä voima meillä on sen muotoon ja luonteeseen.

Uusi kuu Vesimiehessä 20.1. antaa tilaisuuden hyödyntää tämän ymmärryksen ja mahdollistaa näinä "asioihin puuttumispäivinä" saatujen oivallusten konkretisoitumisen muutoksiksi ja uusiksi aluiksi. Voimme alkaa kokea - pelkän uskomisen sijasta - että sen uudelleenmäärittelystä, kuka olemme, voi tulla muutoksen perusta elämässämme ja meidän täytyy valmistautua luopumaan siitä, minkä tiedämme pidättelevän meitä, mutta myös siitä, mistä roikumme kiinni turvallisuuden vuoksi tuntemattoman ja ennustamattoman muutoksen kohdatessa. Jos haluamme asioiden olevan eri tavalla tästä eteenpäin, jos haluamme 2015 olevan vuosi, jolloin ilmennämme kasvu- ja laajentumissitoutumisemme hedelmiä, meidän täytyy olla valmis luopumaan myös niistä asioista, joiden uskoimme varmasti olevan osa tulevaisuuttamme, perusitsemme ydinaspekti.

Tämä kutsu laittaa kaikki alttarille ja katsoa, mitä tapahtuu, on yksi syvällisimmistä haasteista tänä evoluutioaikana, sillä se vie meidät sen "henkisen mukavuusalueemme" ulkopuolelle, missä laajennumme vain niin kauas, kuin turvallisuus ja varmuus antavat myöten. Se korostaa taipumustamme verrata itseämme toisiin, oman potentiaaliemme sijasta. Se korostaa niiden löytämistä, joiden kanssa haluamme harmonisoitua ja joiden kanssa emme ja sitten itsemme muokkaamista sitä vastaavasti, onnistumatta ottamaan huomioon omaa ainutlaatuista polkuamme ja tarvetta olla se, kuka olemme, matkimatta toisten polkua. Hyvin keskeiset totuudet jonkun elämässä voivat olla tarpeettomia omassamme ja meidän täytyy löytää nyt, onko se totta. Todellakin omat totuutemme - hyvin kallisarvoiset tähän saakka - voivat myös osoittautua tyhjiksi käsityksiksi ja merkityksettömiksi sanoiksi niiden nopeasti kehittyvien mahdollisuuksien edessä, jotka odottavat meitä irtipäästämisen jälkeen.

Tässä kuussa sisäiset stressitekijät tarvitsevat paremminkin huomiomme kuin ulkoiset haasteet. Laukaisijasta riippumatta - ulkoinen tai ei - nyt on oleellista seurata, miten reagoimme, jos haluamme siirtyä eteenpäin positiivisessa ja merkityksellisessä suunnassa. Meistä on pudonnut pois paljon viime vuosina, myös vanhoja uskomuksia ja vanhanaikaisia elämistapoja. Nyt meillä on jäljellä sekoitus uusia mahdollisuuksia ja vanhoja tapoja, jotka ovat juurtuneet niin syvälle, että ne tuntuvat yhtä paljon omalta osaltamme kuin sydämenlyönti. Ensimainittujen kukoistamiseksi meidän on otettava jälkimmäiset käsittelyyn.

Teemme tämän hiomalla fokustamme siitä, miten tulkitsemme elämämme tapahtumia, ympärillämme olevien käyttäytymistä ja sitä mutkikkuutta, mitä tulee esiin joka päivä pelkästään olemalla ihminen. Toisten ja ulkoisen maailman ymmärtäminen on hyödyllistä omalla paikallaan, mutta mikään ei voita arvokasta itsetuntemusta, läheisyyttä oman psyyken kanssa, maltillisuutta ja täysivaltaisuutta kaikessa, mitä teemme. Nämä ovat tässä kuussa mietittäviä ominaisuuksia, kun navigoimme tietämme Vesimiehen maailmassa ja raikastamme mieltämme universaalin tiedon vedellä. Riippumatta siitä, miten näkemyksellinen olemme toisista, itsemme tuntemisella on nyt korkein kurssi. Unohda sormella osoittelu, idealisointi, kritiikki tai syyttely. Millään näistä välttämistaktiikoilla ei ole roolia tässä kuussa. Ne vain harhauttavat meidät siitä, millä on merkitystä, keskittämällä huomiomme "tuonne ulospäin", ei "tänne sisäänpäin".

Merkurius pysähtyy alkaakseen perääntyä Vesimiehessä 21.1., mikä tukee viisauden ja oivallusten etsintäämme. Jos olemme kamppailleet sisäänpäin katsomisen kanssa reagoinnin sijasta, tämä kääntyminen ympäri auttaa meitä vaihtamaan fokuksemme sisäänpäin, pohtimaan ennen reagointia. Voimme käyttää parhaiten tämän Merkuriuksen perääntymisen tarkastellaksemme niitä uskomuksia, jotka muokkaavat kokemustamme maailmasta, ja tutkiaksemme, miltä elämä näyttäisi, jos päästäisimme niistä irti. Vaikka tällaisten pohdiskelujen toteuttaminen voi osoittautua mutkikkaammaksi kuin pelkästään eri ajatuksen ajatteleminen, leikittely sillä, mitä voisimme uskoa maailmasta, voi olla juuri se motivaatio, mitä tarvitsemme tunnistaaksemme sen merkittävän potentiaalin, mikä uusilla ajatuksilla on muuttaa maailmaa. Erityisesti jos niitä energisoi sitoutumisemme nähdä uudella tavalla ja vastustaa viettelevää halua livahtaa takaisin vanhoihin mielen uriin, mitkä tuntuvat hyvin tutuilta, samalla kun ryöstävät meitä tulevaisuuden potentiaalin.

Tammikuun viimeisten päivien tullessa kohtaamme ensimaistiaisen seuraavasta merkittävästä asetelmasta, mikä "ryhdistäytyy" tämän vuoden lopussa - Saturnuksen ja Neptunuksen neliö. Mitä tahansa pidämme totena ja miten pyhäksi tahansa hahmotamme tuon totuuden, meidän on valmistauduttava päästämään siitä irti tarvittaessa, sillä perimmiltään kaikki usko on pelkästään mielen asia, mikä häiritsee meitä elämän kokemisessa suoraan koko sen paradoksaalisessa ja hämmentävässä loistossa. Tämän kuukauden painotus mielen ja sen toimintatavan tuntemisen kehittää viisaan pohdiskelun perustaa, mille voimme rakentaa tulevina kuukausina. Kyky irrottautua mielen toiminnasta ja tarkkailla sitä sen sijaan, että antaa sen kalvaa, on suureksi hyödyksi meille tänä vuonna. Tammikuu 2015 antaa runsaasti tilaisuuksia kokea hedelmiä sen tekemisestä.

Sarah Varcas

Kohtalon vuosi?

Keskiviikko 7.1.2015 klo 13:54 - Tähtipolku

KOHTALON VUOSI?

Uuden vuoden kynnyksellä tarkastelin niitä uusia virtauksia, auttajieni ja numeroiden kautta, joita vuosi 2015 mahdollisesti ilmentää. Ihmiskunnan kohtalon  vuodeksi Valon auttajani nimesivät tämän vuoden. Kuulostaa ehkä ukaavalta, mutta energia, mikä hetkeen laskeutui, oli lohdullinen.
Ihmiskunnan kollektiivinen kenttä on hyvin kuormittunut kaikella negatiivisella energialla, mitä yksilöt ja maaplaneetan tapahtumat ovat sinne niin pitkään luoneet. Energian lakien mukaisesti mikään energia ei koskaan katoa, vaan se liikkuu ja muuttaa muotoaan, hakeutuu uusiin kohteisiin, jotka sen laatua vastaavat. 
Kollektiivinen energia on etsimässä purkautumistaan joka tasolla. Auringon aktiivisuuden vauhdittaessa muutosta, voi olla hyvinkin konkreettisella tasolla nähtävissä, mitä me ihmiskuntana ja yksilöinä olemme tähän mennessä luoneet. Kun katsoo meidän tämän hetkistä maailmaamme, sen tapahtumia, jonkinlainen suru valtaa sydäntä. Tilanne on oikeastaan kriittinen joka puolella maailmaa, vaikka miten tahtoisimme siltä ummistaa silmämme ja sydämemme. Pimeys on ollut monien valinta, ja se näyttäytyy yksittäisissä ihmisissä, tapahtumissa, valinnoissa ja sodissa.
Ehkäpä tämä tosiaan on vuosi, jolloin luotu tulee nähtäväksi, ja karman tuulet pyyhkivät maailmaa. Mahdollisuus tasapainoon voi olla vielä olemassa, kunhan kaikki, joka hetki, teemme osamme näissä talkoissa.
Viimeiset vuodet olen yrittänyt tuoda tietoisuuteen sitä, miten tärkeää on huomioida ja puhdistaa omaa värähtelyä. Se on ainut väylä kokonaisenergian/värähtelyn puhdistamiseen. Se työ on edelleen tärkeintä, rehellisesti ja puhtaasti itseään tarkastellen, ja Korkeimman apuun turvaten. 
Se on tämän hetken työtä kaikkeuden lakien mukaisesti. Yhdistymällä, tiivistämällä korkeampaa värähtelyä samalla polulla olevien kanssa, on varmasti nopeampi keino mennä eteenpäin, kuin vetäytyminen yksinäisyyteen. Meitä kaikkia tuupitaan nyt muutokseen toden teolla, Viisas valitsee vapaaehtoisen Valon polun, yhdessä muiden kanssa. Yhdistymisessä on voimaa, joka tukee positiivisia valintoja ja voimistaa omaa Valon suuntaa.

imgres.jpg

Sydämen valoa,voimaa ja yhdistymistä kaikille toivoen tänä vuonna 2015. 

Joulukuun astroa

Keskiviikko 3.12.2014 klo 20:55

JOULUKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
1.12.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Osamme esittäminen planeetan hyväksi

Vuoden viimeistä kuukautta hallitsee toiseksi viimeinen tarkka Uranuksen ja Pluton neliö kuun puolivälissä (14./15.12.). Sen myötä astumme grade finaleen tässä voimakkaassa asetelmassa, mikä on ollut kanssamme vuodesta 2012 saakka ja mikä alkaa lopultakin häipyä ensi vuonna huhtikuun saapuessa. Tämän ajan nopeutuva voima ei ole jättänyt koskettamatta ketään. Monien ihmisten elämä muistuttaa enää vähän sitä, miltä se näytti, ennen kuin nämä kaksi raskaansarjan planeettaa aloitti alkemisen tanssinsa. Mikään ja kukaan ei ole ollut suojassa siltä tuhoavan luovalta armolta, minkä kosmos on loihtinut muutaman viime vuoden ajaksi. Hyvin monilla on ollut haasteena päästää irti, luottaa ja ottaa avosylin vastaan syntyneet muutokset riippumatta siitä, miten järkyttäviltä ne ovat tuntuneet. Katsoa pimeyteen - itsen, toisten ja elämän - ja tunnistaa, että siinä lepäävät syvin viisaus ja kestävimmät totuudet.

Kuluneessa vuodessa on ollut kyse henkilökohtaisen ja kollektiivisen varjon tunnustamisesta, jotta voidaan käsittää, ettei se ole jokin kamala maailma pelättäväksi, torjuttavaksi ja kiellettäväksi, vaan pelkästään toinen osamme vastaanotettavaksi, hyväksyttäväksi ja näin tuotavaksi siihen ehjään kokonaisuuteen, mikä olemme. Tämä vuosi on vaatinut syvintä aitoutta, mihin pystyimme, ja sitten vielä vähän! Se on ollut yhtä lailla julma ja kaunis, tuhoava ja luova samanaikaisesti. Siteeratakseni Joni Eareckson-Tadaa hänen viitatessaan pyörätuoliin, mikä symboloi hänen neliraajahalvaantumistaan 17-vuotiaana, "tämä vuosi on ollut siunaava ruhje ja kamala armo". Ja tämä tuleva kuukausi mikä saattaa sen päätökseen, muistuttaa meille, että vaikkei matka ei-mihinkään lopu koskaan, jotkin haastavimmista ajoista ovat nyt takanamme

Tietysti - kuten hyvin monissa asioissa - asenne on viimeinen tuomari siinä, mistä löydämme itsemme tässä kohtaa. Mitä avoimempi olemme onnistuneet olemaan viimeisten kahden ja puolen vuoden järkytyksille, yllätyksille, mullistuksille ja uudelleenlinjauksille, sitä enemmän voimme alkaa tuntea paineen helpottuvan vähitellen ja energian kevenevän, kun vuosi tulee loppuun. Jos kuitenkin olemme jatkaneet elämämme kosmisen uudelleenjärjestämisen vastustamista ja vastaan taistelemista, huomaamme ehkä olevamme lopen uupunut ja loppuun kulunut ja ihmettelemme, mihin ihmeeseen menemme tästä.

Ei ole kuitenkaan ihme, että valitsemme vastarinnan, silloin kun elämämme kudelma hajoaa kaikkialla ympärillämme. Se näyttää loogiselta. Meidän on taisteltava sen puolesta, millä on merkitystä, ja olla antautumatta voimille, mitkä näyttävät aikovan kuolemaamme. Mutta niin loogiselta kuin se saattaa tuntua ja niin negatiiviselta kuin se ehkä näyttää, meillä on vielä aikaa ottaa avosylin vastaan muutos ja olla taistelematta sitä vastaan, ottaa oma osamme siinä ja olla painimatta lakkaamatta saadaksemme sen loppumaan. Jos voimme tehdä tämän, voimme edelleen vetää voimakkaita transformaatiovoimia elämäämme ja kokea suoraan, että se mikä tuntui kuolemalta, on itse asiassa orastava alku uudelle eloisammalle ja yhdistyneemmälle elämälle, kuin meillä on koskaan ollut.

Tämä kuukausi alkaa tilaisuudella pitää huolta toisistamme ja tunnistaa yhteisen ihmisyytemme haavoittuvuus. Meillä kaikilla on ollut omat henkilökohtaiset taistelumme - omat pelkomme, ahdistuksemme, häpeämme ja surumme. Kukaan ei ole immuuni näille perustavanlaatuisille ihmismaailman haasteille, vaikka joillekin voi olla aivan liian helppoa olettaa, että oma osa on kovempi kuin jonkun toisen. Koko joulukuun ensimmäisen viikon meitä kannustetaan siirtämään sivuun tällaiset näkemykset ja tekemään voitavamme auttaaksemme toisia selviytymään omista vaikeuksistaan ja unohtamaan omat vaikeutemme joksikin aikaa. Mitä enemmän on ihmisiä, jotka voivat sitoutua tekemään tämän, sitä enemmän meidän kaikkien käytettävissä on välittämistä ja myötätuntoa.

Vaikka voi olla suhteellisen helppoa hoitaa toisen tunnehaavoja, kun hän on huolestunut ja etsii tukea, se voi olla paljon vaikeampaa, kun nuo haavat ilmaistaan vihana, aggressiivisuutena tai puolustautumisena. Kun joulukuu pääsee vauhtiin, kannattaa muistaa, että voimme kohdata juuri sellaista käyttäytymistä. Sen tunnistaminen tuskan, pelon, itsearvostuksen puutteen tai halvauttavan epäilyn ilmaisemiseksi, voi auttaa meitä reagoimaan tavoilla, jotka pahentamisen sijasta rauhoittavat konstikasta tilannetta. Ihmispsyyke on uskomattoman monimutkainen ja olemme harvoin niin hiljainen, mitä näytämme olevan! Tämän pitäminen mielessä nyt auttaa meitä pitämään sydämen ja mielen avoimena kohdatessamme jonkun, joka voisi muuten saada meidät sulkemaan ne ja menemään eteenpäin nopeasti.

Mars siirtyy Kauriista Vesimieheen 4.12., mikä elävöittää tympääntynyttä mieltämme ja kannustaa meitä ajattelemaan uusia ajatuksia niiden samojen vanhojen ja väsyneiden ajatusten vatvomisen sijasta, jotka ovat aiemmin merkinneet tiensä harmaiden aivosolujemme läpi. Kyky ajatella eri tavalla on nyt valtava bonus, erityisesti Kaksosten täydenkuun 6.12. korostaessa mielen vanhoja tapoja, joista täytyy päästää irti. On houkuttelevaa ajatella tapoja käyttäytymisenä, mutta suurin osa käyttäytymisestä syntyy jonkinlaisesta ajatusprosessista ja siellä meidän täytyy toteuttaa muutos, ennen kuin voimme todella päästää irti meitä pidättelevistä käyttäytymistavoista.

Tämä täysikuu mikä muodostaa T-ristin Kheironin kanssa - sekä haavoittuneisuuden että parantumisen planeetta - yllyttää meitä arvioimaan rehellisesti, miten tuemme omaa kärsimystämme sallimalla mielen karata kanssamme vanhoja ja tuttuja polkuja pitkin, jotka eivät palvele meitä pitkällä tähtäyksellä. Se voi olla mitä tahansa, menneisyyden vatvomisesta tulevaisuuden levottomaan odotukseen ja negatiiviseen itsekseen puhumiseen. Mitä tahansa mielemme hyödyttömät tavat ovat, tämä on upeaa aikaa nähdä ne sinä, mitä ne ovat, ja päättää antaa niiden hävitä pois, herättämättä niitä jatkuvasti uudelleen. Tämän tekeminen vaatii kurinalaisuutta ja sitoutumista, mutta kun teemme sen, olemme hyvin iloinen ponnistuksestamme. Vapaus valita oma mielentilamme on tämän ponnistuksen palkkio ja jos voimme kehittää tällaisen uuden tavan valmistautuessamme vuoteen 2015, emme pety lopputulokseen!

Jupiter aloittaa 8.12. neljän kuukauden perääntymismatkansa Leijonassa, mikä yhdessä sen kanssa, että Saturnus siirtyy 23.12. Jousimieheen (Jupiterin hallitsema merkki), merkitsee kehitysvaiheen alkua, erityisesti niille joilla on planeettoja Jousimiehessä. Sitä luonnollista elämäniloisuutta mikä tulee Jousimiehen värähtelystä, voivat hillitä tässä tarve kehittää syvällistä havaintotapaa leveän kokemisen rinnalla ja valmius viivyttää tyydytystä kestävämpien palkkioiden hyväksi, sitten kun tietyt ominaisuudet on kehitetty.

Jupiterin perääntyminen Leijonassa tuo meidät kasvotusten egomme ja sen kanssa, mitä teemme sillä. Se esittää kysymyksiä siitä, miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa, halukkuudestamme kyseenalaistaa itsemme, motiivimme, käyttäytymisemme ja sen, käytämmekö persoonallisuuttamme edistämään omia intressejämme vai edistämään parempaa elämänlaatua kaikille, itsemme mukaan luettuna.

Saturnus Jousimiehen merkissä vaatii, että elämme nyt sen totuuden, mitä olemme hiki päässä kaivaneet kuluneet kaksi vuotta sen kulkiessa Skorpionissa. Mitä tahansa löysimmekin tuona aikana itsestämme, toisista ihmisistä ja sitä, miten elämä oikeasti toimii - vastakohtana sille, miten luulemme sen pitävän toimia - tehtävämme seuraavat kolme vuotta on elää tuota totuutta päivittäin. Sallia sen juurtua tietoisuuteen ja seistä sen rinnalla vaikka mikä olisi. Ja kyllä, jos nuo totuudet alkavat muuttaa muotoaan joksikin muuksi, myös muuttaa muotoa niiden kanssa jatkuvassa vilpittömän aitouden tavoittelussa.

Uranuksen ja Pluton neliö joka on tarkka 15.12., nostaa esiin henkisen harhan ja ne verukkeet, joihin se saattaa jatkuvasti kompastuttaa meidät vieläkin. Evoluutio vaatii aikaa - on se sitten 

planet_pluto.jpgfyysistä, mentaalista, tunne- tai henkistä kehitystä. Haluamme sen olevan valmis, mutta kosmoksella on muita ajatuksia. Vaikka jotkut yksilölliset muutokset tapahtuvat silmänräpäyksessä ja tekevät menneisyydestä sellaista, mihin emme voi koskaan palata, niin noiden muutosten täysi maadoittaminen ja kokeminen vaatii aikaa, sitoutumista ja halukkuutta nähdä kaikki puolet siitä, mitä ne paljastavat. Emme tiedä muutoksen todellista luonnetta sen tapahtumahetkestä, vaan sen juurtumisen seuraamuksista elämäämme. Vaikka uusi löytämämme tie voi näyttää kauniilta, emme tiedä sitä varmasti, ennen kuin olemme kulkeneet sen ja nähneet itse. Emme voi myöskään väittää tuntevamme sitä paremmin kuin toiset. Sen tuomitseminen muutaman ensimmäisen metrin perusteella ei kerro mitään siitä, mitä on ensimmäisen kulman takana.

Jos olemme liian nopeasti syleilleet transformaatiota ja julistautuneet uudistuneeksi, elämättä tuota muutosta täysin ennen sitä, tämä asetelma muistuttaa meille, ettei universumi ole täällä toimittamassa meille, mitä satumme haluamaan, silloin kun vaadimme sitä. Sen sijaan olemme osa kollektiiviorganismia, mikä liikkuu ikuisesti eheyteen ja kehittyy joka hetki. Näin emme saavu perille transformoituneena, vaan kuljemme sen läpi uudestaan ja uudestaan, kun elämä jalostaa meitä ja paljastaa meidät syvemmin. Tämä asetelma pitää meidät nöyränä ja varoittaa meitä vahtimaan egoamme. Emme kilpaile pääsystä loppuun eikä kenenkään - paitsi meidän kaikkien - tarvitse voittaa.

Kun aurinko vaihtaa Kauriiseen 21.12., minkä jälkeen seuraa Kauriin uusikuu 22.12., Uranus saa loppuun viiden kuukauden perääntymisensä Oinaassa. On aika päästä asiaan ja siirtyä sanoista tekoihin! Ennen vanhaan sellaisia ulkoplaneettoja kuin Uranus ja Pluto pidettiin puhtaasti sukupolvelle kuuluvina eivätkä ne olleet käytettävissämme yksilöinä, mutta kaikki tämä on nyt muuttumassa. Uranus voi olla niin henkilökohtainen, kuin teemme siitä juuri nyt. Tämä merkitsee, että meistä voi tulla innovatiivinen muutosvoima ja voimme kääntää nurin kaiken, mitä olemme omaksuneet, jonkin täysin uuden ja tuoreen vapauttamisen hyväksi. Voimme tehdä vuodesta 2015 ennenkuulumattoman ja tämä Uranuksen käännös kannustaa meitä siihen. Jos olemme sanoneet, että meidän täytyy tehdä muutos elämässämme, nyt on aika sitoutua ja alkaa toteuttaa sitä. Uranus on puolellamme.

Sisäinen löytämisprosessi on tällä erää ohi. Ulkoisen maailman on aika ottaa kiinni ja meidän täytyy saada se tapahtumaan - odottamatta jonkin ihmeen toimittavan meitä sinne, missä haluamme olla, vaan päättää olla tuo ihme itsellemme ja toisillemme ja päästää maailmaan ennenkuulumaton muutos ja transformaatio, mitä radikaalimpi sen parempi! Kuten aiemmin mainittiin, Saturnus siirtyy Jousimieheen 23.12., mikä merkitsee "pidä kiinni totuudestasi vaikka mikä olisi" -jakson alkua, ja se viimeistelee kosmisen viestin nousta ylös takapuoleltaan ja alkaa tehdä sitä, mitä olemme sanoneet tekevämme!

Pohjoissolmu, Uranus, Kheiron ja Pluto liittävät 26.12. voimat yhteen asetelmassa, mikä jatkuu tammikuun puoliväliin saakka. Näin ollen ne muodostavat sillan vanhasta vuodesta uuteen ja voimme valita, mitä kannamme sen yli ja mitä heitämme "ei enää tarvita matkalla" -kuiluun. Mutta tässä on paikallaan varoitus. Tällä saattaa olla taipumusta lisätä stressiä pelkästään meidän motivoimiseksi ilmaisemaan kantamme, julistamaan "jo riittää" ja päättämään, että elämämme eri tavalla 2015. Hyvä on - jos se tarvitaan meidän saamiseksi muuttumaan, niin olkoon. Mutta voisimme päättää olla tekemättä henkilökohtaista draamaa asioista ja oivaltaa, että tämä planeetta ja kaikki sen asukkaat ovat tällä hetkellä syvällisessä ja voimakkaassa uudistumisprosessissa.

On paljon irtipäästettävää - vanhat tavat ja elintavat jotka haavoittavat Äiti Maata ja sen pinnalla eläviä, kuluneet uskomukset jotka asettavat meidät toisiamme ja luontoa vastaan ja elämäntyylit jotka laittavat henkilökohtaisen tyydytyksen kollektiivisen hyvinvoinnin edelle. Kaikkialla on paljon todisteita merkittävästä muutostarpeesta - yhteiskunnallisesti, poliittisesti, ympäristönhoidollisesti ja henkisesti. Meidän ei tarvitse turvautua siihen, että henkilökohtainen draama herättää meidät. Tämän kollektiivimatkan pitäisi riittää saada meidät saada sitoutumaan, että olemme se transformaatio, mitä vaaditaan elääksemme rauhallisemmin ja vaatien vähemmän maapallolta ja sen asukkailta.

Kun kuukausi loppuu ja vuosi 2014 sen myötä, meillä on tilaisuus katsoa taaksepäin vuotta, missä on ollut ilmiömäisiä muutoksia monille ja äärimmäisen stressaavia ja haastavia aikoja sen tuloksena. Mutta se on myös näyttänyt meille, mitä tarvitsemme kukoistaaksemme tässä kehittyvässä maailmassa ja miten harmonisoimme omat toiveemme kollektiivin toiveiden kanssa, jotta "kaikki voittavat" -tilanne vallitsee. Kuten Pluto ja Uranus ovat muistuttaneet meille tässä kuussa, ei ole määränpäätä, ainoastaan jatkuva muutosprosessi. Kyse on tuon muutoksen suunnasta ja syvyydestä ja siitä, suuntaako se meidät kohti heräämistä vai syvempää unta, kun planeetta jatkaa uuden ajan synnytystuskissa. Tämä vuosi on tarjonnut meille paljon tilaisuuksia harmonisoitua aidon itsemme kanssa ja löytää, kuka olemme egon ja identiteetin ulkoisten merkkien ulkopuolella. Tulevana vuonna voimme soveltaa jokapäiväiseen elämään sen, mitä tämä prosessi on opettanut meille, ja ottaa pois kaikki pidäkkeet ja siirtää kollektiivin tietoisuuskehitystä eheyden sekä syvällisen ja virkistävän uudistumisen suuntaan.

Sarah Varcas

-----------

Marraskuun astroa

Keskiviikko 5.11.2014 klo 15:27

MARRASKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
29.10.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Muutos sisältä ulospäin

Lokakuun raporttini korosti tarvetta kärsivällisyyteen elämänhaasteiden kanssa ja valmiutta tehdä tilaa haavoittuneisuudelle - omallemme ja toisten - ilman pakkoa hypätä oikaisemaan asioita. Tämä myötätuntoinen kärsivällisyys - pitäen turvallista ja hyväksyvää tilaa tuskan kohdatessa ja ollen valmis tunnustamaan ja olemaan kääntymättä pois kärsimyksestä - oli suuri voima viime kuussa ja kaikki ponnistukset olla vaikeiden tunteiden, haastavien olosuhteiden ja omien ja toisten vaikeasti kestettävien piirteiden kanssa alkavat tuottaa tulosta marraskuussa, kun Pluto tekee Uranuksen ja Kheironin kanssa asetelman, mikä jatkuu helmikuuhun 2015. Tämä asetelma osoittaa tien haasteiden läpi. Se kutsuu meitä osallistumaan aktiivisesti niihin alueisiin, joissa kamppailemme nyt elämässämme - kärsivällisen odottamisen aika on ohi - ja tekemään sen sitoutuen koko sydämestämme elämään ne kysymykset, haasteet ja konfliktit, jotka kohtaamme. Mitä auliimpi olemme tekemään tämän, sitä enemmän tunnistamme, miten paljon järjestämme itsellemme vaikeuksia pelkästään olemalla tunnistamatta totuutta, silloin kun näemme sen - on kyse sitten totuudesta itsestämme, toisista ihmisistä tai elämän luonteesta.

Totuus on tämän kuukauden pääteema. Vaikka heräämismatkalla olevilla totuuden erottelukyky on yleistä, totuuden luonne muuttuu nyt ja on poimittavana uusia totuuksia ja perspektiivejä. Jos tunnet henkisen harjoituksesi pettävän sinut tai et ole yhtä inspiroitunut kuin ennen tai jos sinun on kohdattava toistuvia ongelmia elämässäsi ja omia aspektejasi joiden luulit lähteneen jo kauan sitten, ja ihmettelet, oletko muuttunut lainkaan, niin tässä kuussa on lupaus uusista perspektiiveistä ja tilaisuuksista astua elämänvirtaan uuden luottamuksen ja fokuksen kera. Pluto, Kheiron ja Uranus selvittävät polkua eteenpäin tukeakseen niitä, jotka päättävät kulkea sitä. Se ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista ja osa on ylämäkeä, mutta näiden kolmen mahtavan kumppanin kanssa meillä on suuri voima ja viisaus rinnallamme.

Tämä ei kuitenkaan merkitse, että voimme viskata kärsivällisyyden ulos ikkunasta! Tarvitsemme sitä edelleen itseämme ja toisia ihmisiä kohtaan. Ja kenties tärkeintä on kärsivällisyys sitä planeetalla tapahtuvaa tietoisuuden heräämisprosessia kohtaan, mihin jokainen meistä osallistuu joka päivän joka hetki. Saatamme löytää itsemme tässä kuussa hyvin tuttujen olosuhteiden keskeltä, kokemasta hyvin tuttuja reaktioita - mutta tällä kertaa voimme valita helposti uuden tavan toimia ja olla toistamatta vanhoja tapoja ja malleja, mitkä eivät ole vieneet meitä mihinkään nopeasti. Merkittävimpiä muutoksia tänä aikana eivät ole ne, jotka voidaan mitata fyysisesti ja aineellisesti, vaan asenteelliset ja ymmärryksessä tapahtuvat muutokset. Silloin kun voimme nähdä jonkun tutun tilanteen täysin uusin silmin ja tähän saakka piilossa olleet dynamiikat ja totuudet, olemme syvällä transformaatioprosessissa riippumatta siitä, miltä asiat näyttävät ulkoapäin. Olosuhdemuutokset ovat kakun kuorrutus, mutta sisäisillä muutoksilla on todella merkitystä - uudet havaitut totuudet, vanhat irtipäästetyt havaintotavat ja valmius seurata omaa sydäntä riippumatta siitä, miten epäharmoniassa se näyttää olevan kaikkien ympärillä olevien kanssa! Nämä ovat tulevan kuukauden korostuneita muutoksia - sisäinen uudelleenjärjestäytyminen mikä kantaa ulkoista hedelmää aikanaan (näin ollen tarvitaan kärsivällisyyttä!).

Nämä energiat jotka Pluto laukaisee kuun alussa, rakentavat marraskuun ensimmäisen viikon. Saatamme löytää itsemme siksakkaamasta - ylähäällä yhtenä hetkenä ja alhaalla seuraavana. Se on ok. Löydämme jalkamme uudesta maastosta, mikä voi ottaa aikaa. Kun Härän täysikuu 6./7.11. tulee, meillä on riskinä torjua kutsu hypätä katsomaan elämää uusin silmin, pysyä mieluummin paikallaan ja tehdä asiat vanhalla tavalla ... tietysti samalla valittaen, miten elämä ei ole reilua eikä mikään koskaan muutu! Meidän on parasta olla lankeamatta tähän ansaan!

Tulevilla viikolla on monia tilaisuuksia ottaa vastaan merkittäviä muutoksia ymmärryksessä ja kokemisessa. Olisi monumentaalista haaskausta luopua niistä pelkästään väsyneiden haavojen, vanhan tuskan ja turvalliselta näyttävän uhritietoisuuden tuttuuden vuoksi. Riippumatta siitä, miten epäreilulta elämä vaikuttaa ja miten kovasti olemme kamppailleet muuttuaksemme eikä muutosta ole tapahtunut, niin tämä kuukausi tarjoaa lukemattomia tilaisuuksia tehdä asioita eri tavalla, jos olemme valmiita ottamaan vastuun tulevaisuudestamme, silloinkin kun entinen tilanteemme näytti olevan täysin vaikutusvaltamme ulkopuolella.

Merkurius auttaa meitä 8.-11.11., kun se palaa Skorpioniin perääntymismatkaltaan Vaakaan, ylittää äskettäisen auringonpimennyksen (23./24.10.) asteluvun ja kulkee sitten siihen astelukuun, missä se alkoi perääntyä lokakuun alussa. Jos mietit, miten ottaa käyttöön lokakuussa saadut oivallukset, niin Merkurius voi hyvinkin tuoda sinulle informaatiota ja yhteyksiä, joita tarvitset sen tekemiseen. Sen lahjat voivat olla suoraviivaisia - muutama kätevä fakta - tai monimutkaisia - oivallus luonteenpiirteestäsi mitä et ole oikeastaan koskaan ennen nähnyt - mutta mitä tahansa Merkurius tuokin, kiinnitä huomiota, vaikka se näyttäisi merkityksettömältä, koska palojen loksahtaminen paikoilleen tulevina viikkoina asettaa nyt saadun informaation hyödylliseen asiayhteyteen.

Marraskuun parin ensimmäisen viikon voimallinen tausta muodostuu Marsin ja Pluton yhtymästä, mikä huipentuu 10.-12.11. Tämä pahaenteinen on yhdistelmä, millä on melko huono maine ja mikä on usein merkki aggressiivisesta ja pelottavasta käytöksestä, tarpeesta saada oma tahtonsa läpi kustannuksista piittaamatta. Meitä ei kuitenkaan velvoiteta ilmentämään tämän liiton tuhoisampaa puolta. On toinen tapa, eikä vähiten siksi, että uraniaaninen planeetta Kronos on oppositiossa näiden kahden raskaan painon kanssa - pitäen niitä silmällä ja muistuttaen niille (ja meille), että "vahvimman oikeus" on vanha tapa.

Nopeasti kehittyvän Vesimiehen ajan oikea soturi on hengen soturi, joka ilmentää raivokasta myötätuntoa kaikkea elämää kohtaan, on sydämessään eikä päässään ja tuntee aidon voiman sellaiseksi, mikä mahdollistaa totuuden nousta pintaan kuin kupla eikä tukahduta totuutta egoististen valheiden ja autoritaarisen ajattelutavan hyväksi. Mars, Pluto ja Kronos kutsuvat meitä tulemaan nyt henkisiksi sotureiksi, heiluttamaan järkähtämättömän totuuden miekkaa ja käyttämään sitä kovettuneen egon avaamisessa sellaiseksi, mihin voidaan kaataa oivalluksen ja viisauden parantavaa balsamia. Ja ennen kuin päätämme käyttää sitä johonkin toiseen, ne muistuttavat meitä tarkistamaan ensin oman egomme peilistä!

Jos olemme keskittyneet liikaa kaikkiin ympärillämme ja siihen, mitä heidän täytyy tehdä muuttuakseen, on aika katsoa itseämme ja nähdä, mitä oikeasti tapahtuu. Mitä välttelemme itsessämme osoittamalla sormella jotakuta toista? Pluto, Mars ja Kronos laittavat meidät nyt tilille - jokaisen meistä - ja vaativat järkähtämätöntä rehellisyyttä siinä, mitä ja kenet näemme katsoessamme peiliin. Rehellisyyttä mikä palkitaan moninkertaisesti, kun Uranus ja Pluto muodostavat seuraavan kerran tarkan neliönsä joulukuun puolivälissä.

Neptunus pysähtyy 16.11. alkaakseen kulkea eteenpäin ja Kheiron tekee saman 23.11. - kumpikin on perääntynyt viisi kuukautta. Erityisesti ne joilla on planeettoja Kaloissa, alkavat tuntea tämän hienovaraisen muutoksen tulevina viikkoina, mutta hyödymme kaikki tästä suunnanmuutoksesta. Neptunus ja Kheiron Kaloissa - kumpikin vahvoja myötätunto- ja parannusvoimia - ovat paljastaneet muutamana viime kuukautena ne paikat sisällämme, mitkä tarvitsevat lempeintä ja kärsivällisintä huolenpitoa. Prosessi on ollut tuskallinen monille, erityisesti niille joiden on täytynyt kohdata menetyksiä ja murhetta.

Menetykseen, erillisyyteen ja eristäytymiseen liittyvät avoimet haavat voivat tuntua loputtomalta pimeältä tunnelilta, minkä lopussa ei kovin paljon edes kajasta. Niillä jotka ovat olleet juuri tällaisessa tilassa tänä vuonna, valo alkaa häivähtää hyvin lempeästi polun päässä. Eikä lainkaan ennenaikaisesti! Menetyksen pirstomat elämän rikkinäiset palaset alkavat elävöityä, vaikka murhe jatkuisikin. Kukaan meistä ei ole immuuni menetykselle. Se on vääjäämätön osa elämää, mutta muutama viime kuukausi on erityisesti paljastanut sellaisten kokemusten vaikutuksen. Kun Neptunus ja Kheiron alkavat kulkea taas eteenpäin, ne johtavat jokaisen meistä kohti syvempää elämän ja rakkauden arvostamista menetyksen kohdatessa, sen kallisarvoisuuden arvostamista mitä meillä on läsnä olevassa hetkessä ja sitä iloa, mikä on saatavilla, kun voimme olla täysin kiitollinen nyt-hetken siunauksista.

Aurinko siirtyy Jousimieheen 22.11. ja heti perään seuraa uusikuu, joka herättää taas kärsivällisyysaiheen ja sen roolin tietoisuusevoluutiopolulla. Tämä kuu puhuu luontaiselle halullemme "ratkaista" elämä. Jos sitä vuosisatojen taustaa vasten, joiden aikana mieltä on palvottu ja henki on aina vain enemmän sivuutettu, emme pysty keksimään vastausta johonkin ongelmaan, meistä voi alkaa tuntua toivottomalta, tehottomalta ja epäonnistujalta. Kyky käyttää logiikka elämään ja tehdä siitä näin parempi, on ollut standardi, mitä vasten monia asioita on mitattu. Tämä standardi on nyt muuttumassa.

Kulunut logiikka ei puutu peliin nopeasti kehittyvässä astrologisessa Vesimiehen ajassa, mitä hallitsee Uranus, joka ei pystyisi ajattelemaan "laatikossa", vaikka sen henki riippuisi siitä! Meidän täytyy olla avoin nyt uusille tavoille, haasteille jotka vaativat epäloogisia ratkaisuja - toivo epätoivon kohdatessa, rakkaus aggressiivisuuden kohdatessa, viisaus tietämättömyyden kohdatessa ja mikä tärkeintä tälle uudelle kuulle, kärsivällisyyttä kun ei tiedä, mitä hemmettiä tehdä jollekin! Mikään ei hidasta etenemistä nopeammin kuin syvällisemmän ja kestävämmän ratkaisun estäminen nopeammalla ja mukavammalla ratkaisulla. Jos tämä uusikuu siis tuo meille ongelmia, joiden ratkaisemiseen sormemme syyhyvät, meidän on parasta odottaa jonkin aikaa, koska on enemmän löydettävää, ennen kuin ryhdymme toimeen, ja lisää viisautta kerättävänä, ennen kuin siirrymme seuraavaan asiaan!

Ja kerättämän pitää nyt, kun aurinko on Jousimiehessä 21./22.12 saakka ja sen toivottaa tervetulleeksi sinne Merkuriuksen ja Jupiterin neliö, mikä auttaa meitä löytämään sekä mielellä että sydämellä, miten erilainen voisi olla, jos päättäisimme itse elää siinä eri tavalla. Sillä tämä on muutoksen ydinolemus: sisältä ulospäin, mielemme ja sydämemme uudestisynnyttäminen maailman muuttamiseksi - ei toisin päin.

Marraskuun viimeisellä viikolla auringon ja Neptunuksen välinen neliö haastaa meidät taas kerran hyväksymään uusia perspektiivejä ja totuuksia. Emme voi kokea muutosta soveltamalla vanhentuneita totuuksia. Vain ajattomat totuudet voivat todella transformoida ja ennen kuin elämme niitä, olemme ikuisesti jonkun toisen ajatusten vankina siitä, millaista elämän pitäisi olla, vaikka sanommekin niitä nyt omiksemme. Edellytetään uhraamista - sen kuka luulimme olevamme, vanhojen totuuksien jotka on omaksuttu jonkun toisen elämästä ja uskomusten jotka eivät enää pidä vettä nopean evoluutiomuutoksen kohdatessa. Siis kaiken sen uhraamista, mikä on laitettu ydinitsemme päälle vahvistamaan identiteettiä ja antamaan meille substanssia sinne, missä olemme tunteneet itsemme tyhjäksi ja epätäydelliseksi. Kaiken missä olemme roikkuneet kiinni - ensin säästääksemme itsemme tyhjyydeltä, mutta lopulta se pelkästään ankkuroi meidät entiseen itseen, mikä ei ole enää energinen ja elossa.

