Tervetuloa Tähtipolulle!

Voimakas pimennyspäivä

Torstai 18.7.2019 klo 0:29 - Eija

Kuunpimennys päivä oli energialtaan voimakas ja vaikutti värähtelyihin, ainakin meillä. Me saavuimme Glastonburyyn iltapäivällä ja ohje oli siirtyä kuuden maissa Tor kukkulalle ja viettää siellä muutama tunti meditoiden. Kukkulalle on jatkuva ihmisvirta ja me liityimme jonon jatkoksi. Jo kaukaa alhaalta kukkulan energiakenttä näyttäytyi sateenkaaren värejä hohtaen. Samoin sieltä lähti samankaltainen säde ylös korkeuksiin. 
Itse torni ei minulle avautunut minkäänlaisella energialla. Koin siellä vain kuin pysähtyneen tilan. Torni on oikeastaan kahteen suuntaan avautuva portti ja sen sisällä pieni tila. Se kaikki on jäljellä muinaisesta suuruudesta.

Patrick kysyi mielipidettäni portaalista, voisiko se olla jossain muualla. Katselin ympärilleni ja huomasin portaalin avautuvan jonkin matkaa alempana, etelän suunnalla. Näytin kohdan ja P vahvisti että niin myös edellisellä hänen matkallaan se oli paikannettu samaan kohtaan. Linjat olivat siirtyneet aikojen kuluessa ja tuo monen ley-linjan risteyskohtakin on hiukan muuttunut. Auttajiemme ohje oli, että me asetumme itä-länsi puolille tuota portaalia ja me istuimme nurmelle nokkosten sekaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

Pari tuntia hiljennyimme kumpikin omissa kohdissamme ja meditoimme. Sitten tuli viesti muuttaa paikkaa, sillä monenlaista värähtelyä oli kerääntynyt kukkulalle ja kuin vahvistukseksi kuulin rummutusta ylhäältä tornin luota. Paikalliset jumalattaret ja wickat aloittelivat rituaalejaan, olihan nyt täysikuu ja pimennys tulossa. 
Auttajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että meidän ei kannata jäädä pimennyshetkeksi sinne vaan voimme mennä takaisin hotelliin vastaanottamaan avautuvaa energiaa.

Itse pimennyshetki oli hyvin voimakas ja hyvin myös hyvin erilainen kuin aiemmat vastaavat. Koin vahvana Pollux tähden energian ja Orion-Sirius linjan vaikutuksen. Sininen energia kulki myös alas kruunuchakrasta sydänkeskukseen ja sieltä käsivarsiin. Pimennyksen aikana kerrottiin myös viljapeltokuvioiden voimallisuudesta ja viestistä. Sen verran voin nyt tiivistää tuota saamaani viestiä kertomalla että ne syntyvät kosmisten korkeiden tietoisuuksien, Äitimaan ja ihmiskunnan kollektiivisen kentän "yhteistyön" tuloksena. Ihmiskuntaa autetaan jo niiden energialla ja ne voivat toimia myös kuin vastaiskuna maailman tapahtumille, mutta myös meidän herättämisemme on tarkoituksena. Ja ne ovat myös varoituksia, herättäjiä. Vierailut niissä tai niiden lähellä voivat muuttaa värähtelyä, mutta ihmisen omasta energiasta riippuu, mitä se värähtely saa aikaan. Toivon todella, että joskus itse pääsisin vierailemaan ja tunnustelemaan niidn energiaa, sillä tällä hetkellä koen ristiriitaisuutta niiden tarkoituksesta. EN voi tietenkään sisäistää kaikkea, koska en ole itse niitä kokenut.
Ehdin nähdä vilauksen pimennyksen viime hetkistä ja sitten sammuin keho uupuneena kaikesta latauksesta. 

Tänään matkamme jatkui kohti Michaelin linjan toista kärkeä ja tätä blogia kirjoitan Cornwallissa. Maisema on hiljalleen vaihtunut ja meren voi jo aistia. Huomenna viimeistelemme tämän tehtävän ja sitten suuntaamme viimeisiksi "lomapäiviksi" Hampshiren maisemiin. On aika keskittyä viljapeltokuvioihin ley-linjan sijasta. Uni maistuu jälleen ja tänään yövymme ihanassa Old Chapel B&B paikassa. Pieni ja suloinen majatalo entisessä kappelissa on sekin kokemisen arvoinen.

Englannin matkamme 10-21.7.2019

Tiistai 16.7.2019 klo 14:14 - Eija

Tämä on ensimmäinen kiireetön aamumme Englantiin tulomme jälkeen. Saan istua ihan rauhassa majapaikkamme puistossa ja nauttia hiljaisuudesta. Vain luonnolliset äänet ympäröivät tilaa. Suloinen pieni peukaloinen tekee minulle seuraa yläpuolella olevassa jasmiinipuussa. Iloinen laulu sulattaa sydämen ja saa hymyn silmiin saakka. Jasmiinin tuoksu tavoittaa välillä, kun tuulenvire käy penkkini suuntaan. Edessäni solisee suihkulähde ja sitä ympäröivät täydessä kukassaan olevat ruusupensaat. Kauniita värejä, tulen punaista, roosaa ja lohenpunaa aamuauringossa. Suihkulähteen ylimmällä tasolla aamukylvystä nauttii korpin näköinen lintu. En ole kylläkään varma lajista, mutta korpilta se näyttää. Ehkäpä sittenkin mustavaris? Iloinen näky joka tapauksessa. Pyöreä lampi ympäröi solinaa ja siinä uivat karpit, jotka ovat kyllä hyvin suuria noin pieneen altaaseen. Tuntevat itsensä varmasti vangiksi uidessaan ympäri pientä kehää. Yritän kuitenkin nyt nauttia kaikesta, mitä aistini tavoittavat, enkä surra karppien kohtaloa. 

Oma haasteeni on aina ollut liiallinen samaistuminen kärsimykseen. Voin voimakkaasti reagoida eläimiin, laitapuolen kulkijoihin, nuoreen kaupan kassatyttöön, joka yrittää jaksaa joka päivä samaa.. Koen monien sielujen hädän tänä aikana ja se sattuu. Viime vuosina tässä työssä olen saanut Auttajien ohjauksessa opetella uutta tapaa suhtautua kaikkeen ympäröivään. He ovat opettaneet, etten saa olla herkkyyteni uhri, sillä muuten en jaksa tätä työtä. Tieto, joka tulvii kaikkien kuuden aistin kautta, voi olla raskasta, jos en opi säätelemään sitä tulvaa. On ollut pakko oppia valikoiden ottamaan vastaan informaatiota, muuten ei voi auttaa, tai sittn auttaa väärällä tavalla, eli omien tunteiden kautta. Korkeampi taso ei sekoita omia tunteita auttamistyöhön. 

Olin jo lapsena liian herkkä, itkupilli. En voinut katsoa elokuvia, joissa vaikkapa hevoset kaatuivat, sillä se sattui niin. Vielä pahemmaksi kipu muuttui siinä vaiheessa, jolloin ymmärsin, että ne ovat vain elokuvia, eli ihminen on alistanut hevoset tuohon tilaan saadakseen tarvittavat kohtaukset kuviinsa. Oli aikoja, jolloin tunsin vain vihaa tätä kaikkea kohtaan, sillä koen edelleenkin, että lähes kaikki täällä menee niin väärin. En silloin, enkä vieläkään ymmärrä mikä on ihmiskunnan tällainen päämäärä.. Usein ahdistettuna puolustin itseäni ja herkkyyttäni väärällä tavalla, kovin sanoin ja sydämen sulkien. Yritin kestää ja suojata itseäni. Onneksi minussa oli myös rohkeutta ja ilmensin sitä etsimällä seikkailuja. Olin välillä turhankin rohkea ja itsepäinen ja niistä on kasvoissani yhdeksän arpea muistona :) Tuota rohkeutta ja seikkailumieltä tässä tehtävässä kyllä paljonkin tarvitaan. On hyvä, että ne ominaisuudet sielustani myös löytyvät.

Nyt on kuitenkin rauhan hetki ja lähetän karpeille myötätuntoa ja rakkautta.
Tämä paikka, missä nyt yövymme, on vähän parempi majoitustasoltaan. On tarkoitus huilata vähän enemmän tänään, ennen kuunpimennyksen hetkeä. Oikealla puolellani on kartanon päärakennus, joka on muutettu hotelliksi. Rakennusta ympäröi suuri puutarha, joka on hyvin englantilainen ruusupuskineen ja tarkasti leikattuine pensaineen. Kaikki on säntillisen siistiä ja kaunista. Oivallinen paikka olla, vastaanottaa ja vaikka kirjoittaa blogia. Huoneet ovat ihan tavalliset, kaikki entinen loisto on saneerattu pois tieltä ja käytännöllisyys vienyt voiton. Ikävä kyllä melko tavallinen hotellihuone. Aamiaishuone ja sen palvelu kuitenkin kertoivat korkeammasta tasosta. Valtava kristallinen kattokruunu, kauniit leikkaukset listoissa ja perinteiset ornamenttikuvioiset tapetit seinillä hivelivät silmää. Aika pysähtyi sinne, missä vielä oli kiireettömyyttä.

Aloitimme matkamme 10.7. ja silloin siirryimme kentältä suoraan Devoniin. Auttajien ohje oli seurata St. Michaelin ley-linjaa, joka kulkee koko Englannin poikki. Työmme täällä on aktivoida voimapisteitä ley-linjan varrella, sekä avata kenties jo sammuneita portaaleja. Michaelin linja on on voimakas ja vuosisatoja/tuhansia tiedossa ollut. Jo ennen keskiaikaa monet suuret ja tärkeät rakennukset tarkoituksella rakennettiin sen varrelle. Olen vastaanottanut ohjausta, missä meidän tulee pysähtyä ja missä tuota työtä on. Käytännössä on ollut paljon työtä, ajamista ja hereilläoloa. Vaikka meidän kuuluisi olla nyt lomalla, todellisuudessa teemme koko ajan työtä. Voi olla vaikeaa ymmärtää, että tämä useinkin on raskasta, sillä tämäkin matka tarkoittaa satoja maileja, paljon autossa istumista, eikä kovinkaan usein spontaania tutkimusmatkaa, koska meille on laadittu aikataulu, jonka mukaan etenemme. Saimme infoa, että tämänkaltaista työtä tekevät muutamat muutkin sielut tai ryhmät maan päällä. Onneksi, sillä tätä työtä tarvitaan, jotta tasapaino maan päällä säilyisi. Meillä on siis apua työssä Äitimaan hyväksi. 

Tämä on toinen ns. lomapäivämme tähän mennessä. Ensimmäinen lomapäivä oli huikean ihana, sillä ajoimme silloin Biburyn kauniiseen satukylään, josta laitoin fbhen kuviakin. Oli onneksi kaunis päivä ja todellakin saimme nauttia kylän suloisuudesta. Tuhansien muiden turistien kanssa, hahhah. Ruuhkaa oli melkoisesti, mutta siltikin sain tankattua kauneutta ja kylän muinaista rauhaa itseeni. Syvä pysyvyys ja hermonia siellä oli ja sen pystyi tavoittamaan, ihmispaljoudesta huolimatta. Ei pelkästään silmiä hivelevä kauneus saa ihmisiä hakeutumaan sinne, vaan tuo sisäinen energia vetää ihmisiä tuohon paikkaan. Oikeasti oli kuin pienessä hobbitien kylässä, sillä siellä oli matalia, olkikattoisia tupia vieri vieressä. Kannattaa googlata kylää, jos rakastaa satuja.