Kuukauden saamiseksi päätökseen, neljänneskuu Oinaassa 29.11. muistuttaa meille, ettei tällä matkalla ole mitään määränpäätä riippumatta siitä, miten paljon saatamme hahmottaa sellaisen olevan. Se oli vanha tapa: tee tämä ja elät onnellisena elämäsi loppuun saakka, kera menestyksen ja kaiken mistä voisit mitenkään uneksia. Uusi tapa sanoo näin: "Et voi alkuunkaan edes kuvitella, mikä on mahdollista, joten ei kannata yrittää! Pelkästään elä läsnä hetkessä, seuraa vinkkejä ja kuuntele viisautta, mitä elämän hengitys kuiskailee joka päivä." Näin tehden tiedämme, mitä tehdä ja kuka olla ja milloin lopettaa oleminen ja tekeminen ja siirtyä taas eteenpäin. Se vapaus mikä syntyy eläessämme tällä tavalla, paljastaa, että irtipäästäminen ei ollut mikään uhraus, vaan paluu todelliseen itseemme, mikä on ollut koko ajan identiteettikuoremme alla, vahvisti pelkästään sitä, ettei mikään missä roikumme kiinni, ole todellista - vain "nyt" on aito.

Sarah Varcas

Hajanaisia ajatuksia matkalta

Keskiviikko 5.11.2014 klo 15:21

Istumalla alas voi vihdoin saada aikaan sanoja ruudulle.. Todellakin olen ollut kovasti menossa ja tulossa viimeiset viikot. Palattuani kaiken muuttavalta Bosnian matkaltani, on energia kuljettanut aktiivisesti eteenpäin. Muutostuulet ovat tuoneet uusia ihania asiakkaita ja uusia kanssakulkijoitakin elämääni. Kiitollisuus on syvää. 

Monen monta kertaa olen jo mielessäni pyöritellyt sitä, miten kertoisin tuosta matkastani.... Kun jo yhdeksänkymmentäluvun lopulla aloin kokea yhteyttä siihen maahan, niihin energioihin, joita siellä silloin jo avautui, olen siitä saakka kantanut unelmaa vierailla paikan päällä. Vihdoin, huom! 15 vuoden jälkeen! tuo matka toteutui. Ja mitä ihmeellisemmällä tavalla. Ensinnäkin kohtasin oikeat ihmiset, sieluperhettä, joka tuki näkemystäni matkan tärkeydestä. Toiseksi sain informaatiotukea miksi, ja miten matka toteutuisi. 
Matkalle lähti 11 sielun ryhmä. Saimme etukäteisinfoa auttajilta, mutta melkoisen niukasti. Tärkein viesti oli, että menkää paikan päälle, kaikki on valmiina. Myös opas. 

Saavuimme siis Sarajevoon 17.9. ja meille oli varattuna matkan ajaksi pikkubussi, jolla ensin matkasimme vuokraamaamme taloon. Sieltä käsin teimme sitten retkiä Visokoon, missä löydetyt pyramidit, tunnelit ym sijaitsivat. Suuri osa kokonaisuudesta on vieläkin kasvillisuuden peitossa, mutta kaivauksiakin on tehty. Ja ne todistavat omalta osaltaan paikan mahtavuudesta. 
Bosnian luonto yleensäkin vei sydämeni. Upeita vuoria, vihreyttä, jokia ja vanhaa, voimakasta maaperää. Kaiken yllä leijaili kuitenkin vielä sodan jättämä suru, kuin shokkitila, jossa useat ihmiset vielä elävät. Tyhjiä silmiä monella vastaantulijalla. Vain harvoin pikkulapsia, mutta sitäkin enemmän riutuneita vanhuksia.

Ensimmäinen aamu alkoi varhain kohti Visokoa, niin kuin kaikki muutkin aamut koko matkan ajan. Visokoon saavuttuamme oli etukäteisajatuksena ensin etsiä Aurinkopyramidin nimeä kantava kohde. Mutta.. me "eksyimme" ja löysimmekin itsemme tunneleille johtavalta tieltä. Niin moneen maailman pyramidikokonaisuuteen liittyy aina suuri maanalainen tunneliverkosto, ja niin myös Bosniassa.
Saavuttuamme paikalla, kohtasimme oikean oppaan, joka meille oli etukäteen luvattu! Tämä mies oli pikkupoikana jo löytänyt tunnelit ja oli siitä lähtien omistanut elämänsä pyramideille.

Tunneleista tulikin matkamme tärkeimpiä kohteita ja vierailimme niissä meditoimassa melkein joka päivä. Ensi kosketus minulle oli järisyttävä. Lähes alkumetreillä oma tietoisuuteni muuttui rajulla tavalla. Sain vastaanottaa valtavan määrän infoa ko paikasta, omista menneistä elämistäni sekä yhteydestäni ryhmän toiseen sieluystävään, Olimme yhdessä olleet paikalla jo kaiken luomisen aikaan. Sama info tuli myös siltä suunnalta.
Sama voimakas informaatiotulva jatkui koko matkan ajan, ja lähes joka kohteessa. 
Aurinkopyramidillekin pääsimme aikanaan, mutta yksimielisesti koimme sen energian hyvin vähäiseksi. Kuun pyramidille kiipesimme helteisenä päivänä, ja energia oli siellä voimallisempi ja puhtaampi. 

Tunneleiden lisäksi saimme opastuksen paikkaan, jota siellä kutsutaan Tumulukseksi. Opas kertoi sen olevan vanha hautapaikka, mutta erityislaatuinen energialtaan. Kiipesimme sinnekin kauniina päivänä, ja voimakas energialataus valtasi minut välittömästi. Sain informaatiota ettei kysymyksessä suinkaan ole hautapaikka vaan jonkinlainen yhteys/linkki Äiti Maan ja muiden ulottuvuuksien/maailmojen välillä. Sisäkuva paikasta oli huikea, vaikkakaan en sitä kovin tarkasti osannut jälkeen päin kuvailla. Tärkein tieto oli kuitenkin se, että tämän kokonaisuuden on ollut aikoinaan (Hyperborean aikaan..?) luomassa yhdeksän eri maailmaa. Kahdeksasta eri tähtijärjestelmästä oli saapunut pareittain tietoisuuksia tähän luomistyöhön. Ja tuo yhdeksäs maailma oli Äiti Maa. Ystäni vahvisti tuon sanoman kertoen, että paikka oli ollut informaatiokeskus. 

Tällä hetkellä kannan edelleen purkamatonta tietoa/tiedostoa itsessäni, mutta sen sanoiksi muuttamisen aika vielä tulee.  Mitä sillä tiedolla sitten teemme, jää nähtäväksi. Tärkein tieto itselleni oli oma historia, polku maan päällä. Ja todellakin melkoisen pitkä matka tälläkin planeetalla. Monia ihania tehtäviä, vihkimyksiä, nousuja ja laskuja, tietoisuuden kehittämistä ja suurta kaipuuta kotiin! 

Auringon nousun aikaan olimme joka aamu tietyssä paikassa, valmiina toimimaan kanavana, työkaluna. Ohjasimme energivirtoja, annoimme korkeiden värähtelyiden kulkea kauttamme ohjauksen mukaisesti. Loppupäivä oli sitten tutkimisen ja seikkailun aikaa. Ja päivittäisen pitsan! Kasvissyöjinä ei ollut kovin paljon valinnanvaraa, sillä parastaan tarjoavat paikat olivat lihan syöjille. Me jouduimme iloisesti tyytymään kasvispitsoihin, jotka todella olivat mehukkaita! 
Seitsemän päivää teimme energiatyötä, vastaanotimme tietoa, vaelsimme, meditoimme ja nauroimme ja nautimme bosnia_110.jpgpaljon. Unelmamatka vailla vertaa.

Matka jatkuu edelleen, ja tie kulkee nyt henkisen perhee kanssa saman katon alle. Muuttoauto vie marraskuussa Suvisaaristoon, omaan saareen, jossa tämä ihana ja arvokas työ jatkuu. Sitä ennen on jälleen kerran luopumista, irtipäästämistä, jäähyväisiä ja kyyneleitäkin. Mutta kun omiin rukouksiini vastataan näin selkeästi, on uskallettava, ja on rohkeasti astuttava tuntemattomaan uuteen. Rakkaudella ja luottamuksella.bosnia_103.jpgbosnia_097.jpgbosnia_086.jpg

OSUVAA AJATUSTA SYYSKUUSTA.

Torstai 4.9.2014 klo 14:48

TÄSSÄ OSUVAA AJATUSTA SYYSKUUSTA. Resonoi hyvin kaiken sen kanssa, mitä omassa elämässä on ollut meneillään viimeiset 6kuukautta. Syyspäivän tasaus 0n tänä syksynä 23.9. ja sen pyörre on jo eetterissä. Jälleen siis aika valmistautua, puhdistua ja kohota omaan valoon ja todelliseen olemukseen. images3.jpg

SYYSKUUN ASTROENERGIARAPORTTI
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
1.9.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Ajat muuttuvat
 
Sen voimakkaan paineen (sekä positiivisen että negatiivisen) jälkeen mitä monet ovat kokeneet elokuussa, syyskuu tulee helpotuksena! Se antaa eräänlaisen tauon, minkä aikana voimme tasata hengityksemme, ottaa vähän vapaata ja asettua uuteen "normaaliimme". Viime aikaista energiateemaa voi parhaiten luonnehtia "torjutun paluuksi". Tällä freudilaisella termillä tarkoitetaan sellaisten tukahdutettujen ajatusten, tunteiden ja muistojen ilmestymistä tietoisuuteen, joiden olemme ehkä uskoneet jo olevan ohi ja valmiita. Tällainen prosessi tapahtuu usein intensiivisinä muutosaikoina, suurelta osin koska piilotajuntamme vehkeilee estääkseen meitä muuttumista perustavanlaatuisella ja elämää muuttavalla tavalla. 
 
Sellaisena aikana minkä olemme käyneet läpi muutaman viime kuukauden aikana, portit piilotajuntaan heilahtavat auki ja kaikki tukahdutetut pelot, kielletyt tunteet ja sivuutetut halut räjähtävät ulos ja hyökkäävät aistiemme kimppuun ja tekevät parhaansa estääkseen meitä astumasta ulos mukavuusalueeltamme. Juuri kun luulimme käsitelleemme itsearvostuksen puutteen, pam! ja itseviha nostaa rumaa päätään tavalla, millaista emme ole kohdanneet pitkään aikaan. Juuri kun luulimme, että masennus minkä kanssa kamppailimme pitkään, oli parantunut, siinä se on taas ja tunkee joka nurkkaan raskaan ja painostavan olemuksensa. Juuri kun luulimme, että olimme saaneet todella otteen "tästä myötätuntojutusta", emme kestä olla samassa huoneessa kenenkään kanssa siitä pelosta, että revimme heiltä pään irti! Voimme päätyä tuntemaan, että mikään ei ole muuttunut, ja olemme sama ihminen kuin vuosi, kaksi, 10 tai 20 vuotta sitten!!
 
Kolikon toinen puoli ovat nopeat muutokset, joita on monilla tapahtunut parina viime kuukautena. Positiivinen kehitys on ollut runsasta joidenkin ihmisten elämässä, mutta tämäkään ei tule ilman stressiä! Suuri muutos tulee usein ilman takuita. Tiedämme, mitä meidän täytyy tehdä ja tuo tekeminen on nyt vääjäämätöntä, muttemme tiedä, mikä lopputulos on – tiedämme vain, ettemme voi jäädä siihen, missä olemme. Teemme luottamushypyn ja toivomme parasta. Mistä tahansa löydämme itsemme tällä kokemusasteikolla, syyskuu tarjoaa tilaisuuden prosessoida syvemmin kaikkea, mitä on tapahtunut viime viikkoina, ja tulla kotiin omaan itseemme kaiken tämän muutoksen keskellä.
 
Skorpionissa olevan Saturnuksen ja Vaa'assa olevan pohjoissolmun välinen liitto antaa energiataustan koko syyskuun ajalle. Se kannustaa meitä myöntämään varjoitsemme aspektit, mitkä ovat ehkä aiheuttaneet huolta, ja sallimaan niiden näyttää meille, missä ja miten niiden on mukauduttava harmonisoituakseen elämänvirran kanssa tänä aikana. Varjon ongelmana on, että sallimme sen eristää meidät ja saada meidät häpeämään hiljaiseksi. Siksi tukahdutamme sen ja kiellämme ne ajatukset ja tunteet, jotka aiheuttavat meille hyvin paljon tyrmistystä. Vihaa, epätoivoa, kiukkua, kateutta, mustasukkaisuutta, torjumisen ja arvottomuuden tunteita – kaikkia näitä ja muuta – voidaan heittää piilotajuntaan, jotta päivätietoisuutemme voidaan pitää vapaana tällaisista hankalista tunteista. Prosessi näyttää siistiltä ja tehokkaalta, mutta käytännössä se ei toimi kovin hyvin. Se energia mitä käytetään yritykseen pitää kaikki piilossa – vaikkakin tiedostamatta – ei ole käytössä omaan hyvinvointiimme. Se on kuin sähkölaitteen jättämistä päälle käyttämään virtaa, kun emme tarvitse sitä. Se on kallista ja tarpeetonta. Energia on arvokasta. Sitä tarvitsee kunnioittaa!
 
Piilotajunnassa on hassuinta, että meillä kaikilla on se ja enimmäkseen sen sisältö on sama kuin kaikilla muilla. Yksityiskohdat voivat vähän vaihdella, mutta periaatteessa se on sitä tavallista viha-, himo-, kateus-, pelko ja plaa, plaa, plaa suota. Piilotamme sen, mikä meille kaikille on yhteistä, mutta jotenkin jossain matkan varrella olemme omaksuneet sen uskomuksen, että ainoastaan meillä on näitä tunteita ja meidän täytyy todellakin varmistaa, ettei kukaan saa tietää – muuten tulee kaikenlaisia vaikeuksia!! Näin estämme kollektiivisesti ketään myöntämästä ja varmistamme, ettei kukaan osoita, mitä oikeasti tapahtuu ihmispsyykessä.
 
Miksi sanon kaiken tämän? Koska syyskuu on upea kuukausi sen normalisointiin, mikä meille kaikille on yhteistä, sen hyväksymiseen ilman hössötystä tai fanfaareja, että meillä kaikilla on näitä kummallisia ja joskus hankalia taipumuksia ja se on vain osa ihmisyyttä – ei mikään kammottava poikkeus, mikä vain meillä on taakkana. Vihaa, mustasukkaisuutta, masennusta, epätoivoa, väkivaltaisia mielihaluja, himoa – mitä tahansa se onkin, mitä emme myönnä – ja voimme olla vakuuttuneita, että on tuhansia, jotka eivät myönnä samoja asioita!! Se tekee meistä ihmisen, ilmiselvästi! Meidän ei tarvitse tehdä siitä valtavaa draamaa, valittaen ja hakaten rintaamme. Pelkästään sen hyväksyminen, että kaikki tämä sotku tulee ihmisyyden kera, voi puhdistaa pois kokonaisen kuorman tuskaa ja stressiä siinä paikassa! Syyskuu voi olla kuukausi "tulla piilotajunnan kaapista" ja jos saamme sen toimimaan, tunnemme olevamme merkittävästi rennompi kaiken lopuksi!
 
Kuukauden ensimmäisen viikon jälkeen, jonka aikana voimme asettua pienidraamaiselle "näin se vain on" –alueelle, täysikuu Kaloissa (suom. huom. 9.9. klo 3.39) on yhtymässä Kheironin kanssa. Tämä on voimakkaan parantava kuu, mutta sen mukana voi tulla poikkeuksellista herkkyyttä pariksi päiväksi kummallakin puolella. Varmista aikatauluusi vapaata aikaa ja vältä stressaavia ympäristöjä ja toimintoja, jos mahdollista. Kun täysikuu valaisee Kheironin, on valtava parannusvoima "ladattavana", mutta kun parantuminen tuo meidät takaisin eheyden tilaan, aiemmin ylläpidetystä epätasapainosta voi tulla erityisen selvää joksikin aikaa. Jos näin on, voi olla hyödyllistä muistaa, että energia on pelkästään energiaa – ei hyvää eikä pahaa, vain neutraalia – joten mikä tahansa meitä vaivaakin, se voidaan muuntaa joksikin parantavaksi, jos sallimme sen. Jos kuitenkin samaistumme liian voimakkaasti tuskaan ja ahdistukseen, kiinteytämme sen ja luomme energiarakenteita, jotka ovat paljon vaikeampia muuntaa ja vaihtaa.
 
Tämä täysikuu puhuu parantumisesta, mitä tarvitaan vaikeiden tunteiden aiemman välttämisen vuoksi. Se pyrkii korjaamaan sitä epätasapainoa, minkä kieltäminen on aikaansaanut. Se pyytää meitä tuntemaan täysin sen, mitä nyt nousee – vaikka uskoisimme kuinka paljon, että sen tekeminen pakahduttaa meidät. Ei pakahduta. Ja salliessamme tunteiden kokemisen täysin ja tuomitsematta, kutsumme parannusta elämäämme ja sallimme energiakenttämme tasapainottua ja harmonisoitua uudestaan. Tämä on aikaa tarkkailla ajatuksiamme kiintymättömänä ja kieltäytyä uskomasta, mitä ne kertovat meille meistä. Me emme ole yhtä kuin ajatuksemme tai tunteemme, vaan jotain täysin pysyvämpää ja itsenäisempää, mikä on niiden alla. Olemme se läsnäolo/olemus, mikä voi tarkkailla ajatusten ja tunteiden tulevan ja menevän, elämänvoima mikä humisee lempeästi kaiken draaman, intohimon, epätoivon, ilon ja raivon alla. Tämä täysikuu kutsuu meitä samaistumaan siihen, ei ohikiitävään mielen sisältöön, ja tuntemaan itsemme jonakin täysin läsnä olevampana ja elämää sykkivämpänä. 
 
Muutama päivä täysikuun jälkeen Mars siirtyy Jousimieheen (13./14.9.) ja tarjoaa kohotusta ja positiivista energiaa antamaan voimaa matkallemme. Tämä Marsin siirtyminen tulee inspiraation ja motivaation kera. Täydenkuun parantaminen voi nyt tulla todella tunnetuksi, kun siirrymme eteenpäin lisääntyvässä määrin niiden vanhojen energioiden rasittamatta, mitkä rajoittavat meitä ja määrittelevät meidät tavalla, mikä ei enää sovi siihen, kuka olemme. Mars jää Jousimieheen lokakuun loppuun saakka, joten on tässä hyödyllinen liittolainen, joka voi auttaa meitä säilyttämään optimistisuuden alakuloisena aikana ja keskittymään tavoitteeseen, silloin kun siihen pääseminen näyttää vaivalloiselta taistelulta. 
 
Syyskuun 16. päivä tulee lisätukea Uranuksen, Kheironin ja Jupiterin liitosta, mikä jatkuu lokakuun alkuun. Tässä on ehdottomasti ilmassa vapautta, jos päätämme vaatia sen. Mutta sen on oltava valinta ja meidän on sitouduttava viemään loppuun tuo valinta, silloinkin kun menosta tulee vaikeaa! Tämä ei ole ilmaista vapautta. Tämä vapaus tulee turvallisuuden, varmuuden ja ennustettavuuden kustannuksella. Se haastaa oletuksemme ja katkaisee kahleet, joita ehkä mieluummin pidämme nyt – kiitos vaan kovasti! Mutta jos voimme sallia noiden kahleiden katkaisemisen ja luottaa siihen, että sen tekemällä voi ilmestyä jotain suurempaa elämäämme, syyskuun viimeiset kaksi viikkoa näkevät meidän tekevän pohjatyötä kahdelle lokakuun pimennykselle, joista ensimmäinen (kuunpimennys 8.10.) iskee erityisen vapauttavasti! (Lisää siitä ensi kerralla …)
 
Pluto pysähtyy 22.9. Kauriissa alkaakseen kulkea suoraan. Perääntyessään huhtikuun puolivälistä saakka se on paljastanut pimeitä ja tuskallisia paikkoja henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti. Voima-, valta-, kosto-, katkeruus- ja vihakysymykset ovat rehottaneet niiden vahvistumisen rinnalla, jotka ovat valmiita katsomaan sellaista kärsimystä silmiin ja menemään siitä läpi selkeyteen ja vapauteen. Pluton täyskäännös tässä kuussa lisää painoa varjon normalisoimisteemaan, jotta voimme kaikki myöntää sen. Ei ole tarvetta hävetä tai pelätä, jos olemme valmistautuneet myöntämään sen, työskentelemään sen kanssa tietoisesti ja tutustumaan omaan psyykeemme syvemmällä ja äärettömästi intiimimmällä tasolla. Monet meistä etsivät läheisyyttä toisten kanssa, erityisesti tuon "erityisen ihmisen" kanssa, mutta kaihdamme ensin läheisyyttä itsemme kanssa. Taivas kutsuu meitä tässä kuussa ennen kaikkea "itseläheisyyteen" – halukkuuteen luopua häpeästä ja hyväksyä kaikki, mitä olemme, ja kaikki mitä meillä on jaettavana toisten kanssa. 
 
Uusikuu Vaa'an toisessa asteessa 24.9. on merkki pimennyskauden alkamisesta, mikä jatkuu lokakuun loppuun saakka. Tämän asteen saabinen symboli merkitsee "valotaajuuden lisääntymistä, värähtelyparannusta", mikä asettaa näyttämön lokakuun pimennyksille ja antaa selkeän ja yksiselitteisen osoituksen niiden potentiaalista! On erittäin kannustavaa nähdä tämän eläinradan asteen painottuvan nyt, tämän kuukauden teemojen jälkeen. Aah, hyväksynnän voima valaistumiseen ja valaisemiseen! Tämä uusikuu tekee juuri tämän ja havainnollistaa, missä kaikki tämä haastava sisäinen työ on ollut apuna.
 
Kuukausi päättyy auringon ja Neptunuksen ollessa kvinkunssissa 26.-30.9., mikä yhdistää jumalaisen tahdon henkilökohtaisen tahtomme kanssa. Tämä yhteys ei tule ilman haasteita, koska voimme havaita karusti, missä tarkkaan ottaen olemme haluton antautumaan korkeammalle ymmärrykselle ja pidämme henkilökohtaista perspektiiviämme parempana vielä vähän pidempään! Ei huolta: voimme mennä vain niin pitkälle, kuin voimme mennä, ja jos meidän on pysyttävä siinä, missä olemme, sekin on ok. Pimennyskausi tulee aina pysähdysten ja liikkeellelähtöjen kera, ja jos tämä on pysähdys, liikkeellelähtö seuraa sitä, ennen kuin tiedämmekään! Mitä tahansa huomaamme tulevan kuun lopussa, voimme olla varma yhdestä asiasta: ajat muuttuvat ja me niiden mukana.
 
Sarah Varcas 
 

Ekokuun astroa

Tiistai 5.8.2014 klo 10:15

Elokuu on tähän mennessä tuonut hurjasti lisää tietoisena olemista, ohjauksen kuuntelua, sekä kulkemista sinne, missä kulloinkin kuuluu olla. Tämä aamun energia oli nosteista ja uudella tavalla lohduttavaa.. Virrassa soljuminen on tärkeää ja sille tulisikin antaa tilaa sydämen ohjauksen avulla. Olen hetkessä, katson, kuulen ja aistin Valon kanssa. 

Tässä lempiastrologini elokuun viestiä.

145635.jpg

ELOKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
30.7.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Superkuu, superkuukausi!

Kuukausi alkaa vesimerkkien suurkolmiolla, minkä muodostavat Venus, Kheiron ja Saturnus, ja Jupiterin ja Marsin neliöllä. Tässä on vaarana ylitehdä asioita tunteellisesti. Voimme astua kuukauteen herkkyys pinnassa ja käyden sisäistä dialogia, mikä menee jotenkin näin: "Jos en saavuta kaikkia tavoitteitani tämän kuun loppuun mennessä, ei ole toivoa, joten on aika tehdä kaikkensa antamatta minkään seistä tielläni, vaikka tulisi kuinka rankaksi." Jollain tasolla se on ihailtavaa sisäistä dialogia. Sitoutuminen ja suorastaan pirullinen päättäväisyys voivat viedä meidät pitkälle tässä maailmassa. Mutta tällä hetkellä on viisasta kuunnella tällaisia sisäisiä saneluja epäluuloisesti ja muistaa, että perimmiltään universumi - emme me - on vastuussa etenemisestä ja tiukat odotukset itsestämme, toisista ihmisistä tai elämästä voi olla pettymyksen ja turhautumisen resepti. Varmista, että hellität vähän, jos tällainen monologi pyörii mielessäsi elokuun alkaessa, ja muista, että on kokonainen kuukausi edessä ja aivan vilpittömästi sanottuna, mitä tahansa voi tapahtua!

Ensimmäiselle viikolle on luonteenomaista tämä herkkyyden ja sisäisen draivin yhdistelmä, mistä voi tulla jotain marttyyrimaista, jos sallimme sen. Mutta kun tulee 4.8., Neptunus alkaa ojentaa auttavan kätensä muistuttaen meille, että joskus etenemme parhaiten, kun otamme jalan pois kaasulta ja sallimme vauhdin viedä meitä vähän eteenpäin. Meidän ei aina tarvitse ajaa kovaa riippumatta siitä, mitä sisäinen kriitikkomme sanoo etenemisestämme tähän mennessä. Tämä on testi! Luotammeko riittävästi elämään, että pääsemme sinne, missä meidän täytyy olla (vaikkei se olisikaan siellä, mihin ajattelemme, että meidän pitäisi päätyä!) vai uskommeko edelleen, että tiedämme paremmin ja meidän pitäisi piirtää kartta ja suunnitella matka hetki hetkeltä? Jos käytämme elokuun ensimmäisen viikon vastataksemme tähän kysymykseen rehellisesti, olemme valmistautuneita superkuuhun 10.8., mikä voi paljastaa meille, missä kohtaa meidän täytyy hyväksyä tilanne eikä muuttua ja päästää irti eikä roikkua kiinni.

Ennen tätä - alkaen 7.8. ja jatkuen täydenkuun toiselle puolelle - meillä on tilaisuus ottaa vastaan se viisaus, että tiedämme eron "virran työntämisen" ja sen mukana kulkemisen välillä. Ensin mainittu voi olla houkuttelevaa nyt, mutta jälkimmäistä ehdottomasti vaaditaan! Se ei merkitse, että meidän täytyy alistua epämieluisaan ja ei-houkuttelevaan kohtaloon. Eikä se merkitse, ettemme voi ryhtyä toimiin tavoitteidemme edistämiseksi. Se merkitsee, että kun kohtaamme esteitä kerta toisensa jälkeen ja hakkaamme päätämme näkymättömään tiiliseinään, mikä näyttää vanginneen meidät, niin mitä nopeammin otamme vaarin ja hellitämme, sitä parempi. Eikä tämän tajuaminen ole ollut koskaan tärkeämpää kuin nyt, sillä näitä tiiliseiniä on syystä eikä ole tarkoitus murskata niitä ajattelematta toista kertaa! Ne muistuttavat meille, että on rakennettava edelleen perustaa hankkimalla taitoja, kehittämällä viisautta tai hankkimalla vielä tarvittavaa informaatiota, ennen kuin siirrytään eteenpäin oikeaan suuntaan.

Tämä tuo meidät Vesimiehen täysikuuhun 10.8. Tämä on vuoden 2014 SE superkuu ja sitä pitää kunnioittaa! Kyllä, tiedän, että muitakin kuita on nimitetty "supereiksi" tänä vuonna, muttei minun toimestani! TÄMÄ on merkille pantava superkuu. Auringon ollessa asteen päässä Mustasta kuusta, Lilithistä, tämä kuu muistuttaa meille, että harmonisoitumatta tämän universumin voimien kanssa, mitkä ovat paljon suuremmat ja voimakkaammat kuin pikkuruinen ihmismielemme voi koskaan kuvitella, emme voi saavuttaa, mitä tarvitsee saavuttaa Vesimiehen ajan synnyttämiseksi turvallisesti ja vahingoittumattomana. Astrologiset aikakaudet ovat valtavia asioita. Jokainen kestää noin pari tuhatta vuotta ja on paljon väittelyä siitä, mikä itse asiassa aloittaa uuden aikakauden. Miten tahansa se nähdäänkin, voimme kaikki kuitenkin olla samaa mieltä siitä, että seuraava on Vesimiehen aika eikä nyt mikään ole tärkeämpää kuin tietoisuutemme nostaminen kohdataksemme uuden aikakauden syvällisen viisauden ja näkemyksen paikasta. Eikä koskaan ole liian aikaista aloittaa sellaista projektia!

Kirjoitan lisää tästä täysikuusta, kun se aika tulee, mutta riittää kun sanotaan, että se antaa upean tilaisuuden tehdä muutos ja päästää irti vanhoista tavoista, peloista ja olosuhteista, jotka ovat estäneet meitä tekemästä se aiemmin. Meidän ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea kerralla yhdessä yössä! Tämän kuun energiat vahvistavat sitoutumistamme ja voimaamme pysyä raiteilla. Sen ei ole tarkoitus saada kaikkea tapahtumaan silmänräpäyksessä. Kun sitoudumme uuteen ja aidompaan elämään, tämä kuu voi paljastaa meille nykyolosuhteidemme puolista, joista ei voi vapautua, vaan ne on otettava avosylin vastaan, hyväksyttävä ja niitä on rakastettava, jotta totuudenetsintämme toteutuisi. Se ei tapahdu taikasauvan heilautuksena, vaan täysin uutena työkalupakkina, minkä voimme avata löytääksemme tarvitsemaamme lisävahvuutta, tuota syvällisempää näkemystä, mikä varmistaa ymmärryksemme, ja tuota lisäinformaatiota, mitä tarvitaan palapelin ratkaisemiseksi. Oivallukset, informaatio, ihmiset ja kokemukset joita tulee luoksemme tämän kuun myötä, ovat merkittäviä ja meidän olisi viisasta olla ylenkatsomatta niitä!

Ja kun emme ylenkatso, auringon ja kuun pohjoissolmun välinen sekstiili superkuuta seuraavalla viikolla sallii meidän saada eniten irti sen potentiaalista. Se vaatii halukkuutta ottaa vastaan uusi näkökulma, mikä syntyy Vesimiehen täysikuun valaisemasta tuoreesta perspektiivistä. Tämän aspektin läheisyys täysikuuhun vaatii meiltä nopeaa sopeutumista, mutta mitä nopeammin voimme tehdä sen - sivuuttaen, miten aiemmin näimme asiat uuden perspektiivimme hyväksi - sitä enemmän saamme tämän kovasti kaivatun muutoksen hyötyjä. Jotkut saattavat väistämättä kamppailla tämän muutoksen kanssa ja ne joiden odotimme menevän virran mukana, saattavat kamppailla eniten (mukaan luettuna me itse!) Mutta perimmiltään tämä aika tukee meitä päästämään irti itsepintaiset tavat ja suoraan sanottuna epäkypsät vaatimukset, että elämä tekee, mitä me haluamme - sen vakaamman tunnistamisen hyväksi, että elämällä saattaa olla meille suunnitelmia, mitä ei vielä ymmärretä, ja se minkä hahmotamme rajaksi ja huonoksi tuuriksi, voi olla portaali, minkä läpi meidän on kuljettava voidaksemme vapauttaa sen.

Kuukauden kaksi viimeistä viikkoa antaa meille lukuisia tilaisuuksia tutkia, mitä näiden muutosten tekeminen merkitsee meille jokapäiväisessä elämässämme. Ne puhuvat kahden vastakkaiselta näyttävän voiman toiminnasta, mitkä luonteensa mukaisesti vaativat meitä astumaan esiin koko rohkeudellamme ja päättäväisyydellämme, tehdäksemme asiat eri tavalla ja toteuttaaksemme kummankin potentiaalin. Toinen mikä syntyy siitä Uranuksen, Kheironin ja Saturnuksen liitosta, mikä on ollut maisemissa kesäkuusta lähtien, suuntaa meitä kohti parantamista, mitä tarvitaan aina syvällisempien ja aidompien totuuksien vastaanottamiseksi. Ja toinen mikä syntyy Merkuriuksen, Jupiterin ja Neptunuksen liitosta, vaatii meitä kohtaamaan sen haasteen, minkä se esittää egollemme, joka on taipuvainen hyväksymään vain ne totuudet, meille sopivat meille ja saavat olomme tuntumaan hyvältä ja elämää kontrolloivalta. Tällä kertaa meillä ei ole kontrollia - ainakaan egomme haluamalla tavalla! Tämä on puhdistamisen ja irtipäästämisen aikaa ja se mistä päästämme irti, voi aiheuttaa tuskaa lähtiessään. Ehkä roikumme mieluummin kiinni, koska olemme samaistuneet juuri siihen asiaan, mistä on päästettävä irti. Tällaisella hetkellä kohtaamme egon vaikutuksen jumaluuden ääretöntä taustaa vasten, mikä vaatii täydellistä luottamusta.

Tässä kuussa meitä kutsutaan tunkeutumaan totuuteen uskomuksistamme ja henkilökohtaisista oppijärjestelmistämme riippumatta siitä, miten oikeilta ne ovat tuntuneet tai miten monet ihmiset jakavat ne. Emme voi astua Vesimiehen aikaan kuormitettuna uskomuksilla, jotka painavat meitä alas ja rajoittavat potentiaaliamme. Ja myös selvimmin henkiset ja nykyaikaiset uskomukset voivat tehdä tämän, jos olemme omaksuneet ne egomme tyynnyttämiseksi. Perimmiltään uskomukset, oppijärjestelmät, evoluutiomallit sekä nimikkeet joita sovellamme itseemme ja toisiin, eivät ole välttämättömiä kehittyvässä ajassa, mikä vaatii meitä vain olemaan läsnä hetkessä, yhdistymään koko elämän kanssa, kun se pyörii ympärillämme ja lävitsemme, ja toimimaan suurempaa hyvää kunnioittaen. Jollain tasolla tämän on äärettömän yksinkertaista ja kuitenkin toisella niin syvällisen monimutkaista, ettei mieli pysty tajuamaan sitä koskaan, vaikka kuinka yrittäisi.

Uusikuu on 25.8. Neitsyen kolmannessa asteessa - asteessa mikä liittyy enkeliulottuvuuksiin. Riippumatta siitä, miten hahmotat enkelit - fyysisenä todellisuutena, vertauskuvana vai satuna - tämä kuu puhuu suojelusta ja tuesta, mikä on meidän kaikkien ulottuvilla. Tämä kuukausi on intensiivinen ja monet voivat kohdata haasteellisia hetkiä ja myös sisäisiä kriisejä. Mutta tämä kuu tulee balsamina lievittämään raskasta sydäntä tai uupunutta sielua. Se muistuttaa meille, ettemme ole yksin, vaikka tuntisimme itsemme miten eristäytyneeksi. Itse elämä juoksee lävitsemme ja yhdistää meidät kaikkeen ympäri kosmosta ja sen yli. Tämä uusikuu kutsuu meitä kokemaan tämän faktan riippumatta siitä, miten onnistuneesti mielemme ehkä kertoo, että kaikki on menetetty ja meidät on hylätty iäksi.

Kun samaan aikaan osuu Marsin ja Saturnuksen yhtymä Skorpionissa, voi hyvin olla paineen, valtapelien sekä tappiolta ja toivottomuudelta tuntuvaa aikaa, mutta itse asiassa se on aikaa, jolloin voimme päättää kerätä rohkeutemme ja tehdä asioita eri tavalla - antamatta periksi negatiivisuudelle ja kääntymättä poispäin siitä tai kieltämättä sitä. Katso sitä sen sijaan silmiin - mitä se onkin - ja tiedä, että jos olemme samassa maailmassa kuin tämä, meillä on vastuu siitä ja kosmos kutsuu meitä kantamaan tuon vastuun tinkimättömästi ja kunnialla. Emme voi erottaa itseämme tämän maailman tuskasta eikä meidän pitäisikään. Olemme siirtymässä yhteisöllisyyden ja sisaruuden/veljeyden Vesimiehen aikaan, missä epäoikeudenmukaisuus yhtä kohtaan on epäoikeudenmukaisuutta kaikkia kohtaan. Tämä on hyvin erilainen käsitys kuin Kalojen ajassa, missä pelastajien ja uhrien täytyy löytää toisensa elääkseen omat roolinsa.

Tämän kuukauden loppuun mennessä voimme alkaa tunnistaa, että voimme olla kaikki pelastajia ja uhreja itsellemme ja toisillemme. Tai voimme päättää, ettemme ole kumpaakaan, ja luoda hyvin uuden elintavan. Pelikenttä tasoittuu ja voimme valita pelipaikkamme. Mutta meidän on valittava hyvin ja mietittävä syvällisesti globaalia tietoisuutta, mistä ammennamme ja mitä tuemme joka päivä. Meidän on alettava tunnistaa, että jos pidämme itseämme erityisenä, teemme toisista vähäisempiä. Jos näemme itsemme voimattomana, annamme voiman toisille. Jos uskomme, että vain positiivinen ansaitsee huomiomme, kiellämme kaikkien niiden kokemukset, jotka kärisivät päivästä toiseen. Ja jos vetoamme vain toisiin, että he tuovat kortensa kekoon ja tunnustavat, kiellämme oman osamme sekä positiivisen muutoksen mahdollisuudessa että toimimattoman ja tuhoavan nykytilan säilyttämisessä.

Elokuu 2014 on varmasti intensiivinen kuukausi. Monet tarvitsevat tukea, myötätuntoa ja ymmärrystä tullakseen siitä läpi kasvot oikeaan suuntaan kääntyneenä. Mutta voimme tehdä sen - me kaikki - jos sitoudumme kuukauden alussa tekemään sen. Sitoutumalla totuuteen ilman oppijärjestelmiä ja myötätuntoon ilman sääliä, silmät apposen auki, emme voi enää harkita mitään muuta, kuin syvintä totuutta, mikä paljastuu hetkestä toiseen, jos valmistaudumme vastaanottamaan sen. Jos teemme tämän kaiken, voimme päästä läpi ja tulla ulos toisesta päästä kukoistaen - ei vain selviytyen - ja heränneempänä kuin koskaan aiemmin.

Sarah Varcas

Superkuuhun kurkotusta

Perjantai 25.7.2014 klo 10:18

URANUKSEN PERÄÄNTYMINEN JA ELOKUUN SUPERTÄYSIKUU

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
22.7.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Valmistautuminen

Varoitus: Uranus pysähtyi muutama tunti sitten alkaakseen perääntyä. Se on vähän eksyksissä siinä riemussa, kun Saturnus pysähtyi päivää aikaisemmin aloittaakseen kulkemisen eteenpäin, mutta se on erittäin tärkeää ja meidän on otettava se huomioon!! Ei vähiten, koska ensi kuussa (10.8.) meillä on supertäysikuu Vesimiehessä (Uranuksen hallitsema) ja ennen sitä on tehtävä työtä ja lisättävä valppautta. Minun mielestäni tämä kuu on tämän vuoden yksi ja ainoa superkuu. Tiedän, että heinäkuun ja syyskuun täysikuuta nimitetään virallisesti superkuuksi, mutta tuon nimityksen orbi on valtava ja kaukana siitä, mitä itse käyttäisin. Niinpä (nöyrästä mielestäni) elokuun täysikuu on loputtomasti voimakkaampi kuin minkään muu tänä vuonna ja sillä on suuri merkitys, että sen merkin hallitsija pysähtyy muutamaa viikkoa aiemmin perääntyäkseen.

Kirjoitan superkuusta tapahtumahetkellä, mutta tästä siihen (10.8.) meidän täytyy tehostaa ja tarkentaa tinkimättömyyttämme ja erottelukykyämme miljoonakertaisesti! Tämä on Uranuksen viimeinen perääntyminen jatkuvassa neliössään Pluton kanssa. Tämä on tilaisuutemme vaikuttaa niin valtavasti siihen suuntaan, mihin tämä planeetta liikkuu, ettei minusta tunnu liioittelulta sanoa, että olemme astumassa vedenjakajahetkeen, millaisen tuskin koskaan saamme. Energiat ovat hyvin polarisoituneita tällä hetkellä. Kaikki tuntuu lisääntyvän, hyvä ja huono. Mahdollisuuksia toteutuu joka suunnassa ja meidän jokaisen täytyy panna merkille omat olosuhteemme ja oma elämämme ja päättää, mitä mahdollisuuksia haluamme toteuttaa tulevina kuukausina.

Ja puhumme tässä Vesimiehestä ja Uranuksesta, joten tässä ei voi olla kyse siitä, että saamme yksilöinä tarpeemme ja halumme tyydytettyä. Tässä on oltava kyse parhaista lopputuloksista planeetan, kollektiivin kannalta. Jokainen meistä on tulevaisuuden vartija juuri tässä ja nyt, tässä läsnä olevassa hetkessä. Meidän on tajuttava tämä tosiasia ja tajuttava se täysin olemuksemme kaikilla tasoilla, voidaksemme tehdä oikeita valintoja tällä hetkellä.

Tämä tuleva superkuu tuhoaa paljon asioita: kauan vaalittuja uskomuksia, lohduttavia ajattelu- ja käyttäytymistapoja ja oletettuja totuuksia, jotka pelkästään ylläpitivät vallitsevaa tilaa (eikä se ole ehkä se vallitseva tila, mitä ensin ajattelit). Kaikki tulee uudelleentarkasteluun tulevina viikkoina ja jos emme ole tämän kuun tulemiseen mennessä tunkeutuneet johonkin syvälle tunteaksemme sen läpikotaisin, meidän on tehtävä se silloin. Niinpä mitä pikemmin pääsemme alkuun, sen parempi! Ja se vaatii rohkeutta, koska jos teemme tämän työn niin syvällisesti, kun nyt vaaditaan, siihen voi sisältyä sellaisten totuuksien puhumista, joita ne eivät toivota tervetulleeksi, joihin olemme muodostaneet liittoja. Se saattaa vaatia asenteemme muuttamista täysin asioista, jotka ovat merkinneet meille aiemmin hyvin paljon. Se voi merkitä noiden liittojen lopettamista, jotta tehdään tietä uusien muodostamiselle tai yksinolemisjaksolle, kun tutustumme siihen uuteen itseen, joka ilmestyy esiin.

Perimmiltään tämä voi haastaa meidät jättämään taaksemme kaiken tutun, voidaksemme kulkea tuntemattomaan paljaana kaikesta, mikä on aiemmin peittänyt meidät identiteettinä, egona ja tarkoituksena. Tiedän, ettei tämä viesti ole miellyttävä, ja tiedän, että jotkut voivat torjua sen. Loppujen lopuksi meidän jokaisen on päätettävä itse, mutta mikä tahansa näyttääkin olevan kustannuksena siitä katsottuna, missä olemme nyt, niin jos kuljemme tätä rohkeus- ja uudestisyntymäpolkua muutaman tulevan viikon, pitkän tähtäyksen palkkiot - sekä henkilökohtaiset että globaalit - ylittävät nykykuvitelmamme ja tunnemme suurempaa vapautta kuin koskaan ennen.

Toivotaan monia siunauksia jokaiselle meistä. Tuntekaamme kaikki sitä suurta rohkeutta ja loputonta rakkautta, mitä tarvitaan aloittaaksemme alusta, henkisesti paljaana ja syvästi transformoituneena.

Sarah Varcas

-----------

Naamarin poistoa

Keskiviikko 16.7.2014 klo 15:08

Viime ajat on menty yhä syvemmälle perimmäisten kysymysten äärelle. Kuka minä, mikä on tehtäväni täällä, mitä sielussani kannan, miten pysyn yhteydessä Luojaan? Näkisin, että jokainen etsijä on näiden samojen mietteiden äärellä, nyt enemmän kuin koskaan. 
Mikä siis estää meitä ymmärtämästä, tiedostamasta mistä on kysymys? Suurin syy mielestäni on se, että me olemme hyväksyneet itsestämme tietyn mallin, joka on vanhempiemme, lapsuutemmme, sosiaalisten olosuhteiden ja yhteyksien luomaa. Menneiden elämien vankalla vahvistuksella, tuhansilla erilaisilla kokemuksilla..
Ei meille ole opetettu, että tulee syntymästä lähtien kuunnella ja kasvattaa lapsia heidän todellisen olemuksensa mukaisesti. Me siirrämme saman paketin, samat rajat sukupolvesta toiseen jälkeläisillemme, ja vielä vaatimuksia ja naamiokerroksia lisäten. 
Tämä kaikki kuoressa eläminen, ja sen hyväksyminen estää meitä tutustumasta sieluumme, ja puhdistamasta sen kerroksia, riisumasta naamareita, joita emme edes tienneet pitävämme.
Mistä siis aloittaa? Jokaisen meidän polkuun täällä kuuluu muutos. Se on laki, joka ohjaa elämää. Sen hyväksyminen ja ilolla tervetulleeksi toivottaminen on ensiaskel. 
Kohtaan monia sieluja, jotka ovat väsyneet täällä oloon, tämän kaiken turhuuteen. Siihen, ettei mikää muutu, edes itsessämme. Muutoksen hyväksyminen, mitä ikinä se sitten elämäämme tuokin, on iso askel kohti omaa todellista olemusta. 
Rakas, vanha ystäväni tuhansien vuosien takaa, on kehittänyt mallin, jonka avulla puhdistustyö, oman itsen löytyminen on mahdollista. Tässä kiireisessä, pakkopullaisessa ajassakin! 
Se on yksinkertaisuudessaan upea ja toimiva. Se ei vaadi kuin täydellistä rehellisyyttä itsesi suhteen sekä hereilläoloa. Kuin.... huokaa jo joku? 
Ystäväni sanoo, ja ihan oikein, että jokaisella meistä on reppu, (sielu) joka sisältää älyttömän määrän kokemuksia, negatiivisia tunteita ja ajatuksia. Jokainen kohtaamasi ihminen ja tilanne on suunnitelman mukaisesti juuri sinua varten, jotta huomaisit, mitä sinun repussasi piilottelee. Repun tyhjääminen, puhdistaminen on työmme.
Kun siis esim tapaat ihmisen, joka nostaa sinussa esille vihaa, huomaa se, ÄLÄ reagoi heittämällä sitä tunnetta hänelle sanoina/energiana, vaan keskity itseesi ja pyydä heti, että se otetaan pois! Tärkeää on turvata Korkeampaan pyynnössäsi. Ei ole tarpeen yrittää omilla voimilla, vaan tehdä yhteistyötä Luojan, Jumalan, Kristuksen, Buddhan, Mestareiden kanssa.. mikä on sinulle läheisin, valitset sen. Meissä kaikissa on lukematon määrä erilaisia negativisia tunteita ja ajatuksia, kukaan ei ole toista parempi siinä asiassa. Jos kiellämme oman negatiivisen puolemme, laitamma ikään kuin saman energian takaisin reppuun. Puhdistustyötä tehdessäsi ole rehellinen ja katso vain itseesi. Mitä sinussa juuri nyt nousee pinnalle? Kun tunne on pinnalla, se on helpompi ottaa pois, puhdistaa.
Tämä on mielenkiintoista, vaikkakin välillä raskasta työtä. Se on kuitenkin varmaa, että se kannattaa! Kun puhdistaa ja keventää omaa taakkaansa, on paljon helpompi pitää yhteyttä yllä Valon auttajiin. Silloin ei omat reagointimme ole häiritsemässä ja estämässä. Malli ei ole negatiiviseen keskittymistä varten, vaan nimenomaan rehellistä itsen tutkiskelua ja yhteistyötä Korkeiden voimien kanssa. Naamareiden pudottaminen, itsen muottien rikkominen on vapauttavaa ja tuo näkemyksen, jossa me kaikki olemme samanlaisia, samanarvoisia, arjen tasolle.  Kukaan ei ole toistaan arvokkaampi, parempi, vaan ydin on kaikilla sama.. monesta eri lähteestä matkansa alkanut.. 
Tämän arjen työn tueksi hiljentyminen ja ohjauksen pyytäminen, kuunteleminen.. 
Miten mielenkiintoista onkaan olla täällä ihmiskehossa, sen vankina, monen naamarin takana. Ja miten helpottavaa onkaan siitä vapautua, saavuttaa puhtaus ja lopulta lentää kotiin.. rukous.png

Heinäkuun astroa

Maanantai 30.6.2014 klo 23:56

HEINÄKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
29.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Menetetyn ajan hyvittäminen

Kesäkuusta elokuuhun 2014 kosmos tukee voimakkaasti kaipausta suurempaan aitouteen, erityisesti heinäkuussa. Monet ovat tietoisia nykyään nopeasti kasvavasta levottomuudesta sekä sen rinnalla halusta elää tyydyttävämpää elämää. Tarve tulla esiin jokapäiväisten rutiinien ja kyseenalaistamattomien oletusten massatietoisuudesta on kasvanut eksponentiaalisesti muutamana viime kuukautena ja meillä on nyt tilaisuus löytää vastaus joihinkin avainkysymyksiimme. Lisääntyvä tyytymättömyys vallitsevaan tilaan työntää meidät löytöretkelle ja nämä kolme kuukautta antavat meille kartan tiemme löytämiseksi aidompaan ja energisempään elämään.

Emme kuitenkaan puhu "valmiista vastauksista" unelmiimme. Sen sijaan voimme saada näkemystä siitä, heijastavatko nuo unelmat uskollisesti totuutta siitä, kuka olemme. Jos eivät, ne voivat heijastaa pelkästään naiivia kaipausta johonkin maagiseen ratkaisuun, kun tosiasiassa elämämme vaatii perustavanlaatuista muutosta eikä vain satunnaista rukkausta siltä täältä! Nyt on tehtävä työtä eikä heilutella taikasauvaa, mutta jos todella haluamme muutosta, meillä on nyt tilaisuus saada se, erityisesti heinäkuussa jolloin viisi planeettaa vaihtaa merkkiä (Merkurius, Jupiter, Venus, aurinko ja Mars) ja yksi niistä kahdesti (Merkurius). Näin monen muutoksen näkeminen yhdessä kuussa kertoo meille, että energiat ympärillämme haluavat meidänkin muuttuvan. Näin tekemällä emme ui vastavirtaan, vaan kuljemme sen mukana. Ja kun tässä kuussa korostuvat Ravussa ja Leijonassa olevat planeetat, meitä kannustetaan katsomaan, ketkä muodostavat todellisen perheemme - ovat he sitten verisukulaisia, kumppaneita, ystäviä, työtovereita tai henkisiä seuralaisia - ja miten sovimme tuohon yksilöperheeseen oman ainutlaatuisen lisäarvomme kanssa.

Kuukausi alkaa Merkuriuksen pysähtyessä 1.7. kulkeakseen taas eteenpäin, mikä voi tulla helpotuksena, jos edelliset kolme viikkoa ovat olleet melko koettelevia! Toisaalta kaikki esteet joita olemme kohdanneet tuona aikana, osoittavat pelkästään meille, mihin meidän täytyy nyt keskittää huomiomme, missä tasoittaa ryppyjämme ja selvittää väärinymmärryksiä. Jos olemme käyttäneet kuluneet kolme viikkoa hyvin ja tutkineet kohtaamamme turhautumisen syvempää merkitystä, tuloksena on suurempi selkeys siirryttäessä eteenpäin, mikä ei ole koskaan huono asia! Jos olemme sallineet itsemme eksyä turhautumiseen yhdistymättä sen viestiin, meillä saattaa olla sotkua selvitettävänä, mutta se ei ole maailmanloppu ja 6.7. mennessä meidän pitäisi pystyä näkemään tiemme eteenpäin selkeämmin, jos on tarvetta.

Täysikuu Kauriissa 12.7. muistuttaa meille, että uteliaisuus on hyödyllinen tila vaalittavaksi muutosaikana: uteliaisuus itsestämme, elämästämme ja ihmisistä ympärillämme. Voi olla liian helppoa sivuuttaa joku "ei minun tyyppinäni" pysähtymättä katsomaan ensivaikutelmien tai äkkituomitsemisen yli. Tämä kuu puhuu avoimuuden tarpeesta erilaisuudelle, vaikka määrittelemmekin selvemmin henkilökohtaisen totuutemme. Meidän ei tarvitse torjua niitä, jotka eivät jaa tietämme enää, silloin kun meidän on otettava avosylin vastaan ne, jotka jakavat. Ihmisperheen monimutkaisuus tietoisessa evoluutioprosessissa vaatii polariteettien, paradoksien ja erilaisuuden hyväksymistä, sillä ilman hyväksyntää voimme aivan liian helposti jakautua vastapuolille heittämään lokaa toisiimme ilman hyödyllistä tulosta. Ja ihmisten sydämessä on jo aivan liikaa loan heittämistä!

Kun ilmestymme täysikuun toiselle puolelle, näemme 16.-18.7. Marsin ylittävän Vaa'an 15.4. kuunpimennysasteen, mikä merkitsee tilaisuutta käynnistää ne muutokset, jotka päätimme silloin, ja toteuttaa ne. Puhuin silloin muodon muuttamisesta, ennen kuin muutoksesta tulee vääjäämätöntä, sen sijaan että pakotetaan sopeutumaan epätoivoisena tekona, kun on roikuttu kiinni vanhassa aivan liian pitkään. Jos onnistuimme tekemään ensin mainitun, tässä kuussa nähdään tuloksia sitoutumisestamme pysyä elämän vaatimusten tasalla. Jos kuitenkin vitkastelimme tai seisoimme tiukasti paikallamme ja kieltäydyimme muuttumasta, niin vaikka edessä olevassa polussa voi olla ylä- ja alamäkensä, tämä aika tarjoaa tilaisuuden päästä lähemmäs ja tehdä niitä muutoksia, joita tiesimme silloin tarpeelliseksi tehdä.

20. ja 21.7. (GMT) Saturnus pysähtyy alkaakseen kulkea eteenpäin ja Uranus perääntyä päivän päässä toisistaan, mikä merkitsee alkua vaiheelle, missä ulkoiset rajoitukset ja vaatimukset voivat laukaista sisäisiä muutoksia, kun alamme tunnistaa, että todellinen vapaus on erillään olosuhteista eikä niiden tulosta. Kaikki haluavat unelmiensa elämän, mutta todellisuus jää usein joka päivä kauas siitä! Viisaat ovat kautta historian muistuttaneet meille, että todellinen vapaus löytyy sisältämme, riippumatta ulkoisista olosuhteistamme ja tulevina kuukausina meillä on tilaisuus löytää, mitä se oikeasti merkitsee.

Mutta miten sovitamme tämän totuuden siihen tosiasiaan, että monet tilanteet tuntuvat myrkyllisiltä ja raskailta ja tiedämme, että meidän on poistuttava niistä voidaksemme kukoistaa? Tämä henkisen polun keskeinen haaste esittäytyy nyt syvällistä tutkimista varten ja taivas palauttaa sen monta kertaa tulevina kuukausina. Saturnuksen ja Uranuksen suunnanmuutos tässä kohtaan merkitsee pelkästään alkua syvälliselle sisäiselle muutokselle, mikä on meidän kaikkien ulottuvilla, jos olemme valmis kysymään riittävän syvältä ja sallimaan jyrkimpien tunne-, uskomus- ja käyttäytymisaspektiemme päästä itsen ja henkisen kysymisen läpitunkevaan valoon.

Kun aurinko siirtyy Ravusta Leijonaan 22.7. (GMT), loppukuukausi täyttyy yhteistyöenergiasta, terveen yksilöilmaisun rinnalla. Meille muistutetaan, että nämä eivät ole vastakkaisia tiloja, vaan ihmisluonteen täydentäviä puolia. Mitä paremmin osaamme määritellä, kuka ja mitä olemme, sitä tehokkaammin osaamme tehdä yhteistyötä ja tuoda kollektiiviin parhaat ja tyydyttävimmät roolimme, joihin sovellumme parhaiten. Tämä ei vaadi vääränlaista vaatimattomuutta eikä ylipullistunutta ylpeyttä, vaan oman ydinitsemme ja sen hiljaista tuntemista, mitä meillä on tarjottavana suuremmaksi hyväksi.

Leijonan uusikuu yhtymässä Jupiteriin 26./27.7. muistuttaa meille, että eläminen koko komeudessamme on välttämättömyys, jos tarkoituksemme on toteuttaa tämän ihmissyntymän potentiaali. Mutta sen tekeminen vaatii uutteruutta ja viisautta varmistaa, että elämme intohimoisesti, mikä tasapainotetaan erottelukyvyllä, ja itsevarmasti mikä tasapainotetaan ihmiskunnalla. Emme ole koskaan liian vanha oppimaan, liian täydellinen tekemään virhettä tai liian erityislaatuinen osaksi joukkoa. Emmekä ole niin väärässä, ettemme voi koskaan olla oikeassa, sellainen luuseri jolla ei ole toivoa tai niin kaukana todellisesta polustamme, ettemme löydä koskaan tietämme kotiin. Elämä muuttuu jatkuvasti, kuten mekin. Jokainen hetki on uusi riippumatta siitä, miten vanhalta ja tunkkaiselta se saattaa tuntua, ja jokaisen uuden hetken myötä voimme päättää, miten olla, miten siirtyä eteenpäin ja mitkä osat entisestä - jos mitkään - otamme mukaamme.

Kun heinäkuu lähestyy loppuaan, meillä on tilaisuus pohtia, miten suuri osa sisäisistä kokemuksistamme on sattumanvaraisilta näyttävien elämäntapahtumien armoilla ja miten suureen osaan voidaan helpommin vaikuttaa omien henkisten käytäntöjemme ja kyselyjemme hedelmillä. Henkinen polku mitä seurataan pelkästään sen aineellisten palkkioiden vuoksi, ei ole lainkaan polku, silloin kun elämä puuttuu tilanteeseen ja nousee esiin odottamattomia asioita. Mutta sellainen joka ruokkii viisautta, näkemystä ja rauhaa vastoinkäymisten kohdatessa, luo oletusarvoisesti tyydyttävämmän ja aidomman elämän, sillä rauhallinen sydän näkee mahdollisuudet läsnä olevassa hetkessä ja selkeä mieli tietää, miten ne toteutetaan.

Nauti siis heinäkuusta, sillä se tarjoaa monia tilaisuuksia, joiden kautta voi syntyä syvempi ja rauhallisempi elämänkokemus.
 

Suuria purkauksia ja täyttä kuuta

Perjantai 13.6.2014 klo 12:43

Johan on vierähtänyt sitten viime blogauksen.. En voi väittää että olisi koko ajan ollut liian kiire astua tähän kohtaan, vaan mullan kärräyksen lisäksi on ollut paljon sellaista hiljaista olemista. Puutarha alkaa kyllä näyttää jo enemmän puutarhaa - villiä sellaista - ja kaikki tarpeellinen on laitettu itämään, kasvamaan ja kukoistamaan. Sopivasti ennen kuun lopullista täyttymistä. Nyt vain kitketään ja korjataan satoa, hiljalleen. Villiyrtit ovat olleet jo monta viikkoa ruokalautasella ja mixerissä. Ovat antaneet voimaa ja jaksamista maan muokkaukseenkin.

Tämä viikko on ollut kovin aktiivista myös auringossa. Suuret x-luokan purkaukset ovat ravistaneet jo muutaman päivän magneettikenttäämme ja hienot protonihiukkaset puskeneet kaiken läpi. Jos olo on ollut epävakaa, itkuinen, ahdistunut, kiukkuinen tms onkin sitten aika päästää irti ja tähdätä korkeampaan olotilaan. Tällaiset purkaukset tuovat pinnalle kaiken epäpuhtaan, epäharmonisen taikka vapaaksitahtovan värähtelyn. Fyysiset oireet kuuluvat myös kuvaan: päänsärky, väsymys, huimaus, rytmihäiriöt, vain muutamia esimerkkejä. 

Tuo hieno kosmoksen virtaus läpäisee kaiken, niin maaplaneetalla kuin ihmisessäkin. Positiivinen muoto olisi työskennellä sen virtauksen mukaisesti, irtipäästäen ja Valon auttajiin tukeutuen. Voi pyytää tukea ja apua. Voi pyytää haitallisia värähtelyjä, tunnetiloja poisotettavaksi/puhdistettavaksi. Ja aina parempi, jos olisi aikaa olla, kuunnella ja hengittää yhdessä maailmankaikkeuden kanssa. 

Tähän samaan saumaan astuu myös täyden kuun energia. Kuu suorastaan nyt hipoo maan pintaa, niin lähellä se on. Tänä aamuna varhain täyttyi kuu Jousimiehessä. Aurinko vastaavasti kaksosissa. Astrologiaa vain heikosti tuntevana en osaa kommentoida astromielessä noita vaikutuksia. Mutta energiatasolla saan viestiä, että uusi alku, uusin eväin olisi nyt meneillään. Se, mitä on kylvetty tähän mennessä, viime kuukausina, olisi nyt valmista korjattavaksi ja sitten edelleen niiden uusien eväiden kanssa kohti uutta ja vapaata tulevaa! Vanhaan vaipuminen, oli se sitten tunnetta, taikka rutiineja, ei kuulu nyt eteenpäin vievään virtaan. Varmistelu, varman päälle pelaaminen, taikka pelosta paikoilleen jääminen, tuo entisiä haasteita ja huonoja lopputuloksia taasen tarkasteltavaksi. Rohkeus, uusi ajatus ja uudet toimintatavat ovat Jees!

Oikeastaan tämä aurinkopurkaus viikko valmisteli kuun täyttymistä hienolla tavalla. Saimme nähtäväksemme juuri ne tunnetukokset, kohdat ja konkreettiset jumit, joita on nyt aika puhdistaa. Kiitollinen kuvio, täydenkuun uutta alkua varten. Koska vahvasti koen, että kyse on jo monilla karmallisten, edellisiin elämiin liittyvien haitallisten siteiden tarkastelua ja purkua, työskentely näiden energioiden avustuksella tuo tulosta ja pysyvää vapautumista. Tärkeää on muistaa työskennellä Valon auttajien avustuksella, jumallisen voiman kanssa, ei omilla voimilla tai ymmärryksellä. Se takaa korkeamman näkökulman ja pysyvämmät tulokset.

Jos viikkosi on ollut loistava, energinen, voit onnitella itseäsi. Tällä kertaa kuljit virrassa ja toivottavasti olit myös hereillä! 

Minun viikkoni on ollut huomioitavan herkkävivahteinen. Tietyt vanhat tunne-energiat nostivat päätän, mutta päättäväisesti niitä kohdin kulkemalla, avaamalla yhteyksiä, niiden jumittava voima jäi pois. Tunne-energia ei saanut tilaa, vaan pyysin siihen Valon voimien apua ja tietoisuutta itselleni. Selkeä menneeseen liittyvä trauma oli esillä ja puhdistusta odottaen. Hitsi, että se kaikki vaatii rohkeutta, uskoa ja luottamusta Luojan suunnitelmaan. Mantra: "Olen aina turvassa ja rakastettu" oli varmasti tarpeen. Se on oikeastaan jokaisen päiväni mantra.

Luotan, pysyn hereillö, hengitän hetkessä ja puhdistan pois tarpeettoman. Siinä tulevaankin hyvät eväät. Huomista kurssipäivää kohti ilolla ja päättäväisyydellä, uusin eväin.  
Odottelen lisäksi sitä suurta myrskyä, joka yleensä seuraa näitä purkauksia. Se onkin hieno todiste niiden vaikutuksesta, ja voi vain kuulostella että jos maaplaneetta reagoi näin voimakkaasti,, entäs sitten pieni olento sen päällä.

Lisää infoa: www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/uusi-purkaus-auringossa-voimakkain-tana-vuonna.html

aur_purk.jpg

Pohja paikoillaan

Torstai 8.5.2014 klo 14:48

Muutama päivä sitten koko kevään odottamani kuvan selkiytyminen sitten tapahtui. Tämä vuosi on mennyt vähän kuin odotellessa ja katsellessa, mitä ihmettä nyt tapahtuu. Minussa, ympäröivässä maailmassa, virtauksissa.. Olen työstänyt olotilaa, jossa vanha poistuu, mielen ja sielun tasolla. Kehokin on vaatinut oman huomionsa, mutta eipä enään sairastamisen kautta, niiin kuin monesti ennen on tapahtunut. Kehon kuuntelu, sen viestien huomioiminen ja ennen kaikkea oman kehon kunnioitus ovat astuneet askeleen syvemmäksi viisaudeksi minussa.  Tunteita on läpikäyty, huomioitu ja työstetty niiiiiiiiiiiiin monta aikaa, ja tämä kevät on ollut kuin testiä, miten huomioida ne hienovaraisemmatkin viestit, mitä tunnekehoni tilanteisiin tuo. Vanhan aktivoiminen samoilla reaktioilla, samalla kaavalla ottaa ihmisiä ja asioita vastaan käy monesti täysin huomaamatta. Hereilläolo, omassa tilassa oleminen ja sen tunnistaminen, mitä minussa kokonaisvaltaisesti tapahtuu, ovat avainsanat. 
Kaikki suurristit, pimennykset ja muut kosmiset tapahtumat ovat tuoneet sitä uutta virtausta, jota olemme voineet jalostaa tietoisuudeksi omien prosessiemme kautta. Muuntuminen on hereilläoloa, ajan seuraamista, mutta herääminen tähän kaikkeen voi olla myös yhtäkkistä. Ympärillä kuohuu, mutta hyvällä tavalla, jos niin sen tahtoo nähdä.
Muutama päivä tapahtui jonkinlainen laskeutuminen omaan uuteen tilaan, uudelle pohjalle, josta käsin kokea itseä. Tuo pohjan paikoilleen saaminen mahdollistaa nyt sen, että voi hiljalleen alkaa suunnitella, luoda tulevaa aikaa. Työn kuva, ja oma suunta siinä, on nyt löytymässä, konkreettisestikin. Itsen riisumiseen on kuulunut kaikesta vanhasta luopuminen ja siihen on kuulunut myös ne omat käsitykset, kuvat ja roolit omasta paikasta, olemuksesta ja tehtävästä. Tyhjässä pysyttely sen jälkeen on ollut haastavaakin, vaikka oikeastaan kelluminen jossain kaiken ulkopuolella on ollut ennen kaikkea parantavaa. 
Vuoden alussa sain tuntumaa siitä, että tämä vuosi tulee olemaan menneen parantamista, sillä moni meistä elää ajanjaksoa, jolloin menneisyyden, monien menneiden elämien haavat nousevat esiin parannettaviksi. Siksi myös niin monet käyvät läpi vaikeita haasteita ja yllättäviä elämänmuutoksia. Meidän tulee luottaa siihen, että mitä tahansa minun eteeni tulee, se on parhaakseni. Jotta näkisin, ymmärtäisin ja muuntaisin itsessäni ne värähtelyt, jotka magneetin tavoin vetävät puoleensa juuri nämä tai nuo tapahtumat. 
Meidän sielussamme olevat menneet energiat, värähtelyt ovat juuri niitä, jotka saattavat puoleemme tilanteita, kohtaamisia, haasteita, ikäviä ihmisiä,ja reagoidessamme aina samalla tavalla, esim pelolla ko. tilanteisiin, ne aktivoituvat lisää. Juuri tämä mekanismi tuo samaa uudelleen elämäämme, kunnes vihdoin päästämme irti ja muutamme tapaamme kohdata nämä asiat. Silloin nuo menneet värähtelyt hiipuvat hiljalleen, ja lopulta olemme tuoneet niiden tilalle uutta, tuoretta, valoisaa energiaa, joka vetää puoleensa samankaltaista. Vastuu omasta värähtelystö on suurin työmme, isoin haasteemme. 
Oman haastavan polkuni kokemuksella tiedän, että tuo transformaatio on mahdollista. Menneet energiat, monista aiemmistakin elämistä, on mahdollista puhdistaa ja näin luoda uutta, kirkasta värähtelyä omaan olemukseen. Tämän kevään omien energiakehojeni pyykkäys ja puhtaiden vastaanotto on ollut hyvä vahvistus tuolle.
Mantra, josta sain paljon apua omalle polulleni: 
"Muutos on tapahtunut.
Sidelangat katkaistu.
Huolet nostettu valoon.
Kuljen eteenpäin rohkeasti, luottaen.
Loistan omaa totuuttani, vahvasti.
Opin ilolla.
Onnistun täydellisesti.
Annan sen tapahtua"
Tämän mantran sain parantajalta, joka auttoi minua polullani. On tärkeää oppia pyytämään apua, myös meidän parantajien! Kukaan ei ole vapaa heikkouksista taikka oppiläksyistä. Me kaikki kasvamme, muutumme, kompastumme.. tarvitsemme toisiamme tueksi polulle. kevat_14_296.jpg

Kauniita kevätpäiviä, hortoilua, ja yrttien parantavaa voimaa!

Uusia puolia..

Tiistai 29.4.2014 klo 13:53

Rauhallisuus on ihana olotila, ja jälleen kerran huomaan, miten se tila täyttää tämän ympäristön, jonka olen valinnut/saanut asuinpaikakseni. Tampereen kiihkeän ja mielenkiintoisen rytmin jälkeen tämä kaikki hivelee omaa olemusta kuin balsami. On ihanaa ja antoisaa olla ihmisten parissa, tavata samanhenkisiä, samaan tähtääviä, etsijöitä ja uuden maailman luojia.. mutta.. ei niin ihanaa tavata/kohdata kaikkea sitä matalaa värähtelyä, jota kaikkialla on.. 
Eilen sanoin tyttärelleni, etten ymmärrä, miten minusta on tullut tällainen.. Ärsyynnyn helposti, vaikka olen yleensä tyyni, enkä juuri reagoi ympäröivän maailman energiaan. Nyt ärsyyntyminen tuntuu sisälläni, kun kohtaan jotain, mitä en tahtoisi itse olla enää luomassa.. Liikenteessä, kadulla, kohtaamisissa.. Jo vuosia sitten luovuin telkkarista, samasta syystä.
Uskon, että kaikki, mihin kiinnitämme energiamme, aikomuksemme, lisääntyy! Enkä tahdo olla luomassa lisää draamaa, lisää salattuja elämiä, lisää väkivaltaa, lisää seksiä, pinnallisuutta... lisää kaikkea, mikä ei tietoisuutta laajenna, vaan päin vastoin.. Huomaan uusia puolia itsessäni...!! Kun ärsyyntyminen nousee, huomioin sen tilan, mutta yritän hengittää sen läpi, ja puhtaan energian tilalle. Ei ole tarpeen tuomita ympäröivää maailmaa, mutta sen havaitseminen, miten kaikki värähtelee, voi tehdä jopa surulliseksi..
Kaipaan samanlaisia ystäviäni, kaipaan tilaa, jossa luodaan puhtautta, tietoista kauneutta, tietoista uutta.. Missä ova kaikki ne, jotka ottavat vastuun itsestään, vastuun kokonaisuudesta, ihmiskunnasta.. On aika liittyä vieläkin vahvemmin yhteen! 

Ai niin.. kirjahyllystäni valikoitui puoli vuotta sitten ostamani kirpparilöytö pääsiäiseksi: Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus. Kaunis, ja puhutteleva kirja, suosittelen! 

Hauska "sattuma" jälleen..  helppo samaistua ;) tähän kanavointiin a`la Hoppe: 

ÄRSYYNTYNYT MESTARI

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Toukokuun 2014 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Olet ehkä kuullut termit "tietoinen raha", "tietoinen syöminen" tai "tietoinen hengittäminen". Haluaisin lisätä luetteloon "tietoinen ärsyyntyminen".

Muutaman viime kuukauden aikana olen huomannut tulevani erottelevammaksi ja tämän myötä ärsyyntyneemmäksi. Koko tämä valaistumisjuttu on upea, mutta en odottanut ärsyyntyneisyyden lisääntymistä.

Minä olen ... suvaitsemattomampi kuin koskaan. Elämän pikkuasiat eivät tavallisesti hermostuta minua. Pystyn sietämään hankalaa liikennettä ja olemaan piittaamatta töykeistä ihmisistä. Jos huoneessa on liikaa melua tai valoa, kestän sen tyynesti. Yritän olla ystävällinen, silloinkin kun muut ovat tunkeilevia tai määräileviä. Useimpien tapaamieni shaumbrojen tapaan yritän olla sivistynyt ja kohtelias.

Mutta nyt minusta on tulossa ärsyyntynyt mestari. Sietämistasoni on kaikkien aikojen alhaisin. Kuvat itsestäni autuaan tomppelina ja buddhamaisen tyytyväisenä mestarina ovat ohikiitäviä ja ne korvataan konkreettisella ärsyyntyneisyydellä kaksinaisuuteen, rajoituksiin ja joskus ihmisiin yleensä.

Kenties voin kirjata suvaitsemattomuuden lisääntyneen herkkyyden piikkiin. Adamus on kertonut meille, että kun sallimme enemmän jumaluudestamme, meillä on korostunut aistitietoisuus. Meistä tulee tietoisempi energialiikkeistä toisissa ulottuvuuksissa, joten siinä olisi tolkkua, että tiedostamme enemmän myös tässä 3D-maailmassa. Mutta tunnen osittain syyllisyyttä uudesta kärsimättömyydestäni. Se ei ole täsmälleen se "kiva" kuva, mikä minulla oli tulevasta valaistumisestani.

Minusta on tullut myös tietoisempi ajatuksistani. Useimpien ihmisten tapaan ajatuksia virtasi mieleni läpi, mutta olin vain hämärästi tietoinen useimmista niistä, elleivät ne olleet dramaattisia tai niillä ei ollut välitöntä vaikutusta minuun. Nyt olen terävän tietoinen loputtomasta ajatusvirrasta enkä ole innoissani siitä, mitä havaitsen. Oletan, etteivät monet näistä ajatuksista ole oikeasti minun, kuten Adamus sanoi. Luojan kiitos, koska ne ovat banaaleita, ahdasmielisiä ja joskus vain rumia. Hyvä uutinen on, että ajatusmelu saa minut tiedostamaan, mikä tietoisuuteni on verrattuna mieleni pälpätykseen. Ennen niputin kaiken yhteen, mutta nyt alan hahmottaa, mikä on MINUN tietoisuuteni ja mitä ovat ajatukset, jotka eivät kuulu minulle. Muuten, vuosia sitten Tobias esitti kysymyksen: "Mitkä ajatukset ovat sinun ja mitkä eivät ole?" Hänen vastauksensa oli yksinkertainen: "Ne jotka valitset, ovat sinun. Anna loppujen mennä."

Suvaitsemattomuuteni tulee esille, silloin kun olen julkisissa tilanteissa. Kun olen täydellä lentokentällä, suvaitsemattomuuteni leimahtaa kuin vaikea peräpukama. Pinnalla kyse on sellaisista asioista kuin, ihmiset jättävät roskia ympäriinsä, puhuvat äänekkäästi, tönivät jonossa, ovat loukkaavia palveluhenkilökunnalle, tunkevat ja puskevat. Mutta hermostukseni taustalähde on matala tietoisuus. Korkeamman tietoisuuden ihminen ei pudottaisi vessassa paperipyyhkeitään tai jättäisi pikaruokaroskiaan pöydälle. Hän ei puhuisi kännykkäänsä kovaan ääneen junassa. Hän ei huutaisi myyjälle, koska tietty tavara on loppu. Näen tällaista tapahtuvan koko ajan ja suvaitsemattomuuteni kiehahtaa.

En siedä huonoa palvelua, ihmisiä jotka eivät käytä autossa vilkkua, pitkiä jonoja, töykeitä asiakaspalvelijoita, myynti-ihmisiä yleensä, puskurissa kiinni ajajia, ihmisiä jotka eivät siivoa koiriensa jätöksiä, poliittisia televisiomainoksia, uskonnollisia fanaatikkoja, mitään fanaatikkoja, ihmisiä jotka syövät suu auki, kauppojen kapeita käytäviä, internetin salaliittosivustoja, vaikeasti surffattavia nettisivustoja ja roskapostia. Luettelo jatkuu ja jatkuu, mutta sen voi summata sanomalla, en siedä "mitään, mikä on matalaa tietoisuutta".

En tuomitse asioita matalaksi tai korkeaksi tietoisuudeksi. Tiedän vain, mikä ärsyttää minua ja mikä ei. En koskaan toimi sen mukaan.

Toisin sanoen, en koskaan käske toisia keräämään roskiaan. Itse asiassa siivoan heidän jälkensä, kun he ovat lähteneet. Vältän ärsyttäviä tilanteita aina, kun voin, mutta valitettavasti se on vaikeaa, silloin kun matkustan tai olen ostoksilla tai syön ravintolassa. Verenpaineeni ei nouse enkä ahdistu näistä asioista. Ainoastaan ärsyynnyn.

Sitten mietin ... Teemmekö näitä asioita uudella maapallolla? Ottaako kukaan kahta parkkipaikkaa, ajaa hitaasti vasenta kaistaa, luo tietokoneviruksia, postaa vastenmielisiä mainoksia sosiaalisen median chattipaikkoihin tai ilmestyy myöhässä tapaamisiin? Onko meillä loistevaloja, äänekästä ilmastointia, pitkiä jonoja, turvatarkastuksia lentokentällä, pitkiä kokouksia, identiteettivarkauksia, vakuutuslaitoksia, poliitikkoja jne.?

Luultavasti ei. Luulen, että uusi maapallo on korkean tietoisuuden paikka, missä ei tarvita sellaisia asioita kuin autot, tietokoneet ja kaupat, mitkä ovat välttämättömiä tällä planeetalla. En usko töykeiden ihmisten löytävän tietään uudelle maapallolle - he ovat täysin tyytyväisiä vanhan maapallon tapoihin. Luulen myös, että uuden maan oppitunnit korvataan kokemuksilla, kontrolli korvataan vapaudella ja energian syöminen korvataan energiaomavaraisuudella.

Haasteemme tällä planeetalla elävinä ruumiillistuneina mestareina on kaksiosainen. 1) Pystymmekö sietämään ihmiselämän ärsyttäviä asioita - asioita joista tulee paljon selvempiä, kun sallimme oman jumaluutemme? Ja 2) pystymmekö tuomaan uuden maan korkeamman tietoisuuden piirteet tänne vanhalle maapallolle? Onko tapa olla tässä maailmassa, mutta saada uuden maan sujuvuus ympärillemme?

Sitä odotellessa minulla on enemmän ja enemmän päiviä ärsyyntyneenä mestarina. Rakastan ja arvostan todella ihmisiä, mutta on aikoja, jolloin suuri yleisö yksinkertaisesti ärsyttää minua. Ne ovat aikoja, jolloin en jaksa odottaa pääsemistä taas shaumbrojen seuraan. Vaikka minun tarvitsee mennä läpi vanhan maapallon ärsytyksestä matkustaakseni shaumbra-tilaisuuksiin, samanhenkisten ihmisten kanssa oleminen on sen arvoista.

Kardinaalin aikaan

Tiistai 22.4.2014 klo 15:10

Kardinaalin aikaa elämme parhaillaan. Suurristi hakee lopullista muotoaan ja kaikki planeetat saavuttavat maagisen 13 asteen huomenna. 

Asiasta osuvasti jälleen kerran Luxonian sivustolla. Itsensä planeettojen suulla ;)

 

20.4.2014 - Muuntumisen kardinaalisuurristi

Planeettoja kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
20.4.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

PLANEETAT PUHUVAT

Olette ehkä kuulleet kardinaalisuurrististä, mikä on tarkka maapallon taivaalla 23.-24.4. Tästä astrologisesta tapahtumasta on kirjoitettu paljon, joten me, planeetat, haluamme kertoa teille, miten kukin meistä vaikuttaa teihin planeetallanne.

Planeetat ovat kunkin kardinaalimerkin 13. asteessa:

Pluto 13 Kaurista (perääntyy), maa - hallinto

Jupiter 13 Rapua, vesi - tunteet

Mars 13 Vaakaa (perääntyy), ilma - tasapaino

Uranus 13 Oinasta, tuli - muuntuminen

Tämä harvinainen kardinaalisuurristi on tarkka 23.-24.4., jolloin kaikki luetellut planeetat ovat 13. asteessa.

PLUTO PUHUU

Pluto Kauriissa - kardinaalimaamerkki

Pluto (muuntuminen) Kauriissa (maailman hallitukset), maamerkissä, ennustaa suuria muutoksia maailman hallituksissa. Sekä minä, Pluto, että Kauriinmerkki toimimme hiljaa kulissien takana. Teemme näkymättömästi työtämme niin, ettei kukaan huomaa, ennen kuin työ on tehty ja joku sanoo: "Vau, kuka sen teki?"

Kun te olette olleet kiireisiä arkielämässänne, minä ole vähitellen muuntanut elämänne koko perustaa, minkä olette haudanneet tiedostamattomaan mieleenne. Itse asiassa nyt olen työstänyt sitä perustaa, minkä henkilökohtainen ja poliittinen historianne on luonut muutosvastarinnaksi.

Muutosvastarinta tekee vain vääjäämättömästä vaikeampaa hyväksyä. Siksi pyydän teitä kaikkia syleilemään muuntamisvoimiani. Erona transformaation ja muuntumisen välillä on, että muuntuminen lisää uuden elementin muutoksen tekemiseen. Toisaalta muuntuminen ei lisää mitään uutta, vaan se nostaa kaiken sen taajuutta, mitä jo on.

Kuten ehkä tiedätte, henkilökohtainen ja maailmanpolitiikan perusta on täynnä salaisuuksia, jotka eivät ole koskaan tulleet päivänvaloon. Toisin sanoen, henkilökohtainen elämä ja planeetan poliittinen elämä on perustunut "herkkusienijohtamiseen". Useimmat menettelytavat ovat olleet "tekemistä suljettujen ovien takana, missä vain pimeys vallitsee".

Rakkaat ihmiset, miten monet päätöksenne ovat tulleet vanhoista käyttäytymismalleista, jotka on arkistoitu omien tiedostamattomien lapsuusongelmienne suljettujen ovien taakse?

Rakkaat maailmanjohtajat, minä, Pluto, puhun teille Kauriinmerkistä, mikä hallitsee hallintoa. Siksi kysyn teiltä, miten monet hallintopäätöksenne perustuvat malleihin, jotka laadittiin hallintoanne perustettaessa.

Unohditteko hallintonne perustan ja siirrytte itsekkäisiin motiiveihin? Teidän täytyy tietää, että minä, Pluto, en välitä itsekkäistä ihmismotiiveistanne. Olen täällä muuntamassa sen, mikä on pudonnut perustaltaan, jotta se voi sijoittua moniin korkeampiin todellisuustaajuuksiin.

Muuntamisvoimillani korjaan siellä, missä olette joutuneet harhaan todellisesta perusmallistanne, ja heijastan tuon kuvan - vapaana valheista ja harhakuvista - henkilökohtaisen ja hallintoelämänne korkeampiin taajuuksiin. Olen pahoillani, että se on epämiellyttävää teille, mutta elän ja kanavoin nyt Kauriin kautta.

Kun virtaan Kauriin energiakentän läpi, velvollisuuteni on muuntaa se, mikä on muuttunut alkuperäisestä tarkoituksestaan, lähettämällä takaisin sen, mitä on lähetetty ulospäin. Muistatte kai, että Saturnus, vanha "energia ulos on energia takaisin" -karmaystävänne, hallitsee Kaurista.