Oman potentiaalini kannalta suurin tapahtuma oli Aveburyssä, joka on kuulu viljapeltokuvioistaan ja kiviympyröistään. Ajelimme iltaselle kohti seuraavaa majapaikkaa ja yhtäkkiä tunsin tutun vanhan värähtelyn lähestyvän ja ympäröivän meitä. Saman energian olen kokenut viimeksi 90-luvun lopulla, jolloin olin aktiivisesti tekemisissä kosmisten omien auttajieni kanssa. Todellakin lähde oli nyt sama! Kiitollisuus sai kyyneleet silmiin ja se rakkaus, mitä he vuodattivat, oli niin parantavaa ja tervetullutta. Tämä kohtaaminen, jälleennäkeminen luvattiin jo kauan sitten ja sitä olen odottanut monta vuotta. Nyt oli sen hetki, vihdoinkin. Värähtely näissä maisemissa on sellainen, että tuo oli mahdollista. Sain infoa jatkosta, mutta myös vahvistusta, että olen kantanut itsessäni yhteyttä myös näihin korkeisiin auttajiin, vaikka en olekaan voinut tällä voimakkuudella yhteyttä ylläpitää. Oli lohduttavaa saada siunausta tälle meidän matkallemme. Voi olla rohkeaa sanoa, mutta odotan tältä illalta paljon, sillä tunnen nytkin yhteyden vahvana. 

Ley-linjan seuraaminen jatkuu, olemme nyt Wiltshiressä ja siirrymme vähitellen kohti etelä/länsi rannikkoa. Huomenna matka jatkuu, mutta tänään saamme siis hiukan huilia. Viljapeltokuvioiden tutkiminen ja kenties infon vastaanottaminen on osa työtä, jota täällä teemme. Aikanaan tuomme myös matkavlogin julkisuuteen, sitä olemme puuhanneet joka päivä. 

Odotan joka päivä uusia uutisia uusista crop circleistä, jotta voisimme siirtyä niiden lähelle asiaa aistimaan. Nyt on jo tiedossa yksi, joka ilmestyi 1.7. ja johon on sallittua vierailla. Sekin on ohjelmassa lähipäivinä. Paljon pitäisi saada vielä mahtumaan näihin viimeisiin päiviin, mutta ohjauksessa se varmasti onnistuu.

Me elämme maan päällä kehollista elämää, eikä useinkaan ole helppoa toteuttaa todellista tehtäväänsä konkreettisella tasolla. Minunkin elämäni on ollut etsimistä, vääriä polkuja, jotka tosin ovat kasvattaneet, mutta onneksi myös oikeita valintoja on ollut. Edelleen tahtoisin vieläkin paremmin yhdistää ihmisen tason ja tämän työn, sillä syyllisyys nousee lähinnä lähimpien sukulaisten kautta. Tottakai yritän tehdä parhaani, mutta en vain voi toteuttaa muiden toiveita sellaisina kuin ne heille aktivoituvat.
Suhteet omiin lapsiini onneksi ovat hyvät ja niin rakkaudelliset, vaikka emme aina samaa näkemystä omaakaan. Silti rehellisyys ja rakkaus kantavat vaikeiden hetkien ylitse. Me olemme yhdessä kokeneet niin paljon ja todella suuriakin haasteita on selvitetty yhdessä. Emme ole perheenä päässeet ollenkaan helpolla. Minulla on sielusopimus kaikkien lasteni kanssa ja silloin on vastuu hyvin suuri. Suurin apu mitä voin heille nyt antaa, on elää omaa tehtävääni todeksi. Näin vaikutan parhaiten myös heidän elämäänsä. Koska jo lapsesta olen kantanut paljon uhrienergiaa, suoraan äitini polku seuraten, olen tottakai siirtänyt sitä myös lapsiini. Viimeiset yli viisi vuotta olen puhdistanut tuota energiaa tämän putsityön avulla. Muutos on ollut valtava ja se peilautuu myös aikuisiin lapsiini. Olen vihdoin oikeanlainen esimerkki vahvasta, omalla polulla ja korkeammassa totuudessa kulkevasta naisesta. Tämä on naisen malli, jonka voin nyt tyttärilleni antaa. Mahdollistan niin heillekin vapautumisen ja vahvaksi kasvamisen. Työn he silti tekevät itse ja siinä he ovat todella hyviä ja vahvoja!

Suhde biologisiin sisariini on viime vuodet ollut koetuksella. Rakas vanhempi sisareni edelleen pystyy heilauttamaan tasapainoani ja syyllisyysnergiani voi aktivoitua. Onneksi, sillä saan puhdistaa sitä silloin. Kuljimme pitkään, vuosia, yhdessä tällä henkisellä etsimispolulla. Olihan meillä silloinkin hetkemme, jolloin emme tavoittaneet toisiamme, mutta osasimme tukea toisiamme kuitenkin. Ikävä kyllä näitä vahvoja työkaluja en silloin omannut, muutoksen mahdollisuus olisi ollut silloin vahvempi. Minun siirryttyäni fyysisesti kauemmaksi hänestä, tilanne muuttui paljon ja me erkanimme liian kauas toisistamme.  
Minun näkökulmastani suurin ongelmamme ja näkemyseromme nykyään ovat vanhat vanhempamme. Äitini 84v. sairastaa Altzheimeria ja isäni 89v. huolehtii hänestä kotona. Kummatkin ovat lujilla ja sisareni on ainut, joka on heitä fyysisesti lähellä, siksi suurin vastuu on hänellä. Kunnioitan hänen valintaansa, se vaatii paljon. Minun ja vanhempieni välillä on 500km välimatkaa. Yritän parhaani, mutta en voi muuttaa tilannetta kaikille mieluisaan suuntaan, sillä pystyn vierailemaan vanhempieni luona vain kerran kuukaudessa. Aika ajoin koen surua tästä asetelmasta, mutta sitten muistan, että en voi muuttaa kenenkään valintoja, enkä ratkaisuja, joita he ovat tehneet, vaikka onkin niin vaikeaa katsoa omia vanhempiaan ja sitä kohtaa, mihin he ovat päätyneet. Rakkaus ja kunnioitus heitä kohtaan on syvä, sillä olen saanut heiltä lahjaksi tämän mahdollisuuden tässä elämässä. 

Tapasin vanhempani viimeksi pari viikkoa sitten ja vietimme päivän heidän seurassaan. Kävimme tapaamassa isän yli 90-vuotiasta isosiskoa ja piipahdimme sisareni pihassa, mutta emme ikävä kyllä tavanneet häntä. Kävimme myös minun mökilläni, jota asustaa ihana vuokralainen. Tuon ikäisiksi vanhukset jaksoivat hyvin, mutta sydämeen sattui äidin tila. Välillä hyviä hetkiä, sitten sekaannusta ja hätäännystä, kun hän itse huomaa, ettei ymmärrä taikka muista. Pahimpia hetkiä hän kokee, kun itse tajuaa, ettei muista, vaikka tietää, että pitäisi. Silloin nousee kiukku ja itkukin. Niin myös minun sydämeni itkee. Joka tapaaminen hänen kanssaan on luopumista, irtipäästämistä ja tiedän, että tulee päivä, jolloin hän ei enää tunnista minua.
Minulla on aina ollut vahva side äitini kanssa ja olemme niin monessa asiassa olleet toistemme kaltaisia. Myös ulkonäöllisesti olen äitini enemmän kuin isäni.
Lapsesta aina kolmekymppiseen saakka koin vahvana äitini tunteet ja hän vaikutti minuun. Kun oma heräämiseni vahvistui 90-luvulla, aloin kiinnittää tähän huomiota ja katkoa siteitä, jotka ulkoapäin ohjasivat elämääni. Aloin nähdä äitini sellaisena, kuin hän on. Ymmärsin silloin myös, etten voi auttaa häntä eteenpäin enemmän kuin hän sallii. Olin elänyt aikuisikääni paljon niin, että rakas äiti turvasi minuun, haki kuuntelijaa ja tukijaa omissa vaikeissa paikoissaan, varsinkin isäni kanssa. Omien kolmen lapseni kanssa en voinut enää antaa energiaani ja aikaani hänelle samalla tavalla kuin ennen. Minun oli aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuu ensisijaisesti omasta perheestäni. Kasvun vuodet alkoivat, vaikka yhteys vanhempiini olikin olemassa. Tässä olen nyt ja iloitsen niistä hetkistä, joita voin heidän kanssaan vielä viettää. Ymmärrys heidän polustaan ja sen hyväksyminen, missä nyt olemme, on tuonut rauhan tähän meidän väliseen suhteeseen. Minulle se on tärkeintä ja energiatasolla oikein. Tekisin väärin kaikkia kohtaan, jos uhraisin oman elämäni vain muutaman sielun hyvinvoinnin tähden, vaikka tehtäväni koskee niin monia. 

Kirjoitin nyt enemmän omasta itsestäni, sillä voin näin olla esmerkkinä tässä hetkessä. Karmalliset energiat, vanha vastaan uusi tapa toimia, ovat nyt aktiivisena näiden kosmisten tapahtumien tähden. Illan kuunpimennys tuo esille vielä ne kohdat, joissa voimme kompastua ja ne kohdat voi nyt muuttaa. Luin aamulla Sarah Varcasin blogia, oli vihdoin aikaa :) ja jos oikein ymmärsin, hän korostaa samaa. On löydettävä rohkeus ja voima kuunnella omaa ohjausta, vaikka ympäröivä maailma huutaa sitä vastaan, tai muut sanoisivat sinun olevan itsekäs, hullu tai vaikka mitä muuta. Minua kannustaa ja lohduttaa ajatus, että vain Jumalallinen taso näkee, mitä me kaikki olemme ja millä energialla me toimimme. Silloin, jos yritämme parhaamme toimien ohjauksessa, jonka he antavat sydämeemme, emme voi oikeasti satuttaa ketään, vaikka se ihmismielessä siltä tuntuukin. Rakkaus on muutakin kuin toimintaa konkreettisella tasolla, se on ennenkaikkea energiaa, jota ympärillemme säteilemme ja se näkyy niille tasoille, jotka Jumalallisia ovat. Ei kannata tuomita itseään taikka muita valinnoista, joiden korkeampaa syytä ei vielä näe.

Vaikka olemmekin keskeneräisiä ja meillä on heikot kohtamme, me voimme muuttua. Olen kiitollinen, että kuljen nyt tätä polkua tämän valoisan sielun kanssa, joka tukee minua ja tehtävääni. Viisikymmentä vuotta etsin ja vihdoin konkreettisella tasolla löysin sen, mitä tänne maan päälle olen tullut tekemään. Se ei tarkoita sitä, että olisin valmis tai parempi kuin muut, vaan se on se tärkein, mikä minua kantaa. Teen työtä itseni kanssa joka päivä, kuuntelen, puhdistan, iloitsen niistä hetkistä, kun oivallan ja pääsen haittaenergioistani eroon. Menen eteenpäin, omin askelin ja vaalin yhteyttä, joka nyt annettu on. Siksipä voin olla muillekin esimerkkinä siitä, miten tämä puhdistustyö kannattaa ja kantaa sitkeyden avulla lopulta ihaninta hedelmää, oman Korkeimman ohjausta, Jumallista apua. Tämä kaikki on kaikille tarkoitettu, uskokaa tekin siihen ja ponnistelkaa kohti omaa todellista itseänne. Valinta on meidän jokaisen, emmekä voi koskaan syyttää muita vääristä olosuhteista, omista taakoistamme tai reaktioistamme. Me voimme vain huomata ja hyväksyä ne ja sitten pyytää niihin apua, jota koko ajan tarjolla on. Ja lopulta muuttaa konkreettista tasoa, kun energia meissä on muuttunut.

Kiitos, että sain tämän jakaa kanssanne. Voimallista päivää kaikille.