Jos teidän, maapallon ihmisten ja hallitusten, on tarkoitus siirtyä korkeampiin todellisuustaajuuksiin, mikä on jumalainen suunnitelma, teidän täytyy kokea oma energiakenttänne, kun se palaa käymään luonanne. Vain silloin voitte auttaa minua, Plutoa, väärinohjattujen energiakenttien muuntamisessa takaisin planetaariselle ja henkilökohtaiselle jumalaiselle tasolle.

MARS PUHUU

Mars Vaa'assa - ilma

Hei, olen Mars. Minulla oli Pluton työt, ennen kuin ihmiskunta löysi Pluton, koska energiamme ovat hyvin samanlaisia. Erona on, että Plutolla on suurempi pensseli ja se toimii usein planeetta- ja ryhmäasioissa, kun taas minä, Mars, työskentelen henkilökohtaisemmalla tasolla. Kuitenkin keskitymme molemmat siihen, miten energiaa ohjataan kunkin todellisuuden aikajanoille. Minä keskityn energian maskuliiniseen ulosvirtaukseen, kun taas parini, Venus, keskittyy energian feminiiniseen sisäänvirtaukseen.

Itse asiassa Venus ja minä olemme rakkaan Gaia-sisaremme kummallakin puolella. Vastuunamme on auttaa häntä. Venus auttaa häntä avaamalla violetin parantumis- ja muuntumistemppelinsä ihmisille. Minä autan Gaiaa opastamalla ihmiset Mars-energioidensa rauhalliseen ja positiiviseen ilmaisemiseen. Energiakenttääni on käytetty aivan liian usein sotaan eikä läheskään riittävästi luovuuteen.

Kulkiessani tässä Vaa'an energiakentässä, keskityn auttamaan ihmisiä tasapainon ja oikeudenmukaisuuden löytämisessä. Melkein kaikki sodat - jos ei kaikkia - on ottanut hallintaansa Illuminati, joka maksaa kummallekin sotaosapuolelle. Siksi ihmiset kärsivät ja maa, ilma ja vesi kärsivät pommituksesta sodan aikana, samalla kun sodat luonut pimeys saa vielä enemmän varallisuutta ja valtaa.

Kulkiessani Vaa'assa minä, Mars, voin tuoda tasapainoa tähän epätasapainoon. Olen täällä auttamassa ihmisiä tasapainottamaan ajatuksensa/ilman ja muistamaan, että heidän jokainen ajatuksensa tulee ulos heidän olemuksestaan jokaisella hengityksellä. Mitä jos kaikki jotka hahmottavat itsensä sodan ja väkivallan uhriksi, muuttaisivat ajattelunsa sisäiseen voimaan ja hengittäisivät tuota energiakenttää todellisuuteensa?

Mars-voimani ovat valtavat ja ne voivat olla hyvin rakentavia, silloin kun niitä käytetään luomaan rauhanomaisen ja tasapainoisen perusrakenteen ajatusmuotoja. Koska hallitsen metalleja, mitkä on luotu Gaian ytimestä, olen täällä auttamassa teitä käyttämään rakentavasti ajatusenne voimaa niiden Gaian matriisin monien halkeamien parantamisessa, joita nämä epäoikeudenmukaiset sodat ja väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet.

Älkää koskaan aliarvioiko ajatusten tai henkilökohtaisen matriisinne voimaa. Aivan kuten Pluto muuntaa Gaian matriisin vammoja, minä, Mars, olen täällä auttamassa teitä henkilökohtaisen matriisinne parantamisessa. Olen varma, että monet teistä ovat nähneet rakennustelineitä, jotka ympäröivät remontoitavaa rakennusta. Nämä telineet on tehnyt metallista, koska niiden on oltava vahvoja.

Muistutan teille, että teidän, Gaian ihmissuojelijoiden, on oltava voimakkaita. Suurin voimanne on positiivisten ajatusten voima. Ette ehkä tiedosta tätä sisäistä voimaa, mutta te, Gaian tilanhoitajat, kirjoititte jumalaisen suunnitelman siitä, miten auttaisitte Gaiaa nykyelämässänne.

Pluto auttaa teitä muistamaan jumalaisen suunnitelmanne ja minä autan teitä luomaan positiivisia ajatusmuotoja, jotka ovat johdonmukaisia tuon suunnitelman kanssa. Muistutan teille myös, miten heijastetaan luovia ajatusmuotoja henkilökohtaiseen ja planetaariseen elämään.

JUPITER PUHUU

Jupiter Ravussa - vesi

Tervehdys, olen Jupiter ja puhun teille Ravun vesimerkin kautta. Olen valmis auttamaan teitä laajentamaan tietoisuutta tunteistanne. Tunteet ovat kuin vesi siinä mielessä, että ne voivat virrata sisään ja ulos teissä näennäisen kontrolloimatta. Se on hyvin totta siinä mielessä, että fyysisellä itsellä on vähän kykyä hallita tietoisesti tunteita.

Olen täällä muistuttamassa teille, että tunteiden hallitsemiseksi teidän on laajennettava tietoisuutta. Tietoisuustilanne määrää huomionne kohteen ja näin ollen havaintonne. Jos olette matalassa tietoisuustilassa, kuten 3D-beta-aaltotietoisuudessa, havaitsette luultavasti vain fyysisen maailman.

Kuten olette oppineet, asioilla on taipumusta muuttua hyvin hitaasti fyysisessä maailmassa. Näin ollen monet turhautuvat kovasti siihen, miten kauan ylösnousemusprosessi vie. Turhautuminen ja kärsimättömyys alentaa tietoisuuttanne. Koska tietoisuustila ohjaa havaintoja, tietoisuutenne alentuessa havaitsette vain matalammat kolmannen ulottuvuuden taajuudet.

Tuo havainto pakottaa teidät luultavasti pelkopohjaisiin tunteisiin - pelko, viha ja/tai suru. Nämä tunteet alentavat tietoisuuttanne vielä lisää. Näettekö, miten kierre alaspäin etenee, kun annatte tietoisuutenne pudota?

Minun nimettiin Jupiterin, roomalaisen Jumalten kuninkaan ja taivaan ja ukkosen Jumalan mukaan. Siinä missä Mars ja Pluto muuntavat henkilökohtaista ja planetaarista 3D-matriisianne, minä laajennan mieltänne niin, että voitte hahmottaa paremmin 5D-matriisin. Teillä on voima havaita se todellisuusmatriisi, mihin astutte, sekä se todellisuusmatriisi mitä muunnatte.

Tietysti teillä on tämä moniulotteinen havaintovoima vain, silloin kun olette laajentaneet tietoisuutenne sisältämään moniulotteisen mielen. Viidennen ulottuvuuden mielikuvitusvoimanne resonoi moniulotteiseen mieleenne. Uskallatteko antaa havaintojenne laajentua todellisuutenne ytimestä galaksin keskukseen?

Voitteko päästää irti epäilystä ja pelosta ja katsoa ylös toivoon ja uudestisyntymään? Aivan kuten minä olin Jumalten kuningas, ihmiskunnan tarkoituksena on olla maapallon suojelijoita ja uuden polun luojia uudelle maapallolle. Ette pysty toteuttamaan tätä suurta suunnitelmaa kolmannen ulottuvuuden tietoisuudella. Teidän on aktivoitava korkeampi tietoisuus havaitaksenne sen todellisuuden, mihin siirrytte ja mitä luotte kulkiessanne.

Ihmiskohtalonne on hyvin laaja. Teidän on laajennettava tietoisuuttanne ja hyväksyttävä moniulotteisuus siihen todellisuuteen, mihin olette tulleet vapaaehtoisesti kuvittelemaan, luomaan, löytämään ja asumaan.

URANUS PUHUU

Uranus Oinaassa - tuli

Olen Uranus. Luon äkillisiä ja odottamattomia muutoksia, jotka perustuvat jumalaiseen suunnitelmaanne. Kun puhun teille Oinaanmerkin kautta, olen uuden maailman airut. Ilmennän korkeinta tietoisuustilaanne ja yhteyttänne moniulotteiseen ITSEEN. Ollessani tulisessa Oinaassa, autan teitä löytämään sisäisen tulen olla se maailma, missä päätätte elää.

Koska suurristimme muodostuu 13 asteeseen ja jokaisessa merkissä on 30 astetta, kaukaiset planeettamme Pluto ja Uranus resonoivat nykyiseen energiakenttäänsä monta maavuotta. Numerologiassa 13 on yhtä kuin 4, mikä on uusien perustojen rakentamisenluku.

Pluto pysyy Kauriissa ja auttaa kaikkien maailman hallitusten muuntamisessa. Samanaikaisesti minä, Uranus, pysyn Oinaassa ja pidän muutoksen tulta, kun ihmiskunta luo uutta maailmaansa. Pluto muistuttaa teille, että tiedostamaton ja supertietoinen mieli luovat todellisuutenne.

Tietoisen mielenne haasteena on päästää irti pitkästä riippuvuudestanne hahmottaa 3D-harhakuvat todeksi. Koska minä, Uranus, edustan korkeampaa ITSEÄNNE, autan teitä päästämään irti harhasta ja keskittymään korkeampien havaintojenne totuuteen. Nämä korkeammat havainnot mahdollistavat teidän moniulotteisen ITSENNE ja meidän korkeamman ITSEMME ja teidän korkeamman ITSENNE ja fyysisen itsenne yhdistymisen.

Muistutan teille, että maa-astia on pelkästään yksi moniulotteisen ITSENNE myriadeista ilmaisuista, mikä käyttää kehoa kokeakseen elämää muodossa. Yhdistymällä energiakenttääni muistatte kykynne nousta fyysisen tason vaikutelmien yläpuolelle ja kommunikoida korkeampien ilmaisujenne kanssa.

Useammat ja useammat teistä kanavoivat korkeampia olentoja. Muistutan teille, että nämä korkeammat olennot ovat tiedän ilmaisumuotojanne. Kyllä, tämä korkeampi olento voi olla arkkienkeli ja/tai hyvin kehittynyt galaktinen. Älkää käyttäkö tätä informaatiota kanavointinne epäilemiseen, koska 3D-iskostaminen on opettanut teille, että olette vain ihminen.

Muistakaa sen sijaan, että olette yhtä multiversumin kanssa. Olette kaunis ja valtavan voimakas moniulotteinen olento. Vain pieni osa ITSESTÄNNE käyttää maa-astiaa todellisuudessa, minkä hahmotatte fyysiseksi maaplaneetaksi. Teillä on lukemattomia elämiä monilla planeetoilla, monissa galakseissa ja ulottuvuuksissa.

Minä, Uranus, jään uuden elämän Oinaaseen, uusien alkujen kevääseen, eläinradan ensimmäiseen merkkiin muistuttamaan teille, että olette muuntaneet energiakenttänne valokehoksi myriadeissa todellisuuksissa ja paikoissa. Pysykää virittyneenä minuun, jotta voin muistuttaa teille, ettei teidän tarvitse opetella, mitä tehdään ylösnousemusta varten.

Teidät valittiin saamaan kunnia olla yksi Gaian planeetan tilanhoitajista, koska olette jo ylösnousseet. Jos pysytte yhteydessä minuun, Uranukseen, autan teitä muistamaan moniulotteisen ITSENNE monet korkeammat ilmaisut.

Kun Pluto palvelee Kauriissa pitkän tähtäyksen tehtäväänsä ja muuntaa sisäistä itseänne ja maailmanne hallituksia, minä jatkan pitkäaikaista tehtävääni Oinaassa ja muistutan teille, että olette jo sitä, mitä yritätte, ja teidän täytyy vain muistaa!

There is no limits!

Torstai 17.4.2014 klo 12:00

Kuunpimennys on lipunut ohitse ja taivallus jatkuu. Oman kuunpimennyshetkeni kohtasin meren ympäröimällä saarella, labyrintin energioissa. Pieni ryhmämme otti melkoisen haasteenkin vastaan kokoontumalla yhteen ja ponnistamalla laajemmalla ajatuksella uuteen. Kuunpimennys vaa´assa toi silti erilaisia tarkastelun kohteita meistä jokaiselle, arjen tasolla ja ryhmän sisällä.

Vaikka pimennys ei täällä näkynytkään, sen vaikutus oli voimakas. Teimme mittauksia labyrintin toimivuudesta/aktiivisuudesta ja saimme kaikki positiivisen tuloksen. H-hetkellä ryhmityimme tuohon tilaan ja loimme suuremman ajatuksen, ihmiskunnan puolesta ja sen edustajina. Tämä suunta, pois henkilökohtaisesta, oli meille jo pidemmän aikaa ollut selvä. Luomuksemme jäi eetteriin ja tulokset laskeutuvat aikanaan. 

Tänään, pimennyksen jälkimainingissa, vallitsee rauha, ja se kaipaamani kuva alkaa selkiytyä. Kävin yön/unen aikana englanninkielistä!! keskustelua Korkean Opettajan kanssa ja heräsin seuraaviin sanoihin: There is no limits! Hymyilytti, ja aloin muistella keskusteluamme. Teema oli lyhykäisyydessään ihmisen erillisyyden kokemukset. Me kaikki rukoilemme/pyydämme vähän väliä ohjausta, seuraavaa askelta, uutta suuntaa, oman paikkamme varmistamista jne..  Noilla pyynnöillä me sateenkaari_ruumis_1.jpgoikeastaan rajoitamme omia mahdollisuuksiamme, sillä koemme itsemme rajallisiksi, olosuhteisiin, paikkoihin ja aikaan sidotuksi. Ehkäpä meidän olisikin rukoiltava Luojalta kokemusta siitä, mitä on olla rajaton; Vahvista todellista olemustani, rajattomuuttani!  There is no limits!

Siihen suunnistaen, uudelta tasolta katsoen, RAKKAUDELLA, Eija

Huhtikuun suurristi, tulevat h-hetket

Perjantai 4.4.2014 klo 19:20

Tuleva kardinaaliristi alkoi kovasti kiinnostaa, eikä vähiten tämän oman "käymistilan" kautta. Omalle kartalle osuvat kaikki merkit, mutta eivät ole asteiltaan niin vahvoja kuin tulevan ristin aikaan. On kyllä vahva kutina siitä, että jotain uutta on syntymässä, mutta osaako sen ottaa vastaan, vain kapsahtaako lopulta katajaan, jää nähtäväksi.. kunhan kuviot tästä asettuvat, uudet seuraavat perässä..
Muutosaikaa, jonka tekee ymmärrettäväksi esim David Willcockin Lähdekenttä kirja, jota luen uudelleen ja uudelleen.. suosittelen, sillä se antaa mutu-tiedolle oikeat kasvot, ja vastaa loistavan hyvin siihen kysymykseen, mistä tämä kaikki uusi aika ja muutos kumpuaa.. 

Tässä sivusto, joka myös avaa selkeästi tulevia ristejä ja kertoo myös päivämäärät. Vertailkaa omaan karttaanne, ehkä saatte oivalluksia, miksi juuri nyt tuntuu tältä!! 

http://www.jumalatar.fi/blogi/huikea-tahtikuvio-taivaalla-oletko-valmis-muutokseen/

skyimage_2267_263265814.jpg

Ihan ku olis itte kirjottanu ;)

Perjantai 4.4.2014 klo 11:16

Tässä ihan omaa fiilistä tältä ajalta..   Olla nökötän kotona ja kuuntelen! Vahva kokemus myös siitä, miten parantuminen on käynnissä.. syvältä kaivettua, kipeää, ja parantumiseen valmista.. sielun, mielen ja kehon tasolla. Elän kuin tyhjässä tilassa.. Symbolisesti liitelen kuin muuttolintu, antaen virtausten viedä, kuitenkin jo etsiskellen laskeutumispaikkaa, kohtaa, missä ottaa kevät, kesä ja uusi kasvu vastaan. Kohtaa, missä kohdata Äiti Maa, ihmiskunta ja kosmoksen liike. 
Pyrin vain rakastamaan tätä hetkeä, laajasti, muutoksen sallien, antaen kaiken pois.. Kaikki on siis vallan hyvin: Minä Olen!

Tätä samaa Jennifer Hoffmanin sanoin: 

"KOLMENTOISTA" AIKA JA EI ENÄÄ AIKAA
 
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
2.4.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Valmistaudumme huhtikuun 15. päivän pimennykseen, jolloin on merkittävä planeetta-asetelma, kardinaalisuurristi, 13 asteessa. Luku 13 on erittäin merkittävä pyhässä geometriassa – 13 planeetta aurinkokunnassamme (niitä ei ole vielä löydetty kaikkia), Jeesus ja 12 opetuslasta, aakkosten 26 kirjainta (13x2), 13 kuunkiertoa vuodessa, Israelin 13 heimoa, englantilaisten aakkosten 13. kirjain on M, mikä ylösalaisin käännettynä on W, kokonaisen (suom. huom. "kokonainen" on whole) kaksi puolta, mies ja nainen, pyhä feminiininen ja pyhä maskuliininen. On 13 säveltä musiikkioktaavissa, 13 pääsysteemiä elämänkukassa ja 13 on taroteissa kuoleman kortti, mikä merkitsee transformaatiota. Sitä on pidetty pyhänä lukuna paljon aiemmin, ennen kun katolinen kirkko teki siitä epäonnen luvun.
 
Miksi tämä on niin tärkeä? Koska kaikella tällä keskittymisellä 13:een olemme tehneet tärkeän siirtymän uuteen ulottuvuusportaaliin. Ja luultavasti tunnet tämän vaikutukset, jos tunnet olevasi pois tasapainosta, huonovointinen, vähän alakuloinen, ärsyyntynyt tai tunteellinen, laitat asioita väärään paikkaan, et pääse aamulla ylös sängystä tai et pysty nukahtamaan illalla. Kehorytmimme muuttuvat, koska suhteemme aikaan muuttuu. Lopetamme myötäpäivään kulkevan lineaarisen 3D-ajan ja astumme universaaliin, ei-lineaariseen, vastapäivään kulkevaan virtaukseen. Kaikki luonnossa ja universumissa, mukaan luettuna planeettojen kiertoradat, kulkee vastapäivään. Ainoastaan ihmiset yrittävät ns. kontrolloida energiavirtaa pakottamalla itsensä tarkkailemaan elämää jonkin luonnottoman voiman mukaan ja laittamaan energian kulkemaan omalla tavallaan, myötäpäivään. Mutta se on muuttumassa.
 
Energiakierto minkä ihmistietoisuus on luonut itselleen ja mikä kulkee myötäpäivään, hidastuu nyt, jotta se voi integroitua muun universumin – myös planeetan – normaaliin kiertosuuntaan, mikä on vastapäivään. Tällä hetkellä pyörimme vastasuuntiin (kuvittele kaksi eri suuntiin pyörivää esinettä ja yritä laittaa ne yhteen ja ne hylkivät toisiaan) eikä ihmiskunnan energia pysty integroitumaan planeetan ja muun universumin pyörimiseen. 
 
Kierron on hidastuttava, ennen kuin se pysähtyy, minkä uskon tapahtuvan 20.-29.4. kardinaalisuurristin myötä, ja sitten pyöriminen alkaa taas, kun olemme integroituneet planeettaenergian luonnollisempaan kiertoon. Muista, että tämä on energeettinen prosessi, ei fyysinen, vaikka luultavasti meillä on fyysisiä oireita, kuten ehkä tunnet tällä hetkellä. Voidaksemme siirtyä pois lineaarisesta 3D:stä, meidän on myös siirryttävä pois kaikesta, mikä pitää meidät siinä, ja luonnoton energiakiertomme on osa tuota prosessia, mikä on osa tietoisuuttamme ja ajatuksiamme, ja tämä luo energiakentän, mikä estää meitä integroitumasta täysin maapallon ja muun universumin energiaan. Käytämme jatkossakin kelloa varmistamaan, että menemme tapaamisiin ajoissa, mutta energiaprosessimme eivät enää ole epäsynkronissa muun universumin kanssa.
 
Jos sinulta "hukkuu aikaa", kaadut tai kompastut, tunnet olevasi pois tasapainosta tai kadotat ja laitat väärään paikkaan asioita, tunnet jo hidastumisen, mikä voimistuu 10 seuraavan päivän ajan. Jos tunnet, että olet hyvin irrallaan tästä kaikesta, rauhassa ja kuin toisella planeetalla, niin olet käynyt jo läpi tämän prosessin ja kiertosi on muuttunut, mikä merkitsee, että sinun täytyy kiinnittää ylimääräistä huomiota maadoittuneena pysymiseen, olet herkempi ympäröivälle tunne-energialle ja luultavasti löydät monia syitä jäädä kotiin yksin noin seuraavat 10 päivää. Tarkkaile, mitä tulee elämääsi ja lähtee siitä – pyöröovet joista puhuin hiljattain, ovat hyvin aktiivisena nyt. Kun avaat portaalit ja kutsut uudet energiat elämääsi, sallit kaiken, mikä ei resonoi niiden kanssa, lähteä samasta ovesta. Uudet ulottuvuustilamme toimivat värähtelyn, tinkimättömyyden, vapauden ja rakkausenergian perusteella (mikä kutsuu myös uusia tasapainoisia ja integroituneita suhteita elämäämme). 
 
Nauti tästä ajasta. Se on ennenkuulumaton ihmishistoriassa ja sinä osallistut prosessiin. Jokainen meistä on tärkeä ja kuljemme tätä polkua yhdessä. Kun keskitymme kollektiivisesti hyvään – siihen rakkauteen, myötätuntoon, rauhaan ja iloon, mitä haluamme tuoda elämäämme – laajennamme noita energioita ja niitä moniulotteisia portaaleja, joiden läpi niitä tulee. Tämä on uuden maapallon syntymä – oletko valmis olemaan moniulotteinen, ajaton, voimaantunut ja voimakas?

TÄSSÄ BRENDA HOFFMAN via Luxonia

TEILLÄ ON UUSI FYYSINEN TAITOSETTI

Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)
1.4.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Rakkaat ystävät,

Teillä on luultavasti uusia ajatuksia ja tuntemuksia. Eivät kaikki teistä tunne tai aisti samaa, mutta tietäkää, että pääsette käsiksi suurempaan informaatiomäärään kuin muutama päivä sitten.

Jotkut teistä aistivat värejä värien sisällä tai musiikkia musiikin sisällä. Toiset tietävät enemmän. Toiset tuntevat ikään kuin leijuvansa pois ja kuitenkin pysyvät maan päällä. Ja vielä toiset kuulevat maapallon asioita, jotka eivät olleet havaittavia aiemmin.

Kun fyysinen olemuksenne muuttuu tai lisää taitojaan, teillä on ehkä päänsärkyä, nukkumistavan muutoksia tai tarve levätä.

Viime energiakuuro oli ohjattu fyysiseen olemukseenne - viimeinen pala uuden "sinun" palapelissä. Kenties muistatte aiemmat kanavoinnit, joissa hahmottelimme, että uuden olemuskehityksenne oli määrä muuttaa henkiolemusta, sitten tunneolemusta ja lopuksi fyysistä olemusta.

Tapahtui siis niin, että edistyneiden valotyöntekijöiden fyysinen olemus muuttui dramaattisesti muutamana viime päivänä.

Vasta heräävät tutkivat tietään henkiolemuksensa läpi. Näin he löytävät kiinnostuksen reinkarnaatioon, tarot-kortteihin, astrologiaan, kanavointiin, uskonnollisiin opetuksiin tai mihin tahansa informaatioon, mikä puhuu heidän henkiolemukselleen.

Te kuitenkin löydätte uusia taitoja fyysisestä olemuksestanne. Vähän kuin sarjakuvahahmo Teräsmies ja hänen röntgensädenäkönsä. Sillä kun pääsette käsiksi uusiin fyysisiin taitoihinne, huomaatte olemuksenne muuttuvan tavoilla, joista ei kenties puhuta vielä uuden maan aineistossa.

Yhdistätte fyysiset, tunne- ja henkiset taitonne luodaksenne polun, joka on oikea itsellenne. Niin se on, että taitosettinne on valmis - ainakin tällä erää.

Jatkat osana kokonaisuutta, ykseyttä. Mutta solusi jakautuvat ainutlaatuiseksi olennoksi, joka olet sinä - se sinä, joka julistit olevasi ennen tulemistasi maapallolle tässä elämässä. Ennen tätä viime energiakuuroa, olit solumassaa, mikä oli vain vähän erilainen kuin toiset solumassat, jotka ovat osa ykseyttä.

Et voi enää verrata itseäsi toisiin mitenkään - mukaan luettuna kateus, nolous tai mikä tahansa tunne, mitä käytit ennen kertoaksesi itsellesi, että toiset olivat taitavampia tai parempia kuin sinä.

Olet nyt ainutlaatuinen yksilö. Jotkut teistä "planeettahyppelevät". Toiset integroivat taitonsa toisten olentojen kanssa uuden kokonaisuuden luomiseksi. Tai muita aktiviteetteja, joita ette vielä tiedosta.

Tässä kohtaa nopeasti liikkuva virta haarautuu sivujoiksi, joista jokaisella on oma kauneutensa ja tehtävänsä.

Jossain kohtaa sivujoet yhtyvät taas kokonaisuuteen. Mutta eivät nyt. Nyt on aika vaatia oma roolinne uusien fyysisten aistienne kautta.

Ei ole tarvetta konsultoida muita sen määrittelemiseksi, oletteko oikeassa, sillä he tietävät vähemmän teidän polustanne kuin te.

Jotkut teistä väittävät, ettei teillä on aavistustakaan, mitä tehdä uusilla taidoillanne. Teidän on aika kuunnella sisäistä olemustanne, sillä sisäinen olemus on gurunne, opettajanne.

Teistä saattaa tuntua vähän sekavalta ensin, mutta kaikki loksahtaa paikoilleen, kun luotatte itseenne riittävästi seurataksenne omaa iloanne.

Monet teistä huomaavat uudet taitonsa ja tuntevat, että olette universumille velkaa sen, että hyppäätte välittömästi uusiin kykyihinne. Se ei ole totta. Antakaa sisäisen olemuksenne ohjata teitä parhaalla tavalla itsenne ja universumien kannalta. Kenties osa uutta taitosettiänne on lukea jokin hauska kirja tai katsoa jokin elokuva.

Nyt ajattelette, että hauskanpitäminen on ajan haaskausta ja teidän täytyy ottaa välittömästi taitonne omaksi ja tehdä sitä, mikä on roolinne. Sellainen on 3D-ajatus. Kenties kehonne tarvitsee sopeutua vähän, ennen kuin alatte testata uusia taitojanne. Kenties hyppäämällä johonkin syyllisyydestä tai "koska pitäisi" taitosettinne katoaa vähän.

Ei ole mitään "pitäisi". Sisäinen olemuksenne saattaa ohjata teidät leikkimään muutaman päivän tai viikon. Tai testaamaan taitojanne välittömästi. Sillä ei ole merkitystä, sillä toimitte niin, kuin haluatte ja suunnittelitte ennen tulemistanne maan päälle tässä elämässä.

Osa tämän elämän iloa on kyky ohjata elämäänne uuden maapallon laajoissa puitteissa. Teidän täytyy vain muistaa, että jos jokin on iloista, se on oikein teille. Sallikaa itsellenne vapaus olla - nyt enemmän kuin koskaan. Sillä olette tosiaankin uusia olentoja uudessa paikassa. Niin olkoon. Aamen.
 

 kurki10765.jpg

Voi kevättä!

Tiistai 1.4.2014 klo 18:25

img_0202.jpgAikaisen kevään iloista on tosiaan saatu nauttia jo monen monta päivää. Pienten leskenlehtien iloiset naamat kurkistelevat eteläisillä pellon reunoilla. Mustarastaan laulu sykähdyttää iltaisin. samoin sarvipöllön ykisnäiseltä kuulostava huhuu.. Kanani ovat saaneet jo kuopsutella monena aurinkopäivänä ulkosalla. Välillä ihan vapaanakin, mutta seurauksena sitten onkin ollut kaiken vihreän nokkaan nyppääminen. Sinne ovat kadonneet niin lumikellojen hennot kukkaset, kuin jokainen urhea ruohon korsikin. Ja voi sitä kaakatusta ja kiekuntaa! Kissoilla on ollut katsomista, ja väliin huomaan, että ne ihan kuin vuorottelevat kanalauman vahtimisessa. Tai ehkäpä se on niille vain mieluisaa vaihtelua pihapiirissä.

Kevät on minullekin aina uuden syntymisen aikaa. Olen kevään lapsi, ja jokavuotinen pysähtyminen ja itsensä tarkastelu kuuluu kuvaan. Tämä ammatti, joka on minut valinnut, vaatii tilanteen, itseni ja suunnan tarkastelua. Tiedän, että tämä saattaa kuulostaa jauhamiselta jo, niin usein olen tälläkin kohtaa sitä pohtinut. Eikä syyttä! Jokaisen auttajan olisi aika ajoin pysähdyttävä, tarkasteltava sitä, onko työ rutiinia, onko motiivi oikea, onko oma olemus puhdistuksen tarpeessa. Myös me auttajat väsymme, hukkaamme suuntaamme, turhaudumme. Ainakin minulle käy niin. Työ, jota teen, ei rajoitu kahdeksasta neljään, eikä se katso, onko pääsiäinen vai juhannus. Tiedän, että tämä on omaa valintaa, mutta esim kaukohoitoja teen aina, kun niihin pyynnön saan. Apunani on ihanat auttajamme, joiden tukeen ja valoon voin luottaa myös silloin, kun itse ei niin täysillä jaksa tai ehdi.

Jos kuitenkin työtä alkaa tehdä rutiinilla, oma herkkyys kärsii. Sitä tahdon varjella, sitä puhdistaa ja pitää kirkkaana. Tämä työ on vuosien aikana valinnut minut tekijäkseen, vaikka myönnänkin, että usein jopa itkin, että en osaa, en ole tämän arvoinen. Elin siinä luulossa, että minun tulee olla muiden yläpuolella, kaiken kivun ja kompastusten ulottumattomissa. Vasta, kun oivalsin, että saan olla ihminen teidän joukossanne, saan kipuilla omia haasteitani, ja saan olla keskeneräinen, silloin työ otti minut omakseen. 

En vaihtaisi pois omaa osaani, en omia oppiläksyjäni, enkä sitä jatkuvasti uutta tuovaa virtaa, jossa elän. Silti on hyvä välillä hengähtää..  Auttajani, sisäinen ohjaukseni ja sydämeni puhtaus tukevat ja pitävät Valossa. Se on jatkuva kiitollisuuden aiheeni.
Tämän hetken kysymykseni kuuluu: Miten parhaiten palvelisin Korkeamapaa voimaa? Miten siihen yhdistän arjen, liiketoimen, sekä oman persoonani?
Ainut vastaus, jonka saan: Luota ja kuuntele sydäntäsi!  Samaa sanon myös teille kaikille!

Vaikea läksy

Tiistai 25.3.2014 klo 9:40

Solaraika meneillään. Oman itsen analysointi tähtikartan huoneiden ja teemojen mukaisesti. Rauhan vahvistamista ja jes, vihdoin luovuuden ilmentämistä. Hienoa aikaa, hienossa ajanjaksossa, hienossa kohtaa kosmosta ;)

Ihmiselämän tärkein oppiläksy: Tapahtukoon Sinun tahtosi!
Korkeampi Äly, Luoja, joka yrittää palauttaa meidät kaikki yhteyteensä, josta olemme kauas ajelehtineet, järjestää ja suunnittelee kanssamme oppiläksyjä, jotta tämä palautus voisi tapahtua. 
Miten vaikeaa onkaan työskennellä niiden oppiläksyjen mukaisesti, luottaen korkeampaan, sillä useinkin pyristelemme juuri niitä vastaan. Alempi olemuspuolemme /egomme tahtoo johtaa, pysyä pomona. Ego edustaa meissä sitä pimeää voimaa, joka taannuttaa, eikä vie kohti ykseyttä. Alempi olemuspuolemme tahtoo näin jäädä henkiin, pysyä voimassaan, eikä palautua, sulautua Luojaan.

Jokaisen meidän sisällämme on se puhdas tila, kirkkaus ja rauha, joka työskentelee Korkeamman Älyn, Luojan yhteydessä. Täysin luottaen,olipa elämäntilanne, opetus, miten raskas tahansa. Tuon puhtauden tilan, Pyhän Sydämen tilan ylläpitäminen on tärkein työmme. Sen kautta on kulku ja yhteys luovaan voimaan. Se valaisee tiemme.

Tapahtukoon siis Sinun tahtosi!

Parantava Viisaus on minussa!

Maanantai 17.3.2014 klo 12:55

sydanhetki.jpg

HUIH! Kosmisia tuulia

Maanantai 17.3.2014 klo 12:45

Pitkän hiljaisuuden jälkeen on nyt aika päivitellä näitä virtauksia, minkä mukana taasen mennään. Eilinen täyden kuun energia oli vahvaa, ja varsinkin niille, joiden astraalienergia/tunteet olivat aktiivisena. Valvottuja öitä on kuulemani mukaan ollut niin monella. Kuu tekee tehtäväänsä ja nostaa esille juuri sitä, mitä pitääkin. Se on siunattua!  Eri asia sitten onkin, onko voimia, aikaa ja viisautta käsitellä asioita, joiden tuntee esiin nousevan. 

Viime päivien kovat tuulet yhdistän itse suureen aurinkoaaltoon, joka purkautui reilu viikko sitten. Usein muutaman päivän viiveellä maaplaneetta vastaanottaa juuri kovia tuulia, myrksyjä tuollaisen purkauksen jälkeen. Tälläkin hetkellä maan magneettikenttä on aktiivinen, eikä se suinkaan helpota niitä, jotka unettomuudesta kärsivät. Myös aivomme saattavat käydä ylikierroksilla ko. syystä. 

En ole astrologi, mutta tunnustelen muuten, miten esim kuu vaikuttaa. Omalla kohdallani koen, että se vaatii nyt pysähtymään, kääntymään vieläkin syvempään sisäänpäin, kaivamaan piilosta mielen esteitä, ja nostamaan mutta/kun - asioita esille. Luottamuksen vahvistaminen omaan Polkuun sekä myös sen suunnan tarkistaminen on jälleen paikallaan. Kuu ikään kuin sisäisesti hajottaa sen kuvan, jota olen viime ajat kantanut itsestäni, suunnastani ja korkeammasta olemuksestani. Taas on parempi antaa sen mennä! Tämä on jatkuvaa aalloilla keinumista, suunnistamista ja vastaanottamista.

Minulla tuota prosessia vahvistaa myös lähestyvä solar-aikani. Se tekee samaa työtä ennen syntymäpäivääni, jotta voisin silloin sitten syntyä uudelleen. Tämä kaikki tuo eteen lisää hiljaista aikaa, sydämen kuuntelua, uuden valmistelua, olemista, ja kirkastumista.

Olen siitä onnekas, että takanani on jo paljon pureskeltua itseni kanssa. Luopumisten ja kasvun kautta olen saavuttanut nyt kohdan, jossa voin olla hiljaisuudessa itseni kanssa, mutta tehdä myös tätä siunattua työtäni teidän kanssa. Tulkinnat, uudet kurssit, tapaamiset antavat oman lisänsä uuteen suuntaan, jota nyt hahmottelen. Ympäröivä luonto vahvistaa ja viisaat vanhat puut kuiskivat ympärilläni tukeaan ja ohjaustaan. Auttajani valaisevat ja vahvistavat.

Kosminen Luova Voima ojentaa parantavan värähtelynsä kirkkaana Valopallona käsiini.

Ojennan teillekin tämän Parantavan Valopalloni. Laita se sydämeesi ja paranna itsesi menneestä.

valopallo.jpg

Tässähän on asiaa !

Maanantai 24.2.2014 klo 11:03

Luxonian sivuilta poimittua:

ONNELLISUUTTA EI VOI LÖYTÄÄ ULKOPUOLELTA
 
Enkelioppaita kanavoinut Taryn Crimi (www.angelic-guides.com)
21.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Tänään haluaisimme kiinnittää huomionne onnellisuuteen. Katselemme, kun hyvin monet tyrmistyvät, kun he ajavat takaa hyvin vaikeasti tavoitettavaa onnellisuuden tunnetta. Kerromme teille, miksi on usein vain lyhyitä onnen hetkiä eikä pysyvää olotilaa.
 
Monet ovat usein jatkuvassa onnen etsinnässä sen sijaan, että oppisivat ylläpitämään sen. Onko jatkuva onnellisuuden tila saavutettavissa? Tosiaan, se on hyvinkin teidän kaikkien ulottuvilla. Mutta haluaisimme jakaa kanssanne ensin oman perspektiivimme siitä, miten onnellisuutta ei ainoastaan saavuteta, vaan se myös säilytetään.
 
Aloitamme uskaliaalla toteamuksella: mikään ei voi tehdä teistä onnellista. Teidän on ensin löydettävä onnellisuus, mikä on sisällänne, ja sitten löydätte etsimänne onnellisuuden. Monilla on se käsitys, että jos he vain saavuttavat jonkin tavoitteen, saavat tietyn tuotteen tai löytävät täydellisen kumppanin, he löytävät varmasti etsimänsä onnellisuuden. Mutta näin ei voi olla, kun kaikki todellisuudessanne on vain peili niistä tunteista ja värähtelyistä, joita sykitte ulospäin. Olisi samanlaista odottaa peilin näyttävän nuorekkaampaa ja eloisampaa kuvaa teistä ja vasta sitten tuntea etsimäänne nuorekkuutta ja eloisuutta. Peilin heijastama kuva ei voi muuttua, ellette te muutu.
 
Tämä analogia voi kuulostaa huvittavalta teistä, mutta sitä monet ihmiset tekevät etsiessään jotain itsensä ulkopuolelta. Muistakaa, ettei mikään voi tuoda teille sellaista, minkä kanssa ette ole jo harmoniassa. Mikään aineellinen tavara tai toinen olento ei voi tuoda teille mitään, mitä teillä ei ole jo sisällä. Monet etsivät jatkuvasti aineellista yltäkylläisyyttä ja odottavat, että onnellisuus, ilo ja mielenrauha seuraavat sitä, mutta näin ei ole. Miksi siis tunnette kuitenkin onnellisuuden hetkiä saadessanne lahjan, ostaessanne uuden tuotteen tai tavatessanne jonkun uuden?
 
Koska mielenne uskoo sen tekevän teistä onnellisen - vain kohta oivaltaakseen, että tyhjä tunne jää edelleen "uutuuden viehätyksen" loppuessa. Vain sisäisen ilonne seuraaminen johtaa teidät rauhan ja onnellisuuden tilaan. Onnellisuutta ei voi löytää, se voidaan vain tehdä. Monet sanovat usein, että yltäkylläisyyden puute tuo heille kurjuutta, mutta tähän me sanomme: "Ei, vaan kurjuutenne tuo teille puutetta."
 
Emme viittaa vain aineelliseen vaurauteen puhuessamme yltäkylläisyydestä. Se on vain yksi yltäkylläisyyden muoto. Teillä voi olla yltäkyllin terveyttä, varallisuutta, ystäviä, rakkautta, ongelmia tai pelkoja. Mutta voimme vakuuttaa teille, että olette aina yltäkylläinen jossain.
 
Jos etsitte rauhaa, niin teidän on ensin löydettävä se itsestänne. Vasta sitten vedätte puoleenne enemmän kokemuksia, jotka lisäävät rauhantunnettanne. Jos etsitte onnellisuutta, teidän on ensin löydettävä onnellisuus itsestänne. Jokaisen tavoitteen, saavutuksen tai ostoksen myötä löydätte vain hyvin lyhytaikaisen tunteen, mutta se ei kestä. Miksi? Koska ego haluaa aina enemmän - sitä motivoi jatkuva enemmän haluaminen. Mutta haluaisimme muistuttaa, että teillä kaikilla on kyky löytää etsimänne rauha ja ilo juuri nyt, tällä hetkellä.
 
Nimittäin jokainen tunteenne on valinta. Mietitte ehkä, miksi sitten valitsisin surun, vihan tai tyytymättömyyden? Tähän vastaamme: "Kertokaa te meille." Reagoitte niiden uskomusten ja odotusten perusteella, joita teillä on tietystä tilanteesta. Odotukset joita asetatte itsellenne, on monisyisesti sidottu yleisreagointiinne ja -perspektiiviinne kaikissa tilanteissa, joita näette. Mikään ei voi viedä teiltä onnellisuutta, iloa ja sisäistä rauhaa - paitsi te itse.
 
Käsitämme, etteivät negatiiviset tunteet ja tuntemukset ole koskaan tietoinen halu, vaan negatiiviseen reaktioon vaaditaan ja sallitaan uskomuksia ja odotuksia. Monet odottavat tulevaisuuden tuovan heille sitä rauhaa ja onnellisuutta, mitä he etsivät. "Olen onnellinen, sitten kun … tai löydän mielenrauhan jos …" Mutta tulevaisuuden määrittelevät ne valinnat, joita teette nyt. Miten voitte odottaa luovanne jotain erilaista, mitä teillä on, jos ette muuta, mitä teette nyt?
 
Ylläpitäkää etsimänne ilo ja rauha tässä läsnä olevassa hetkessä ja vedätte varmasti puoleenne lisää tilanteita, jotka miellyttävät teitä. Keskittyminen pelkoihinne, huoliinne ja murheisiinne tuo teille vain lisää murehdittavaa. Muistakaa, että jos murehditte, keskitytte tulevaisuuteen, ja jos kadutte, keskitytte menneisyyteen - vain olemalla täysin läsnä hetkessä voitte löytää sisäisen rauhan ja onnellisuuden, mitä etsitte.
 