Kuunpimennys 16.7.2019

Maanantai 15.7.2019 klo 23:11 - Eija

Kuunpimennysblogiani kirjoitan vahvojen muinaisten kelttiläistenkin energioiden ympäröimänä, sillä olemme loma(työ)matkalla Englannissa ja saavuimme tänään Glastonburyn maisemiin. Täällä jossain on tarkoitus myös tämä pimennys vastaanottaa.

Kuu pimenee 25astetta Kauriissa ja aurinko on edelleen ravussa. Monet vahvat planeettakuviot myös vaikuttavat tämän pimennyksen laatuun. Mutta koska en ole astrologi, en pureudu teemaan sen syvemmin, vaan kerron pimennyksen energioista niin kuin ne minulle auttajilta annetaan. 

Suomessa tämä osittainen pimennys saa huippuhetkensä klo 00.31, mutta jo kuun noustessa taivaanrantaan, voi pimennystä alkaa seuraamaan. Täällä Glastonburyssä seuraamme pimennystä muutamaa tuntia aikaisemmin.

Pimennys on jatkoa pari viikkoa sitten olleelle auringonpimennykselle. Samankaltainen teema jatkuu, eli on hyvä jatkaa itsen ja oman käytöksen tutkailua. Vahva karmallisuus leimaa myös tätä pimennystä. Käytännössä se tarkoittaa vanhojen, kipeidenkin mallien edelleen aktivoitumista. Polariteetit meissä nousevat nähtäväksi. Esimerkiksi: Koen itseni uhriksi,haen hyväksyntää, mutta sitten kuitenkin taistelen tilastani agressiivisin sanoin ja käyttäydyn kovan energian turvin. Tasapainoa tavoitellaan äärikeinoin, mutta se ei tuo pysyvyyttä.

Nyt on edelleen aika parantaa haavojaaan ja pyytää siihen auttajiemme apua. Meidän ei ole tarkoitus täällä maan päällä yrittää olla omavoimaisia, vaan me voimme pyytää apua ja parannusta itsellemme. Ei ole heikkoutta turvata Valoon, vaan se on viisautta. Menneiden elämiemme energioiden ei ole tarkoitus meitä ohjata, vaan tämänkin elämän tarkoitus on jalostaa kaikkea aiemmin kokemaamme ja oppimaamme, jotta reppumme kevenisi ja kehittyisimme tämän elämän aikana.

Tällä noin viikon keirroksella täällä olen huomannut uusien, mutta menneistä elämistä tuttujen energioiden vaikuttavan minuun. Syvempiä pelkojakin on noussut esille, sillä muistan ainakin yhden elämän täällä, jossa jouduin hyppäämääm korkealta kalliolta alas rantalohkareille syyttömyyteni noituuteen todistaakseni. Tässä elämässä se on näyttäytynyt epäluottamuksena miehiin ja varsinkin auktoriteetteihin, jotka edustavat vanhaa näkemystä tästä maailmasta. Kaikilla meillä on pelkoja, hyvin syviäkin ja ne ohjaavat elämäämme, mutta turhaan. Niistä voimme vapautua ja antaa itsellemme vihdoin sen tasapainon ja rauhan, johon tämä pimennys tähtää. 

Jälleen on siis hyvä tutkailla menneitä päiviä, auringopimennyksen jälkeen. Mitä minussa on tapahtunut, miten olen reagoinut jne. Kipeimmät kohtamme näkyvät ennen kaikkea nyt läheistemme kanssa ja perheemme on oiva peili itsellemme. Niihin voimme jatkuvasti pyytää jumalallista apua ja näin hiljalleen kuoria raskaita kerroksia itsestämme. 

Ihmiskunnan tasolla tämä pimennys nostaa samoja teemoja. Olisi aika unohtaa menneet vihat, antaa anteeksi ja oppia rakastamaan lähimmäistämme. Ihimiskunnan alennustila näkyy nyt kaikkialla, myös henkisyydessä ja voimmekin pimennyshetkellä yhteisen meditaation muodossa pyytää korkeaa apua ja tukea, jotta kurssimme muuttuisi. Pinnallisuus, omat halut ja itsekeskeisyys häviäisivät vaikuttamasta ihmisten pyrkimyksiin.
On hyvä kuitenkin ymmärtää se, että vaikka kunnioitamme ja rakastamme läheisiämme, emme saa uhrata omaa polkuamme toistamalla samoja ohjelmointeja ja virheitä kuin esimerkiksi vanhempamme. Meidän tulee olla itse muutoksen polulla, jotta voisimme sen maailmassa nähdä.

Pimennyshetki on siis yhteenliittymistä varten ja yhteinen päämäärä olisi tasapaino ja viisaus kaikille. Ponnistamme koko sydämellämme ja energiallamme ylös korkeuksiin, kohti Valoa ja sen auttajia, jotta maailma muuttuisi. Minä itse mukaan lukien. 
Usko siis: Nyt, tällä hetkellä voin löytää harmonian ja rakkauden itsessäni. Ja voin vahvistaa sitä myös muissa, ymmärryksellä, tuellani ja rakkaudellani. Etsikää siis ensi yön tunneiksi jokin vahva voimapaikka ja liittykään yhteen muiden kanssa. 

Meidät löydätte ja tavoitatte varmaankin joltain kukkulalta läheltä Glastonburyä, maaplaneetan 3D sydänchakraa. Olemme energiassa yhtä kuitenkin. 

Auringon pimennys 2.7.2019

Sunnuntai 30.6.2019 klo 23:29 - Eija

Täydellinen auringonpimennys ravussa valaisee taivaan 2.7., mutta ikävä kyllä pimennys ei näy meillä Suomessa. Kuten aina ennenkin, pimennykseen liittyy teemoja, jotka peilautuvat maan päälle tuon tapahtuman kautta. Viimeiset viikot ovat varmaankin jo näyttäneet tulevan pimennyksen energioita, sillä ne ovat hiljalleen virranneet myös meidän maailmaamme. Vahva menneiden elämien parantamis/parantumisteema nousee.. 

Arka, pieni, haavoittuva ja pelokas puolemme on nyt ollut herättelyn kohteena. Tarkoitus on kiinnittää niihin nyt huomiota ja löytää keinot niiden parantamiseen. Ne mekanismit, ohjelmoinnit, jotka ovat niitä puoliamme tähän mennessä ohjanneet, olisi hyvä nyt nähdä ja muuntaa viisauden ja myötätunnon avulla toimintakyvyttömiksi. Ei ole tarpeen suojella tai peittää haavoittuvuuttaan muilta, vaan hyväksyä ja ymmärtää itseä sekä kokonaisuutta laajemmasta perspektiivistä katsellen. 
Uhrienergia, avuttomuus, hyökkäävyys/puolustautuminen, tilanteista pakeneminen ja/tai itsensä suojamuurien taakse piilottaminen saavat nyt oivan tilaisuuden jäädä pois. Rehellisyyden, totuuden, myötätunnon ja rohkeuden avulla se kyllä onnistuu. Ja tottakai myös apua ja puhdistusta itselle pyytämällä! "Voin olla oma itseni" on hyvä mantra näille päiville.

Kaikilla on omat taakkansa ja ne näyttäytyvät omalla tavallaan. Ei ole tarpeen arvella tai analysoida muiden ongelmia, vaan riittää, että pitää itsestään huoli. Rakastamalla omat heikot kohtansa voi muuttaa ne vahvuudeksi. Se on itsetuntemuksen ja hyväksymisen tuoma lahja. Ei ole tarpeen hakea ulkopuolista hyväksyntää itselleen tai sille, miten nyt haavojaaan parantaa. Uskallan kertoa oman näkemykseni, puhuen rehellisesti, myötätuntoisesti ja kauniisti itseäni ilmaisten.
Eheytymisen mahdollisuus seuraa automaattisesti rehellistä itsensä tiedostamista ja oivallukset vievät uuteen käytäntöön. 
Näen itseni oikein, päästän irti ja pyydän apua ihanilta enkeleiltäni ja muilta valon auttajiltani. Luotan ja uskon! Itseeni ja jumalalliseen tukeen.

Pimennysteemassa keho-sielu-henki kokonaisuus hakee nyt eheytymistään ja sitä kautta omaa yksilöllistä tapaansa ilmentyä. "Minun ei tarvitse piiloutua, koska olen haavoitunut niin monessa elämässä ja olen edelleen keskeneräinen, vaan voin olla aito itseni ja näyttää omalla rehellisellä esimerkilläni tietä valoon muillekin. Herkkyys, jota kannan, voi valaistua vahvuudeksi ja syvemmin näkemiseksi. Voin avautua vastaanottamaan korkeaa virtausta ja saada herkkyyteni kääntymään palvelemisen suuntaan." Tai toisin sanoen:"Avaudun palvelun kanavaksi." 
Uhrienergia saa vihdoin jäädä, sillä voin valon avulla muuntaa niin monen menneen elämäni haavat viisaudeksi ja myötätunnoksi, joiden avulla voin auttaa muita.

Vahva muutosteema siis jatkuu ja voimme olla vastaanottamassa uutta puhdasta vuodatusta olemukseemme ja sitä kautta myös Äitimaalle. Äitimaa, hoivaava, herkkä ja myötätuntoinen tietoisuus on vahvasti mukana tässä pimennyksessä. On hyvä omistaa tämä pimennys ja päivä myös hänelle.

Pimennyspäivä osuu viiimeiselle Saga Dawa päivälle, joka on buddhalaisten pyhän kuukauden viimeinen, siunauksellinen päivä. Saga Dawa kuukauden aikanahan kaikki hyvät teot ja henkiset harjoitukset moninkertaistuvat moni tuhat kertaisesti. 
Pimennyshetki siis lupaa energioiden huipentumista tuolle päivälle, mutta tokihan työ on ollut käynnissä jo viimeiset viikot. 

H-hetki, joka tarkoittaa pimennyksen syvintä hetkeä, on Suomessa noin klo 22.22 mutta on hyvä olla kuulolla jo muutama tunti ennen tuota hetkeä. Tai jopa omistaa oma keskittyminen tuolle asialle koko päivän ajan.

Vaikka pimennys ei täällä pohjolassa näy, vaikutus laskeutuu meillekin ja se vaikutus on hyvin vahva. Herkkää, puhdasta virtausta, joka voi muuntaa meidät vahvoiksi Valon Sotureiksi kaikkine lahjoineen, viisauden kera.

Huh, odotan suurella innolla tulevaa tiistaita. Toivottavasti sinäkin! Seuraava pimennys parin viikon päästä. Silloin pimenee kuu.

Kesäpäivän seisaus 21.6.2019

Sunnuntai 16.6.2019 klo 16:59

Tänä vuonna kesäpäivän seisaushetkeä saadaan vastaanottaa 21.6. klo 18.54. Hetken teemaa tutkailin tällä kertaa täällä Dharamsalassa, missä valmistaudumme huomiseen Patrickin solariin. Hänen solarinsa osuu hienoon kohtaan, sillä buddhalaisilla on meneillään Saga Dawa kuukausi, (4.6-2.7.)jolloin kaikki henksiset harjoitukset ja hyvät teot moninkertaistuvat 100 000 kertaisiksi. Tärkein päivä on kuitenkin huominen 17.6. täyden kuun päivä, jolloin ansiot kasvavat miljoonakertaisiksi. Maanantai 17.6. kannattaa siis viettää huolella. Hyvin ajatuksin ja teoin voi luoda parempaa tulevaa kaikille, mutta ennen kaikkea kaikki henkiset harjoitukset kannattaa muistaa ja näin auttaa itseään.

Seisaushetkikin osuu tuolle kuukaudelle ja sitä vietämme hyvin herkissä ja feminiinisissä energioissa. Kehon, sielun ja Hengen yhdistämispäivä, jonka ajatuksena on "Kehoni palvelkoon Henkeäni/tietoisuuttani. Asetan kaikki olemuspuoleni Jumalallisen palvelukseen."
Teema on hurjan korkea ja jatkaa viime vuosien kohoamissuuntaa. 