Valinta olla onnellinen on tietoinen päätös, minkä jokainen teistä voi tehdä niistä olosuhteista riippumatta, joita on ilmentynyt todellisuuteenne tähän mennessä. Nuo kokemukset loivat ne ajatukset ja uskomukset, joita teillä oli. Sen mitä luotte tästä eteenpäin, määrittelevät ne ajatukset ja valinnat, joita teette nyt. Voitte muuttaa mielentilaanne ja näin värähtelyänne välittömästi ja sen tehdessänne todellisuutenne muuttuu. Sen on muututtava, koska se voi tuoda teille vain sitä, minkä kanssa resonoitte.
 
Se vaikeasti tavoiteltava mielenrauha mitä monet etsivät, on ollut sisällä koko ajan - he ovat kuitenkin katsoneet kaikkialle muualle täyttääkseen tuon tyhjiön, mitä he tunsivat sisällä. Mutta olemme täällä muistuttamassa teille, että te ette voi löytää rauhaa ulkopuoleltanne - rauha, ilo ja onnellisuus tulevat sisältä. Ei ole sieluja, jotka eivät kykene säilyttämään tätä olotilaa. Jokainen teistä voi valita nyt tuntevansa iloa tässä nyt-hetkessä. Ei ole muuta aikaa kuin tämä nyt-hetki. Tulevaisuus on harhaa, minkä pitää elossa usko lineaariseen aikaan. Aina on vain läsnä oleva hetki.
 
Kun päästätte irti siitä stressistä ja huolesta, mitä tunnette huomenna uhkaavista kokemuksista, ja menneisyyden katumisesta ja todella pääsette tähän hetkeen, voitte määritellä, mitä tunnette oikeasti tässä nyt-hetkessä. Onko teillä kaikki, mitä tarvitsette juuri tässä hetkessä? Onko sitä teillä ilmaa, suojaa ja vettä, mitä kehonne tarvitsee juuri tässä hetkessä?
 
Jos ette ole onnellinen siitä, mitä teillä on tässä hetkessä, mikään määrä rahaa, ihmisiä, ystäviä tai aineellisia tavaroita ei muuta sitä. Mutta voimme taata, että jos muutatte värähtelyänne tässä hetkessä nyt, vedätte puoleenne, mitä etsitte.
 
Yritys luoda iloa, rauhaa ja onnellisuutta itsenne ulkopuolella on yritys ilmentää takaperin. Rauhan, ilon ja onnellisuuden etsiminen tulevaisuudesta keikuttaa aina porkkanaa muutaman sentin päässä ulottuviltanne. Onnellisuus ei näytä olevan ohikiitävää ympärillänne olevien olosuhteiden vuoksi, vaan koska yritätte löytää sitä ettekä luoda. Ottakaa hetki ymmärtääksenne oikeasti, mitä olemme juuri jakaneet, koska se on avain onnellisuuden ja rauhan ylläpitämiseen niin kauan, kuin haluatte.
 
Toivomme, että olemme palvelleet teitä jollain tavalla ja pidätte viestiämme hyödyllisenä.
 

Miten valita oikein?

Torstai 13.2.2014 klo 17:09

Kun tutkailee omaa menneisyyttään tämän päivän valossa, voi itse kullakin nousta ajatuksia siitä, miten jokin toinen valinta olisi voinut viedä toisella tavalla omaa polkua eteenpäin. Entä jo en olisikaan eronnut silloin, olisivatko lapseni päässeet helpommalla, olisinko itse nyt taloudellisesti huoleton jne.. Monia ajatuksia, monia erilaisia valintoja meidän kaikkien elämässä. Helpompi on  tarkastella tilanteita, joihin on ns. joutunut, eli muutos ja valinnanpaikka on tullut ikään kuin ulkoapäin ja pakotettuna. Vastuu ei ole silloin niin selkeästi itsellä.
Vaikka elämän valinnat aina ovat vaatineet tietyn energian luomista, tietyn energian keräämistä omaan itseen, sen ulkoinen ilmentymismuoto on erilainen. Se, onko jokin valinta, uusi suunta sitten parempi kuin jokin toinen, on tavallisilta meikäläisiltä vaikeasti hahmotettava asia. Jos kykenisimme näkemään jokaisen tunteemme, ajatuksemme ja tekomme seuraukset, olisimme jo ihmisen tason yläpuolella. olisimme Luojia. Me pyrimme parhaaseen mahdolliseen elämään, niin itsemme kuin läheistemmekin osalta. Me kamppailemme oppiläksyjemme suorittamisessa ja yritämme kuunnella sisimpämme viestiä, kun ratkaisun ja valinnan paikka on edessä. Usein silti inhimillisesti me kuuntelemme kuitenkin tunteitamme ja teemme valinnat sen mukaisesti, vain huomataksemme, että sama oppiläksy, josta yritimme eroon, onkin kaikkien mutkien kautta jälleen edessämme.
Oikeasti, me emme voi kuin yrittää parhaamme ja valita niin oikein kuin kykenemme. Vielä ihan emme ole Jumalia.. Jokainen valinta ja jokainen oivallus kuitenkin vie meitä siihen suuntaan. Niin, että joskus hahmotamme kokonaisuuden ja valintamme seuraamukset. Hyvää harjoitusta siihen on menneen tarkastelu, ymmärrys ja irtipäästäminen. 

Tässä aikoinaan minua niin sävähdyttänyt pätkä, joka kertoo aiheesta mahtavasti:   God is a DJ 

  http://www.youtube.com/watch?v=K942zo_QTkI

Astroa a`la Sarah Varcas

Keskiviikko 12.2.2014 klo 19:53

LISÄÄ PLUTON JA MUSTAN AURINGON OPPOSITIOSTA 2014
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
9.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Polariteetin syleileminen
 
Kun kirjoitan näitä sanoja, Pluto on oppositiossa Mustan auringon kanssa - kohdan missä aurinko on kauimpana maasta ja sen valaisuvoima on siksi heikoin. Tämä oppositio uhmaa kaikkia egon yrityksiä olla kontrollissa ja sanella etenemistä, suuntaa, lopputulosta tai palkkiota, ja tämä syöksee meidät syvään voimattomuusprosessiin, joka lopulta paljastaa todellisen voiman luonteen. Se vaatii, että tunnistamme sen puutteen jokapäiväisellä tasolla ja luontaisen voiman, mikä asuu sen ytimessä, kuka olemme - voiman olla samaistumatta muuttuviin sisäisen ja ulkoisen maailmamme olosuhteisiin, vaan samaistua siihen muuttumattomaan olemukseen, mikä asuu kaikissa asioissa riippumatta siitä, mitä kokemuksia niiden osaksi tulee.
 
Puhumme tässä ääripäistä, polariteeteista: valo ja pimeys, voima ja voimattomuus. Nämä äärimmäisyydet korostuvat tarkemmin, kun etenemme Vesimiehen ajan aamunkoittoon. On parasta, ettemme ole huomaamatta niitä ja keskitä energiaamme vain toiseen, sivuuttaen toisen siitä pelosta, että huomiomme voi saada sen kasvamaan. Se on vain toinen polariteetti ja jos teemme sen, lisäämme tietoisuuden jakautuneisuutta, mikä luo mustavalkoisen ajattelun, oikean ja väärän ja myös sinut ja minut.
 
Kun astumme yhtenäisempään olotilaan, nämä polariteetit tarkentuvat samassa suhteessa. Monet ihmiset saavat kokemuksen, missä elämä hahmotetaan yhtäkkiä eri perspektiivistä. Niissä asioissa on tolkkua, joissa ei ollut aiemmin - tunteet ja kokemukset paljastavat aiemmin ohitetun merkityksen. Elämä alkaa tuntua helpommalta, siirtyy ikään kuin virtaavaan tilaan. Saamme tämän kokemuksen ja luulemme saapuneemme johonkin, tilaan mikä ei muutu ja mikä korvaa vanhan version siitä, kuka olimme. Mutta tämä tila on polariteetti ja mitä pidemmälle matkamme siihen, sitä syvemmin alamme oivaltaa, että sekin on epätäydellinen. On enemmän paljastettavaa, koettavaa ja hyväksyttävää. Helppouden tunne alkaa muuttua. Havaitsemme vanhojen tapojen ja mallien palaavan ja olemme ehkä turhautunut, vihainen ja pettynyt, koska se minkä luulimme olevan "se", on jättänyt meidät. Meistä tuntuu vielä pahemmalta kuin ennen, koska nyt meillä on jotain konkreettisempaa, mihin verrata sitä. Tunnemme, että olemme epäonnistuneet tai että se oli vain jokin juoni. 
 
Pluton oppositio Mustan auringon kanssa muistuttaa meille, että tämäkin on osa heräämistä - syvemmälle pimeyden rämeikköön, minkä mieluummin välttäisimme ja kieltäisimme. Mutta meidän on tehtävä se pysyäksemme liikkeessä. Meidän on syleiltävä kaikkea, mitä olemme, ja koettava se täysin, koska todellinen herääminen merkitsee tulemista täysin eläväksi emmekä ole täysin elävä, jos kunnioitamme vain tiettyjä olemuksemme aspekteja ja pidämme toisia jotenkin epäonnistuneina tai häpeällisinä. Se luo polariteettia ja polariteetti on juuri se asia, mikä pitää meidät lukittuna egon elämään.
 
Tänä vuonna kun Pluton ja Mustan auringon oppositio jatkuu, monet ehkä huomaavat käyvänsä läpi kokemuksia, jotka haastavat sen, minkä he aiemmin uskoivat olevan heräämistään. Tuloksena saattaa olla paljon pettymystä, minkä vuoksi kirjoitan näitä sanoja nyt. Ei vara venettä kaada ja selkeys siitä, että tämä matka ei ole ohi ja meillä on vielä matkaa eheyteen, voi auttaa meitä pitämään perspektiivin, silloin kun vakauttamme uhataan, kun tuntemamme rauha rikkoutuu ja uskomme siitä, mitä elämä oikeasti on, paljastuu virheelliseksi paljastuvien tapahtumien edessä. 
 
Luullakseni perusviesti on tämä: on ok tuntea olevansa suurin takiainen planeetan takapuolessa! Joskus niin vain on. Kun olemme transformaatioprosessissa - kuten monet ovat näinä päivinä - meitä ehkä hävettää, ikään kuin niin ei pitäisi olla, mutta juuri tuo ajatus on sellainen tyranni, mikä meidän täytyy heittää yli laidan juuri nyt. 2014 voi olla vuosi, jolloin ihmisiä putoaa kelkasta, koska asiat eivät sujuneet heidän toivomallaan tavalla ja luvattua maata ei koskaan tullut. Tai se voi olla vuosi, missä ratsastamme muutosaalloilla yhdessä ja luomme tilan tunnustaa, miten vaikeaa herääminen voi olla, kun se vaatii meitä kohtaamaan ja hyväksymään kaiken, mitä olemme - kaiken - ilman vilppiä tai kieltämistä.
 
Musta aurinko on musta juuri siksi, että se sisältää kaiken: valon ja pimeyden. Mustassa on kaikki värit. Se imee kaiken. Mitään ei torjuta. Koko kirjo on siinä. Toisaalta, valo ei sisällä pimeyttä, se voi vain määritellä sen. Jos haluamme syleillä kaikkea, meidän on mentävä pimeyteen, ja näin tehdessämme tulemme ulos määriteltyyn valoon. Eikä pimeydessä ole mitään pelättävää. Kohtaamme siellä vain oman itsemme. Mitä useampi ihminen on valmis menemään sinne silmät avoimena ja sydän täynnä rohkeutta, sitä enemmän on jalanjälkiä toisten seurattavana, sitten kun aika on oikea.
 
Pluton ja Mustan auringon oppositio merkitsee vuoden 2014 vedenjakajaksi, missä monet oppivat heräämisprosessin syvemmän ja haastavamman luonteen ja kohtaavat sen totuus- ja aitousvaatimuksen täysin. Tätä ei ole tarkoitus välttää tai kieltää. Se vastaa kotiinpaluuta kaikkeen, mitä olemme, löytäen lopultakin paikan, mihin todella kuulumme - ei enää vaeltelua tänne ja tuonne varmistaen, että kohtaamme vain ne osat itsestämme ja elämästä, jotka haluamme. 2014 on vuosi, jolloin voimme kohdata itsemme täysin - kohdaten kaiken, mitä olemme, ja kaiken mitä herääminen merkitsee. Jos voimme tehdä sen nöyrästi ja sujuvasti, voimme jatkaa eteenpäin valoon tietäen, että sen määrittelemä pimeys ei ole uhka millekään. Se on osa heräämistä, ei sen este, ja se muodostaa maaperän, mihin Vesimiehen ajan siemenet kylvetään.
 
Sarah Varcas
 

Katse taivaalle!

Torstai 30.1.2014 klo 10:08

Jo muutamana iltana olen ihastuksesta mykkänä tuijotellut ilta- ja yötaivaalle. Pakkasen napsutellessa räystäitä, ja omia varpaitani, olen vain seisoskellut ihastelemassa niin monia kirkkaan selkeitä tähtikuvioita. Linnunrata, joka kaareutuu koko taivaan kannen yli, Otava pohjoisella taivaalla, Kassiopeia yläpuolellani, Orion eteläisellä taivaalla. Olen katsellut Siriuksen välkettä Orionin vyön vasemmalla, alapuolella viistossa. Ja Orionin oikealla puolella, hiukan ylempänä voi nähdä Seitsemän Sisaren ryhmän. Piskuisena, vaan ei vähäpätöisenä rykelmänä se kertoo omaa, ihmeellistä luomisen tarinaansa. Jotenkin eilen illalla kaiken suuruus ja uusi vaikuttava läsnäolo meni niin syvälle... Ei tarvitse tietää tähtikarrtoja, taikka astrokuvioita, vaan läsnäolo taivaan sykkivälle syvyydelle, antaa paljon tietoa,orioninsumu.jpg olemisen ja luomisen viestiä. Suosittelen lämpimästi!200px-orion_constellation_map.png

Indigo- ym lapsista

Tiistai 28.1.2014 klo 10:18

Minullakin on kokemusta kolmen lapsen kasvattamisesta aikuiseksi. Olen huomannut miten niin monella mittapuulla on voitu mitata menestystäni äitinä ja kasvattajana. Ja sitä olen tehnyt itsekin.. kokenut syvää syyllisyyttä, riittämättömyyttä, turhautumista ja silti valtavaa kiitollisuutta ja uskoa heihin. Itse en osaa mukautua normi mittapuihin siinä, mikä on mielestäni menestynyt ihminen. En automaattisesti arvosta upeita kouluarvosanoja, pyrkimyksiä yhteiskunnan asettamien vaatimusten tasolle, hyvälle asemalle, taikka julkisuudelle. Kaikessa katson, kuulostelen mielummin sitä, miten rehellinen, omalla energiallaan mukana oleva, sielun suuntaa toteuttava tuo ihminen on. Niin monet meistä jättävät tärkeimmän työn tekemättä, nimittäin itseensä tutustumisen. Suorittaminen muiden taikka oman vaatimuksen mukaisesti voi aluksi viedä hyvään ja menestyneeseen suuntaan. Omassa työssäni olen monesti kuitenkin havainnut, että viimeistään keski-iässä nousee se itsen löytämisen kova koulu. Miksi olen tähän tullut, kuka oikeastaan olen? Se, mitä alla kirjoitetaan uhrina olemisesta ja indigojen uhrina olemisen sallimisesta, on älyttömän osuvaa tekstiä! Omat traumamme ja pelkomme on käytävä läpi, ja mielummin nuorena, itseensä tutustuen kuin ensin siirtäen ne lapsillemme ja vasta sen kautta niitä purkaen. Onneksi me olemme jo tiedostavampia ja voimme auttaa ja tukea lapsiamme kasvamaan juuri siihen suuntaan kuin he sielussaan kokevat. Eikä siihen suuntaan, mihin on aina menty ja ennenkin ollut hyvä..  Nykyään koen, että tärkein tehtäväni on luottaa heidän kykyynsä selviytyä, löytää omat ratkaisunsa ja oma polkunsa. Lähetän heille Valon apua ja ajatusta että he ovat vahvoja ja viisaita. He selviävät haasteistaan ilman uhrienergiaa..  Kiitän heitä myös siitä, miten he ovat minua opettaneet omista peloistani ja äitinä olemisesta.    Eija

Tässä Jennifer Hoffmanin ajatuksia:

Uutiskirjeestä 26.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Yleistä 
 
Miten voimallinen viikko onkaan mahdollista olla. Venus alkaa lopultakin kulkea suoraan peräännyttyään 21.12. saakka, meillä on toinen Jupiterin ja Pluton kolmesta oppositiosta (edellinen oli elokuussa 2013) ja meillä on uusikuu ja kiinalainen uusi vuosi 31.1. Lopultakin näemme jotain liikettä kuukauden jälkeen, jonka energia näytti laahaavan, toimimattomuuden ja herpaantumattoman puhdistamisen kera. Uusia alkuja on runsaasti, mutta samalla kun Venus saa takaisin menetetyn alueen helmikuussa, Merkurius alkaa perääntyä, joten on vähän hidastelua tulevassa kuukaudessa.
 
Olemme Merkuriuksen, Marsin ja Saturnuksen perääntymisen varjoalueella nyt ja Venus ja Jupiter perääntyvät. Kaikki henkilökohtaiset planeetat ovat jonkinlaisessa perääntymisvaiheessa, joten ei mikään ihme, että meillä on vaikeuksia ryhtyä toimeen. Jos energia ei tänä vuonna tähän mennessä ole tehnyt vaikutusta, niin älä ole liian pettynyt. Vuoden ensimmäinen kuukausi voi alkaa hitaasti, mutta toiminta etenee nopeasti, sitten kun se alkaa. Saatamme huhtikuuhun ja sitten lokakuuhun mennessä toivoa hitaampaa liikettä. Jos katsot elämääsi, erityisesti lapsiasi ja mietit, milloin he aikovat tehdä jotain, tämän viikon indigo- ja kristalliartikkeli on sinulle.
 
Mahdottoman tekeminen kiittämättömälle? - indigovanhemman iloja ja karikkoja
 
Olen kuullut monista vanhemmista, jotka pelkäävät sekä ovat vihaisia ja turhautuneita lapsiinsa, jotka eivät näytä ns. saavan asioitaan järjestykseen. Kun he tulevat aikuisikään, he näyttävät ottavan valtavan askeleen taaksepäin ja vetäytyvän omaan epäilys- ja hämmennysmaailmaansa. Jotkut lääkitsevät itseään huumeilla tai alkoholilla, toiset ovat apaattisia ja välinpitämättömiä, jotkut vihaisia ja töykeitä ja toiset vetäytyvät omaan hiljaiseen maailmaansa. Ja he tekevät tämän kotona, koska ovat työttömiä. Heidän ikäisenään me kasvatimme omia lapsia eivätkä he näytä pääsevän edes ylös sängystä. Olimmeko huonoja vanhempia ja mitä vikaa aikuisissa lapsissamme on?
 
Voisin puhua sielusopimuksista, itseluottamusongelmista joita monilla indigoilla näyttää olevan, heidän riippuvuusongelmistaan ja yleisistä ongelmista, joita liittyy näiden lasten vanhemmuuteen ja se tarttuisi osaan ongelmasta - että tällä voimakkaalla, luovalla ja toimintasuuntautuneella ongelmaratkaisusukupolvella voi olla niin vaikea alku elämässä, että se näyttää melkein haitalliselta. Miten voimme saada heidät pois lamastaan ja motivoida alkuun? Se on vaikeaa, mutta on eräs tapa. Ongelmana on, että se vaatii meitä vanhempia katsomaan itseämme ja niitä pelkoja, toiveita ja unelmia joita peilaamme lapsiimme. 
 
Olet kuullut omat vanhemmuustarinani eikä indigolasteni kasvattaminen ollut helppoa. Vaikka lapseni ovat nyt menestyneitä aikuisia, se tuli vuosien päänsäryn ja tuskan jälkeen, työntyen heidän velttoutensa läpi ja omaksuen asenteen, mikä oli sekä tukeva että vaativa. Suurimmat läpimurtoni tulivat, kun oivalsin, että kohtelin lapsiani kuin uhreja. Ja vaikka heillä olikin lapsuustraumoja, kun en antanut heidän siirtyä sen yli, en antanut heille sitä, mitä he tarvitsivat päästäkseen läpi omasta tuskastaan.
 
Heti kun lakkasin tukemasta heidän uhritilaansa - mikä oli todellinen, mutta minun oli päätettävä, milloin lopettaisin sen - he muuttuivat. Minulta vaati suurta rohkeutta siirtää sivuun pelkoni siitä, etten olisi hyvä vanhempi tai että he paheksuisivat vaatiessani heiltä enemmän ja sietäessäni vähemmän heidän apatiaansa. Sitten pystyin auttamaan heitä heidän polullaan. Monet meistä tuntevat omien vanhempiemme olleen riittämättömiä ja se on kannustanut meitä olemaan osallistuvampia, huomaavaisempia ja välittävämpiä vanhempia. Mutta jos tuemme lastemme tuskaa, emme voimaannuta heitä tehokkaasti. Ja jos he tuntevat pelkomme, heillä ei ole vahvuutta ylittää omia pelkojaan. Tässä kohtaa kaikki - vanhempi ja lapsi - jäävät jumiin.
 
Indigot ovat fiksuja, hauskoja, eteviä, hyvin lahjakkaita ja totuudellisia ja nämä ovat heidän mahtavia ominaisuuksiaan. Heiltä puuttuu myös itseluottamusta, he loukkaantuvat helposti, tuntevat voimansa ja lahjansa pakahduttaviksi, eivät osaa päättää elämänpolkuaan ja ovat alttiita riippuvuuteen ja masennukseen, mitkä ovat heidän vähemmän upeita ominaisuuksiaan. Jos voimme ylittää pelkomme siitä, että me emme ole hyviä vanhempia, he eivät pärjää (tässä kohtaa sielusopimuksemme tulevat kuvaan mukaan) ja meidän on kannustettava heitä olemalla supertukeva (riippumatta heidän käyttäytymisestään), niin olemme vanhempia omien pelkojemme kautta eikä se auta heitä.
 
He reagoivat pelkoihimme, erityisesti kätkettyihin pelkoihin. Niitä on, silloin kun sanomme itsellemme, että he epäonnistuvat, he eivät koskaan pääse pois kotoa, saa työpaikka ja mene naimisiin eivätkä he opi sopeutumaan ja muuttumaan elämässään niin, että he voivat tehdä jotain muuta kuin istua kotona pelaamassa videopelejä. Meidän on muutettava ajatuksiamme ja käyttäytymistämme ja se auttaa heitä muuttamaan omiaan. Indigon vanhempana oleminen ei ole aina helppoa, mutta lopulta lapsesi löytää oman polkunsa - vaikka se voi vähän kestää - mikä saa hänet tuntemaan iloa ja täyttymystä elämässään.
 

Supernovan viestiä

Maanantai 27.1.2014 klo 16:32

Joitain päiviä sitten uutisoitiin supernova M82:sta. Mielestäni kaikki tämän tason taivaan tapahtumat ovat hyvin mielenkiintoisia. Mikä vaikutus sillä on meidän aurinkokuntaan, ja ennen kaikke meidän palloomme? Ainakin sen verran voi sanoa, että uusia energiahiukkasia, 12 miljoonan valovuoden takaa saapuu ja saavuttaa meidät. Miettikää! Tuo supernovan purkaus on meillä näkyvä vasta nyt! 
Se, miten se meihin vaikuttaa, riippuu paljosta. Miten meidän aurinkomme siihen reagoi, miten maaplaneetta? Hienojen, uuden energian hiukkasten saapumisen voi uskoakseni jälleen käyttää oman tietoisuuden laajentamiseen. No, omaan puhdistumistyöhön ehkä ensiksi ja sitten sen kautta uuteen. 
Minä sähköistyin tuosta supernovan sijainnista. Ison Karhun, Otavan tähdistö kyllä liitetään Pohjolan valon lisääntymiseen, ja sitä kautta ihmiskunnan heräämiseen ja nousuun uusille tasoille. Henkisen astrologian mukaan Otava liittyy Hyperborean aikaan. Oma sisäisyys vahvistaa tätä. Kymmenisen vuotta sitten aloin kokea Hyperborean viestiä, ja omaa heräämistäni siihen. Hyperborean muinainen viisaus, Pohjola sekä Kreikka liittyvät samaan pakettiin, jota edelleen puran tiedostettavalle tasolle. Hyperborean aikakausihan oli jo ennen Lemuriaa, joskin sekin sisöltyy siihen. Mikä on tuon ajan säilöttynä oleva viesti ihmiskunnalle? Olisiko nyt aika saada palaset kokoon sen osalta? Olisiko nyt aika vastaanottaa tuota Otavan uutta viestiä? 

Tässä linkki supernova M82:  http://www.iflscience.com/space/star-our-galactic-neighbourhood-just-exploded

bel0hoqceaa7oon.jpg

Pluto ja Musta aurinko

Maanantai 27.1.2014 klo 14:32

Astroa a´la  Sarah Varcas

PLUTO, MUSTA AURINKO JA 2014
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
23.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Pimeydessä valaistumista
 
Koko tämän vuoden Pluto on oppositiossa Mustan auringon kanssa. Meidän on pantava merkille se. Musta aurinko viittaa maan heliosentriseen apheliin - kohta missä maa on kauimpana auringosta. Se puhuu tilaisuudesta kohdata ihmisluonteen varjopuolet niin rohkeasti ja rehellisesti, että voimme kulkea niiden liekkien läpi ja ilmestyä valoon kokonaisena, ilman tarvetta enää puolustautumiseen ja kieltämiseen, mikä pitää luonteemme tuollaiset piirteet tiedostamattomuuden pimeydessä. Näin Musta aurinko tarjoaa meille vaihtoehdon: syleillä kaikkea, mitä olemme, ja kukoistaa tai antaa sen kalvaa meitä, mitä emme haluaisi olla, ja näivettyä puolittaiseen välttelemisen, projisoinnin ja itsepetoksen elämään.
 
Pluton tunnemme kaikki - tuo pelottava ja kuitenkin kunnioitusta herättävä tuho- ja transformaatiovoima, joista on puhuttu paljon viime vuosina, kun se on jatkuvassa neliössä Uranuksen kanssa. Pluto vaatii täydellistä rehellisyyttä meiltä - vaatimus mitä harvoin pystymme tyydyttämään, ihmisluonteen ollessa, mitä on! Ja se vaatii aitoutta, niin että kaikki mikä seisoo meidän ja todellisen luontomme ilmaisemisen välillä, pyyhitään pois, kun aika on oikea - pidämme siitä tai emme. Tavallisesti emme pidä tuolloin, vain havaitaksemme aikanaan, miten paljon vapaammalta meistä tuntuu sen ollessa poissa. Joskus taistelemme Pluton voimaa vastaan kuin henkemme edestä, vain havaitaksemme, että olimme oikeassa, mutta emme ajattelemallamme tavalla. Sillä Pluto näkee selvästi, missä olemme kuollut, ja pyrkii herättämään meidät henkiin. Toisaalta itse hahmotamme usein elävämme, silloin kun olemme kuollut, ja Pluton elämän antavan voiman itse kuolemaksi. Sellainen on ero omissa käsityksissämme ja tämän mahtavan kosmisen olemuksen käsityksissä siitä, mitä merkitsee olla elossa. 
 
Huomaat ehkä samankaltaisuutta Pluton voiman ja Mustan auringon tilaisuuden välillä. Ne ovat mahtavia liittolaisia ja tänä vuonna, kun ne ovat 180 asteen päässä toisistaan, meitä siunataan mitä uskomattomimmalla tilaisuudella työstää syvimmältä itseämme, katsoa pimeimpiin paikkoihin ja suurimpaan tuskaan ja siirtyä kaiken sen läpi voitokkaana, ilmestyen esiin kokonaisena ja loistavana kaikessa, mitä olemme toisella puolella. Meillä on nyt mahtavimmat liittolaiset matkamme tässä osassa. Meillä ei ole koskiaan ollut niin voimallista tilaisuutta transformoida nämä egon ja tuskan linnakkeet, mitkä pidättelevät meitä ja estävät meitä synnyttämästä Vesimiehen aikaa.
 
Mutta se on työtä, ei taikatemppu. Meidän on sitouduttava ja se vaatii rohkeutta. Nuo ongelmat, tunteet, muistot ja pelot elävät tiedostamattomassa pimeydessämme syystä. Laitoimme ne sinne, koska emme halunneet niitä osaksi sitä, kuka olemme. Ja kuitenkin ne ovat ja siihen saakka kunnes tuomme ne Mustan auringon polttavaan valoon, katsomme niitä kasvoihin ja omistamme ne, emme ole kokonainen. Ja jos sitä ei tarvitse mikään muu, niin Vesimiehen aika tarvitsee meidät kokonaisena, koska täytyy tehdä hyvin paljon Vesimiehen ihanteen synnyttämiseksi tälle planeetalle eikä sitä voi synnyttää puolikasihmiset, jotka elävät varjoissa.
 
Tämä on siis alkuvaroitus. Paljon lisää tulee aikanaan ja kirjoitan tästä prosessista tulevina viikkoina. Päivityksiäni on ollut niukasti viime aikoina (sori!), kun ole työskennellyt tämän energian kanssa ja prosessoinut sen viestejä meille. Haluan saada sen selväksi, jotta tiedämme, minkä kanssa olemme tekemisissä! Se tuntuu valtavalta. Valtava voi olla pelottavaa, tiedän: pimeyden hirviöitä, jotka nousevat takajaloilleen. Valtava voi olla myös niin kaikenkattava, ettei minkään osamme voi koskaan enää olla paossa. Tämän jälkimmäisen "valtavan" voimme yhdessä toteuttaa. Se vaatii rohkeutta, sitoutumista ja lujuutta ja meidän on luotava rakkaudellinen, hyväksyvä, myötätuntoinen ja tiukan rehellinen ympäristö antaaksemme toisillemme tukea.
 
Mustan auringon pimeys on mustista mustinta, mitä voisi koskaan kuvitella. Tämä tausta mahdollistaa valaisevimman valon loistamisen, sillä ilman pimeyttä emme koskaan tuntisi sen vastakohtaa. Kun katsomme Mustaa aurinkoa, se sanoo, ettei ole muuta pelättävää kuin pelko itse. Vanha ajatelma, mutta tosi! Sitten kun kohtaamme syvimmät pelkomme ja tiedämme ne siksi, mitä ja keitä ne ovat, vapaudumme ikuisiksi ajoiksi ja paistattelemme loistavassa valoajassa, missä pelko ei voi enää laatia agendaa emmekä ole enää jakautuneita sisällä ja ulkopuolella.
 

Avainsanat: Astro

Maadoittuminen on avainsana

Keskiviikko 22.1.2014 klo 20:01

Eilen ja tänään aamulla oli jotenkin hutera olo, kuin liukumista tilasta toiseen saamatta mistään kunnolla kiinni. Takana oli tosin pitkästi ajoa ja sen mukanaan tuomaa väsymystä, mutta silti, jokin ei ollut nyt tasapainossa. Huteran olon huomasin kyllä jo vieraillessani Tampereella maanantaina. KAIKKI äänet, tuoksut, jatkuva liike.. kaikki oli jotenkin liikaa ja liian ärsyttävää. Oma energia reagoi voimakkaasti, sähköisesti, ja hetkessä oleminen oli aivan työtä. Enkä tainnut edes onnistua, vaan olin välillä kahden maailman välissä, hyvin outona ja minnekään kuulumattoma. 
Vasta tänään iltapäivällä sain kunnolla kiinni hetkestä, työni kautta - kiitos siitä!
Ja muistin taasen: Maadoittuminen on nyt äärimmäisen tärkeää, se on suorastaan elinehto sille, että voi kokea eheyttä ja kokonaisuutta. Kun aistii hienoja värähtelyitä ympärillään, on maadoittuminen avainsana sille, että kirkkaus säilyy ja tietoisuus pysyy mukana. Tämä muutosaika vaatii vahvuutta, että voimme sallia sen kulkea läpi. 
Hienot virtaukset saavuttavat meidät ja onkin hyvä nähdä itsensä (jälleen kerran) kuin puuna, jolla olla vahvat juuret.  Oksat kurkottavat kohti taivasta jas vastaanottavat kosmisen virtauksen ja kuljettavat sen runkonsa ja koko oksistonsa läpi ja viimein juurien kautta alas maahan. Näin meidänkin kuuluu toimia! Eihän puukaan pidä energiaa itsessään kiertämässä, loputtomasti jollain oksallaan. Meidän kuuluu myös olla kanavia virtauksille, ja tuoda ne maahan, ja antaa luonnollisen kiertokulun jatkua. Mitä paremmin juuremme ovat maassa, me hetkessä ja maadoittuneena, sitä paremmin kestämme uudet aallot, joita kosmoksesta aurinkokuntaan, maaplaneetalle ja meihin virtaa. Ja sitä paremmin se puhdistaa myös fyysistä olemustamme, samoin kuin hienoja kehojamme. Ei ole tarpeen pitää kiinni, prosessoida taikka analysoida. Annetaan vain itsellemme ja kehollemme lupa luonnoliseen hengitykseen, puhdistumiseen ja muuntumiseen. Maadoittuminen on avainsana!

Tässä Kreetalla maailman vanhin oliivipuu. Vierailin siellä muutama vuosi sitten.. mikä voima! Ja viisaus... 

oliivipuukavousi.jpg

Astroa a`la Sarah Varcas

Sunnuntai 19.1.2014 klo 12:27

Tässä jälleen selkeää pohdintaa kevään kolmiosta.  Tarvitsemme vahvistusta ja vahvuutta tänäkin vuonna. Matkamme ja ponnistelumme jatkuu. thumbnail.jpg

10.1.2014 - Egon tarkastelua 11.1.-9.4.

EGON TARKASTELUA 11.1.-9.4.
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
10.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Terve ego mielekkäässä elämässä
 
Tänään näemme taivaalla muodostelman, mikä pysyy huhtikuun toiselle viikolle saakka - Jupiterin, Kheironin ja Pluton kolmio, minkä kautta kohtaamme tarpeen tukea tervettä egoa, samalla tunnistaen mahdollisuuden, että hemmottelemme epätervettä egoa edes tajuamatta sitä.
 
Henkisissä opetuksissa puhutaan paljon egosta ja joskus se demonisoidaan. Saatamme uskoa, että meidän pitäisi tuhota se kokonaan ja tulla joksikin muuksi kuin persoonalliseksi ja subjektiiviseksi olennoksi, missä ei ole tilaa persoonan tunnistamiselle, itsenäisyydelle, mieltymyksille tai inhoille. Opimme, että ego on kaiken kärsimyksen ytimessä, mikä saa meidät samaistumaan henkilökohtaisesti persoonattomaan kärsimykseen elämässämme. "Tämä on minun tuskani", sanomme itsellemme, "ja näin se määrittelee minut ja kokemukseni". Vaihtoehtoisesti voimme samaistua mielihyvään, roikkua kiinni siinä peläten, että se lähtee, ja tarttua seuraavaa nautinnolliseen hetkeen, minkä voimme tehdä "minuksi" ja omaksemme. Kuulemme tarpeesta siirtyä kärsimyksen yläpuolelle, päästää irti samaistumisesta ja halusta, kokeaksemme itsemme rajattomaksi ja persoonattomaksi energia- ja vaikutuspyörteeksi, mikä periaatteessa olemme. Tämä kaikki on ok, paitsi että egossa on muutakin, minkä "ylimaallinen silmä" näkee - eikä vähiten siksi, että sillä on elintärkeä rooli ihmiselämässämme ja epäonnistuminen terveen egon tukemisessa ei romuta ainoastaan potentiaalimme toteuttamista, mutta myös perimmäisen suhteemme Jumalaan.
 
Miten voimme tunnistaa terveen egon? Ehdottaisin, että se ilmaisee seuraavia ominaisuuksia, vaikka sinulla ehkä on osoittimia, joita lisäisit tai poistaisit (kuten ehkä minäkin aikanaan …!):
 
1) Kyky säilyttää itsekunnioitus, mikä edesauttaa rehellistä kommunikointia, asettaa tarkoituksenmukaisia rajoja suhteissa ja tavoitella elämäntyyliä, mikä tukee hyvinvointia, sopivaa tyydytystä ja oivalluskykyä.
 
2) Kyky tunnistaa toisten ihmisten arvo ja oikeus kunnioitukseen, ilman tarvetta tuntea itsensä paremmaksi tai ylempiarvoiseksi kuin hän.
 
3) Kyky suvaita erilaisuutta demonisoimatta niitä, jotka koemme erilaiseksi kuin itsemme. 
 
4) Kyky olla myötätuntoinen toisen ihmisen kokemuksille ja halukas luopumaan henkilökohtaisesta mielihyvästä, jos siihen liittyy tarpeetonta vahinkoa tai kärsimystä toiselle.
 
5) Kyky tunnistaa kaiken elämän arvo - ihmisten ja muiden - ja suojella ja tukea sitä.
 
6) Valmius myöntää virheet ja oppia toisilta tuntematta, että se vähentää omaa arvoa.
 
7) Kyky puolustaa vastustettaessa omaa näkemystä omantunnon asioissa, tekemättä sitä tarpeettoman väkivaltaisesti tai aggressiivisesti.
 
Kuten monissa asioissa, tämä ei tietenkään ole mitään eksaktia tiedettä! Meidän on oltava tarkkaavainen siinä, miten parhaiten sallimme egon opastaa meitä. Yhdessä asiassa ehkä tiedämme, että meidän on puolustettava kantaamme varauksetta, kun taas toisessa tiedämme, että meidän pitäisi antaa periksi ja antaa toisen voittaa. Saatamme samaistua voimakkaasti johonkin elämämme aspektiin ja kuitenkin tiedämme, että toisella on hyvin vähän merkitystä - jos lainkaan - kun tulee kuumat paikat. Ja omat päätöksemme tässä suhteessa voivat näyttää parhaimmillaan umpimähkäisiltä ja pahimmillaan täysin epäjohdonmukaisilta niille, jotka tarkkailevat polkuamme elämässä. Mutta perimmiltään olemme vastuussa vain sisäiselle, Jumalan magnetisoimalle kompassillemme, mikä kuljettaa kaikkien asioiden läpi, myös egorakenteidemme!
 
Tämä tuo meidät takaisin tähän planeettaviestiin, koska se tulee pian selkeästi ja kovaa: tarvitsemme tervettä ja elinvoimaista egoa navigoidaksemme tulevan alueen läpi. Eikä elinvoimainen oli kiusanhenki, vaan sellainen joka kestää "pöyristyttävän kohtalon vastoinkäymiset" (kiitos, Will Shakespeare) sortumatta epätoivoon, itsevihaan ja alistumiseen tai pullistumatta narsismiin, ylimielisyyteen ja henkilökohtaisiin tyydytysvaatimuksiin ilman mahdollisuutta neuvotella. Meidän täytyy katsoa elämän haasteita tietäen, että vaikka koemme ne henkilökohtaisesti, ne eivät ole perimmiltään se, mitä ja kuka olemme. Ne ovat osa matkaa, mutteivät heijasta määränpäätä, ja sellaisena meidän ei pitäisi erehtyä pitämään niitä. Eikä meidän pitäisi sivuuttaa niitä epäoleellisina ja pyrkiä vain nousemaan niiden yläpuolelle, sillä näin hukkaamme niiden jalostavan tarkoituksen elämässämme. 
 
On paljon muutakin sanottavaa egosta ja sen roolista elämässämme tänä kriittisenä kehitysaikanamme, mutta tällä erää taivas osoittaa meidät sisäänpäin miettimään: "Mikä muodostaa terveen egon ja miten pitkälle nuo ominaisuudet heijastuvat elämässäni tällä hetkellä?" Kun astumme tulevaan vaiheeseen tämä kysymys selkeänä mielessä ja sydämessä, se voi auttaa meitä muokkaamaan sitä tiedostaen, missä egomme on kunnossa ja vahva ja missä se on tasapainoton ja parantamisen tarpeessa.
 
Kun täysikuu tulee ensi viikon keskellä, tutkimme syvemmin egon ja hengen, maallisen ja jumalaisen luonnetta, ja katsomme, missä ehkä petämme itseämme ja miten korjaamme kurssia.
 
Sitä odotellessa, hyvää viikonloppua kaikille!

Sarah Varcas

Kirkkautta

Torstai 16.1.2014 klo 11:28

joulu_2013_tammikuu_143.jpgTämä aamu alkoi niin kirkkaasti, niin kauniilla valolla,jotta... Miljoonia pieniä timantteja hangilla, puiden oksilla, kasvien lehdillä. Tämä on huikeaa aikaa. Aikaa kerätä itselleen sitä kirkkautta, ja vahvistaa itsessään sitä samaa. 
Aina ei ole niin helppoa pitää mieltään, ajatuksiaan, aikomuksiaan ja omaa suuntaansa niin selkeänä ja kirkkaana.  Se vaatii ponnisteluja ja välillä itsensä kovisteluakin. Ainakin siinä mielessä, ettei päästä ajatustaan jauhamaan mihinkään turhaan, sellaiseen, mihin ei voi juuri nyt vaikuttaa. Oman mielen kouluttaminen on elinikäinen juttu. Mutta päivä toisensa jälkeen, itseä tarkkaillen, sisäiseen rauhaan ajatuksensa kääntäen, se työ lopulta palkitaan. Jonain aamuna ehkä htahti-ikkuna.jpguomaat saman kuin minä tänään: Kuinka kirkas mieli! Ihan kuin peilinä tälle upealle luonnolle.

Kurssimuutoksia

Maanantai 13.1.2014 klo 17:10

Koska Minä Olen messut osuivat samalle viikolonlopulle kuin kaavailemani Selvänäkö-energiaparannuskurssini, siirsin sen helmi-maaliskuun vaihteeseen.
Tarkempi ohjelma Kurssit- osiossa.Tervetuloa mukaan! selvanakokurssi.jpg

Totuudesta

Lauantai 11.1.2014 klo 11:54

Tähän elämäni kohtaan saakka olen lukenut kymmeniä henkisiä opuksia, jotka kaikki kertovat totuudesta, siitä, mikä on ihmisen elämän tarkoitus.  Miksi elämme, ja miten kuolemme. Ja mitä kuoleman jälkeen,,, Viimeisin kirja on Lisa Williamsin kirja Sielun ikuinen elämä. Kirjan perusteella voi sanoa, että hän harvinaisen lahjakas ja vahva meedio. Se maailmankuva, jonka olen itse vuosien/elämien aikana muodostanut, ei ihan vastaa tämän kirjan kuvaa. Kirjoittaja sanoo muutamankin kerran, että uskokaa tätä, tämä on totuus kuolemasta. 
Aika painavasti sanottu.
Kirjailija antaa itsestään hyvän ja herttaisen kuvan, ja uskon hänen kyllä vilpittömästi auttavan ihmisiä heidän peloissaan kuolemaa koskien. Kuolema on vaikea aihe. Varsinkin, kun meillä länsimaissa se on erotettu kokonaan elämästä, vaikka se on luonnollinen elämän jatkumo. 

Monissa kirjoissa peilautuu kirjoittajan kulttuurillinen ja uskonnollinen tausta. Ja niin kuuluukin olla. Tämänkin kirjan tärkein sanoma lienee se, ettei kuolemaa tarvitse pelätä, koska elämä jatkuu sen jälkeen. Sielu jatkaa oppimistaan, elämästä elämään. Se totuus kyllä taitaa olla melko pysyvä! 

Myös minulla on ollut kuolemanlähikokemus, ja olen kommunikoinut henkienkin kanssa (en tietenkään ole yhtä lahjakas kuin  esim. Williams). Vaikka minulla onkin vahvoja kokemuksia, en väitä silti tietäväni totuutta kuolemasta, taikka sen paremmin elämästäkään, itse asiassa oikeastaan päinvastoin! Elämässä ja kuolemassa on myös mysteeri. Ja niin ehkä kuuluukin olla..
 
Omien tutkimusteni, omien kokemusteni perusteella kallistun tällä hetkellä sen "totuuden" puoleen, että me olemme luojia! Ja me voimme luoda Korkeampien voimien kanssa, omaksi, lähimmäistemme, kaikkien olevaisten, Äitimaan parhaaksi.
Tietyt universaalit lait koskevat meitä kaikkia, niin elämässä kuin kuolemassakin. Se, mitä olemme, mitä värähtelemme, ajattelemme, tunnemme, mihin uskomme, mistä pidämme kiinni, vaikuttaa elämäämme ja niihin asioihin, joita kohtaamme. 

Jo muinainen viisas sanoi: Ihminen, tunne itsesi! Se on loistava viisaus, josta olisi jokainen elämä aloitettava. Mikä ja kuka olen? Kaikkine tasoineni, kokonaisuutena. Ja miten tuota omaa olemistani täällä maan päällä ilmennän? Kun tutustumme itseemme, tutkimme omia ajatuksiamme, tunteitamme ja arjen elämäämme, saamme käsityksen siitä, millä tavalla ja millä tasoilla elämäämme luomme. Oman elämäni tähän astinen historia vahvistaa sen, että myös minä olen luoja. Aivan samoin me kaikki!

Tämä pohdinta johtaa siihen, että myös kuolemassa me kohtaamme sen, mihin uskomme, mitä olemme, mitä värähtelemme. Kuoleman polku, sen eri tasojen läpi kulkeminen näyttää meille omien uskomustemme, pelkojemme, tunteidemme, kiinnipitämisemme sekä rakkautemme ja valomme koko kirjon. Elämän nollaaminen kuoleman jälkeen, sen jonkinlainen läpikäyminen kuulunee kuvaan mukaan, ja sen mukaisesti, mitä olemme itseemme elämämme aikana keränneet. Jos pelkistän,sanon, että mitä värähtelemme, mitä olemme kuoleman hetkellä, sielullisesti, se määrittää polun, jota kuolemassa kuljemme. Värähtelyn universaali laki toimii siinäkin.

Kuolemaa ei kuulu pelätä, vaan luoda omaa elämää kehossa olon aikana niin, että tuntisi itsensä, omat pelkonsa, vahvuutensa, värähtelynsä, ja niin paljon kuin mahdollista, lisäisi omaan värähtelyynsä valoa ja rakkautta. Jokaisella on oma lähtökohtansa, oma sielullinen energiansa syntymässää, ja siihen tutustumisen kautta tiedämme, mitä voimme kulloisessakin elämässä puhdistaa, muuntaa ja laajentaa. Elämä on rakkaus, ja sen suurin tarkoitus lienee rakkauden lisääminen. 

Yhtä totuutta ei mielestäni ole, vaan jokaisella on oma totuutensa, sen mukaan, mitä värähtelytasolla olemme. Kuitenkin universaalit ovat olemassa ja ne ovat joka tasolla. Ne ovat luomisen lakeja, ja niihin perustuu kaiken olevaisen elämä. 

Ehkä tässä kohtaa voisi olla aiheellista jakaa omia näkemyksiänne taikka kuolemankokemuksianne... Kommentit vapaat..
Tiedoksi kyselijöille, lähettäessänne kommenttia, nimi kohtaan kannattaa laittaa se nimi, taikka nimimerkki jonka tahtoo sivulla sitten näkyvän. enkeli_2.jpg

Aurinkomyrskyä

Torstai 9.1.2014 klo 11:22

Tämä viikko on ollut suurten purkausten aikaa. Aurinkomme on tiistaina vapauttanut itsestään niiiiiiiiin suuren määrän energiaa, että huh huh. Purkaus näkyy magneettikenttämme aktiivisuutena sekä runsaana protonihiukkasten määränä. X1 luokan aurinkomyrsky saavuttaa maapalloa yhä voimakkaammin tämän päivän aikana. Jos sää olisi kirkas, saisimme varmasti ihailla kauniita revontulia. Auringon napaisuuden muutos tapahtui vihdoin (odotettua myöhemmin) muutama viikko sitten. Muutosaikaa todella! 
Hienon kehostomme tasolla aurinkomyrskyt vaikuttavat varmasti. Onhan aurinkomme myös meidän linkkimme korkeampiin energioihin. Siksipä sitä palvottiinkin Jumalana muinoin. Oikeastaan se ei ole niin kaukana meistä edelleenkään, vaan pitää sisällään suurta viisautta.
Jo eilen kuulin oudoista päänsäryistä, huimauksesta jne. Itse olin eilen hyvin ärtyisä, kuin yliherkkä kaikelle ulkopuoliselle, äänille, valoille, muille ihmisille. Ja juuri sinä päivänä oli kaupunki-asiaa :( Selvisin kyllä, ja asiat hoidettuani vain makasin kotona, luin, olin ja lopulta nukahdin nukkuakseni 13 tunnin yöunet! Keho ja mieli tosiaan vaatii lepoa, sopeutuessaan tähän tulvivaan hienoon värähtelyyn. Koska energia jota maa ja aurinkokunta nyt vaastaanottaa, on hyvin hienovärähteistä, se tunkeutuu joka tasollemme. Missä se kohtaa raskasta energiaa, se vaikuttaa siihenkin, hajottaen ja laittaen liikkeelle sen esteen energiat. Eli jos meillä on vaikka kehossa tunnekasaumia, ne aktivoituvat ja me reagoimme tunnetasolla. Se on hyvä viesti meille siitä, mitä kohtaa voimme muuntaa.. Tämä on tietenkin hyvin yksinkertaistettu tapa kertoa tästä, mutta puhumalla hienoin sanoin, taikka ympäripyöreästi näistä asioista, ei sanoma välttämättä mene perille kuin muutamalle asiaan vihkiytyneelle. Tämähän on totuuden vuosi, ja omalta osaltani yritän tehdä sitä näkyväksi.
Toki myös konkreettisella tasolla tällainen purkaus voi jo hyvinkin näkyä. Satelliitit ja tietoliikenne ovat herkkiä kohteita. 

Hetki päivässä hiljaista itsen kuuntelua, ja hyvä tulee. On parempi olla kuulolla, kuin vastustaa muutosta.

Runkokipuja

Torstai 2.1.2014 klo 19:07

Koko viime syksyn kuului sieltä ja täältä, miten monet ovat sairastaneet selkäänsä. Jollain on saattanut vanha vaiva yhtäkkiä monen vuoden jälkeen palata taikka kova selkäkipu, liikkumisvaikeudet tulla uutena ja yllättäen. 
Selkään liittyy henkiseltä näkökannalta katsottuna oikeastaan koko ihmisen elämä. Elämän eri osa-alueiden tasapaino tai sen puuttuminen näkyy selkävaivoina. Pelkomme selviytymisestä, taikka parisuhteen haasteet heijastuvat selkään, muun muassa.
Tärkein selkään nyt liittyvä viesti omien auttajieni mukaan on, se mihin suuntaamme oman tahtomme. Selkäpuolella on tahtomme ja sen energian ilmentäminen.

Selkävaivat ja kivut viestivät nyt monelle siitä, että oma tahtomme ei ole korkeamman tahdon mukainen.

Selkä huutaa aloilleen istumista ja itsen kuuntelua. Miksi yritän juuri tätä suuntaa, taikka muutosta elämääni? Miksi toistan vanhaa latua, vaikka tiedän, etten ole omassa paikassani, vaan kärsin ja yritän suoriutua päivästä toiseen. Miksi kannan muista tai itsestäni taakkaa, joka on turha? Kenen takia yritän jaksaa?
Hyviä kysymyksiä, joihin voi saada vinkkiä selästä ja sen kipukohdista. Muutos on joka tapauksessa tarpeen, ennemmin tai myöhemmin. On myös ihmisiä ja tilanteita, joissa muutosaika pelottaa niin paljon, että selkä alkaa temppuilla. Otteen menettämisen pelko, sekä pelko siitä, kun tulevasta ole varmuutta.
Selän viesti on oikeastaan aika yksinkertainen. Suunta on tavalla tai toisella epäsuotuisa, korkeammasta näkökulmasta katsottuna. 
Korkeampi suunnitelma voi vaatia muutoksia, esimerkiksi omassa ajattelussa omasta itsestä, ja siitä kuka ja millainen on. Se, miten arjessa toimimme ja itsemme näemme ei tue sitä suunnitelmaa. Selän kautta tuleva viesti on pysähtyminen ja uudelleen arviointi, sen kohdan mukaisesti, mikä kipua nyt viestii.

Loppuviimein on helpottavaa ja oman tahtomme luovuttaminen korkeamman tahdon käsiin, luottaminen selviytymiseen ja siihen että minusta pidetään huolta. Vaikka elämässäni tapahtuisi mitä tahansa, minä selviän, löydän ulospääsyn, opin itsestäni ja nousen kuin Feniks lintu tuhkasta. Kaikki kokemuksemme ovat viestejä, ja kipu viestii usein itsemme ja korkeamman olemuksemme hylköömisestä, taikka unohtamisesta. Selkämme on meidän korkeamman energiamme kanava, ja sen kunnossapitäminen on suorastaan velvollisuutemme. Se on kuin puun runko, joka kuljettaa energiaa kosmoksesta maahan ja maasta ylös korkeuksiin. Kumpaakin virtausta tarvitaan.

Jos oma selkäni joskus väsyy, kipeytyy, lähden kaiken uhalla aina metsään. Kun kulkee sammalissa, ylittää kaatuneita puita, katsoo mihin astuu, on hetkessä ja jo se yleensä parantaa. Selkäni väsyy, kun minäkin väsyn, yritän liikaa.. Siksi annan itselleni hyviä läsnäolon hetkiä, yhteyden Äitimaahan ja Luojaan.

img_0033.jpg

Outoa värinää

Lauantai 28.12.2013 klo 20:39

Viimeiset viikot olen tuntenut lähinnä sydänkeskuksen muutoksia, mutta pari viime päivää on ollut tosi kummia.. On ollut erikoinen, värisevä energia läsnä, ja olen sen tuntenut kehossani. Keho kertoo meille oikeastaan viimeisenä, missä energioiden kanssa mennään. Joulun ajan olen tosiaan levännyt, yrittänyt vain olla, ja kuulostella sopivassa määrin itseäni. Väsymys, kehon ja mielen tasolla on ollut syvää. Oma oppiläksyni on kautta vuosien ollut oman fyysisen kehon liiallinen rasittaminen, ikävä kyllä. Tuo oppiläksy ilmaantuu usein minulle "kuin salama kirkkaalta taivaalta" kun yhtäkkiä, ilman mitään varoitusta nousee kuume, ja joudun sänkyyn. Pakotetuksi lepäämään. Oma vika, tietty... ;) kun en aiemmin huomaa, vaan auttajien on puututtava peliin! Vaikka astrokartallani onkin todisteita siitä, että tarpeen vaatiessa saan lisäenergiaa/voimaa, ei siltikään ole syytä unohtaa kehoa.
Tämä kehon sisäinen värinä on tulosta pitkäaikaisesta sisäisestä jännitystilasta, tilasta joka on ollut stressaavakin. Henkilökohtaisella tasolla on ollut haasteita, on ollut jaksettava, läheisen tähden. Nyt kun tilanne on ohitse ja asetuin ihan vapaaehtoisesti lepäämään, tunnen, miten kaikki tuo jännitys purkautuu, hiljalleen, levon ansioista. Näen kuvia, joissa kuin pieniksi palloiksi kiertyneet "rihmastot" alkavat väristen avautua ja loistaa uutta valoa. Tämä uudelleen muokkaus väsyttää, ja oleminen on ainoa, joka on nyt tarpeen. Ajatus kyllä kulkee, mutta nyt on toppuuteltava sitäkin aluetta, enhän vielä tiedä, mitä tämä aukikääriytyminen tuo tullessaan. Vaikka oma kumppani tässä vieressä on välillä huolissaan minusta, mitä ihmettä nyt on, sydänkö? - en ole huolissani, vaan annan keholle nyt luvan purkaa itseään, avata ja päästää vapaaksi kaikki se, mitä se on padonnut, jopa vuosien varrella. Nyt on hyvä aika, ja voipi olla, että tämä uudelleen luomisen ajatukseni, jota olen hahmotellut ensi vuodeksi, onkin jo saanut kehoni toimimaan.  Ehkäpä tästä hetkestä alkaen alan katsella myös menneitä kuvia,joita kroppa itsestään purkaa ja tuoda niiden tilalle uusia, viisaampia, onnellisempia ja tietoisempia kuvia! Uskoisin, että tämä Mars-Uranus-Pluto-risti tuo kyllä oman sykäyksensä tähän kaikkeen. On tosiaan hyvä olla vaan hissukseen, itsensä kanssa. Ajan kanssa sitten ne tulevat uudet virtaukset ja kurssit. Kärsivällisyyttä vielä hetkisen :) 

Astrokuvioista joku voisi laittaa tarkempaa tietoa, kiinnostaisi varmasti meitä kaikkia!  Minä menen nyt peiton alle Anastasia-kirjan kanssa.

ikkunakristalli.jpg

Lue lisää »

Uuden aika

Keskiviikko 25.12.2013 klo 17:26

Nyt tuulee jo ensi vuoden puolelta.. On siis aika istahtaa alas ja katsoa, mistä voisi luopua? Vanhoista tavaroista? Huonoista tavoista? Negatiivisista ajtuksista? Kiinnipitämisestä? Epäluottamuksesta? On aika luoda tulevaa ja mennyttäkin uusiksi, mutta tiedostaen, mihin on tarrannut.. Oman elämän ja siinä sivussa muidenkin, voi luoda uusiksi palaamalla menneeseen, katsomalla onnellisempaa kuvaa siitä, ja päästämällä irti. Ehkä aarrekartan, kirjoitusten, taikka kuvien kautta voi muistuttaa itselleen siitä oikeasta suunnasta, luottaen ja iloiten uudesta.

Minä päivitin itseni äitinä... joulu_13_006.jpg

Taivaankaari

Tiistai 17.12.2013 klo 20:16

Katse tuppaa nousemaan ylöspäin aina ulos mennessäni, ainakin näin pimeällä. Täällä katuvalojen ulottumattomissa tähdet loistavat aivan upeina ja tänään saa ihailla myös kuun täyttä pyöreyttä. Taivaankaari piirtyy tummana ja Linnunradan hohtava polku näkyy niin kutsuvana.
En tiedä suurempaa visuaalista onnea kuin tähtitaivas. Joskus uuden kuun aikaan suuri ikävä valtaa, sydän kaipaa kotiin.. mitä se sitten tarkoittaakaan. Maan päällä on kuitenkin elettävä, tehtävä oma osansa, kuljettava oma polkunsa ja tuotava se taivaankaaren energia ja kauneus tänne. Kukin omalla tavallamme.
Joulukuu lähestyy loppuaan, muutaman tärkeän etapin kautta. Talvipäivän seisaus 21.12 avaa yhteyden galaxin keskukseen, sykkeeseen jota voi vain kunnioittaa. Hiljentymällä voi itse kukin sitä kuunnella, ja sen sanomaa tunnustella.
Mestarin syntymäjuhla on tänä vuonna sytyttänyt minut uudella tavalla. Entistä tärkeämpää on viettää se rauhassa, hiljaisuudessa ja muistaen sitä joulun todellista sanomaa. Lapset viettävät omaa jouluaan yhdessä, ja minä täältä siunaan sitä. On oikeasti mahdollisuus vetäytyä sisimpään, ja hiljaisuuteen, oman ystävän vierellä.
Rauhoittukaamme jouluun hiljalleen turha pois jättäen, nauttien

taysikuu_12.jpg
taivaistamme, kun se ympärillämme kaartuu niin kauniina ja loistavana. 

Ihaillaan täyden kuun valoa!

Miten teen tulkintani?

Sunnuntai 15.12.2013 klo 13:31

Useasti kysytään, miten teen tulkintani? Tässä nyt yhteinen vastaus kaikille.
Kun teen numerologista tulkintaa, aloitan perustiedoista, nimistä, syntymäajasta ja niiden numeroista. Teen kartan, jossa käy ilmi numeroiden yhdistelmiä, suuntia, ja niiden tuomaa värähtelyä. Tämä on pohjatyö, joka vaatii oman aikansa, yleensä noin tunnin verran. Sen jälkeen aika usein annan kartan levätä, katselen sitä vain silloin tällöin ja otan vastaan sen tuomaa energiaa. Seuraavassa vaiheessa istun kartan kanssa koneen ääreen ja pyydän auttajat paikalle, sekä asiakkaan, että omat, rakkaat ystäväni. Ja sitten alkaakin SE TYÖ. Se on värähtelyiden pukemista sanoiksi, mutta vaatii myös yhteyden autettavaan, eli tulkinnan tilaajaan. Joku on joskus kysynyt, miksi ysäväni sai tulkinnan viikossa ja minun tulkintani kesti kolme viikkoa. Tässä tulee esille se, miten haen oikeaa tuntumaa, oikeaa yhteyttä, niin että tulkinta olisi oikea, juuri sinulle tarkoitettu. Jotkut avaavat energiansa nopeasti ja avoimesti, toisten kohdalla voi olla, että joudun odottamaan pitkäänkin oikeaa hetkeä. (Tottakai aikaan vaikuttaa myös se, miten paljon tilauksia on meneillään, mutta siitä kerron yleensä heti tulkintapyynnön saatuani). En tee yhtään tulkintaa rutiinilla, vaan oikeasti syvennyn ja tahdon sillä palvella juuri niin hyvin kuin on mahdollista. Kaikki työ tapahtuu tässä ja nyt, minun ja auttajien kautta. Juuri tämä henkilökohtaisuus, täsmätyö, tekee tästä kaikesta niin antoisaa. Tempaudun mukaan virtaan ja auttajien sanomaan, ja yritän mahdollisimman hyvin pukea kaiken kirjallisesti sinua varten. Käytän kaikkea osaamistani, viestejä, aisteja, näkemistä tulkinnan osana. Kokonaisuudessaan numerologisen tulkinnan tekemiseen menee 3-5tuntia, asiakkaasta riippuen.

Tavallinen tulkinta perustuu syntymäaikaan. Se on väylä, joka avaa minulle oven sielun energiaan hyvinkin nopeasti. Ja jälleen auttajat ja näkeminen mukana. Sielun energiasta voi lukea tämän hetken tilannetta, menneisyyttä ja tulevaa. Sen kautta saa suuntaviivoja, mitä on laitettu vireille, mitä valintoja on mahdollisesti edessä. Samoin omia lahjoja, kykyjä ja myös haasteita nousee esille. Samoin menneiden elämien energia on aina esillä ja niiden kautta tuleva sanoma.
En pyri ennustamaan, vaan minun tarkoitukseni on auttaa sinua tekemään suotuisia, eteenpäin vieviä valintoja oman kasvusi hyväksi. Ottamalla vastuu omasta polusta, minun avustuksellani, saat parhaan mahdollisen hyödyn tulkinnastani. Toki vastaan myös kysymyksiin ja annan neuvoja, siinä määrin kuin se on sallittu. Jokaisella on elämässään jaksoja, jotka kantavat tiettyä teemaa, ja jo sen löytymisen kautta voi saada vahvistusta, mitä muutoksia tehdä, miten valita. 

Työni on siis hyvin mielenkiintoista, antoisaa ja koen palvelevani sen kautta juuri tähän aikaan sopivalla tavalla. Meitä kaikkia tuupitaan nyt eteenpäin, oppimaan itsestämme, omista ajatuksistamme, tunteistamme ja energioistamme. Ihminen, tunne itsesi! Vanhan mestarin sanoin, se on tärkein läksymme. Myös itsensä tunteminen henkisenä olentona, sieluna, joka on taivaltanut täällä usein jo suunnattoman pitkän matkan! 
Kun olen tehtnyt tulkinnat, tarkistan, että olen saanut maksun työstäni, ja sitten laitan sen tulemaan. Näinä epävarmoina nettiyhteyksien aikoina olenkin vähän suunnitellut, että voisin alkaa postittaa tulkinnat ihan paperiversiona asiakkailleni. Ehkä se välittäisi auttajien energian vieläkin paremmin ja konkreettinen kappale olisi aina saatavilla, kun epävarmuus, taikka unohdus olisi iskemässä. 
Mitä mieltä sinä olet paperiversiosta?

Tulevaa energiaa

Keskiviikko 11.12.2013 klo 19:18

valoa_kaamoksessa_09.jpgOn kyllä uskomatonta, miten vahvasti tuo tulevan viesti nyt nousee. Olen viime ajat tutkaillut ensi vuoden teemoja, energioita ja niiden kautta tulevia kurssiaiheita. Olen saanut kahden tason viestiä ensi vuoden kursseista. Suurimmaksi kysymykseksi taitaakin nyt henk.kohta tasolla nousta aika ja sen hyvin käyttäminen... 
Kurssi-ideat ovat näyttäytyneet uuden, heräävän aallon tarpeina ja innostuksena päästä mukaan henkiseen koulutukseen. Sitä porukkaa näyttäisi nyt olevan paljon!! Alkeita, itseen tutustumista henkisenä olentona jne.. Innostavaa ja ihanaa työsarkaa, niin monelle,jotka jo ovat hereillä.
Vahvana tunnen myös sen ryhmän vedon, joka jo on ollut muutosaallolla mukana, mutta yhä etsii, kaipaa vahvistusta omalle polulleen. Monet ovat kiihkeiden muutospaineiden alla ja tuskin jaksavat odottaa sitä ahaa! Nyt tiedän! -aikaa.
Kaikkia meitä tämä uusi tuleva koskettaa ja muuntaa. On itsestämme kiinni miten sen energian hyödyksemme käytämme. Siksi tiedon jakaminen on tärkeää, ja siihen tarvitaan meitä kaikkia, jotka olemme jo näillä aalloilla jonkin aikaa seilanneet.
Yhdistyminen on myös ihan tämän ajan suurimpia tähtäimiä. Ei enää erillisyyttä, kilpailua, kateutta taikka pelkoa omasta tilasta. Jos meidän kaltaiset, tietoiset olennot emme siihen kykene, miten sitten ne, jotka ovat vanhan energian käskyttämiä, voisivat siihen kyetä....
Eli voimien yhdistäminen, tiedon jakaminen, toistemme tukeminen, oman osaamisen antaminen myös muille, ilman pelkoa, rakkaus ja myötätunto sydämessä!!! Siinä vahvistuneena viime vuosienkin teemaa, nyt uuden vuoden energialla vahvistettuna.
Minun kauttani tämä energia näyttäytyy uusina kursseina, mutta hieman hiomista ne vielä vaativat.
Palaan lähiaikoina niiden kanssa. Myös kevään matka Kreikkaan on jo suunnitteilla, joten alkakaahan säästää rahaa. Samos on kohteena, ja sen kautta myös käväisy lähisaarella, missä Johannes sai ilmestyksensä. Tarkempi ohjelma siitäkin lähiaikoina, mutta ajankohta lienee toukokuu. Ilmoittautua saa jo nyt!
Näissä virroissa nyt mennään, ja hiljaisuus sisimmässä takaa paremmin sydämen äänen. Kuunnellen kuljen kohti vuoden lopun hiupentumaa, päivän tasausta ja Suuren lähettilään syntymäjuhlaa. 
Sytytetään yhteinen sydän yhteisessä hiljentymisessä. Rauhaa....


Huh, kun helpottaa

Tiistai 3.12.2013 klo 12:34

Viime yönä heräsin vähän kahden jalkeen, eikä sitten unta enää millään.. Outoja ajatuksia, ja ihmeellisiä kuvia.. virtaa, joka kulki omaa polkuaan. Muutaman tunnin valveilun ja lopulta lisäunen jälkeen, ihmettelin, mikä on nyt muuttunut? Tiedostin selkeän keveyden, energian liikkuvuuden ja huh, niin helpottavaa vapautumista. Aamun askareissa tupsahti mieleen, että niin, nythän on joulukuu!! Syyskuussa aloin viestiä, (myös monet muut) että loka-marraskuu tulee olemaan raskasta, kuin suossa tarpomista, ilman kiinnekohtaa vastarannalla, ilman selkeää helpotusta, asioiden ratkeamista. Painostava energia, raskaus, joka on työntänyt jähmettyneeseen tilaan, on tosiaan helpottanut, ja koen, että energia kevenee loppuvuoden ja tammikuunkin. Nyt onkin sitten oiva ajanjakso haaveilla, laittaa vireille, antaa virran kuljettaa ja ohjata itse peräsintä.

Viime yönä 02.22 oli uuden kuun hetki, ja tänään uuden kuun päivä.
Se on loistavaa aikaa syssya_2013_151.jpgluoda uutta,uudistua, puhdistua ja keventää. Voisi olla ihan hyvä aika puhdistaa itseään myös fyysisestikin. Vihreä smoothie, pakuritee, vaikka näin aluksi. Uuden alulle laittaminen voi tapahtua myös Aarrekartan kautta. Hieno aika valmistella ensi vuoden suuntaa, laittaa kuvia, visioita, ajatuksia, värejä... uutta energiaa uudelle pohjalle. Mitä kaunista ilmennän itsessäni ja itseni kautta? Olen luova, Luojan kanava maan päällä. Ihana ajatus, joka kantaa ja antaa voimaa.

Omien rakkaitten töideni lomassa alan uudistaa makuu/askartelu/maalaus-huonettani. Vanhan talon remppa siirtyy uuteen huoneeseen, teemalla remonttia ilman rahaa :) Vähän maalia, ja hurjan paljon innostusta ja ennen kaikkea luovuutta! Kodissani on värejä, erilaisia tunnelmia, eri huoneissa, mutta makuuhuoneeni alkaa yhä enemmän näyttäytyä melkoisen valkoisena, kermanvärisenä ja pellavan tuoksuisena. Uutta ja puhdistavaa, keveää.

Tänään toivon sinulle rauhallista hetkeä itsesi kanssa. Uusi kuu on tukenasi ja antaa vapauden toteuttaa korkeinta itseäsi! Jes! MINÄ OLEN!

Komeetan viestiä

Lauantai 30.11.2013 klo 18:46

komeetta_ison.jpgTämä löytämäni juttu vain oli niin hauska :) 
Aikas helppo löytää samaa ajatusta. Tätähän meille tosiaan tapahtuu ja on tapahtunut jo pitkään. Vanhat ajatukset, kokemukset, tavat, kuvat hajoavat ja ilmestymme uusina esille, uuden valon kanssa. Vanhan on pakko hajota ja kuolla, ennen kuin uusi ihminen/maailma/maailmankuva voi syntyä. Sitä työstäessä: 

30.11.2013 - ISON ja ihmiskunnan uusi tuleminen

ISON JA IHMISKUNNAN UUSI TULEMINEN

Kirjoittanut Dana Mrkich (www.danamrkich.com)
30.11.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Rakastan sitä analogiaa, mikä on tullut tänään Space Weatherin uutisena ISON-komeetan matkasta auringon ohi. "Asiantuntijat ovat tehneet monia ennusteita siitä, mitä komeetalle tapahtuisi, ja ne ovat vaihdelleet täydellisestä hajoamisesta loistavaan selviytymiseen. Kukaan ei ennustanut kumpaankin."
 
Kyllä! Juuri tätä tapahtuu ihmiskunnalle nyt (myös kaikille järjestelmillemme ja olemistavoillemme). ISON näytti hajoavan NASA:n kameroiden edessä ja nyt NASA on innostuneen mykistyneessä ja sekavassa tilassa, koska se on ilmestynyt taas esiin "elpyneenä ja se kirkastuu nopeasti".
 
ISON-komeetta on uhmannut kaikkia odotuksia ja niin tekee ihmiskuntakin! Kaikki näyttää hajoavan, mutta jäämme henkiin tässä myrskyisessä siirtymäjaksossa ja kaiken lisäksi tulemme kukoistamaan ja ilmestymään siitä esiin voimakkaampana ja kirkkaampana. Me selviydymme!
 

Esillä olemisen ongelmia..

Perjantai 22.11.2013 klo 14:07

Tällä viikolla ilmestyi Sielun Peili lehti, jossa oli muutaman sivun kirjoitus minusta ja polustani. Ennen haastatteluun suostumistani kävin  kamppailua itseni kanssa, suostuako vai ei... Ajatukseni kiersi sen ympärillä, mitä voisin, osaisin kertoa, sanoa, ja miksi? Mikä minä olisin olemaan esillä, ihan lehdessä? Samaa kamppailua kävin ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten, kun ns. tulimme julkisuuteen Seitsemän Sisaren avajaisten kohdalla. Täytyy myöntää, että silloin nousi lähes paniikki! Kun olen riisunut omia sielunikerroksia, olen huomannut, että menneiden elämien vaikutus näkyy tässä. On ollut aikakausia, moniakin elämiä, joissa tämän kaltaisesta tehtävästä, ja sen esilletulemisesta on seurannut kivulias kuolema, tavalla tai toisella. Itsellä nousi aikoinaan myös syvä pelko omien lasten kohtalosta, kun julkisesti tunnustauduin tällaisen polun kulkijaksi, kaikkine kokemuksineen. Onneksi asia on avautunut ja olen voinut hoitaa haavojani tässä. 
Vaikka olenkin tiedostanut "ongelmani", ei esilläoleminen ollut tälläkään kerralla helppoa. Nyt oli kysymyksenä enemmänkin juuri tuo sanoma. Mitä polkuni voisi muille tuoda, miten kenties auttaa... Esillä olemiseen liittyy aina jonkinlainen itsensä mainostaminen. Ja se tuntuu jollain tapaa vieraalta, ja hankalalta, mitä siis voisin sanoa.. pelkäsin myös jutun jäävän pinnalliseksi, ilman sitä sanomaa...
Juttuni painottui kuitenkin omaan polkuuni, sen vaiheisiin, hyvin tiivistetyllö tavalla, joten sanoman löytyminen lienee lukijan omissa kokemuksissa.  Omien vaiheiden läpikäynti tällä tavalla avasi itsellekin uutta. Tietenkin juttu oli myös toimittajansa näköinen ja kuuloinen. Jotkin asiat, joita en itse pidä tärkeinä, nousivat esille, kun taas toiset, minulle arvokkaammat, jäivät pimentoon, taikka epämääräiseksi. Mutta kaiken kaikkiaan, ihan ymmärrettävä kokonaisuus, vaikkakaan ei ihan helppo haastateltava ;) 
Nyt tässä hetkessä totean, että olen tyytyväinen, kun uskalsin suostua ja voittaa pelkoni. Ehkä kuitenkin, myös minulla on jaettavaa, annettavaa muille. Voin kannustaa ja rohkaista muita. Omien, välillä hyvinkin vaikeiden elämänvaiheiden tuoma kokemus ja viisaus ovat arvokkaita, ja uskonkin,että juuri niillä kokemuksillani on ollut tärkeä merkitys kasvaessani tähän tehtävään. Kuten kirjoituksessa mainittiin, olen polulla,x_5629408d.jpg josta en voi enkä tahdo pois, vaan yhä enemmän, yhä vahvemmin näen sen vievän eteenpäin.  Polku on ollut melko yksinäinen, mutta ehkä kanssasisaria ja veljiä on, jossain? Kenellä teillä on ollut tai on tähtiystäviä, kosmisia auttajia? Kertokaa... Millaisia kokemuksia, polkuja teillä?

Arvokas elämä

Maanantai 18.11.2013 klo 19:15

Viime aikojen tuhot ovat vieneet monia sieluja pois maan päältä. Yllättäen tapahtuvat poistumiset eivät aina ole sielun, tietoisuuden kannalta helppoja. Äkillinen kuolema, suuri pelko ennen sitä ja kenties tuska itsen ja läheisten puolesta, jättävät jälkensä sielun rakenteeseen. Kun kuolemme pelon vallassa, se voi olla energia, joka ohjaa meitä kuoleman hetkellä, ja sen jälkeen. Yhä uudelleen samaa pelkoa, hätää ja tuskallisia kokemuksia. Kuolema ei välttämättä ole pelastus, helpotus, jos siihen ei ole valmistautunut. Kuoleman kokemus määrittää omalta osaltaan seuraavan elämän olosuhteita, energiaa, tulevaa uutta syntymää.
Kuolema on luonnollinen osa elämää. Ja siihen kuuluisi valmistautua. Miten sitten? Kun elää elämänsä niin, että on tietoinen siitä, mitä energiaa itseensä kerää, voi olla luottavaisempi siinä, mihin se energia/värähtely kuoleman hetkellä vie. Sama laki, joka toimii maan päällä, toimii myös kuolemassa; Samankaltainen vetää puoleensa samankaltaista. Jos uskomme, luotamme Luojaan, korkeisiin auttajiin, buddhiin, Jeesukseen, tai yksinkertaisesti Luojaan, on varmasti hyvä pitää kuoleman lähestyessä kaikki se sydämessä, rukoillen ja luottaen. 
Buddhalaiset opettavat elämää niin, että se on valmistautumista kuoleman hetkeä varten. Eli kun kerää hyvää karmaa, pitää kiinni korkeista opettajista, buddhista sekä on hankkinut etukäteen tietoa, mitä kuolemassa meille, ja kehoillemme tapahtuu, on kuoleman kohtaaminen pelottomampaa. 
Jokainen elämä, jokainen sielu on äärettömän arvokas. Meillä on elämämme aikaa kerätä sitä hyvää, muuttaa ajatuksiamme, kääntää pelkomme rakkaudeksi, tunnustaa kuoleman vääjäämättömyys. KUn olemme kehossa, meillä on SUURI MAHDOLLISUUS tehdä sitä työtä, mitä sieluina olemme tulleet maan päälle tekemään. Kaikki me olemme täällä puhdistamassa, muuttamassa, oppimassa, laajentamassa jotain. Tehtävämme on tutustua itseemme, siihen, mitä olemme sieluina, tietoisuuksina. Meillä on elämän pituinen matka kuljettavana, eikä sitä kannata jättää kesken. Vaikka ajat ovat haastavat, on vaikea löytää suuntaa, omaa paikkaa, itseään, on jaksettava jatkaa. Elämänsä kesken katkaiseva sielu kantaa sen energian, ne tunteet, jotka ovat johtaneet kuoleman valitsemiseen, myös kuolemassa ja sen jälkeen, kärsien uudelleen ja uudelleen samaa. 
Miksikö kirjoitan nyt tästä ja näin varmalla kädellä? Olen murheissani laittanut merkille viime vuosina, miten niin monet toimivat oman käden kautta ja poistuvat täältä ennen aikojaan. Pelkojensa kera ja niiden saattelemana. Se on niin suuri turhuus! Myös äkkikuolemat ovat lisääntyneet, katastrofien ja onnettomuuksien tähden.
Jokainen elämä kehossa on tosiaan mahdollisuus, aika, jolloin voi oppia itsestään, tutustua pelkoihinsa ja läytää sisäinen yhteys Jumalaan. Se on työmme täällä, vaikka ulkopuolinen maailma yrittäisikin viestiä meille kaikkea muuta, materian ja muodon maailmasta.
Minulla on omia kuolemanlähikokemuksia, jotka ovat avartaneet minun tietoisuuttani, ja saaneet näkemään, kokemaan elämän arvokkuuden. Ollaan yhdessä rohkeita, autetaan lähimmäisiä, opitaan henkisistä laeista, etsitään korkeaa energiaa ja auttajia. Tutustutaan olemassa olevaan tietoon siitä, mitä kuoleminen oikeastaan on. Valmistaudutaan siihen hetkeen, kun on aika vaihtaa taajuutta. Rakastetaan itseämme ja omaa elämäämme!

Näillä siivillä, rohkeasti, muistaen todellisen olemuksesi     
kaipaus_kotiin.jpghttp://www.youtube.com/watch?v=Bm5ET1tOVzQ

Pelkojen aikaa

Lauantai 9.11.2013 klo 18:12

Tässä taas mennään, ja hengissä edelleen. Jopa tuon kauhian Uranus-Pluto neliön jäljiltä. Tosiaan elämme pelkojen esiinmarssin aikaa. Siteeraan itseäni: Kun kohtaat elämässä haasteita, on tärkeää nähdä, mitä sinussa nousee esille. Lähestytkö ongelmaa pelon vai rakkauden kautta. Ratkaisumme määrää sen, kumman energian käyttöön annamme voimamme. Rakkaus on voima, johon voimme aina luottaa, vaikka ympäristömme heijastaisi meille kaikkea muuta kuin sitä. Rakastamalla itseämme teemme oikeat ratkaisut, sillä rakkauteen sisältyy aina armo.
Mutta miten uskaltaa olla niin rohkea ja itsekäs, että kuuntelee itseään, rehellisesti ja sitten vielä toimiikin sen mukaisesti. Mistä loppujen lopuksi pelkomme nousevat, miten ne syntyvät tässä päivässä ja miksi niillä on niin suuri voima.. Pelko on niin voimakasta energiaa, että pitämällä sitä yllä, saamme sen lopulta toteutumaan. Olen kohdannut omat pelkoni aiemmin siinä vaiheessa kun ne ovat jo toteutuneet. Niin ei tarvitse olla!
Jos katsomme sielun kannalta pelkoa, sen juuret voivat olla monessa elämässä, ja aktivoituvat sitten uudelleen tässä hetkessä samankaltaisen energian toimesta, kuin menneessä elämässämme oli. Esimerkin avulla; jos olet esim elänyt keskitysleirillä edellisen elämäsi viime hetket, olet joutunut luovuttamaan lapsesi kaasukammioon, on varmasti vaikeaa tässä elämässä kestää tämän elämän lastesi pelkoa, hätää taikka murhetta. Tilanne tässä elämässä ei varmaankaan muistuta menneen kauhua, mutta energialaatu on sama, ja siihen reagoit.  Tämä elämän työ on ymmärtää nämä juuret, omien pelkojen oikea laatu. Jos reagoi hyvin voimakkaasti tässä elämässä, on tosiaan paikallaan oppia muuttamaan pelkoa luottamuksen, hyvöksymisen ja rakkauden suuntaan. Kysyä itseltään, miksi tunne nousee näin voimalla, ja katsoa ko. reaalitilannetta oikeissa mittasuhteissa, eikä vain pelon läpi. Tärkeää on pyytää Yläkerran apua, että voisi niistä vähitellen vapautua.
Kun tänä aikana astrokuviot, auringon purkaukset, ym energia-aallot vauhdittavat pelkojen esiin nousua, silläkin on merkityksensä. Olemmehan siirtymässä kohti uuden ihmisen aikakautta, jossa osaamme hallita itsemme, nähdä laajasti emmekä toimi pelosta, vaan rakkaudesta käsin. Vanha aikakausi ja vanhat toimintamallit yrittävät pitää pintansa, taistella tilastaan, mutta tietoisuuttamme kehittämällä ne menettävät voimansa. Pelko on järjetön juttu, mutta järkeilemällä, ajatusta ja ymmärrystä laajentamalla ja apua Ylhäältä pyytämällä se katoaa. Voimia tähän työhön tarvitsemme, siksi onkin hyvä liittoutua niiden kanssa, jotka todella ovat päättäneet pelkonsa selättää. 

pic20-indianturk.gif

Marraskuu

Tiistai 5.11.2013 klo 10:28

Marraskuu avautuu juuri sellaisena kuin se laulussakin kerrotaan.. Mutta me olemme sitä vahvempia, ehkä entistä vahvempiakin sunnuntain pimennyksen jälkeen.
Vietin viikonloppuni ystävien kanssa meren äärellä, voimapaikassa, josta on vuosien aikana tullut minulle hyvin tärkeä. 
Jaoimme omaa kokemustamme, tiivistimme yhteisyyttä, pohdimme opettaja-oppilas teemaa ja olimme läsnä hetkessä.
Viikonloppu voimaannutti, mutta omat haasteet, arki odotti meitä kaikkia sen jälkeen. Ehkä näkemys siitä oli hiukan muuttunut, viikonloppu tuonut lisää tahtoa selvittää omat kasvun paikat ja vapautumalla laajentua.
Marraskuu jatkuu haastavana, ja uskoisin, että on hyvä olla yhdessä muiden samoinajattelijoiden kanssa, tiivistää yhteistä suuntaa, osallistua ja vahvistua kokemalla uutta. 