Paljon herkkää tunne-energiaa vahvistuu ja sen voi ohjata yläkerran suuntaan rakkaudellisesti. Luovuuden aktivoimisen ja vahvistamisen mahdollisuus. Mitä korkeampiin energioihin tähtää, sitä puhtaampia ovat ideoita voi vastaanottaa. Tässä on taustalla ajatus, että kun tahtoo palvella omilla kyvyillään ja ideoillaan kokonaisuutta, eli omistaa ne kaikkien hyväksi, sitä puhtaampaa on tuo energia, jonka vastaanottaa. 

Henkinen vastuu, myötätunto ja feminiininen viisaus vahvistuu.

Konkreettisesti olisi hyvä löytää paikka, joka kantaa vahvaa maan energiaa, sillä se tasapainottaa liikkeellä olevaa herkkää tunne-energiaa. Ilman energiat löytynevät ylempää, poissa meren ääreltä. Eli varmasti jokin vahva portaalipaikka mahdollisimman ylhäällä palvelee parhaiten h-hetkeä. Mutta hyvä on myös sekin, jos saa kalliota jalkojensa alle, jotta Äitimaa voi vahvistaa ja tukea hetken energiaa samalla kun kauttamme virtaa myös Äitimaalle korkeaa värähtelyä. 
Kun keho-sielu-tietoisuus yhdistetään pyhässä hetkessä, on Jumalallinen virtaus myös Äitimme hyväksi. 

Yhdytään jälleen kaikki korkeamman suunnan ja valoisan tulevan hyväksi. Kukin tahollaan, mutta olisi hyvä muistaa miten voimakkaaksi voi yhteisenergia muodostua, mitä enemmän sieluja kokoontuu samaan päämäärään tähdäten. 
Unohdetaan juhannus, joka on vain halpa kopio kesän voimakkaimmaasta tapahtumasta ja yhdistytään puhtaassa yhteisessä voimassa.  

Lisää Dharamsalan kuulumisia

Torstai 6.6.2019 klo 20:14

5.6. oli toinen Dalai laman opetuspäivä. Olimme jälleen ahtautuneina suureen päätemppeliin ja istuimme yhdessä tiibetiläisten muorien kanssa. 
Varsinaista opetusta oli vähän, sillä päivän ohjelma oli HH antama initiaatio ja voimansiirto osallistujille. Tämä tarkoittaa sitä, että saimme vihkimyksen bothisattvan polulle. Se on lupaus pyrkiä kehittymään, tekemään työtä itsensä kanssa niin että se hyödyttäsisi kaikkia olentoja. Pyrkimys valaistumiseen kantaa saman ajatuksen.
Minulle tuo initiaatio oli vakava ja pyhä hetki, mantroineen ja rituaaleineen hyvin koskettavaa.
Iltameditaatio tuon päivän päätteeksi toi ihmeellisen kokemuksen, joka avasi näkymää avaruuteen ja äärettömyyteen. Varsin voimakas oli siis tuo aamupäivän vihkimys. Pakko toistaa taas, miten kiitollinen olen saadessani osallistua tähän kaikkeen täällä ja kokea huippuhetkiä tässä paikassa. 

Normaali työmme on nyt hetken paussilla ja saamme itsekin osallistua olemalla pelkästään oppilaita, ainakin hetkittäin. Toki tehtävämme on täälläkin auttaa ryhmää, keskustella ja ohjata osallistujia erilaisten harjoitusten ja meditaatioiden muodossa. 

Koko tämä ajan täällä on ollut melkoinen hulina tässä pikku kaupungissa tai kylässä. Tungos, meteli, autojen ja mopojen torvien jatkuva toitotus, hajut ja pöly yltävät kaikkialla. Hetkenkään ei saa valppaus pettää, vaan läsnäolo harjotus syvenee joka kerta kun astuu hotellista ulos. Myös omaisuudesta on koko ajan pidettävä tarkkaa huolta. Naisen ei kannata katsella llian pitkään kenenkään miehen suuntaan, sillä kohta on joku lyöttäytymässä seuraan tai kauppaamassa jotain. Koiran ja lehmän jätöksiä saa myös varoa joka hetki, samoin kaikkea muutakin saastetta, joita kadun varret pursuilevat. Tämä on silti paljon puhtaampaa Intiaa kuin esimerkiksi Delhissä. Se kaaos onneksi tällä kertaa vältettiin ottamalla suoraan jatkolennot Dharamsalaan.

Kaikesta tästä huolimatta tämän kaupungin tai kylän yllä on pysyvä pyhä energia, jos sitä vain tahtoo tavoitella. Tämä maallinen kaaos ja sekasotku voivat jäädä taka-alalle ja pyhyys voi tavoittaa sydämen. Koen, että se on valinta, jonka voi tehdä tietoisesti. Näen tämän kaiken ja koen sitä konkreettisella tasolla, mutta pidän sydänyhteyden tähän korkeampaan tasoon.

Meillä on ollut täällä henkilökohtaisia haasteita, sillä olemme Patrickin kanssa kummatkin saaneet taistella kuumeen ja keuhkojen tulehdusten kanssa. Minä vaivuin sairastamaan jo Unkarin matkalla lähes kolme viikkoa sitten ja tauti uusiutui täällä ensimmäisinä päivinä. Patrick sai kuumeen viimeisenä Unkarin päivänä ja oli sairas kun lähdimme tälle matkalle. Hakeuduimme kuitenkin heti tiibetiläiseen lääkäriin ja saimme kumpikin yrttipillereitä viikon kuurit. 
Lääkärissä käynti tiibetiläisellä lääkärillä on mielenkiintoista. Menet ovelle ja koputat. Jos sisällä ei ole asiakasta, voit mennä lääkärin puheille. Itse tutkimus on vieläkin yksinkertaisempaa. Lääkäri ottaa ranteesta tai molemmista kiinni, kuuntelee ja ehkä tekee pari kysymystä ja sitten määrää lääkkeet. Sitten maksu, joka minun tapauksessani oli 277rupiaa eli nelisen euroa. Se sisälsi lääkärikäynnin ja lääkkeet. Pillereitä sain viisi erilaista pussillista, joika tuli ottaa kolme kertaa päivässä ohjeiden mukaan. Voin kertoa, etteivät ne olleet mansikan makuisia eikä kuumaa veteen liotettuna ihana juomanautinto. Mutta nyt kun kuurista on jäljellä enää viimeiset päivät, olo on kohentunut paljon ja yskä alkaa hellittää. Yrtit alkavat tehota ja puhtaalla, kehoa voimistavalla tavalla. 

Viimeiset vuodet olemme tehneet valtavalla vauhdilla töitä, jakaneet infoa, pitäneet kursseja ja henkilökohtaisia sessioita. Ja matkustaneet jatkuvasti. Meillä kummallakin on jo omat peruskremppamme, joita täytyy huoltaa. Ruokailuun ja ruokaan täytyisi kiinnittää tarkkaa huomiota, muuten olo pahenee. Ei mitenkään helppoa pitää itsestään huolta eri maissa ja erilaisissa olosuhteissa. Tämä vuosi on ollut todellista lentoa, sanan varsinaisessa merkityksessä. Olemme käyneet viidessä eri maassa ja muutamassa jo pariin otteeseen. Olemme istuneet lentokoneissa todellakin riittävät määrät tunteja. Ilmastoinnit niissä ja hotellihuoneissa ovat kyllä myrkkyä hengitysteillekin. Vähiin jääneet lepopäivät ja lyhyet yöunet niin ikään ovat verottaneet fyysistä voimaa melkoisesti. Lopulta fysiikka ei enää kestänyt, vaan virus sai ylivallan. Nyt suunta on jälleen parempaan ja Yläkerran ohjeilla syksyn suunnitelmat ja tulevat matkat muodostuvat uudella tavalla, jotta riittävää lepoa myös on mukana. 

Muutaman päivän päästä aloitamme hiljaisuusretriitin ja siirrymme uuteen hotelliin, lähemmäksi päätemppeliä. Omaan sisimpään keskittyminen syvenee ja uudet harjoitukset odottavat. Kiitos meidän ihmeellisten Valon Auttajien, tämäkin aika täällä on parasta kehitysaikaa kaikkine harjoituksineen ja ohjauksineen, mitä he meille antavat. Auttajamme ovat korvaamattomia. 

Seuraavaan kertaan,

Tashi Delek, Eija

Dharamsala 31/5-18/6 2019

Maanantai 3.6.2019 klo 20:21 - Eija

Nämä mietteet lähtevät Dharamsalasta, McLeod Ganjista. Olen vieraillut täällä kerran aiemmin ja silloinkin samasta pääsyystä, Dalai laman opetusten tähden.
En ensimmäisen matkani jälkeen uskonut milloinkaan palaavani tänne, koin että se oli once in a lifetime juttu. Yläkerta kuitenkin ohjasi minut/meidät tänne hienon ryhmän kanssa.

Tämän matkan tarkoitus on syventää osallistujien ymmärrystä buddhalaisuudesta, meditaatiosta ja tämän puhdistustyönkin hienoudesta. Täällä oloon liittyy myös ajatus, että mukana olijat saisivat laajemman näkymän myös tämän putsityön syntyjuuriin ja siihen samankaltaiseen ihmiskuntaa koskevan ajatukseen, jota buddhalaisuus kantaa.

Patrick sanoo usein, ettei tämä Luxia-menetelmä todellakaan ole mikään uusi juttu, vaan se on päivitetty varsinkin länsimaalaisille tähän aikaan. Perusidea on sama, teet työtä itsesi kanssa, jotta voisit muuttaa maailmaa paremmaksi. Se on elämän mittainen matka.

Tämän päivän opetusteema oli The 37 Practises of Bodhisattvas. Jokainen osallistuja sai kirjan, jossa nuo harjoitteet kerrotaan ja HH kertoi niistä ja niiden merkityksestä henkiselle polulle. Bodhisattva on termi, jolla tarkoitetaan sellaista buddhalaisuuden harjoittajaa, joka pyrkii valaistumaan kaikkien tähden, ei vain itsensä. Kaikki harjoitukset, toiminta, teot, oivallukset omistetaan kaikille olennoille eli ne on tarkoitettu kaikkien hyväksi.

Mielläkin on samaan tähtäävä ajatus omassa työssämme. Puhdistamme omaa värähtelyämme, emme syytä muita omista negaatioistamme ja pyrimme oman työmme kautta tekemään maailmaa paremmaksi paikaksi kaikille. Myös eläimille, luonnolle, Äitimaalle. Myös hyvät teot kuuluvat polkuun, samoin kuin tiedon jakaminen ja muiden palveleminen. Patrickilla on tässäkin elämässä ollut retriittejä tiibetin buddhalaisissa luostareissa ja hän on saanut siunausta korkeilta lamoilta omalle polulleen. Myös minun polkuuni on kuulunut tiibetin buddhalaisuuden opiskelua sillä olen kokenut sen olevan totuutta, joka on vielä puhdasta. 

Olimme hyvissä ajoin aamulla paikalla temppelissä, mutta silti saavuimme jo keskellä tungosta. Tarkkojen turvatarkastusten jälkeen pääsimme varaamallamme paikalle, joka kuitenkin oli melkoisesti kutistunut eilisestä illasta, jolloin kävimme paikkamme merkkaamassa. Tungimme viidentoista hengen ryhmämme istumaan lattialle muiden joukkoon. Meitä ympäröivät tiibetiläiset mummelit ja munkit ja istuimme siellä lähes sylikkäin. Kun tv- ruutu alkoi näyttää kuvaa HHn saapumisesta temppelin alueelle, kaikki epämukavuus unohtui ja sydän täyttyi suurella kiitollisuudella siitä, että sai olla paikan päällä.  