Kun kirjoitin tätä, istahti pieni haukka, tuulihaukka luulisin, ikkunani kohdalle, suuren koivun oksalle. Se katsahti minuun päin, ja lennähti jälleen matkaansa. Levittäkää siipenne, vapauttakaa voimanne ja katsokaa korkeammalta! Siinä sen sanoma meille tähän viikkoon.

falco_tinnunculus.jpg

Lempeys on polku

Torstai 31.10.2013 klo 9:59

Tänä huikaisevan kirkkaana aamuna valon hengittäminen läpi oma olemuksen tuntuu niin ravitsevalta. Herätessä mielessä pyöri menneiden viikkojen raskaita tapahtumia, läheiseni hätä ja pelko.. Palautan itseni hengittämiseen, läsnäoloon ja kysyn jälleen: Missä meissä asuu onnellisuus?... 
Omat tunteet, mielentilat, eivät ole osa meitä, vaan vierailevat meissä. Eivät ne ole se, mitä todella olemme. Sisällämme on puhdas, pysyvä ja säteilevän kirkas  olemus, joka on todellinen, onnellinen olemuksemme. Riippumatta elämässämme tapahtuvista asioista, tunteiden noususta ja laskusta, se tila pysyy. Meidän tehtävämme on löytää se tila, ja aina uudelleen ja uudelleen palata siihen. Ei ole tarpeen arvostella itseään ankarasti, tuomita omia tunteita, taikka kokemuksia, vaan ymmärtää, että ne kaikki ovat nyt vain vierailulla, eivätkä muuta mitenkään sisäistä olemustamme. On löydettövö lempeys itseä kohtaan, omaa keskeneräisyyttä kohtaan ja pyydettävä itselleen Valon apua vapautuakseen matalan värähtelyn kahleista. Olen nyt lempeä itselleni ja heijastan sitä samaa myös kanssaihmisilleni. Rakastava, lempeä mieli voi kokea erilaisia tunteita, joskus vihaa, joskus surua. Joskus taasen iloa ja rauhaa. Mutta nämä muutokset eivät ravistele syvää ydintä, sitä kirkkautta, joka on pysyvää. Annetaan siis tunteiden vaeltaa, kuin pilvet sinisellä, kirkkaalla taivaalla. Katsomme niitä ja annamme niiden mennä. Taivas itsessään pysyy muuttumattomana, sinisenä, kirkkaana, vain heijastaen ohi lipuvat pilvet. Hyväksymällä itsesi ja Jumalallisen avun, olet jo Lempeyden polulla. Mielenkiintoista päivää!

Kosmoksen kuvioita

Maanantai 28.10.2013 klo 14:06

imgres3.jpgAikamoisen suuria kuvioita on jälleen meneillään. Viime viikon jättipurkaukset auringosta saivat kyllä maamme magneettikenttään vipinää. Edelleen aktiivisuutta on sillä saralla. Vaikutus meihin ihmisiinkin on voimakas. Oma kenttämme reagoi suoraan auringon viesteihin, mutta myös maan ja muidenkin planeettojen energiamuutoksiin. Tämä kaikki tuo muuntavaa energiaa, jonka tarkoitus on muuttaa värähtelyämme. Ensi viikonloppuna on harvinainen hybridi auringonpimennys. Afrikka saa kokea sen täydellisyydessään. Meillä pimennys ei näy, mutta aivan taatusti vaikuttaa. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä astrokuviot, jotka ovat nekin vaikuttavat, auringon purkausten vahvistamina, saadaankin taas elää antoisaa viikkoa ja viikonloppua! Helppoa tämä aika ei varmaankaan ole, paitsi jos on täysin puhdas omassa värähtelyssään.. ja kukapa olisi. 
Auringon pimennys avaa suoran väylän galaximme keskukseen ja meillä on mahdollisuus tavoittaa oman aurinkokuntamme ulkopuolista energiaa. On tietenkin hyvä huomioida, että myös kaikki aurinkokunnan planeetat vastaanottavat sitä samaa, eikä nyt saapuvan pimennyksen vaikutus ole niinkään selvää.
Kuten aina ennenkin, tunnekenttämme reagoi varmasti, onhan se usein aktiivisin kehomme. Myös fyysinen keho voi olla lujilla, päänsärky, huimaus, oudot olot, ruokatottumusten muutokset jne.. On hyvä pitää vahvaa otetta kehoon, ja huolehtia riittävästä levosta. Henkinen ja fyysinen puhdostutuminen ennen sunnuntain pimennystä voi sekin olla hyvä pohja vastaanottaa uutta. Aika itselle ja sille suurelle kysymykselle, KUKA OLEN, henkisenä olentona? Mikä on tarkoitukseni tässä kaikessa, mitä pelkoja kannan, mistä kuuluu päästää irti, että vapaudun omaan valooni? Luokaa suuria, olkaa rohkeita itsenne kanssa, olkaa läsnä omassa tilassanne, rehellisenä ja avoimena. Päästäkää irti ja armahtakaa itsenne ja menneenne. Ja lopuksi, levittäkää siipenne tähän puhdistavaan tuuleen.  Ja näin avautuu uusi polku.. uuteen aikaan,,

Tässä vielä Sarah Vargasin astrokuvaa tulevalle. Voimia ja iloa! 

SKORPIONISSA MUODOSTUVA STELLIUM - JUURILLAMME KÄYMINEN
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
24.10.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Kun aurinko on nyt Skorpionissa ja siihen liittyvät Merkurius, Saturnus ja pohjoissolmu, alkaa muodostua stellium (planeettaryhmä yhdeksän asteen sisällä), mikä alkaa vaikuttaa 28.10. Ja nyt kun Merkurius on lähtenyt siitä asteluvusta, mihin se pysähtyi perääntymään muutama päivä sitten, olemme tosissaan matkalla kohti Skorpionin auringonpimennystä 3.11. Itse asiassa meillä on tilaisuus välipäivinä miettiä tarkkaan, miten pääsimme siihen, missä olemme nyt, ja miten aiomme jatkaa eteenpäin.
 
Kuulostaa melko suoraviivaiselta kysymykseltä, mutta Skorpionin tapauksessa on vain vähän suoraviivaisuutta, ja Merkuriuksen nyt perääntyessä saatamme saada paljastuksia tulevina päivinä. Merkurius Skorpionissa voi olla yksinäinen kokemus. Planeetta mikä haluaa pysyä liikkeessä ja muodostaa yhteyksiä kulkiessaan, voi tuntua juuttuneen Skorpionin syviin vesiin - eikä vähiten siksi, että Merkuriuksen maailma on vapaa seuraamuksista ja Skorpioni tuo meidät kasvotusten sen juurien ja seuraamusten kanssa, kuka olemme, ja se yrittää vain hieman, jos ollenkaan, pehmentää räjähdystä. Kun Merkurius Skorpionissa on tekeillä, voimme tuntea sekä vetoa mennä syvemmälle että pelkoa kontaktin menettämistä pintaan, missä on elämän antavaa valoa ja ilmaa. Tiedämme, että jotenkin meidän täytyy luodata syvyyksiä muodostaaksemme yhteyden, mikä perimmiltään vapauttaa meidät, mutta siihen vaadittava matka voi tuntua pelottavalta, erityisesti yksin. Ja yksin meidän täytyy nyt tehdä se.
 
Ei riitä, että sanotaan: "No, olemme kaikki samassa veneessä." Tällaisina aikoina meistä voi tuntua kaikkea muuta kuin läheiseltä toisten kanssa ja riippumatta siitä, mitä tapahtuu meille tai heille, voi olla vaikeaa tuntea yhteyttä. Nämä hetket elämässämme, joihin joskus viitataan "sielun pimeänä yönä", tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, mutta antautumalla juuri tuolle tunteelle alamme lopulta oivaltaa arvon menemisestä pimeimpään ja haavoittuvimpaan paikkaan sisällämme, jotta tunnemme sen riittävän hyvin tunnistaaksemme, miten se syntyi ja mitä totuuksia sen täytyy jakaa. Ja tämä on tehtävämme nyt.
 
Skorpionin totuudet Saturnuksen ja Merkuriuksen paljastamina, eivät ole nopeasti korjattavissa taianomaisella ratkaisulla. Ne laittavat meidät kehittymisaikajanalle, missä jokaista hetkeä syöttää edellinen hetki, mukaan luettuna syntymämme. Ne muistuttavat meille, että olemme kosmisen energian, karmavoimien, geeniperimän ja esi-isien vaikutusten sulatusastia. Ne muistuttavat meille, että suonissamme virtaava veri ei kuulu meille. Se on lainaa elämältä, polttoainetta matkaa varten, kun selvitämme sitä energiaverkkoa, mikä on perintömme, valmiina kutomaan sen kauniiksi asiaksi kulkiessamme. Vaikka nämä ajat ovat kamppailua monille, ne ovat myös vapauden aikaa, sillä oivallettaessa, että olemme, mitä olemme, eikä se itse asiassa ole lainkaan, KUKA olemme, herää hiljaisuus, mikä voi elättää meidät läpi enemmästä, mitä voisimme mitenkään kuvitella ilman sitä.
 
Jos siis löydämme itsemme syvyyksistä tällä hetkellä, kosmos on siellä kanssamme ja se pitää tilaa paljastaaksemme totuuden siitä, miten pääsimme sinne, mitä löydämme ja mitä se paljastaa todellisesta luonteestamme. Se voi tuntua vankilalta, mutta sen kalterit voivat hävitä sen tunnistamisen valossa, että tässä paikassa käyminen on kohtalomme, saadaksemme takaisin kaiken, mikä on ollut kadonneena sinne, ja tullaksemme taas kokonaiseksi.
 
Rakkautta kaikille.
 
Sarah Varcas

Avainsanat: auringon pimennys

Rauhan sunnuntai -pimennysmietteitä

Sunnuntai 20.10.2013 klo 20:35

Viikonlopun kaunis kuu ihastutti tähtisellä taivaalla. Kuu sai suorastaan mystisiä hahtuvia ympärilleen kieppumaan. Pilvijanat kulkivat kuun ylitse ja näky oli ihmeellinen. Voimakas, mutta siltikin energialtaan lempeä pimennnys ja täyden kuun illat toivat ainakin itselle uutta luovaa ajatusta ja olemisen riemua. Vaikka havaitsinkin itsessäni hetkiä, jolloin vanha tunne-energia teki itseään tykö, pystyin jopa hymyilemään sille herttaisesti siirtäessäni sen sivuun ja luopuessani siitä. Vanhoja uria varmasti muillakin oli tarjolla tämän viikonlopun aikana. Hienovaraisia ailahduksia, joihin olisi voinut lähteä mukaan. Turvallisuuden tunteen hakemista vanhoista tutuista kaavoista olla, tehdä ja elää. Konkreettinen taso on aktiivinen, maan energia vahvaa, ja se voi vetää puoleensa juuri sillä vanhalla kaavalla. Maan voimaa ja energiaa voi kuitenkin käyttää tietoisesti, yhdistyen siihen ja maadoittaen itseään hetkeen, eikä niinkään pysymällä vanhassa urassa. Tunne-elämän epävakaus voi myös saada erilaisia purkautumisväyliä täyden kuun ja pimennyksenkin aikana. Tunteen ailahtelu ja kaipuu kaikkeen tuttuun ja turvalliseen, muuttumattomaan nousi esille. Samalla kun tarkkailin itseäni, kävin pitkällä tarpomisella ihan uudessa metsässä ja siivosin. Näin kanavoin turvallisuuden kaipuun tunne-energiaa seikkailulla uudessa tilassa, ja luomalla kotiin puhtautta ja kauneutta, uusia värejä ja tulen energiaa. Havaitsin, (jälleen!) että turvallisuuden tunne voi löytyä vain nyt hetkessä, mitään pysyvämpää ei ole. Samoin omat tähän astiset pelon kokemukset, hylkäämiset, myönnytykset uhkaamisen edessä, kaikki se vilahti ohitseni, ja annoin sen mennä. En lähtenyt hakemaan vahvistusta itseni ulkopuolelta, enkä varmistanut asioita toimimalla tietyllä kaavalla,joka ennen olisi tuonut sen helpotuksen ja paluun tuttuun energiaan. Mielessäni kävi kyllä ihmetys, että ainavainko näitä riittää, vuosi toisensa jälkeen.. samoja juttuja, mutta eri kulmasta pulpahdellen.  Oikeastaan ihan hauskaa, ja mielenkiintoista, mutta vaatii hereilläoloa. Kaiken kaikkiaan viikonlopun kuvioista jäi rauha ja harmonia sisimpään. Vahvempi, kevyempi ja luottavaisempi. Niin koen nyt, jälkeen kuun pimennyksen Oinaassa, omassa merkissäni. Mukavaa alkavaa viikkoa. Alla 18.10. illan kuu valmistautuu pimennykseen.18.10.13.jpg

Pimennysaikaa

Torstai 17.10.2013 klo 19:55

Seuraavat kolmisen viikkoa kantavat pimennysenergiaa, ja voimallista sellaista. Perjantain ja lauantain välisenä yönä täysi kuu pimenee ja meillä täällä se noudattele Ursan mukaan seuraavanlaista aikataulua:

Kuun puolivarjopimennys on 19.10. Se alkaa klo 0.48. Pimennys on syvimmillään klo 2.50. ja päättyy klo 4.52. Puolivarjoa on hankala havaita. Parhaiten se erottuu Kuun eteläreunalla, joka on lähimpänä täysvarjoa. Kuunpimennykset tapahtuvat aina täydenkuun aikaan. Täydenkuun tarkka ajankohta on klo 2.38. 
Pimennyksen kulku
Puolivarjopimennys alkaa klo 0.48
Pimennys on syvimmillään klo 2.50
Puolivarjopimennys päättyy klo 4.52

Mikä sitten on kuun pimennyksen energeettinen merkitys? Konkreettisestihan tilanne on se, että maan varjo lankeaa kuun pinnalle. Kuun pimennys on tällä kertaa Oinaassa 25astetta, ja sekin tuo oman lisänsä sille energialle, joka silloin muodostuu. Kun muistamme sen, että kuun pimetessä meissä vahvistuu lähiplaneettojen vaikutus, onkin ajankohtaista katsella omaa astrokarttaa juuri sillä silmällä. Noin yleistäen voisi sanoa, että meissä olevat puhdistuskohdat aktivoituvat, ja siitä syytä onkin harmonian säilyttäminen tärkeää. Jonkinlainen agressiivinen energia on jo kuplinut pitkään kollektiivinergiassa, ja jokaisesta meistä riippuu se, saako se purkautumistiensä vai sulaako se positiivisen energian vaikutuksesta. 

Tänä aikana saamme seurata yötaivaalla suihkivia tähdenlentojakin. Mm Orionidit ovat aktiivisia ja niiden aika on lokakuun alusta marraskuun alkuun. Jo pelkän Linnunradan loisto mykistää, ja ihailtavaa saadaan lisää. Kannattaa kyllä nauttia taivaan ihmeistä. Tutkimusten mukaan Saturnuksessa ja Jupiterissa sataa timantteja, me saamme niitä lumikiteiden muodossa, jos taivas peittyy lumipilveen. En muuta voi sanoa, kuin että tämä on niin ihmeellistä ja kaunista aikaa.. syksy taittuu talven syliin ja on aika nostaa katse ylös ja kokea sen huikea suuruus.

Tästä jatkamme kohti auringon pimennystä 3.11. joka tosin ei täällä näy, mutta vaikuttaa kyllä vahvasti. Siitä lisää lähempänä. 13851_62a41815912c44fcfbb19d3da96238d5.jpg

Avainsanat: Kuun pimennys 19.10.13

Luomisvoima

Torstai 10.10.2013 klo 11:32

Viikonlopun voimalliset energiat kantavat edelleen, siitä syvä kiitos kaikille osallisille! Erityisesti sydämeni laulaa kohtaamisesta upeiden kurssilaisteni kanssa. Elämänkokemus yhdistyi nuoreen näkemykseen ja intoon. Jakaminen, tiedon välittäminen, mutta ennen kaikkea yhteinen sydän, ovat ne jotka muuttavat maailmaamme, ja värähtelyä, joka luo uutta tulevaa meille kaikille. LUOMISVOIMA syntyy oman itsen tunnistamisen kautta. Sen polttoaineena on luottamus omiin, hyvää tukeviin valintoihin, sekä sydämen tila,joka yhdistää kaiken luodun toisiinsa. Pyhän sydämen tila on mittaamattoman arvokas; se on kuin virtaava vesi, joka ravitsee kaiken sen läheisyydessä olevan, ja virtaa sen kautta yhä uusille uomille, uusille ihmisille.
Lakeuden taivas piirtyy isosti ympärilleni ja sen kautta kiirii syvä kiitos. Olen todellakin siunattu, kun saan tavata upeita ihmisiä, uskomattomia nuoria, jotka kantavat viisautta, joka vain odottaa toteutumistaan. Pohdin pitkään lauantain jälkeen, osasinko kertoa, kuuntelinko oikein ohjausta, pidinkö sydämeni auki, löysinkö oikeat sanat... Luottamus asettui minun sisimpään ja se, mitä sain jakaa, se pohja, jota teille rakentaa, oli juuri oikea, juuri se, mitä tarvitsitte ponnistaaksenne sieltä kohti sitä omaa ja yhteistä luomistanne.  
Amman tapaaminen vahvisti läsnäolon, jakamisen ja sydämen korvaamatonta tilaa. Myötätunnon Äiti, suuri rakkaus ja hyväksyminen. Sydämen ymmärrys ihmisten ja kaikkien luotujen kärsimyksiä kohtaan on omalta osaltaan mitä suurinta luomisvoimaa, jolla muokkaamme olevaa ja tulevaa ihmiskuntaa. Kuten Amma sanoo, ainut uskonto, jota tarvitsemme, on Rakkaus. Ja sitä ihmiskunta tuntuu todella nyt etsivän, onhan Amma halannut ja siunannut jo yli 31milj ihmistä. Jatketaan Amman työtä ihan omassa arjessa, hyväksymällä ja avaamalla oma syli läheisille, kohtaamillemme ihmisille. Ystävällinen hymy, kuunteleva sydän, myötätuntoinen läsnöolo. Siinä työkalut tulevalle!

Astroa a`la Sarah Varcas

Tiistai 8.10.2013 klo 9:59

VENUS JOUSIMIEHESSÄ 7.10.-5.11. - TOIVOSTA LUOTTAMUKSEEN
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
7.10.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Lokakuun 7. päivä klo 19.55 (Suomen aikaa) Venus siirtyy Jousimieheen kuukaudeksi, kun se eroaa neliöstä Marsin kanssa ja lähestyy Neptunusta. Näin tehdessään se vahvistaa tulevien viikkojen merkitystä, joiden aikana meillä on kaksi pimennystä ja seuraava Uranuksen ja Pluton neliö. Se muistuttaa meille toivon ja luottamuksen roolista muutos- ja heräämisprosessissa ja kannustaa miettimään, mitä nämä ominaisuudet oikeasti ovat ja miten on parasta ottaa ne vastaan.
 
Usein asetamme toivomme tiettyyn lopputulokseen, mikä täyttää henkilökohtaiset halumme ja pyrkimyksemme. Tämä on toivoa, mitä ajaa päämäärä, kun kuvittelemme mahdollisuuksia ja tavoittelemme niitä toteuttavaa polkua. Se pitää katseemme kiinni tulevaisuudessa ja tulevassa ajassa ja tilassa, missä näemme halujemme toteutuneen ja ponnistelumme palkittavan. Sitä odotellessa toivo pitää meidät liikkeessä tietäen, ettemme elättele hurjia ja kummallisia, vaan realistisia ja saavutettavia haaveita.
 
Ja sitten on toivo, mitä voidaan paremmin luultavasti kuvata luottamukseksi, jolloin vain tiedämme, että mitä tahansa tapahtuu, miten rankkaa tai helppoa se on ja miten paljon tolkkua saamme siitä tai emme saa, niin kaikki asiat toimivat yhteistyössä valaistumisemme kanssa ja meidän tehtävämme on toteuttaa potentiaali käyttämällä niitä siihen. Tässä luottamuksessa ei ole kyse tulevaisuudesta vaan nykyhetkestä, ainoasta paikasta missä voimme ylipäätään elää. Siinä on kyse siitä, miten elämme tässä hetkessä nyt, tietoisuudesta mitä tuomme siihen, viisaudesta mitä käytämme ja tiedostamisemme syvyydestä. 
 
Siirtyessään Jousimieheen tänään, Venus pyytää meitä siirtymään toivosta luottamukseen tulevaksi kuukaudeksi ja keskittymään nykyhetkeen tietääksemme, mitä elämä meiltä vaatii sen lisäksi, mitä luulemme tarvittavan, jotta pääsemme sinne, missä haluamme olla. Nämä kaksi voivat olla hyvin erilaisia tällä hetkellä ja tuon eron havaitseminen on tehtävämme tällä viikolla, koska sen tunnistamalla pystymme navigoimaan tulevaa kuukautta viisaana ja luottavaisena tietäen, että henkilökohtaisen tyydytyksen tavoittelu voi estää heräämistä, aivan kuten heräämistä voi tapahtua mitä epätyydyttävimpinä hetkinä elämässämme.
 
Kuu auttaa meitä tässä tehtävässä, kun se yhdistyy Venukseen Jousimiehessä 9.10. klo 2.23 (Suomen aikaa). Optimistinen Jousimies-kuu voi usein tuoda helpotusta, kun se on matkannut Skorpionin syvissä vesissä. Se ilmestyy kuitenkin niistä esiin vahvistuneena ja käyttää tätä voimaa tarkastellakseen haasteita positiivisemmassa valossa tietäen, että miten syvälle tahansa meidän on mentävä, pääsemme lopulta aina pinnalle. Tämä on kannustava viesti meille nyt ja meidän olisi viisasta ymmärtää se. Mikä tahansa tavoitteemme on ulkoisessa maailmassa ja minkä tahnansa lopputuloksen pyrimme toteuttamaan, luottamus saa meidät jatkamaan kaikesta riippumatta. Se on tuo syvä tietämys, että riippumatta siitä, mitä tapahtuu ja minkä kiemuroiden ja käänteiden läpi elämä vie meitä, jokainen hetki on täynnä potentiaalia ja mahdollisuuksia, jos voimme avautua riittävästi tunnistaaksemme ne.
 
Tämä voi vaatia valmiutta päästää irti pitkäaikaisesta haaveesta tai luopua tietystä käsityksestä, mikä meillä on itsestä ja elämästä. Mutta aina on tarpeellista luopua vain siitä, mikä pidättelee meitä pitkässä juoksussa, ja näinä päivinä kun on paljon muutosta ja taivas muuttuu täysin uuteen aikaan jokaisella hengenvedollanne, mitä pikemmin päästämme irti, sitä nopeammin voimme korjata kurssia ja jatkaa matkaamme vapaampana ja kokonaisempana kuin koskaan ennen.
 
Hyvää viikkoa kaikille.
 
Sarah Varcas
 syksy_2013_027.jpg

Monta tasoa ja häivähdyksiä

Torstai 3.10.2013 klo 11:07

Jo pitkään on ollut sellaisia päiviä, jolloin on pitänyt kiinnittää todellista huomiota omaan maadoittumiseen. Monen maailman, tason samanaikainen ilmentyminen voi olla haastavaa. Ajatus harhailee, huomio kiinnittyy häivähdyksiin, ja uusien energioiden kohtaamisiin. Kuin tasojen ja energioiden liukumista toistensa sisään ja ulos, jatkuvana virtana. Kuin seitinohuet verhot, jotka enää vain hädin tuskin peittävät näkymiä maailmasta toiseen. Voin laittaa ne merkille, mutta tehtäväni on olla läsnä omassa kehossa. Se on nyt äärimmäisen tärkeää, ja painotankin sitä aina omissa illoissani ja harjoituksissa, joita teemme. Meidän kaikkien on tärkeää pysyä tietoisina, järkevinä, mutta kuitenkin oma herkkyys avoimena. Maailmat, joita nyt avautuu, ovat tätä tämä ajan muutosta, mutta niihin ei ole nyt tarkoitus vajota, taikka kiinnittyä. Ne ovat energian nopean liikkeen ja muutoksen tulosta, mutta se on matkaa, joka on vasta alullaan. Ihan kuin istuisi nopeasti kiitävässä junassa. Maisemat vilistävät ohitse, sen näkee, mutta samalla tietää ettei ole tarkoitus jäädä vielä pois, hypätä liikkuvasta junasta. Päätepysäkki on vielä kaukana, vaatii kärsivällisyyttä nyt vain istua paikallaan, ja olla tietoinen juuri siitä, missä on. Nyt hengitetään syvään, ja päästetään irti, ollaan läsnä ja nautitaan siitä. syksy_2013_010.jpg

Avainsanat: muutos

Kiitollisuus on voimaa

Torstai 3.10.2013 klo 10:46

Eilisen päivän myötä tuo kiitollisuuden ajatus ja sen voima muistui mieleeni oikein syvälle sydämeen. Jotenkin vain oli sellainen päivä,jolloin olin tavallista enemmän läsnä, tavallista maadoittuneempi. Sydän avoimena on helppo nähdä kaikessa se jumalallinen kipinä. Pienet, kultaiset ruohonkorret, putoavien lehtien kahina, haapojen viimeinen soitto ennen talvea. Tytärten koirat ovat olleet ilon tuojina jo muutaman viikon, sekin hyvin avaavaa. Ovat olleet oppaina pelloilla, ja metsissä. 
Kiitollisuus on todellinen voima. Kun osaa olla kiitollinen kaikesta, mitä elämä eteen tuo, se voima kasvaa, ja tuo lisää kiitollisuuden aiheita. Haastavinta on olla kiitollinen myös niistä ikävistä päivistä, joihin kuuluu luopumisia, kipuja ja haasteita. Kun vahvistaa sisällään ajatusta, että kaikki on AINA hyvin, tapahtuipa konkreettisessa maailmassani mitä tahansa, se tuo suurta turvaa, ja luottamusta.
Tämä aika haastaa monia juuri nyt, kiitollisuus on olotila, eikä riipu tapahtumista sinällään. Kiitos siis tästä sumuisesta, kosteasta päivästä <3syksy_2013_014.jpg kiitos kaikesta!

Nöyrää viisautta

Maanantai 30.9.2013 klo 12:22

Viime perjantaina olin kuuntelemassa Rainbow Eaglea, amerikkalaista Okla-Choctaw intiaania. Hän jakaa heimon vanhimpien intiianiviisautta Rauhan kilven opetusten kautta. Kuuntelin hänen selkeää englannin kieltään ja puhettaan ja nautin illasta kovin. Mieleeni johtui jälleen ajatus siitä, miten itse Totuus, Tieto on yksinkertainen, kosmisten lakien mukaan luova. Viisaus ja elämänohjeet löytyvät kaikista ikiaikaisista totuuksista, budhalaisuudesta, kristillisyydestä, kelteiltä ym. Ne on vain puettu kullekin ajalle ja kulttuurille sopivaan kaapuun. Tämän elämäniloisen intiaanin nöyrä viisaus antoi lyhyen luennon aikana monille selkeät työkalut, joilla muuttaa omaa elämää harmonian ja rauhan suuntaan. Me elämme nyt seitsemännen tulen aikakautta, jolloin nuo muinaiset opetukset voivat olla kaikkien saatavilla, ei vain oman heimon ja sen vanhimpien. Rainbow Eagle on tuon opetuksen valoisa lähettiläs. Mukava ja vahvistava tapaaminen, josta jäi syvä tunne viisauden ja sydämen yhdistämisen tärkeydestä. peaceshieldbook.jpg

Astroa a`la Sarah Varcas

Torstai 26.9.2013 klo 23:08

AURINGON, URANUKSEN JA PLUTON T-RISTI 26.9.-8.10. - TOTUUDEN ELÄMINEN
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
26.9.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Tänään aurinko alkaa muodostaa T-ristiä Uranuksen ja Pluton kanssa, mikä on kanssamme 8.10. saakka. Tässä näemme valtavan energiamäärän, kera potentiaalin saada tehtyä asioita, selvittää asioita ja haasteita, jotka tavallisesti ylittävät kapasiteettimme ja käydä läpi sisäisiä prosesseja, jollaisia harvoin kohtaamme. Vie ajatuksesi takaisin heinäkuun 10 ensimmäiseen päivään. Sieltä voimme löytää niiden kysymysten alkukuiskaukset, joita meillä on edessämme nyt. Silloin puhuin mielen naittamista intuition kanssa ja tasapainon luomisesta olemuksemme eri osien välille, mikä antaa informaatiota ja tietoa siitä, mihin perustamme arviomme ja päätöksemme elämässä. Puhuin myös totuudesta, Skorpionissa olevan Saturnuksen kirpaisevasta totuudesta, mikä vaatii meitä omistamaan kaiken, mitä olemme, ja sitten alkamaan elää tuosta syvän vastuullisuuden ja tietämisen paikasta.
 
Ne olivat voimallisia päiviä tuolloin. Nyt löydämme itsemme niiden perinnön seuraavasta vaiheesta ja on aika kysyä: Mikä on muuttunut viimeisten kahden ja puolen kuukauden aikana? Miten olemme muuttuneet? Mitä olemme oppineet? Ja mikä tärkeintä, olemmeko käyttäneet oppimaamme siirtyäksemme suurempaan aitouteen? Koska viisaus ja oivallus eivät ole mitään, jos niitä ei eletä ja hengitetä. Tietoinen kehittyminen ei ole akateeminen harjoitus, vaan merkittävä prosessi, kera mahdollisuuden energisoida olemuksemme jokaista solua, jokaista valohiukkasta mikä muodostaa henkemme ja jokaista Jumalan hengitystä mikä kulkee energiakenttämme läpi. Ymmärrämme ehkä kaikenlaisia totuuksia ja saamme kaikenlaisia oivalluksia, mutta siihen saakka kunnes teemme niistä osan jokapäiväistä tietoisuuttamme ja sallimme elämän arkitodellisuuden testata niitä tässä aineellisessa maailmassa, kokoamme ns. vain tietoa hyllylle keräämään pölyä, kun jatkamme haparoimistamme eläen puolittain, puolittain valaistussa elämässä. 
 
Tähän testaamiseen kosmos osoittaa nyt ja tulevina päivinä. Se muodostaa kokemuksemme keskeisen osan tässä transformaatioprosessissa ja olemme kaikki sen kohteena - pidämme siitä tai emme. Meidät haastetaan elämässämme siellä, missä meidän täytyy eniten käyttää keräämäämme viisautta. On kyse sitten suhteista, työstä, perheongelmista, terveyshuolista, rahahuolista tai elämän olemisesta pelkkää vanhaa raadantaa ilman valoa tunnelin päässä, niin siinä meidät haastetaan käyttämään jumalaista näkökykyä - ei ainoastaan kapeakatseista ihmisnäkökykyä - ymmärtääksemme, miten viimeaikaisia oivalluksia täytyy soveltaa ja elää, eikä vain ajatella ja puhua niistä.
 
Totuus ja kaikki mitä se pyytää meiltä, liittyy vain vähän tietämiseen ja paljon olemiseen. Oivalluksen täytyy tapahtua vain kerran, jotta näkemyksemme muuttuu iäksi, mutta tuon oivalluksen tekemistä ja elämistä ja sen viisauden soveltamista täytyy toistaa uudestaan ja uudestaan, kunnes siitä tulee toinen luonto, yhtä luonnollista kuin sydämenlyönti. Vanhojen tapojen ja tutun alueen voima voi helposti vietellä meidät takaisin menneisyyteen olemaan se, kuka meidän ei enää tarvitse olla. Meidän on oltava valppaana tästä riskistä, erityisesti nyt. 
 
Kosmos haastaa meidät tehokkaasti tulevina viikkoina, mutta ei pahansuopuudesta tai halusta nähdä meidän kompuroivan ja kaatuvan. Ei, tämä testi syntyy äärettömästä rakkaudesta ja jumalaisesta halusta, jotta vapaudumme kaikesta, mikä sitoo meitä - mitä tahansa se vaatiikin. Ympärillämme ja sisällämme on hyvin paljon viisautta, mutta meidän on elettävä se joka hengenvedolla. Meidän on oltava se, jotta se juurtuu ja kasvaa koko kollektiivitietoisuuteen, mihin me jokainen myötävaikutamme joka päivä.
 
Tänään meille annetaan varoitus, että nyt on aika elää totuutemme - ei huomenna tai ensi vuonna, kun olemme saaneet elämämme järjestykseen, vaan nyt, kaikkien kamppailujen, haasteiden, ilojen ja voittojen keskellä. Taivas vakuuttaa nyt, että meillä on, mitä tämän tekeminen vaatii. Meistä voi tulla oman elämämme elävä ja hengittävä totuus, juurtuneena maahan, yhtenä kosmoksen kanssa ja meidän kaikkien sisällä elävän Jumalan kipinän energisoimana.
 
Rakkaudella kaikille.
 
Sarah Varcas
 pluto1_full.jpg

Avainsanat: t-risti

Muutoksen siunaus

Keskiviikko 25.9.2013 klo 11:01

Viikonlopun vahva tasausenergia loi oivan pohjan muutokselle. Vanhojen mallien katsominen, oman tilanteen tarkastelu muutoksen mahdollisuuden kannalta, irtipäästäminen ja uuden pohjan luominen. Työskentely jossain henkisessä ryhmässä antaa usein paremmat mahdollisuudet ymmärtää, nähdä ja sisäistää oma tila ja se kohta, jossa pitää kiinni kynsin hampain omasta, vanhasta energiastaan.
Omassa ryhmässäni kävimme myös läpi vanhoja malleja, pelkoja ja kiinnipitämisiä, joista olisi aika vapautua. Asioiden esilletuominen, pohdiskelu, oman ja muiden osallisuuden arviointi, työkalujen etsiminen ja lopulta muutoksen tilan löytäminen. Muutoksen tilan löytymisen kautta voi omasta tilastaan kiinnipitämisen sijasta antaa yhteisen sydömen ottaa hallinta, antaa kaikelle se myötätunto ja korkeampi näkemys. Kun kokee yhteisen sydömen, muutoksen tarpeen, poistuu myös halu olla muita parempi, halu olla oikeassa taikka halu muutokseen, joka palvelee omaa mukavuutta. 
Olen jo vuosia kokenut, miten loputon analysointi, pohtiminen, oman mielipiteen esilletuominen jne on ollut oman kehitykseni jarruna. Analysointi, vain tarkastelu, iritipäästäminen ja muutos jo onnistuvatkin, suurimmaksi osaksi. Mutta miten vahvassa onkaan tahto olla jotain mieltä asioista! Se nousee esille niin arjessa kuin työssäkin. On opittava erottamaan myös, se milloin on hyvä kertoa oma mielipide, näkemys, ja mielummin omaan kokemukseen pohjaten, ja milloin taas on syytä vaieta, koska mielipide menee oman tilan puolustamiseksi. Kun vihdoin joskus opimme, että olemme yhtä, koemme sen yhteisen sydämen, myötätunnon kautta, maailma tosiaan muuttuu. Pysytään siis pyrkimyksessä siihen suuntaan. Yhdessä.11.jpg

Astroa

Perjantai 20.9.2013 klo 10:15


Napsitaan hedelmät talteen

by Astrologian Taika

Jupiterin toivoa täynnä olevana torstaina 19. syyskuuta saamme iltapäivällä vähän kahden jälkeen täydenkuun kalojen 26°40’ asteelle. Meillä Kuu täyttyy mainion oloisesti Auringon ollessa yhdeksännessä huoneessa ja Kuun kolmosessa, eli kumpikin valo sattuu somasti ilonsa huoneeseen. Aurinko ja Kuu ovat avaruudellisessa tasossa eli linjassa keskenään, ja tällaista kohtaa nimitetään syzygyksi.

Tämän täydenkuun sävy on kertakaikkiaan hyvä. Aurinkoa neitsyessä hallitsee Merkurius, joka täydenkuun hetkellä sattuu kulminoivaksi planeetaksi Keskitaivaalle. Isoimmillaan olevaa Kuuta kaloissa hallitsee Jupiter ravusta, jolloin Kuun ja Jupiterin välille tuleevastavierailu. Tämä on hienoa, positiivista ja tuulettamisen arvoista. Kerrankin on täyttymys, missä hyvyyttä riittää.

No, ainahan taivaalla on myös näitä reuna-ehtoja ilmoittavia tekijöitä. Tähän aikaan onPluto edelleen pysähtyneenä, joten se ilmanmuuta antaa pakottavan sävynsä nyt syntyville valmistumisille. Ei Plutokaan silti aina täysin kamala ole, varsinkin jos voimme ottaa tämän syvän ja perinpohjaisen muuttumisen viestin tervetulleena. Voihan Pluto kerrankin osoittaa varauksettomasti suunnatonta rikkautta? Pluton voimaan kytkeytyy tällä viikolla aikaisemmin tapahtunut merkittävä taivaallinen juttu eli Saturnuksen jaVenuksen ylitys Kuunsolmulle skorpionissa, nämähän ovat nyt kaikki hyvässä kulmassa Plutolle. Venus on tästä asetelmasta jo erkaantunut asteen verran pidemmälle, mutta on tämä merkittävä tulevaisuuteen painottava kuvio osoittamassa tämän ajan tärkeyttä.

Meillä on nyt taivaalla muuttuva täysikuu, sadonkorjuun Kuuksikin joissakin yhteyksissä nimitetty. Kuun sykli kerääntyy oikein täydellisesti kasaan, kuten täydenkuun aikaan tuleekin. Kun Uusi Kuu syntyi pari viikkoa sitten noin neitsyen merkin puolivälissä, oli Pluto suunnittelemassa pysähdystä, Kuu syntyi Merkuriuksen hallinnassa ja Jupiter antoi toiveita isosta kasvusta. Täydenkuun hetken kartalla lupaukset lunastetaan todellakin täydellisesti.

Tokihan me olemme tehdyt uudet aloitukset suorittaneet neitsyen hengessä analysoiden ja loogisesti. Silloin valmiiksi tulot, kulminaatiot ja täyttymiset voi ottaa rennommassa hengessä kalojen mukaan; se syntyy mikä on syntyäkseen. Kalojen täydessäkuussa onhyväksyvyyden leima, ja ainakin itse miellän tämän armollisuudeksi itseä kohtaan. Ollaan tyytyväisiä siitä mitä ollaan saavutettu.

Kun Kuu lähti kierrolleen Merkuriuksen hengessä, se täyttyy saman planeetan huoneessa meillä. Nähdäkseni henkisten ja mystisten asioiden opiskelijoilla on hyvät edellytykset tavoittaa haluamansa korkeampi tietoisuus, jälleen Jupiterin viisauden avustamana.

Todellakin, Saabinen symboli täyttyvälle Kuulle onSadonkorjuun Kuu, Harvest Moon! Sen avainsana onsiunaus. Nyt saadaan hedelmää, aika on monimerkityksellisesti kypsä. Sadonkorjuu on itsensä kättelyä hyvin tehdystä työstä, palkinnoista nauttimista, tuotoksien jakamista toisille, yhdessä juhlimista ja turvallisuudentunnetta, että nyt on jotakin mikä kantaa pitkälle.

Hyväksytään se mitä on saatu aikaan! Suloista ja riemukasta korjuuaikaa kaikille!