Hänen Pyhyytensä käveli temppeli alueella vaivalloisesti kahden tukijan kanssa. Selvästikään terveys ei ollut enää parhain. Mielessäni välähti kuva maailmanlaajuisesta surusta ja tyhjyydestä siinä vaiheessa, kun hänen on aika jättää tämä taso ja siirtyä jälleen buddhien joukkoon. Sydäntä kouraisi myös ajatus, miten viimeinenkin pyhyys maan päältä katoaa hänen mukanaan. Hän on itse jossain lausunnossaan sanonut olevansa viimeinen Dalai lama. Nyt hän on kuitenkin edessämme ja temppelin kiertäneenä kävelee meidän aluettamme kohti vilkutellen ympäriinsä. Koko matkan temppelialueella hän on vähän väliä pysähdellyt, kätellyt kosketellut ja siunannut ihmisiä. Viimein hän kääntyy ja astuu sitten ponnistellen rappusia ylös omalle paikalleen. Opetus voi alkaa. 

Tämäkin päivä täällä on ollut hirmuisen kuuma. Lämpötilat lähentelevät neljääkymmentä ja iltapäivisin olemme saaneet seurata ukkoskuuroja ja kuunnella rakeiden pommitusta peltikattoihin. Tänäänkin oli hurja sade rakeineen ja Himalajan vuoristo peittyi harmaaseen verhoon kadoten näkyvistä. Vielä illallakin oli huikea valoshow yhteisen iltakeskustelumme ja hiljentymisemme aikana. 

Nyt viimeiset syvähengitykset täällä yli 1700 metrin korkeudessa ja sitten tutilullaa. Yritän jatkaa kertomuksiani lähipäivinä. Pitäkää huoli toisistanne. 

Kevätpäivän tasaus & kosmisia tuulia

Tiistai 19.3.2019 klo 11:49 - Eija

Kevätpäivän tasaus 20.3.2019 & kosmisia tuulia

Kotiuduimme vajaa viikko sitten Thaimaan matkaltamme. Se oli melkoisen rankka työmatka, vaativin tähänastisista. Kerron siitä lisää myöhemmässä blogissa, sillä nyt on akuutimpaa aihetta ilmassa.

Meneillään oleva yleinen energia on hyvin jännittävä. Kotiin palattuamme huomasin, että energia on hyvin erilainen täällä Suomessa kuin lähellä päiväntasaajaa. Sähköinen, kosminen energia oli tiivistynyt ja on nyt hyvin nopealiikkeistä ja tuntuu varsinkin hienoimmissa kehoissa. Kolmen viikon poissaolomme aikana oli tapahtunut suurta muutosta. Osasyynä lienee täällä vaikuttaneet aurinkomyrskyt.

Kun tarkastelee suurta kuvaa, aurinkokunnan tasolla, isoja muutoksia on jälleen tapahtumassa. Koen, että kosmista apua annetaan nyt tähän mustan ja valkoisen kuun oppositio aikakauteen. Muutos koskee eniten yksilöitä, eikä niinkään globaalia tasoa. En odota mitään kollektiivista, suurempaa muutosta vielä tapahtuvaksi.

Olisi hyvä, jos nyt jokainen keskittyisi mahdollisimman paljon oman yhteyden vahvistamiseen ja sen ylläpitämiseen arjessa, koska kosminen apu eri tarkoita pelkästään aurinkokunnan kohottavia energioita, vaan myös korkeampia Auttajia. Valon Auttajat ovat nyt lähempänä ja ikään kuin tiivistäneet apuaan meidän hyväksemme. Yhteys heihin avautuu oman korkeimpamme kautta ja siksikin yhteyden ylläpito voi tuoda paljon apua.

Aurinkokunnan sisällä on menossa nyt planeettakuvioita, jotka myös vaikuttavat omalla voimallaan näihin meneillään oleviin energioihin. Jupiter, Saturnus, Pluto mm. Astrologisista katsauksista voi lukea enemmän tästä aiheesta.

Kevätpäivän tasaus on 20.3. lähellä puolen yön kohtaa Suomessa. Tasaus kantaa tasapainon teemaa. Nyt on mahdollisuus avautuvan energian kautta vastaanottaa varsinkin hienoja kehojamme tasapainottavaa virtausta. On siis mahdollista vahvistaa sitä kehoa, joka on tasaushetkellä aktiivinen. Kannattaa ylettää mahdollisimman korkealle siis! Korkeita ajatuksia, syvällistä pohdintaa ja laajaa näkemistä aktivoiden on mahdollista saada vastauksia, informaatiota ja lisäpotkua tasaushetkellä.

Ennen tasaushetkeä energia on jo aktivoitunut monen päivän ajan. Se on voinut näkyä esimerkiksi tasapainoiluna ihmismielen ja henkisen olemuspuolemme välillä. Mieli on tänä aikana suuri vihollisemme.

Kuten ennenkin, tasaushetki on mahdollisuus, kun ponnistaa ja on itse aktiivinen ja pyytää apua ja yhteyttä.

Tasauksen lisäksi on tuo valkoisen ja mustaan kuun oppositiotilanne, joka 24.3. on ns. päällä. Se on myös energiatasolla vaikuttava vahva tila ja on hyvä olla hereillä sen energeettisestä vaikutuksesta. Se varmastikin nostaa pintaan meissä olevia polariteetteja.
Päättämättömyys, jahkailu, omat halut vastaan korkeampi suunnitelma jne.
Mielen kanssa on hyvä tehdä nyt työtä. Eli buddhalaiseen tapaan: Anna apinamielellesi jotain hyödyllistä tekemistä. Keskity hetkeen, kuuntele hengitystä, ole avoin ja läsnä kaikelle ja kaikille tasoille. Älä mieti liikoja! Mielen taso on yhteyden puuttumista oman Korkeimpaan Itseen. 
Samana päivänä on myös Marian ilmestyspäivä, joka on yksi Pyhä suurten Pyhien joukossa.
Lempeys ja viisaus tasapainottaa tämän päivän energiaa. Me keskitymme siihen ja yritämme täyttää itsemme sillä energialla täällä pyhän vuoren juurella, jossa syntymäpäiväretriittiäni nyt saan viettää. Sydän kohta halkeaa kiitollisuudesta tämän unelman toteutumisen tähden.

Joka tapauksessa tuo vastakkainasetteluenergia voi olla raskas, sillä mieli yrittää vetää vanhoihin ajattelumalleihin, saada uskomaan, että kaikki on oikeastaan tuolla jossain ja kunhan vain löydän sen, tulen onnelliseksi. Etsin omaa paikkaani, tehtävääni, siispä lähden itseni ulkopuolelle etsimään. Se on harhaa ja saa meidät vain entistä enemmän sekaisin oman todellisen itsemme kanssa. Pysähtyminen tuo takaisin itseen.
Kaikki on meissä, kaikki rauha, tasapaino ja onnellisuus. Meidän on vain annettava sille tilaa, annettava sen vallata sydämemme. Se ei ole yhtäkkinen tapahtuma, vaan meidän oma valintamme on antaa itsellemme mahdollisuus ja saatava myös mielemme mukaan siihen luomisprosessiin.
Me todellakin luomme tulevaisuuttamme nyt, tässä hetkessä. Siksipä on ratkaisevaa, mitä ajattelemme, tunnemme ja teemme tässä hetkessä. Kun pitää kädestä kiinni Yläkertaa, keskustelee Auttajien kanssa ja pyytää apua ja ohjausta, luo sitä myös omaan tulevaan. Yhteys syvenee ja ohjaus vahvistuu.
Kiitollisuus ja usko Auttajiin, Korkeimpaan sekä oman henkisen uskon vahvistaminen kohottaa värähtelyä hetkessä.

Summaten ylläolevaa ja tämän hetken energioita: Konkreettisella tasolla mahdollisimman vähän turhaa tekemistä ja impulssi ylös Jumalalliseen tasoon. Todellinen pysyvä tasapaino löytyy omasta yhteydestä Korkeimpaan. Sen kautta näkee kaiken laajemmin ja ymmärtää suurta kuvaa, oman itsen lisäksi. Mielen kanssa työskentelyä, sille korkeaa pohdittavaa ja/tai hetkessä elämistä hengitystä, kynttilän liekkiä tai vaikkapa tuulen huminaa seuraten. 

Yhdistäkää voimanne ja tukekaa toisianne tässä ajassa. Yhteiset meditaatiot ja tasaushetkellä yhteiseen päämäärään ponnistaminen vahvistavat niitäkin, jotka tällä hetkellä kamppailevat oman reppunsa kanssa. Tehdään yhdessä tasapainon ja rauhan tulevaisuutta. Jokainen omilla valinnoillamme tässä hetkessä.

Siunausta täältä retriitistä. Pyhän Montserratin juurelta <3 p="">

KUUN PIMENNYS 21.1.2019

Lauantai 19.1.2019 klo 14:35

Täydellistä kuun pimennystä saamme käydä meditoimaan tulevana maanantaiaamuna. Eli 21.1. kl 07.16 on pimennyksen tarkka hetki. Me aloitamme pimennykseen hijentymisen puoli seitsemän aikaan ja jatkamme varmastikin reilun tunnin ajan. Kuu pimentyy leijonan merkissä ja aurinko on juuri saapunut vesimieheen. Ja ainahan kuun pimennys on täyden kuun aikaan.
Pimennyshetkellä meillä on ns. suora linja galaksin keskukseen. Maa, aurinko ja kuu avaavat väylän sinne. PImennys kuitenkin vaatii hiukan henkisiä ponnisteluita, jotta voimme noihin korkeimpiin energioihin yhdistyä. Olisikin hyvä ottaa jo sunnuntai ihan hissukseen, omissa oloissa ja kuulostellen omaa sisintään ja avautua sen viesteille ennen pimennyshetkeä. 
Pimennyksen teema tukee koko vuoden teemaa ja onkin siksi todella vahva startti uudelle vuodelle. Toki auringonpimennyskin oli vahvaa energiaa, mutta tähän täydelliseen kuun pimentymiseen nousee kyllä todella vahva lataus ja siksipä juuri se antaakin suuren mahdolllisuuden muutokseen ja ennen kaikkea irtipäästämiseen. Vapautan itseni haitallisista siteistä, koskien menneisyyttäni (menneet elämät mukaan lukien), luon uudelle valoisalle pohjalle ja vahvistan parasta itsessäni. Parantumisen mahdollisuus nousee näin isosti esille. Ja mitä suuremmin oma parantuminen ja irtipäästäminen voi palvella myös muita, sitä voimakkaammin pimennysenergia meitä voi työstää. Oma polku vahvistuu, oma osaaminen ja sen jakaminen samoin. 
Sunnuntain meditaatioissa voisi vielä kerran kysellä itseltään Kuka Olen? Mistä Henkeni on maan päälle saapunut? Mitä tehtävää varten olen täällä? Miten voin palvella?
JOidenkin astrologien mukaan myös Sirius ja Plejadit ovat vahvasti edustettuina pimennyksen hetkellä. Madeiralla ollessani ihailin jatkuvasti Siriuksen sinistä tuiketta ja koin sen energian jo silloin voimakkaana. Kannoin sen energiaa palatessamme Suomeen toissapäivänä. Voin hyvin uskoa, että Sirius vaikuttaa myös pimennyksen energiaan ja sitä voi jokainen vastaanottaa myös tietoisesti. Pyytää yhdistymistä siihen, on se keino, millä sen voi tehdä, jos sen kutsun kuulee.
Tämä pimennys voi myös vahvistaa meidän sisäistä näkökykyämme entistäkin vahvemmaksi, sillä pimennysenergiat vaikuttavat sellaisiin hienoihin tasoihin, jotka voivat aktivoida kykyjämme aistia korkeampia värähtelytasoja. Jos jollakulla on tämänkaltainen palvelus suunnitelma, voi tämä hetki olla startti uuteen vaiheeseen. 
Toki oma tahto on tärkeä. Kiinnipitäminen niistä turhista, sielua rasittavista siteistä ja energioista voi olla esteenä ja tietoinen pyyntö korkeampiin Valon maailmoihin niiden vapauttamiseksi voi olla tarpeen. Myös matalat tunteet ja ajatukset ovat niitä menneisyyden haittaenergioita ja niihinkin on hyvä pyytää puhdistusta ja vapautusta.