Lempeyden tie

Perjantai 20.9.2013 klo 10:05

Nyt taitaa pitkän pähkäilyn aika olla lopuillaan. Oma sisäinen tila on kirkastunut ja toivoakseni myös kaunistunutkin. Turhia asioita, ajatuksia ja malleje on heitetty menemään, ainakin tällä kertaa. Vanhoilla taipumuksilla ja ajatuksilla on ikävä tapa palailla pikku hiljaa, kuin varkain, joten kyllä se sydämen portinvartija täytyy pitää hereillä ja hengissä. Miten sitten... Minulle tärkeimmäksi on vuosien aikana muodostunut hiljaisuuden hetket, ne jotka päivittäin vietän kahden sydämeni kanssa. Ikään kuin kysyen, onko kaikki okei? Se hetki voi olla tietoinen meditaatio, taikka puutarhassa puuhailu läsnäollen taikka iltahetki ennen nukkumista, kun kelaa päivän tapahtumia ja sitä mitä on sinä päivänä luonut...
Eilen sain puhelun uudelta ryhmäläiseltä. Iloinen ja avoin keskustelu. Mieleeni jäi lämmittämään hänen viestinsä, kuta kuinkin näin: "Sinulla on niin mukava tapa toimia ja puhua. Ei tule ollenkaan sellainen olo, että pitäisi olla toisenlainen, taikka nyt heti tehdä muutoksia joita "opettaja" käskee." Oma henkisen kehityksen polkuni on pitkä, tässäkin elämässä, ja se antaa sijaa myötätunnolle. Minun tehtäväni on kunnioittaa, kannustaa, tuoda näkemyksiä ja tämän hetken suuntaa, ja ehdottomasti ILOA! Ilon merkitys on itselle suuri. Se on niin ihanan virtaavaa, avaavaa, yhdistävää ja puhdistavaa energiaa. Iloa voi olla sanoissa, katseissa ja kanssakäymisessä, huumoriakaan unohtamatta. Kuten olen jo monasti aiemmin sanonut: Vain sinä tiedät, mikä on sinun totuutesi. Anna siis kaiken lukemasi, muiden puheet, tai opastukset kulkea avoimen sydämesi kautta. Luota sisäiseen ääneesi. Ja lujita rakkautta itseesi. Totuus ei kuulu painostuksen alla, vaan iloisen virtaavassa tilassa.
Lempeyden tie on tie, jonka kautta löydät armollisuuden mennyttä, tulevaa ja tämän hetken itseä ja olosuhteita kohtaan. Se avaa oven omaan sydämeen ja sen kautta korkeampaan tietoon. Se viljelee iloa ja hyväksymistä, vaikka kannustaakin rehellisyyteen ja tarkkailuun, joka vie positiiviseen muutokseen. Lempeyden tie yhdistää meissä isän, äidin ja lapsen. 
Lähdetään siis matkaan, taas uusin, kevyemmin askelin. 

 Lempeyden_Tie

Aaltoa ja keinuntaa

Maanantai 16.9.2013 klo 15:46

Tällainen herkkis, kuten minä, sai harjoitella omassa keskuksessaan pysymistä oikein hienosti viime viikonlopun aikas huikeissa energia-aalloissa. Ainakin paikallisesti,ja varm laajemminkin oli ihmeen raskasta, agressiivista energiaa liikkeessä. Kuin negatiivista tahmaa, jotka aktivoituivat ajoittain. Tällaisten aaltojen seurauksena useinkin matalampi värähteinen ihmisolento jää sen sisään ja seuraukset voivat olla varsin ikävät.
Tässä jälleen yksi hyvä syy keskittyä päivittäin omien ajatusten, tunteiden ja tekojen laatuun. Jos opimme tarkkailemaan ajatuksiamme ja ohjaamaan niitä positiiviseen ja valoisaan suuntaan, se on jo paljon tehty! Ehkä lopulta kehitymme niin, että voimme sieltä ajatuksen tasolta käsin säädellä kaikkia alempia osiamme. 
Sydämen taso, ja myötätunto kaikkea kohtaan ovat varmasti oikeaa, puhtautta luovaa energiaa. Pyrimme siihen, vaikka mielemme houkuttelisikin meitä toimimaan, vaatimaan, olemaan oikeassa taikka murjomaan muut itsemme tueksi. Käsi sydämelle ja syvä hengitys; en tahdo luoda eripuraa, hallintaa, ylivaltaa, murhetta, ikävyyksiä.
Noin yleensäkin koen, että energiat, tasot ja maailmat ovat nyt liikkeessä, aktiivisia ja hakevat kiinnittymiskohtaa. Niin hyvät, kuin huonotkin värähtelyt. Näkeehän sen myös konkreettisella tasolla, miten maailma kuohuu, on tulvia, myrskyjä, arjen konflikteja, jatkuvaa kiirettä, mutta myös hvyän ilmentymiä, kauniita tekoja ja lähimmäisen rakkautta. Henkisyyden etsintää, muutumisen tahtoa ja yhteisiä meditaatioita rakkauden ja rauhan lisäämiseksi. Yksittäsiä pieniä tekoja, ja suuria yhteenliittymisiä.
Oma tarpeeni puhdistaa, olla muuttamassa jotain paremmaksi purkautui jo viime viikolla. Opettajani sai ottaa siitä osansa, mutta otti sen viisaudella. Nyt on tarpeen keskittyä vain omaan muutokseen.
Tosiasia on, että se, mikä lähtee korkeammalta, laskeutuu lopulta alas. Eli, jos luodaan ajatusta erillisyydestä, tasa-arvottumuudesta taikka huonommuudesta, se laskeutuu lopulta teoiksi. Suuremmassa mittakaavassa monet samankaltaiset ajatukset voivat purkautua väkivallaksi, sodiksi. Näin voimme nähdä, että olemme yhtä, kaikki mitä meissä on, vaikuttaa kaikkeen.  Tässä on myös hyvän luomisen avaimet. Tartutaan niihin, yhdessä. Lähdetään keinumaan vain hyville aalloille.

Astro asiaa

Lauantai 14.9.2013 klo 13:25

Syksyn voimaviikot

by Astrologian Taika

Sitä on taas ilmassa. Keväisin ja syksyisin nykyään koittava parin viikon intensiivijakso alkaa tänään lauantaina 14. syyskuuta kun Pluto saavuttaa pysähtymisensä asteen 8°59’ kauriissa. Maasta katsottuna Pluton kulkusuunta on kääntymässä, eli pieni kaksois”planeetta” on vähitellen suuntaamassa eteenpäin. Muistattehan mistä kaksoisnimitys johtuu? Pluton kanssa yhdessä kiertää sen seuralainen Kharon.

Pluto tulee aamupäivällä joitakin minuutteja ennen kymmentä samaan asteeseen ja kaariminuuttiin kuin missä käännös tapahtuu, noin viikon päästä ensi perjantaina 20. syyskuuta. Kaukaisen tekijän kohdalla kun kiertoratakin on kaukana ja syklit ottavat aikansa, pysähtyminen on pitkä ja ilmeisen vakuuttava prosessi. Tämänaamuisessa pysähdyskohdan saavuttamisessa Kuu valaisee Pluton, sillä eläinradalla se on ylittänyt Pluton noin neljän aikaan aamuyöllä, ja on vielä melko lähellä. Intuitiivisten ja tunneperäisten prosessien merkitys kasvaa.

Kun Pluto ensiviikkoisen kääntymisensä myötä pääsee katsomaan eteenpäin, se siirrähtää takaisin kauriin yhdeksänteen asteeseen vuorokauden vaihduttua perjantaiksi27. syyskuuta. Pysähdyksen aika on nyt hiukan vajaat kaksi viikkoa. Tulee olemaan monta päivää aikaa maistella ja tunnustella erityisen voimakkaan Pluton teemoja, niin ajassa yleisesti, mutta etenkin jos kauriin 8 - 9 asteet ovat omalla kartalla tärkeitä.

Pysähtynyt planeetta on ajassa keskeinen ja yleensä se kaikkein tärkein osoittaja. Pluto tekee väistämättä tarvittavat käänteet ja muutokset, sillä sen toteutumisen tyyli on pakottava ja intensiivinen. Toisten kohdalla pitää asioida lopettaa ja eliminoida ihan kokonaan, toisissa asioissa taas paljastetaan. Vaikka Pluton leimaama aika voi olla raadollista, on se ennen kaikkea voimaannuttavaa, ainutkertaista ja rikasta. Koska vaatimus on syvälle ja kokonaisesti, ei tulevien parin viikon aikana päästä helpolla. On mahdollista, että näin voimakas Pluto lamauttaisi, mutta parhaiten sen energiasta saa kiinni tekemällä muutoksen itse, ei odottamalla että jotakin sortuu itsekseen. Tahdonvoiman suuntaaminen vaatii rohkeutta, mutta juuri sitä Pluto parhaimmillaan antaa.

Tämä Pluton pysähdys on sikäli merkittävä, että se on tarkassa kulmassa sitä hallitsevaan planeettaan, eli Saturnukseen. Pluto ja Saturnus ovat tavallaan vastavierailussa, jos haluamme mieltää Pluton hallitsevan skorpionin merkkiä. Kuitenkin jo tarkka kulma hallitsijalta on tekijä, mikä riittää naulitsemaan tämän ajan erityiseksi. Pluton muutokseen ja tahdonvoimaan tulee Saturnuksen kautta pitkäjänteinen ja periksiantamaton sävy. Se mikä hävitetään, häviää ainiaaksi. Sillä mikä syntyy uudeksi ja muuttaa muotoaan, tulee olemaan suuri merkitys tulevaisuudessa, sillä Saturnus on yhtymässä Kuunsolmuun skorpionissa.

Teille jotka vietätte syntymäpäiviänne seuraavan kahden viikon sisällä, neitsyen 21°37’:stä vaa’an 3°57’ saakka, pysähtynyt Pluto tulee jäämään Auringonpaluunkartallenne pysähtyneenä. Näin on voinut käydä jo aikaisemminkin, sillä Pluton pysähdys ajoittuu suurinpiirtein samoihin aikoihin, viime vuonna muutamaa päivää aikaisemmaksi alkaen 11.9. ja päättyen 25.9. Jos siis synttärit on 14. - 25. päivien välisenä aikana, oli jo viimeksi tulleessa Auringonpaluussa sama teema esillä. Pysähtynyt planeetta vuotta mittaavalla kartalla voi olla määräävä tekijä, etenkin jos se on kulmassa persoonaplaneettaan tai akselilla.

Pluton pysähdys siis kääntää sen kulkemaan kohta eteenpäin. Tämä on sen matkassa viimeinen kerta kun se tavoittaa kauriin kahdeksannen asteen - ensi vuonna peruutetaan 10°59’ saakka. Pysähdys voi olla joillekin ajankohta, esimerkiksi Pluton antamassa kulmassa oman kartan kahdeksannen asteen planeetalle kulminaatio, jolloin viimeistään vaaditaan rysäyttämistä, muuntumista ja voimaa. Nyt Pluton kääntyessä eteenpäin voiman suunta on ulospäin ja esiin.

Pluton käännyttyä etenemään ajan isoin tekijä, Uranuksen ja Pluton välinen kulmaalkaa taas kerääntyä kohti tarkkaa neliötä. Uranus perääntyy oinaassa ja kulma tarkentuu marraskuun alussa 9°25’ asteissa, ja onhan se kaiken aikaa olemassa.

Tämä tarkka kulma
onkin varsin

img_0191.jpgmielenkiintoinen tunnelmiltaan, että onpas mukavaa, tai ainakin mielenkiintoista, kun on jotakin odotettavaa.

Piinallisen intohimoista pariviikkoista!

Voiman takaisin hakeminen

Perjantai 13.9.2013 klo 12:05

Joskus elämässä tulee eteen ajanjaksoja, jolloin ihan kuulee sisäisen äänen huudon!  Se vaatii pysähtymään, ottamaan aikaa, syventymään, puhdistamaan ja luomaan uutta.

body_of_rainbow.jpgViime viikot olen kokenut juuri sitä. Rauhassa, oleillen ovat menneet Korkeat energiat lähestyneet ja vaatineet
tulla huomatuksi. Mitä voin tehdä ne saavuttaakseni? Oikeastaan en mitään muuta kuin kuunnella sydäntäni, puhdistaa itseäni, ajatuksen, tunteen ja kehon tasolla, koota voimani ja ponnistaa puhtaalla aikomuksella sitä kohti.
Myös täydellisellä hiljaisuudella saavutan sitä, mitä nyt kaipaan. 
Hiljaisuuden merkitys on juuri oman voiman takaisin hakemisessa. Olen kokenut sen niin monesti aiemminkin. Syvä, puhdas rukoustila ja sen ylläpitäminen palauttaa sisäistä vahvuutta ja kristallisoi suunnan.
Läsnäolo luonnossa, itsensä rakastaminen ja kuuntelu. Siinä viikonloppuni suunnitelma. Ehkä tahdot yhtyä retriittiini, missä sitten oletkin, ja hakea myös takaisin oman voimasi.

Avainsanat: Oma voima, sisäinen ääni, hiljaisuus

Sisäinen ääni - intuitio

Keskiviikko 11.9.2013 klo 11:56

Sisäisen äänen kuuntelu on elämämme tasapainon, oikean rytmin ja suunnan edellytys. Aika vahvasti sanottu, mutta niin totta. Jokainen valinta, jonka teemme sisäisen äänemme, intuition ohjaamana , vie omaa polkuamme juuri siihen suuntaan, mikä vahvistaa hyvää elämässämme. Hyvien asioiden sijasta valitsemme helposti totuttuja asioita, niin kuin kuuluu- tyylillä. Monesti saan selittää omaa näkemystäni mistä sen sitten tietää, mikä on intuition ohjaamaa, taikka sisäisen äänen ohjaamaa.. 
En oikeastaan osaa erotella sisäisen äänen ja intuition eroa, vaan koen niiden lähteen samana, minun korkeamman olemukseni viestinä.
Joka tapauksessa tuo oma viestintuojamme on paras ystävämme, paras ohjaajamme. En tarkoita, että sen kautta tulevat ohjeet olisi aina helppoja ja kivoja toteuttaa, vaan luotan siihen, että se näkee oikean suunnan, jota kohti kulkea, vaikka polku aluksi tuntuisikin vaikealta kulkea. Yleensä sen mukana tulee helpotuksen tunne, näinhän tämän kuuluu olla!  Vaikka pelko uudesta astuisi sen jälkeen kuvaan, on tuo pieni hetki ja sen havaitseminen todellista, ja oikeaa. 

Tässä harjoitus Sisäisen äänen vahvistamiseksi, vain 5-10min!
Istu rauhassa, puhelin kiinni
Nauti hetken omasta olemuksestasi, siinä hetkessä
Keskity hetki oman hengityksen tarkkailuun
Tunne sisäänhengityksen kevyt virta nenäsi kautta keuhkoihin, tarkkaile sitä
Tunne, miten uloshengitys poistaa jännitystä
Tarkkkaile edelleen hengitystäsi, anna ajatusten leijailla taustalla, älä kiinnity niihin
Paina nyt oikean  käden keskisormella kulmakarvojesi väliä, kolmannen silmän kohtaa
Hengitä nyt siihen, sisään ja ulos, muutamia kertoja
Sano mielessäsi; Rakastan itseäni, suon itselleni kaiken hyvän 
Tarkkaile hetkisen kehoasi, miltä tuntuu olla rakastettu
Luota nyt siihen, että intuitiosi ohjaa sinua, rakkaudella!
Lopuksi hengitä vapautuneesti syvään, ja palaa arkeesi.

Läsnäolon merkitys on niin suuri, ettei sitä voi liikaa korostaa. Vaikka toivoisimme nopeita ratkaisuja, yht´äkkisiä muutoksia, ihmeavautumisia korkeammalle voimalle, läsnäolon harjoittelu palvelee silti henkistä polkua korvaamattoman arvokkaalla tavalla. Sen päivittäinen muistaminen ja lopulta siinä eläminen on oikeastaan kaikki, mitä tarvitsemme.

 

Avainsanat: intuitio

ysi ysi päivä

Maanantai 9.9.2013 klo 12:35

9.9.2013

Hetkisen selailin aiempia kirjoituksiani menneiltä vuosilta. Niitä muutamia, mitä on näilllä sivuillani vielä jäljellä. Nämä kotisivuni täyttävät pian 4vuotta, mutta niitä on edeltänyt Aurinkoenkelin sivustoni.jotka joiduin lakkauttamaan, koska joku muukin alkoi tuoda tätä asiaa samalla nimellä. Näitä sekannuksia on aika ajoin, ja joskus sitä tapahtuu vieläkin. Nykyinen toiminimeni on Valonpolku, koska Tähtipolku firman nimenä oli jo jollain taloyhtiöllä. Valonpolku on siis virallinen toiminimi, mutta se saatetaan yhdistää samalla nimellä toimivaan saman alan yrittäjään, joka tuota nimeä käyttää, vaikka se ei olekaan heidän reksiteröity nimensä. Tämä on tätä aikaa.. kaikkea alkaa olla tarjolla yltäkylläisesti. Ja hyvä niin.. ehkä.. Toisaalta se voi tuoda vaikeutta erottaa oikea osaaminen, oikea informaatio kaiken runsauden keskellä.. En toki tarkoita että kukaan tätä polkua kulkeva harhautttaisi tahallaan, mutta ehkä kaikilla ei ole energioiden ja niiden lähteen erottelukykyä. Toisaalta ei kaikilla ole myöskään sitä missiota, että opiskelee kokonaispakettia, eikä vain esim parantamista. Laajempi kuva voi siis olla vielä etsinnän alla.. 

No niin. sitten ysi ysi päivään.  
Minun tätä päivääni on edeltänyt muutama huilauspäivä. Ensin meni ääni, puhelintyö jäihin siis. Sitten tuli oikea flunssa, siis kokonaan lepäämään. Näiden muutaman huilauspäivän aikana olen ollut jälleen kiitollisella mielellä siitä, etten ole vain surkutellut omaa kurjaa oloa, vaan antanut korkeamman tehdä kanssani omaa työtään. Aina olen kokenut niin, että kun sairastun, saan mahdollisuuden tehdä pävitystä omasta tilanteestani, oikein pidemmän kaavan kanssa. Myönnän, että voisin tehdä sen myös ottamalla sen hiljaisen ajan itselleni, mutta kulunut vuosi viime syyspäivän tasauksesta saakka on ollut tämän ihanan työn täyttämää. Olen todella pyrkinyt jakamaan tietoa ja osaamistani niin paljon kuin mahdollista. Se on ollut tämän ajan missiota. Nyt oli/on siis pysähdyksen paikka. Mihin suuntaan, tai millä vivahteilla tai uusilla energioilla eteenpäin? Mitä lisää on nyt tarkoitus tuoda? Mitä on tarkoitus jättää pois?
Yhdeksikön teemaa on vanhasta luopuminen, ja  uuden tason saavuttaminen. Muiden auttaminen ja palvelu. Tämä päivä kantaa kaksinkertaisesti sen energian ja viestin, sekä myös vastuun teemaa. Olen vastuussa omasta polustani, niistä ratkaisuista, joita olen tehnyt. Tänään hiljennyn sen äärelle, palvelevatko ne ratkaisut tätä hetkeä, omaa suuntaani ja tulevaa polkuani, sekä muiden auttamista? Mitä on aika jättää pois, mitä uudistaa? 
Oma suuntani tarkentuu vielä, mutta sen näen jo nyt, että kurssitarjonta tulee kokemaan muutoksen. Ensi viikonlopun 14.9. syventävä auttamiskurssi vahvistuu uusilla harjoituksilla, jotka nyt nousivat ajankohtaisina esille. Innolla odotan saavani välittää tätä energiaa!
Luentoa on myös luvassa, liittyen Hyperboreaan ja Kreikan viisauteen.. Sitä vastaanotan nyt.. Ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Sairaus voi siis olla siunaus, jos sen sallii itselleen. Ehkä seuraavalla kerralla en tarvitse sitä, jotta pysähdyn ottamaan vastaan uutta. Merkit ovat nytkin olleet selkeät, minä vain en ehtinyt painaa jarrua pysähtyäkseni.. niin luulin! Kiitos, että minusta pidetään näin hyvää huolta, että laitetaan lepäämään kun sen aika on.

Eteenpäin vain...

Perjantai 6.9.2013 klo 12:09

native-american-indians-34175397-1024-768.jpg"Häviäjä ei ole se, joka kärsii tappion, vaan se, joka antaa periksi"          Paulo Coelho 

Nyt on jälleen aika, jolloin tuota periksiantamattomuutta tarvitaan. Monet kuviot ja energiat tuovat jatkuvasti eteesi tilanteita, jolloin on valinnan paikka. Minkä puoleen kallistun, mihin voimaan tukeudun.. Sallinko itselleni saman reaktion, saman mallin, jota olen toistanut jo vuosia..
Voisiko nyt olla hetki tehdä jotain toisin? Mieluummin vahvistaa omaa voimaa, oman sydämen ääntä ja tasapainoa, kuin jälleen antautua tuulten riepoteltavaksi. Ympäröivät energiat voivat hallita ja viedä mukanaan, mutta pysähtyminen, jarruttaminen, itsensä kuuntelu ja rakastaminen vievät niiltä voiman.
Vaikka elämä haastaa, asettaa tarkasteltavaksemme omia luomuksiamme menneiltä vuosilta, jopa menneistä elämistämme, voimme joka hetki tehdä tietoisen valinnan toimia nyt toisin. Vaikka kompastumme, teemme ratkaisumme sen hetkisen ymmärryksemme ja tunteidemme mukaan, voimme korjata suuntaa tiedostamalla sen, mikä on valintojemme pohjalla. Kenties oma pelko taikka halu mukautua muiden tahtoon.. Vaikka hylkäsimme oman sydämemme tänään, askel sen tiedostamiseen on askel eteenpäin. Vaikka se konkreettinen askel sydämen suuntaan olisi vasta vuosien päästä, on tarkkaileva ymmärrys omasta tilasta se suurin askel, NYT. Ei anneta periksi, vaan jatketaan, yritetään olla hereillä, tukea toisiamme ja kulkea eteenpäin. Yhdessä, elämän virtaan ja oman sydämen voimaan luottaen.

Voimaannuttavaa viikonloppua. 

Oman puhtaan tilan löytäminen

Maanantai 2.9.2013 klo 22:42

Viikonlopun pohdiskeluni suorastaan enteili tätä. Jokin kosminen kuvio laittoi sen liikkeelle. Jokin impulssi tavoitti minut ja istutti alas, puhtaamman, vilpittömämmän ja rohkeamman itsen esilletulemiseksi. Olenko siinä puhtaassa, omassa tilassani, jossa koen olevani Minä Olen tilassa? Olenko vilpitön siinä mitä teen, kuin lapsi, joka kokee aidosti kaiken, ilmaisee itseään rehellisesti ilman naamioita, taikka miellyttämisen halua? Millainen on oma puhdas tilani - Nyt? Uskoisin, että etsiskelyni tuotti tuloksen, päivitykseni oli tarpeen. Löysin vahvemman yhteyden itseeni ja sitä kautta Luojaan. 

Tässä tuo kosminen kuvio, Sarah Varcasin sanoin:

UUDELLEENHARMONISOINTIKUUKAUSI ON ALKANUT - TINKIMÄTTÖMYYSTESTI
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
2.9.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Tulevan viikon Mars, Saturnus ja Neptunus kysyvät, missä määrin elämme näkemystemme, viisautemme ja perususkomustemme mukaan. Toisin sanoen, miten hyvin ulkoinen elämämme heijastaa sisäistä elämäämme ja toisinpäin? Nämä ovat oleellisia kysymyksiä tällä hetkellä, koska tinkimättömyys elämässä, käyttäytymisessä ja sitoutumisessa omaan totuuteemme on kosmisen silmälläpidon alla ja kaikki alueet missä meidät havaitaan puutteelliseksi - missä julistamme yhtä ja teemme toista, tuomitsemme toiset, ennen kuin otamme itsemme käsittelyyn tai meiltä puuttuu tahtoa muuttua niin, kuin sanomme haluavamme - ovat paineen alla tulevan kuukauden ajan. 
 
On kuitenkin tärkeää, ettei meillä ole mitään oletuksia tämän harjoituksen tuloksista. Jos asiaa pohdittuamme huomaamme, että vaikka sanomme haluavamme muutosta, ponnistelemme hyvin vähän tehdäksemme jotain eri tavalla, niin se ei välttämättä merkitse, että meidän täytyy aloittaa nyt. Se saattaa merkitä, että emme itse asiassa halua muutosta tavalla, millä sanomme haluavamme. Teot puhuvat usein kovempaa kuin sanat ja vaikka on helppoa löytää kaikenlaisia syitä olla tekemättä sitä, mitä sanomme haluavamme, totuus voi olla, ettemme todellisuudessa haluakaan sitä. Tämä sitten esittää kysymyksen: miksi ylipäätään luulimme haluavamme sitä?!
 
Tämä on oikeastaan sen asian ydin, mitä taivas tällä viikolla korostaa, koska jos emme tiedä, miksi haluamme sitä, mitä sanomme haluavamme, emme oikeasti tiedä, haluammeko sitä! Halu on kummallinen asia ja sen vaikutus voi melkein tarttua. Jos riittävä määrä ihmisiä ympärillämme haluaa jotain, saatamme joutua mukaan edes käsittämättä sitä! Silloin kun kollektiivinen energiakenttä on tulvillaan halua, kateutta ja kilpaomistamista, voi olla vaikeaa olla imeytymättä samaan dynamiikkaan riippumatta siitä, miten irralliseksi näemme itsemme siitä. Ja kun henkinen materialismi on näinä päivinä aivan yhtä yleistä kulttuurissamme kuin taloudellinenkin, voimme helposti pyyhkiytyä viimeisimmän opetuksen, uusimman henkisen harjoituksen, parannustekniikan tai viimeisimmän näyttämöllä olevan opettajan mukaan käyttämättä hetkeä kysyäksemme, haluammeko sitä oikeasti. Resonoimmeko oikeasti tämän kanssa vai vetääkö meitä ainoastaan toisten ihmisen halujen ristiaallokko? 
 
Tämä on vaikea juttu, koska hyväksynnän ja mukaan ottamisen halu voi vaikuttaa voimakkaasti asioihin, mitä kaipaamme, ja tämä tekee vaikeaksi irrottautua paikoista, ihmisistä, opetuksista ja harjoituksista, joiden kanssa emme todellisuudessa resonoi. Samanmielisten ja tukea antavien ihmisten ryhmissä voi olla suurta yhteisöllisyyden tuntua, mutta otapa askel taaksepäin ryhmän vallitsevasta keskustelusta ja se voi muuttua hetkessä! On vain pieni, mutta usein hyvin tuskallinen askel sisäpiiriläisestä ulkopuoliseksi tällaisissa tapauksissa, ja meiltä ehkä puuttuu tarvittavaa päättäväisyyttä tuon hypyn tekemiseen. Niinpä jäämme ryhmän helmoihin - emme tuntien oloamme kovin mukavaksi, ei todella sitoutuneena, mutta ainakin hyväksyttynä ja vahvistusta saaneena.
 
Syyskuu on kuitenkin SE kuukausi tämän muuttamiseen. Jos olemme väärässä paikassa, väärien ihmisten ympäröimänä, jotka vahvistavat vääriä asioita, meidän on noustava ylös ja lähdettävä. Se voi vaatia rohkeutta, se voi aiheuttaa ristiriitaa, meitä voidaan kritisoida tai meidät voidaan torjua, mutta silti se on tehtävä. Ei ole enää aika panostaa energiaamme sellaiseen, mitä emme oikeasti halua, pelkästään siksi että niin on turvallisempaa. Tietysti ellemme oikeasti halua turvallisuutta siitä, että on hyväksytty eikä haasteta. Ja jos tilanne on näin, sekin on ok, mutta meidän on oltava rehellinen siinä. Meidän on kohdattava motiivimme ja tunnistettava, mikä todella ajaa valintojamme, koska näin voimme arvioida, miten harmoniassa sisäinen ja ulkoinen elämämme on, ja ryhtyä vastaaviin toimiin.
 
Tuleva kuukausi on uudelleenharmonisointikuukausi, minkä aikana tinkimättömyyttämme testataan. Tällä viikolla meillä on tilaisuus olla askeleen ja testata itseä löytääksemme, mitä oikeasti haluamme ja miten on parasta huolehtia sen saamisesta.
 
Nauttikaa viikosta kaikki!
 
Sarah Varcas

Myötätunto

Sunnuntai 1.9.2013 klo 13:03

Viime päivien pohdiskelun aiheena on ollut oma työni. Mikä on se voima, joka vie eteenpäin, kaikesta epävarmuudesta, jatkuvasta luottamuksen koetuksesta, taikka oman motiivin hakemisesta huolimatta.. Miksi teen tällaista työtä? Joka päivä on uudelleen tarkistettava se pohja, jolta ponnistan muiden auttamiseksi. Elänkö itse niin kuin opetan, olenko tarpeeksi tasapainoinen, viisas, ja ennen kaikkea myötätuntoinen ollakseni läsnä kaikille eteeni tuleville ihmisille. Kaikilla on oma tarinansa, oma polkunsa ja oma tuskansa,jonka kanssa he yleensä tulevat hakemaan apua, jotain helpotusta, jotain syvällisempää vastausta ja uutta suuntaa.. Myönnän voimattomuuteni, joka välillä nostaa päätään. Miten osaan, miten uskallan ottaa vastuun sanoistani, neuvoistani. Miten osaan auttaa juuri nyt häntä, joka nyt katsoo minua odottaen.. Kuitenkin, kaiken pohjalla on myös minun kohdallani se suuri usko, kokemus, että en tee tätä työtä pelkästään itseeni ja kokemukseeni nojaten, vaan paljon suurempaan ja viisaampaan luottaen. Koen, että voin olla välikappale, joka toimii korkeamman viisauden, puhtaamman valon välittäjänä. Oma polkuni siihen on ollut niin pitkä! Niin paljon opetuksia, niin monia kompastumisia ja uudelleen tasapainon hakemista. En tietenkään ole valmis, lähimainkaan. Olen edelleen polulla kohti syvempää tiedostamista, kohti puhtaampaa myötätuntoa. Myötätunto on avain muiden auttamiseen. Vaikka joskus koenkin, että sanani eivät vastaa myötätunnon käsitystä, pyrin joka kohtaamisella olemaan siinä sydämen tilassa, joka sen tekee mahdolliseksi. 
Tänään testasin jälleen omaa sisintäni. Tekisinkö tätä työtä pelkästään muita palvellen, jos se olisi tässä maailmassa mahdollista. Vastasin itselleni rehellisesti. Niin mielelläni!! Ikävä kyllä tänä päivänä joudun edelleen ottamaan palveluksistani maksun. Se mahdollistaa sen, että voin keskittyä pelkästään tähän, jakaa ymmärrystäni, tietoani, aikaani, opiskella jatkuvasti lisää, tehdä harjoituksia itseni ja muiden hyväksi.
Työstäni saan siis kiittää ennen kaikkea teitä! Teitä kaikkia, jotka olen matkallani kohdannut. KIITOS!

"OM MANI PADME HUM"  Avalokiteshvaran siunauksin, Eija avalokiteshvara-1000-armed.png

Uudella ajatuksella

Keskiviikko 28.8.2013 klo 19:25

Uudistin blogiominaisuuteni näillä sivuillani. Mielessä pyörii niin usein jaettavia ajatuksia tästä ajasta, meistä ihmisistä, sielun matkasta jnee

Uusi aika - uusi ihminen lienee paikkansapitävä minunkin kohdallani. Uudistusta täytyy tapahtua, ja se uudistuu täytyy myös näkyä, ihan siellä arjessa. Miksei siis näillä sivuillani. 

Uudella ajatuksella kohti uusia oivalluksia ja avautuvia portteja. Niihin palaan lähipäivinä. Nähdään siis tämän myötä.

Kohti ensi vuotta

Perjantai 22.10.2010 klo 12:29 - ÄitiKuu

Ensi vuosi alkaa voimakkaalla tapahtumalla - auringon pimennyksellä. 
Planeetan magneettikenttä reagoi siihen, me reagoimme myös. Ja näin myös tämä tapahtuma voimistaa kaikkea omassa energiakentässämme. Millaisella energialla kuljemme kohti uutta vuotta, ja lopulta uutta aikaa..
Tämä mennyt vuosi on kokonaisuudessaan ollut puhdistumista, irtipäästämistä, ja monien asioiden näkyville nostoa. Missä olemme vielä kiinni, niin ettemme voi puhdistaa omaa tunnekenttäämme? Ihmissuhteet ovat olleet monilla korostetustai esillä. Ihmisenä olemiseemme kuuluu oppiläksyt ihmissuhteiden kautta. Miksi? Jotta oppisimme oikeanlaisen Rakkauden. Rakkaus sellaisena, kuin sen koemme ja tunnemme, sisältää oikeastaan aina riippuvuuden, itsekkyyden ja hyväksikäytön elementtejä. Minä tosiaan rakastan puolisoani, lastani, vanhempiani!.... Mutta..
Usein toistuva lause, joka tuottaa tuskaa joka päivä miljoonille ihmisille. 
Sanotaan, että puhtainta on äidinrakkaus. Usein sekin sisältää ehdollisuutta. Todella rakastan lastani, mutta olen hyvin pettynyt, kun hän ei sittenkään ole sellainen, kuin ajattelin hänestä tulevan. Entä jos lapsi päättää käyttää elämänsä etsien itseään, vailla ammattia, kotia. Entä jos hän hakee korkeampaa rakkautta huumeiden kautta? Tai jos hän sairastuu vakavasti ja lopulta päättää itse päivänsä? Hyväksymmekö, olemmeko avoimina hänen rinnallaan, rakastaen ja hyväksyen, myötätuntoisina, mutta ilman omaa paniikkia, pelkoa? Sama voi koskea puolisoa, johon niin kovasti rakastuimme.. Täydellinen hyväksyminen, rakkaus ilman odotuksia, omia toiveita, vain rakkaus. Mitä se voisi olla? Meidän ihmisten sudenkuoppa rakkaudessa on tunne-energia, jonka siihen liitämme. Ovathan tunteet ihania, ja kokemukset tarpeellisiakin. Kuitenkin, kun rakastamme tunteellamme, lisäämme energiaa, joka tuo jatkuvasti uusia kokemuksia eteemme. Ja nuo kokemukset ovat varsinkin tänä aikana vahvoja ja täynnä itkua, epätoivoa, kiinnipitämistä, kipeitä hylkäämisiä, mielen kaaosta. 
Mitä siis voisi olla rakkaus? Sellainen rakkaus, jota sydämissämme kaipaamme, etsimme yhä uusien ihmisten ja kokemusten kautta? Ehkä se sisältää pysyvän rauhan elementtejä, sisimmässä olevaa voimaa, joka ei ole riippuvainen ulkoisista tapahtumista, kokonaisuuden näkemistä, vaikeissakin tilanteissa. MItä mieltä olet sinä olet?

Luonnon puolesta

Sunnuntai 3.10.2010 klo 14:31 - ÄitiKuu

Tämä maailmankaikkeuden nopea muutos koskee tietenkin kaikkia meidänkin planeettamme tasoja. JOkainen taso pyrkii säilymään.
Länsirannikkon metsistä poimin viestiä meille ihmisille. Luonnossa tapahtuvat muutokset näkyvät ja herkistymällä myös kuuluvat. On helppo nähdä ihmisen jalanjälkiä kaikkialla minne ihminen on jalkansa astunut.
Rannikon metsissä näkee rajuja avohakkuita, sekä myös ojituksia, jotka ovat myös muuttaneet luonnon dynamiikkaa ja harmoniaa.
Muutossignaalejasinkoilee ympärilläni kun vaeltelen lähimetsässä. Moni  asia kiinnittää huomioni, ja moni "hätähuuto" pahoittaa avointa mieltäni. Pysähdyn melko nuoren haapaneidon viereen ja nojaudun sen runkoon. Avaan sydämeni ja kuulostelen mitä minä voisin tehdä tämän metsän hyväksi. Jään odottelemaan ja kuulostelemaan. Hyvin hitaasti aukeaa sanoma, jota hämmästyn - ja toisaalta taas en.. ihmisen jälki on niin laaja ja tuhoisa.
Monet puut (ja osittain muutkin kasvit) elävät ilman suoraa kontaktia omaan elämänlähteeseensä. Se suora yhteys, joka puilla on ollut elämänenergian lähteeseen, on ihmisen toimesta häiriintynyt. MOnet puut saavat vain heikon yhteyden, koska ihminen on muodostanut niin vahvan negatiivisen kentän, jota on jo vaikea läpäistä. Sama koskee monia, herkkiä eläimiä. Ne kärsivät yhteyden heikkoudesta, ja mieluummin lähtevät pois. Kasvit tarvitsevat äiti maan energiaa, sekä myös elämänenergiaa selvitäkseen ja säilyäkseen lajina. Niillä on oma, yksilöllinen lähteensä, joka pitää yllä niiden tietoisuutta omasta lajistaan ja sen tehtävästä. Heikoimmat puut joutuvat nyt turvautumaan vahvemmilta saamaansa enrgiaan, ja niiden "yksilöllinen" kehitys häiriintyy tai loppuu. Tämä koskee hyvin vahvasti  puita, jotka joutuvat elämään köyhässä, ihmisen muuuttamassa maaperässä. Niillä ei ole tarvittavaa voimaa ponnistaa omaan lähteeseensä. 
Tämä viesti kuvaa vahvasti tulevaisuuttamme. Ensi merkit ovat jo nähtävillä, mutta vielä voimme auttaa ystäväämme luontoa, ja tämä viesti koskee erityisesti puita., joilla on merkittävä tehtävä kokonaisuudessa. Mm. tiettyjen puhtaiden energioiden kanavoimisessa Äiti Maalle ja koko luomakunnalle.
MItä voimme tehdä?
Jos jokin puulaji erityisesti kiehtoo sinua, ota se sydämeesi. Myötätunnon ja rakkauden energiat vahvistavat niitä ja parantavat niiden kykyä pitää yllä yhteyttään.
Minun ystäväni tuolla metsäretkelläni oli haapa. Tallensin sen sydämeeni ja lupasin tehdä voitavani. Suuri osa tästä tíedosta, ja tulevasta, sain vanhalta, uljaalta haavalta, joka hallitsi suurta aukiota, jolla tuo nuori haapaneiti minut ensin herätti.
Tämän kirjoituksen myötä tahdon herättää sinuakin. Ota sydämeesi oma suosikkisi ja vieraile metsissä jakamassa myötätuntoasi. Me olemme kokonaisuus, jonka on yhdessä tarkoitus selvitä. Rakkaus on tie, joka koskee meitä kaikkia.

Avainsanat: tämä aika, muutos henkisyys

Sisäinen tieto

Tiistai 28.9.2010 klo 18:24 - ÄitiKuu

Ihmisen askelin kohti sisäistä jumaluutta. Tiivistettyä oman polkuni totuutta. Sisäinen totuus löytyy olemalla itselle uskollinen rakastamalla omaa jumaluuttaan. Aluksi se on harjoittelua, kompastelua, paluuta vanhaan itsensä unohtamiseen, liiaksi ulkoiseen maailmaan tukeutumalla. Jo vuosia olens itä minäkin harjoitellut, ja kompastellut, kun omat oppiläksyni ovat liiaksi pakahduttaneet sydäntä.
Sisäinen ääni vahvistuu, kun sille antaa aikaa ja rauhaa. Se tulee osaksi sinua ja laajenee vahvuudeksi ympärillesi hiljaisuudessa. Arkipäivässä sen vahvuus mitataan, sen pysyvyys punnitaan.
Sisäisen äänen kuuntelu on askel sekin. Se ei ole viimeinen pysäkki, vaan uuteen menopeliin voi astua sen kautta. Jos tarkoitus on palvella, poistaa muidenkin kärsimystä, tuoda tietoa ja auttaa muitakin polullaa eteenpäin, on sisäisen äänen laajennuttava. Ja jälleen harjoittelua, kuuntelua ja avautumista uuteen.  Sisäinen kanava voi laajeta sisäiseksi tiedoksi, muiden hyväksi. Oman jumaluuden, sisäisen hienorakenteen tunnistaminen itsessään on tiedon polulla ensi askeleita. MIllainen on oma olemus? Sen tunnistaminen ilman muodon maailmaa ympärillämme on vaativa sisäinen pyrkimys ja tie. Oman hienorakenteen vahvistaminen ensin hiljaisuudessa ja sitten arjessa.
Kun elämä sitten meitä opettaa, omassa sisäisessä olemuksessaan pysyttelemällä läksyt helpottuvat. Tietoisena olemista ja itsensä palauttamista omaan todelliseen olemukseen. Harjoittelelua ja taas harjoittelua.. luultavimmin...ainakin suurimmalla osalla.
Kun tuo kanava itsessä on avautunut, et voi sitä unohtaa. Se on kauneudessaan sellaista, että siihen pyrkii takaisin. Siitä tulee sinun elämäsi.

Jos olet muiden auttaja, palvelija, tuota kanavaa kehitetään. Korkeammat voimat alkavat olla apunasi. Tietoisesti. Se on luottamuksen kehittämistä omaan sisäiseen tietoon, joka on avautunut korkeamman palvelukseen. Se polku on omalla tavallaan oikukas, haastava. Kun tarkoituksena on auttaa muita laajentamaan omaa tietoisuuttaan, kehittymään ja kasvamaan, ei aina ole helppoja vastauksia, joilla suoraan ohjata eteenpäin. Miten toisen tietoisuus voi laajeta, jos auttaja antaa suoran vastauksen, miten joka hetki toimia. Itsensä kehittäminen omien haasteiden kautta niin, että oppii kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään, tulisi olla jokaisen apua pyytävän tie. Miten ohjata sille tielle, siinäpä jokaisen asiakkaan kohdalla yhä uudistettava pyyntö, oman sisäisen tien kautta. Ja ihmisen tasolla tuotuna, jokaisen ymmärrystä peilaten.

Krjoitukseni tarkoitus oli saada teitä kaikkia pyrkimään omaan sisäiseen tietoonne, se on arvokkain apunne.  Siihen saakka, voin vain palvella oman tietoni kautta. Kannustaa ja vahvistaa puhtainta olemustanne, jota jokainen itsessään kantaa.
Olkoon polkunne valaistut.

Lämpimin ajatuksin, Mamakilla

Vanhemmat kirjoitukset »