Voisin tiivistää tulevan pimennyksen teeman muutamaan sanaan :
Portti Uudelle Tasolle on avoinna. Sitä kohti on hyvä suunnistaa jo tänään ja luoda vahvaa pohjaa tuolle harvinaiselle täydellisen kuun pimentymisen hetkelle. Seuraava mahdollisuus Suomessa on 2025. 

VUOSI 2019

Sunnuntai 13.1.2019 klo 13:05

Pahoittelen, että uuden vuoden katsaukseni ei ole ottanut tätä kirjallista muotoa ennen kuin vasta nyt. Tätä kirjoittaessani on uutta vuotta eletty jo lähes kaksi viikkoa. Tämän alkaneen vuoden energiat ovat tähän mennessä olleet nopealiikkeisiä ja aktiivisia. Muutos on jatkanut vauhdilla etenemistään. Olemme jo käyneet läpi ensimmäisen pimennyshetken 6.1. jolloin oli auringonpimennys ja vielä tuo mustan ja valkoisen kuun oppisitio tilanne. Hetki oli voimallinen, mutta myös haastava. Seuraava pimennys on täydellinen kuun pimennys 21.1. ja sitä voimme todistaa myös Euroopassa. Siihen ohjeita lähipäivinä.

Vuoden 2019 teemaa.
Kun tarkastelen teemoja kullekin vuodelle, päänäkökulma on ihmiskunnan ja Äitimaan tasolla, niissä asioissa, joita uuden vuoden energiat tuovat esille, muutettavaksi ja puhdistettavaksi.
Tämä vuosi on erityisen voimakas, sillä tähän liittyy monia erityisiä astrotapahtumia, joiden tehtävä on laittaa vauhtia ihmiskunnan kehitykseen.
Ja niin kuin aiemminkin, mitä enemmän me kaikki työskentelemme näiden energia-aaltojen mukana, sitä helpommin haasteet hoituvat ja positiiviset muutokset ilmenevät. Kuljemme virrassa, emme pyristele sitä vastaan.

Monilla sieluilla nousee esille turhasta luopumisen ja loppuunsaattamisen tarvetta, henkisyyden tähden, mikä lopulta tarkoittaa kollektiivista muutosta. Vanhat ikävät ja haitalliset mallit toimia kuluttavat elinvoimaa ja lopulta aiheuttavat fyysisiäkin oireita. Noiden mallien ja ohjelmointien muuttaminen viimeistään tämän vuoden aikana olisi nyt tarpeen. Ihan ihmiskunnankin tasolla olisi muutettava suuntaa, joka enemmän tuhoaa kuin rakentaa. Käytännön tasolla tulee tänä vuonna ilmenemään enemmän eriävien mielipiteiden esiin nousua ja muutosaktiivisuutta myös yhteiskunnan tasolla. Olisikin niin tärkeää nyt tiedostaa se, millä energialla tuota muutosta haetaan, ettei sama negatiivinen energia, millä ihmiskunta on aiemmin hakenut muutosta maailmaan, jälleen kerran lisääntyisi.

Oman energian muuttaminen on lähtökohta suuremmalle muutokselle, joka voisi tuoda pysyvää uutta olotilaa maapallolle. Se olisi uusi tila, jossa kaikki olisi huomioitu.
Todennäköistä on, että muutoskohdat nostetaan radikaalilla tavalla tämän vuoden aikana esille, sillä kun katson tämän vuoden näkymää, sieltä nousee lähes joka kuukausi energiapiikkejä, jotka kertovat negatiivisen energian tiivistymisestä. Pinnan alla velloo edelleenkin kovasti ja tuo energia odottaa tilaisuutta nousta esille. Pidämme huoli, ettemme vastaa negatiiviseen negatiivisella, vaan pyydämme apua ja puhdistusta, jotta voisimme ymmärtää, nähdä laajemmin ja antaa anteeksi.

Tämä muutosaika ja negatiivisen energian tiivistyminen on jatkunut jo noin viimeiset neljä vuotta. Me kaikki odotamme miten ja millä tavalla maailman muutos tapahtuu. Onhan siitä puhuttu hyvin paljon viimeiset vuosikymmenetkin, mutta suuremmat konkreettiset globaalit tapahtumat odottavat vielä ilmenemistään. Me sieluina kuitenkin vallitsemme, millainen tuo muutos tulee olemaan. Emme ole uhreja, vaan meidän kuuluisi olla aktiivisia osallistujia.
Jokainen voi osallistua tähän muutokseen muuttamalla itseään. Edelleenkin sama vastaus, ikävä kyllä. Meidän kaikkien on tehtävä tätä yhdessä, muuten huomaamme olevamme tilanteessa, joissa meiltä on jo otettu pois mahdollisuus muuttaa maailmaamme, omaa yhteiskuntaamme ja joudumme aloittamaan vaikeammista lähtökohdista jälleen kerran ja ehkä jopa niin vaikeista, että meillä ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään..

Eli tehkäämme jälleen yhteistyötä Jumallisten, elämää ylläpitävien voimien kanssa joka hetki ja päivä. Kun yhdistämme energiamme Luojan energiaan, luomme rakkaudesta käsin uutta maailmaa. Jos luomme vain oman tahtomme mukaan (tai yritämme luoda), teemme varmasti virheitä. Avun pyytäminen Jumalalta, Hengeltä, Suurelta Voimalta tai mikä nimi sinulle nyt edustaa Pyyteetöntä Rakkautta, Luojaa, on se tärkein. Joka aamu yhdistyminen tähän Rakkauden lähteeseen aloittaa päivän kauniilla tavalla. Sitten hereilläolo oman itsen, omien tunteiden ja ajatusten kanssa ja avun pyytäminen omiin heikkouksiin ja matalampiin värähtelyihin. Hiljentyminen, liikkuminen pävittäin ja vielä oikea ruokavalio, joka kohottaa energioitasi ja auttaa kehoasi tekemään sen tehtävän, miksi se on syntynyt maan päälle. Siinä koko paketti!

Yksinkertaista ja ikiaikaista totuutta.

Hyvät teot, muiden auttaminen ja ennen kaikkea esimerkkinä toimiminen ovat nekin oikeaa muutosenergiaa. Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin on sanottu, aloita itsestäsi, puhdistu ja vahvistu ja vasta sitten voit antaa muille oikeaa apua.

Tämän vuoden teemaan loppuunsaattamisen ja vanhasta luopumisen lisäksi kuuluu
keho-sielu-henki kokonaisuus. Yllämainitut arjen ohjeet sopivat tähänkin.
Eli syvennetään arjessa moniulotteista itseämme. Sielun kirkastaminen saa ison painopisteen tässä kohtaa. Muistamme, että olemme kehoissa kulkevia sieluja, joilla on tuhansia elämiä maanpäällä ja niiden kaikkien kokemuksia kannamme sielussamme. Vapautumalla Valon/Jumalan avulla matalammista muistoistamme, eli energíoistamme,  kohotamme sielumme värähtelyä. Kun puhdistumme, saamme yhteyden todelliseen Itseemme, Jumalliseen osaamme, Henkeemme. Silloin elämämme muuttuu ja samoin muuttuu myös luomisen pisteemme. Meistä tulee Jumallallisia olentoja, jotka näkevät suuren suunnitelman ja toimivat kokonaisuuden hyväksi. Persoonan/sielun alempi taso on puhdistunut ja kohonnut! Annamme kehollisen osamme Jumalan käyttöön maan päällä. Kristuksen näyttämä tie..

Osana tätä on myös ilon energia muutoksesta ja siitä, että voimme yhdessä tehdä suuria asioita ja auttaa ihmiskuntaa ja Äitimaatakin. On hienoa tehdä mukavia, hauskoja asioita yksin ja yhdessä, sillä sekin lisää positiivisuutta maailmassa. Iloitse täysillä! Se on sallittua. Me voimme valita ilon, emmekä valittaen odottaa, että joku toisi sen meille! Kuulen paljon sitä, että ihmiset kaipaavat iloa. Sitä täytyy itse luoda ja etsiä, valittamalla sen puuttumista se vain kaikkoaa kauemmaksi ja siirrät vastuun muille. Niin ei ole tarkoitus, vaan sinä luot omaa elämääsi!

Tämä vuosi on siis uskomattoman suuri mahdollisuus tuoda uusia ajatuksia, toimintamalleja ja esimerkkiä uudesta paremmasta maailmasta. Osalllistuminen tämän merkeissä on teeman yksi palanen ja onkin hienoa, jos oma osallistumiskohta alkaa hahmottua. Tai jos olet jo omalla polullasi, voit toimia vieläkin aktiivisemmin oman esimerkkisi kautta.
Edelleenkin jatkuu aiempien vuosien yhteenliittyminen muiden sielujen kanssa, osaamisen, energian ja samaan päämäärään tähtäämisen merkeissä.

Me olemme muutoselementtejä jokainen, sillä jokainen sielu muuttaa maailmaa oman työnsä kautta. Ei ole niin pientä positiivista tekoa, eikä niin pientä suunnan muutosta, etteikö sillä olisi merkitystä, sillä aina positiviinen valinta laittaa suurempaa energiaa liikkeelle ja sitä kautta tuo uusia mahdollisuuksia myös muille sieluille. Usko siis itseesi, ole vahva ja tunnista heikkoutesi, hyväksy ne ja rakasta itseäsi, Jumalallisen avulla. Yksin ei kukaan pysty, eikä niin ole tarkoituskaan. Tämä Jumallinen apu on suurinta rakkautta maailmassa, jossa elämme fyysisessä kehossa harjoitellen sen toteuttamista konkreettisella tasolla.

Pyydä Valoa, niin sinua autetaan. Nyt on alkanut nöyryyden aikakausi.

Hienoa seikkailua kaikille tämän vuoden teemoissa! Rohkeasti ja uskoen eteenpäin, yhdessä, Ilolla!

Valon ja ilon ajatuksin, Eija

Tähtitaivaan alla - Auringon pimennys 6.1.2019

Lauantai 5.1.2019 klo 0:50

RETRIITTIMATKA MADEIRALLA
Madeiran yllä kaartuu uskomattoman kaunis tähtitaivas. Hiukan vinksallaan minun mielestäni, sillä Sirius roikkuu suoraan Orionin vyön alapuolella. Mökkimme on muutama sata metriä meren pinnan yläpuolella ja meren läheisyyden pilvisyys jää alapuolellemme. Tätä Linnurataa jaksaisin tuijottaa miten pitkään tahansa. Toki näinkin ylhäällä on melkoisen viileä sää ja näin yöaikaan lämpötila putoaa kymmeneen asteeseen. Untuvatakki on ollut iltaisin ihan tarpeellinen. Tämän ison taivaan alla mietteet kulkee helposti ihmiskunnan ja ihmisen pienuuteen. Se taas herättää itsessä ihmetystä ja nöyryyttä. Niin paljon on sellaista, mitä emme tiedä emmekä osaa selittää. Toki on myös niin, että on kaunista hyväksyä se, että on lukematon määrä asioita, ilmiöitä ja maailmankaikkeuden tapahtumia, joita ei tarvitse tai kannata yrittää ymmärtää. Ihmisen kyky pukea suuruuksia sanoiksi on vähintäänkin rajallinen. On kuitenkin ihmeellisiä asioita ja tapahtumia, joita voimme tiedostaa, vaikka emme kykenisikään pukemaan niitä sanoiksi. Tämä on yksi sellainen hetki, tämän taivaan alla juuri nyt.
Meillä on takanamme muutama päivä tällä saarella. Ensimmäiset päivämme ovat menneet enemmän käytännön asioissa. Lähdimme matkaan vain kaksi ensimmäisen yön majoitusta varattuna ja eilen vielä ajelimme tutkien taloja, joita olisi mahdollista vuokrata. Kun on tällainen herkkyys ja retriitti edessä, on oltava tarkkana, missä seuraavat päivät viettää. Löysimme edullisen talon länsi Madeiralta, vuoristosta. Talo on vaatimaton ja kylmä. Onneksi täältä löytyi lämmitys ja varapeittojakin. Talo on perinteinen maalaistalo, jossa on puolen metrin paksuiset luonnokiviseinät. Voin kuvitella, miten kesäkuumalla tämä talo on ihanan viileä, mutta näin talvella se on kylmä. Toki tällä saarella ei talvellakaan lämpötila laske kovinkaan usein alle kymmenen astetta. Talon keittiön kivilattia tuntuu kostealta ja jäätävältä, mutta onneksi osasimme varautua villasukilla. Taloon kuuluu appelsiinipuutarha jossa on myös mandariinipuita. C-vitamiinia puristettuna mehuksi monta kertaa päivässä kuuluu talon vuokraan. Makeita mandariinejakin on tänään uponnut muutamia.
Ensi viikolla muutamme ylellisempään mökkiin, joka sijaitsee Funchalin yläpuolella, omassa rauhassa erään tilallisen tontilla. Saapa nähdä, miten siellä taivas näyttäytyy. Kun kävimme paikan katsastamassa, tunne oli hyvä ja kirjoitustöitämme ajatellen siellä oli juuri oikea energia. 

Kun koneemme laskeutui Madeiralle, koin syvän ja liikuttavan tunteen. Saaren energia ravisutti ja itketti. Myönnän kyllä, että edelleenkin liikutun kaikesta helposti, mutta tämä energia oli jotain erilaista, jotain, jota hengitin itseeni ja se vavisutti. Jonkinlainen tunnistaminen sielutasolla tapahtui ja sai muistia heräämään. Aionkin kysellä asiasta tarkemmin lähipäivien aikana.
Näiden parin päivän aikana on myös näyttäytynyt saaren hyvin kaunis ja monimuotoinen luonto. Uskomattomat vuoret ja pauhaava meri. Syvää vihreyttä ja puhkeavaa kukkaloistoa. Bougainvilleat, atsaleat, joulutähdet ja monet muut ihanuudet, joka puolella ympärillämme.

Tänään teimme pienen vaelluksen, Levada walksin, mikä tarkoittaa vuoren rinteillä patikoimista vesikanavien varrella. Levadat ovat Madeiran vanha kastelujärjestelmä, joka ohjaa vuorilta tulevan veden rakennettuja kouruja pitkin viljelyksille ja kaikille tasaisesti. Niiden rinnalle on rakennettu polkuja, jotka luullakseni on alun perin olleet vesikourujen hoitajia varten. Nykyään turistit suosivat näitä monen kilometrin pituisiä vaellusreittejä, joiden vierellä koko ajan virtaa soliseva vesi. Levadat alkavat usein vesiputouksista ja ovat reittien määränpäänä. Tänään liikuimme vain pienen matkan, kolmisen tuntia, mutta sekin oli hyvin antoisa kokemus, ja vei koko ajan ylemmäs vuoren rinnettä. Palasimme samaa reittiä, sillä pimeys uhkasi ja se täällä lankeaa nopeasti. Vielä on pari viikkoa aikaa tutustua moniin rinteisiin, kirjoitustöiden ohella.

AURINGONPIMENNYS 6.1.2019
Tänään aamupäivän meditaatiossa sain ohjeita tulevaa pimennyshetkeä varten. Aurinko pimenee toisella puolella maapalloa, mutta kuten aina, sen vaikutus leviää kaikkialle. 
Pimennyspäivälle osuu myös tuo aiemmin kertomani mustan ja valkoisen kuun oppositio ja muitakin voimakkaita astrotapahtumia. 
On odotettavissa voimakas pimennysenergia, virtaus galaksin keskuksesta näiden astrotapahtumien voimistamana. Ja jälleen kerran, mitä puhtaampi on astiamme, sitä tietoisemmin voimme tuon virtauksen vastaanottaa. 
Yläkerta ohjeisti pidempään meditoimiseen kuin normaalisti näiden tapahtumien yhteydessä. Koska h-hetki on yön pimeinä tunteina, on paikkakin valittava sen mukaisesti. Me olemme ulkona puutarhassa, mutta kotisuomessa se ei ole mahdollista. 
Suomen aikaa h-hetki olisi 3.28 ja siitä laskettuna olisi hyvä aloittaa hiljentyminen, vastaanottaminen jo puoli 3 ja jatkaa sitä puoli viiteen. Tämä ohje kaikille niille, jotka pystyvät olemaan skarppina pari tuntia. 
Kristusverkkoon yhtyminen meditaation alussa ja pyyntö saada hyödyttää omalla työllä suurta kokonaisuutta ja ihmiskunnan Valon polkua. "Palvelen Valoa, Jumalaa" -idealla.

Me pidämme täällä tilaa yllä, kaikkien sielujen ja kokonaisuuden tähden. Teemme sen, mihin pystymme ja mihin oma tilamme yltää. Ja niin myös jokainen teistä, jotka hereillä olette. Kiitos siitä!

Talvipäivän seisaus 22.12.2018

Tiistai 18.12.2018 klo 21:35

Talvipäivän seisaus on tänä vuonna 22.12. klo 00.23. Konkreettisella tasolla se tarkoittaa sitä, että päivä on lyhimmillään tuolloin ja alkaa jälleen pidetä sen jälkeen.

Kuten aiemminkin, tarkastelen hiukan seisaushetken teemoja ja sitä, mihin tuolla hetkellä olisi hyvä keskittyä.
Tämän vuoden seisaus päättää yhden pidemmän syklin ja aloittaa uuden. Uusi ajanjakso on hiljalleen alkanut muotoutua elokuun pimennyksistä lähtien. Olemme hiljalleen rakentaneet uutta pohjaa tuleville ajoille ja tämän seisauksen yksi teema onkin miettiä, mitä olisi oma palikka tähän suureen kokonaisuuteen, mistä olisi vielä hyvä vapautua, mitä saattaa loppuun ensi vuoden aikana. Mikä vielä sitoo minua niihin värähtelyihin, jotka estävät kehitystäni..
Näitä olisi hyvä miettiä jo ennen seisaushetkeä ja pyytää niihin vapautusta vaikkapa torstain healingin yhteydessä: Pyydän saada vapautua näistä ja näistä haitallisista/polkuani estävistä siteistä/ohjelmoinneista jne. Sitten luoda omaa ja kokonaisuuden parasta h-hetkellä. Mahdollisimman korkea, pyhä olotila tuolla hetkellä mahdollistaa Keskuksen vuodatuksen vastaanottamisen. Puhdas astia voi jälleen täyttyä uudella energialla.

Ehdotuksena tulee, että eri ryhmissä voisi ennen h-hetkeä tehdä pienen rituaalin, jossa jokainen kirjoittaa lappuselle oman lahjansa kokonaisuuden hyväksi. Lopulta kaikkien lappuset kerätään yhteen ja "ojennetaan" Yläkerralle. Yhteinen pyyntö meditaation hetkellä saada olla osana parempaa tulevaisuutta ja valoisampaa ihmiskuntaa omalla panoksellaan, omilla kyvyillään. 

Seisauksen energiat ovat vahvat ja tukevat yhteyttä Äitimaahan, joten Hän on aktiivisena mukana tässä uuden luomisen prosessissa. Totuus, yhteinen päämäärä ja sen toteuttaminen ovat edelleen yhteisenä suuntana. Vapautumalla turhista esteistämme löydämme lopulta sen henkisen vapauden, jota jokainen sielu maan päällä kaipaa.

Me olemme pienen ryhmän kanssa Bosnian pyramidien luona saattamassa loppuun nelivuotista jaksoa, joka syyspäivän tasauksena 2014 siellä alkoi. Ympyrä sulkeutukoon ja uusi aikakausi alkakoon. Olemme niissä maisemissa, mutta kuitenkin yhtä teidän kaikkien kanssa. Aloitamme meditaation/hiljentymisen noin puoli tuntia ennen h-hetkeä, eli noin puolen yön aikaan ja jatkamme kello yhteen. Iloa hetkiin!

Musta ja valkoinen kuu

Sunnuntai 16.12.2018 klo 18:26

Tämän kertainen blogini kertoo venäläisen astro-tvn Pavel Globan youtube tiedotteesta. Ystävämme Leena Junttila on kääntänyt tekstin meille.
Minulle tämä astrokuvio toi vahvistuksen niille aikatauluille ja tälle erikoiselle energialle, joista Auttajamme ovat meillekin kertoneet.
Viime keväänä he alkoivat puhua noin kahden vuoden siirtymäajasta, joiden aikana meidän olisi tehtävä kovasti töitä, matkustettava ja jaettava informaatiota. Sen jälkeen tilanne muuttuisi ja voisimme ns, asettua paikoillemme ja työ tapahtuisi keskuksestamme käsin. Saimme myös infoa, että keskuksemme paikkakin tulee muuttumaan parin vuoden sisällä. Tottahan on jo nyt, että tilamme ovat käyneet aivan liian pieniksi tämän kolmen vuoden aikana, jotka Taalintehtaalla olemme olleet.

Auringonpimennyksestä alkaen, viime elokuussa saimme jatkuvasti viestiä, että muistuttaisimme ihmisiä tämän ajan tärkeydestä ja siitä, että tuleva aika ei välttämättä ole helppo. Marsin kuvio tuolloin nousi monesti esille ja sen energioista puhuimme moneen kertaan. Tämä siitä syystä, että jokainen ottaisi vastuun omista energioistaan, ettei vain lisäisi omalla negatiivisuudellaan jo tulen arkaa energiakasaumaa. Rukoukset ja jatkuva yhteys Yläkertaan ovat aina tarpeellisia ohjeita meilläkin.

Ikävä sanoa, mutta tämä aika on pimeyden otteen tiivistymistä, jos emme ole hereillä ja oma käsi enkelin kädessä kiinni. Maailman tapahtumat näyttävät joka päivä, mitä kollektiivinen ihmistietoisuus luo ja on luonut vuosikymmeniä, satoja ja tuhansia vuosia.
Pimeyden ja negatiivisuuden kieltäminen ei ole vastaus, vaan sen transformoiminen valoksi. Yksilö yksilöltä heräten ja henkisen työn aloittaen voimme muuttaa voimakkaiden astrotapahtumien vaikutuksen rakentaviksi, eikä kärsimyksen kautta niin kuin aina ennen..

Tässä tämä astrologinen katsaus Venäjältä.

Pavel Globa Syksy 2018 KOHTALOKAS VASTAIKKAINASETTELU

MUSTA JA VALKOINEN KUU

GLOBAn ennuste tuleville vuosille   (venäläinen astrotv)

Tämä on harvinainen ja astrologien todella vähän tutkima ilmiö, jota ovat tutkineet mm. muinaispersialaiset astrologit.

Kahden ns. fiktiivisen planeetan eli Valkoisen ja Mustan Kuun vastakkain asettuminen, oppositio. Ilmiö tapahtuu kerran 33 vuodessa  ja muinaiset sivilisaatiot liittivät sen ns. ”eettiseen imperatiiviin” ts. hyvän ja pahan taisteluun. Tämä näkyy yleensä maan päällä konkreettisina tapahtumina, maailmanlaajuisena Hyvän ja Pahan  taisteluna, enkeleiden joukkojen ja saatanallisten voimien taisteluna.

Valkoinen kuu – Selena, Arta – Valon polku, astrologinen sykli on n. 7 v.

Musta kuu – Lilith, Drudzh – saatanallisen valheen ilmentymä, totuuden vääristäminen, astrologinen sykli on n. 9 vuotta

Vastakkainasettumisen aika 33 v. tuo mieleen Jeesuksen elinajan.

Nyt elämme jälleen tuollaista aikaa ja tämän kertaisten vastakkainasettelujen sarja alkoi 18.9.2018

Ilmiö heijastuu maan päällä poikkeuksellisina, apokalypsin tapaisina tapahtumina, kriittisenä pisteenä, jolloin ihmiset joutuvat valitsemaan hyvyyden ja pahuuden välillä ja ihmiskunta joutuu valitsemaan seuraavan ratkaisevan askeleen.

Tapahtumia edellisinä kertoina, kun vastakkainasettelu oli aktiivisena:

1917 maaliskuu

johti poliittisiin mullistuksiin – 1. maailmansodan päättyminen, vallankumouksia, maailman kahtiajakautuminen

1951

mm. Korean sota, Stalinin kuolema ja järjestyksen muuttuminen

 1985

sosialistisen leirin kaatuminen, politiikassa uudet hahmot ja uudet pelisäännöt

Aikaisemmin historiassa nähtiin vastaavien vastakkainasettelujen läheisyydessä Rooman kaatuminen, islamin synty, luonnonmullistuksia, epidemioita.

Uusi, tilalle tullut järjestelmä ei ollut aina ihana, mutta se oli yksiselitteisesti erilainen.

Mitä uusia pelisääntöjä on tulossa tämän opposition seurauksena?

Nyt on alkanut sarja vastakkainasetteluja, joka jatkuvat vuoden 2020 alkuun saakka.

Ts. v. 1985 voimaan astuneet ”pelisäännöt” ovat nyt muuttumassa (muuttuvat 2020 mennessä) – ihmiskunta siirtyy elämään uuteen erilaiseen maailmaan, jota hallitsevat erilaiset voimahahmot ja erilaiset säännöt. Millainen maailman se tulee olemaan? Se selvinnee lähitulevaisuudessa.   

Planeetat ovat myös muodostaneet Suurristin yhdessä kuunsolmujen kanssa ja se vahvistaa tapahtumien kohtalokkuutta. Tähän kuvioon liittyy myös Marsin energia, mikä ei tarkoita pelkästään sotaisaa energiaa, vaan myös voimakasta tarvetta muuttaa asioita. Ihmisille syntyy halu elää uudella tavalla, etsiä uusia polkuja, uusia standardeja. Huom. myös muutama kuukausi sitten tapahtunut Marsin oppositio. 

Nyt on odotettavissa laadullisia muutoksia valtioiden rakenteissa v. 2019-2020 alkuun saakka. Lopullisen silauksen muutokset saavat 2020-2021 jolloin Jupiter ja Saturnus yhdistyvät samassa Vesimiehen merkissä, jossa tämä Mustan ja Valkoisen kuun oppositio tapahtuu.

Tapahtumat voivat kärjistyä ja tuoda katastrofaalisia muutoksia, vrt. 1917-1918 vuonna, jolloin oli myös tämä Ristin merkki taivaalla.

Monesti ennen näitä isoja muutoksia annetaan merkkejä ja varoituksia. Esim. v. 1917 oli viiden kuukauden kestävä Fatiman Neitsyt Marian ilmestys (löytyy paljon kuvauksia). Neitsyt Maria ilmestyi kolmelle lapselle ja monet ihmiset näkivät tuolloin valoilmiöitä. Fatiman Neitsyt Marialta on tullut kolme viestiä, joista viimeistä ei ole julkaistu – onko se kenties varoitus?!

Tehostetun ”puolustuksen” avulla, mm. rukoilemalla yms. voi tapahtumaketjua kääntää parempaan suuntaan, vaikka tämä suuri Taivaan Risti on jo muodostettu.

Tärkeät päivämäärät, jolloin Musta kuu on täydellisessä oppositiossa Valkoisen Kuun kanssa:

15.12.2018

6.1.2019   HUOM! Osuu auringonpimennyspäivään!!

24.3.2019

16.6. 2019

16.10.2019

24.12.2019 (ennen Auringonpimennystä 26.12.)

2.3.2020 vastakkainasettelu on lopullisesti ohi, siihen saakka epävakauden aikakausi

Seuraava mustan ja valkoisen kuun oppositiojakso alkaa 20.3.2050.

 

Tässä linkki venäjänkieliseen videoon 

 

 

 

 

Matkalla jälleen

Maanantai 5.11.2018 klo 14:45 - Eija

Tänä maanantaina paistaa ihana aurinko ja maailma ympärillämme näyttäytyy niin valoisana ja uskomattoman kauniina. Takana on tiivis messuviikonloppu Joensuussa ja me olemme matkalla kotiin päin. Jyväskylä häämöttää jo edessä, mutta matkaa kotiin on vielä monen tunnin verran. Meidän elämää.. jo monen vuoden ajan.
Minun mieleni on hiukan apea tästä kauneudesta huolimatta. Se syvä suru, jota olen jo lapsesta saakka tuntenut tämän ihanan planeetan tähden, yrittää pintaan. Puhdistan omaa värähtelyäni tässä ja suljen itseni kollektiiviselta energialta. 
Niin paljon ikävää tapahtuu ihmiskunnan tasolla, mutta uskon meidän kaikkien kykyymme luoda parempaa joka päivä. 
Puhuin messuilla hetkisen yhteysmeditaationi alustuksessa, että olisi niin tärkeää meidän kaikkien yhdistyä ja koota voimamme, osaamisemme, viisautemme ja alkaa ihan konkreettisellakin tasolla alkaa luoda uutta elämisen mallia. Se tapahtuu omien valintojen ja esimerkin kautta. Hljentymishetki oli hieno ja luomamme yhteisenergia kohosi huimasti. Valon Auttajia oli paikalla ihan tungokseen saakka ja rakkautta valutettiin uskomattomat määrät kaikille osallistujille. Kiitollisuutta... 

Meillä on paljon ystäviä ja kanssakulkijoita Ruotsissa. Siellä on toimivia ryhmiä ja innokkaita oman värähtelyn kanssa työskenteleviä. Ruotsin yhteiskunnallinen tilanne on viime vuosien aikana mennyt hurjaa vauhtia alamäkeen ja selkeästi voi todeta, että siellä varaudutaan jonkinlaiseen tulevaan kriisiin. Yhteiskunnan taholta on viime vuodet annettu ja jaettu koteihin paljon ohjeita, miten tavallisten svenssonien olisi varauduttava kriisin sattuessa. Viimeinen julkilausuma on parin viikon takaa ja se koskee esim hallituksen työntekijöiden uudelleen sijoittamista "krigsplacering" kriisin varalta. Suunnitelma täytyy laittaa käytäntöön viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Yhteiskunnan romahtaminen, pankkikriisi.. ?? Mitä sitten rapakon takana odotetaan tapahtuvaksi, vaikuttaa varmasti Suomeenkin. Norja on jo omalla tavallaan varautunut ja ulkoministeri on jo kauan sitten ilmoittanut sulkevansa rajat ruotsalaisilta palkolaisilta kriisin alkaessa. Suomessa Svea mamman todellisista tapahtumista ei juurikaan uutisoida, miksiköhän...? 
Siellä on myös ollut viime vuodet paljon liikettä ulospäin. Tavalliset ruotsalaiset muuttavat ulkomaille ja monilla on syynä sisältäpän tuleva uhka. Pakolaisongelma, terrori-iskut ja liian suuri sallivuus ovat jo syviä ongelmia, joita alkuperäisasukkaat joutuvat katsomaan uskaltamatta nostaa ääntään esille. Sielläon puuhattu myös lakia, joka vaikuttaisi niiden  eläkeläisten veroihin ja eläkkeisiin tuntuvasti, jotka muuttavat ulkomaille ensi kevään jälkeen (30.3. nousee esille jonkinlaisena rajapyykkinä). Selvästikin poismuuttoa yritetään näin rajoittaa ja ehkäpä estää kokonaan? 
Yhteiskunnassa muhiin pommi, joka purkautuu minä hetkenä hyvänsä, on tiedostavien svennssonien näkemys. Ja kun se purkautuu, se aalto leviää, ehkäpä muuallekin kuin vain Suomeen. 

En lähde arvailemmaan, onko sattumaa, että tähän samaan aikaan Suomen Lapissa on suurharjoitus, jossa Naton joukot "harjoittelevat" ei -nato maan kamaralla. Jenkkien raskasta pommituskalustoa ja tuhansia Naton sotilaita... 

Oma sydän kääntyy Äitimaan puoleen, anteeksi pyytäen.. me jatkuvasti horjutamme herkkää tasapainoa, toimimme itsekkäistä, negatiivisista lähtökohdista käsin ja uhmaamme Äitiämme, tuhoamme omaa kotiamme.

Me voimme tehdä vain oman osamme, jotta ihmiskunnan kelkka kääntyisi ja loisimme hiljalleen kollektiivisesti, yksilö yksilöltä uutta maata, korkeampaa ihmiskuntaa.
Tiedän, että monet valitsevat keskittyvänsä vain hyvään, ja se on varmaankin ihan ymmärrettävä vaihtoehto ja itsesuojelun nimissä tapahtuvaa. Monet kuitenkin kokevat, että tärkeää on tietää, mitä kulisseissa tapahtuu ja tahtovat "taistella" positiivisella energialla sitä vastaan. Me mukaan lukien.

David Icke kertoi Tukholmassa paljon totuutta, mutta hän ei antanut oikeastaan mitään työkaluja luoda parempaa ihmiskunnalle. Hän sanoi, että lakatkaa tottelemasta, kuunnelkaa sydäntänne.. Hyviä ja positiivisia neuvoja, mutta miten? Moni poistui luentosalista vihaisena ja turhautuneena. Paljon ruotsalaisille tyypillista diskussunia kuultiin ala-aulassa ja ovien ulkopuolella. Vihan lietsominen totuuden nimissä on hurja juttu ja täytyisikin antaa työkaluja vihan transformoimiseksi... 
Me olemme tavanneet Icken managerin muutamia kertoja ja hän etsii nyt mahdollisuuksia yhteistyöhön. Hän on sympaattinen ja tietoinen sielu, alunperin Chileläinen. Me jäämme odottamaan ja katsomaan, miten Yläkerta asiat järjestää. Ehkäpä suurempi henkinen "vallankumous" on viriämässä ja yhä useammat sielut liittyvät yhteen yhteisen työn kautta. Se olisi positiivinen muutosvoima, rakkaudellinen, myötätuntoinen ja kokonaisuuden edut huomioiva. 

Pilvet ovat kerääntyneet Jyväskylän ylle, mutta aurinko puhkoo sinnikkäästi säteitään harmauden lävitse, välillä räväyttäen itsensä kokonaan näkyviin. Symboliikkaa ihmiselämästä.

Näihin sanoihin, säveliin, kuulemiin ja näkemiin. 

https://www.youtube.com/watch?v=lm3QaXbQUaA

Teemana luottamus

Maanantai 13.8.2018 klo 20:28

Norjan ryhmämatkan toinen yksi vahva teema oli myös luottamus. Ryhmässä oleminen, jakaminen, muiden huomioinen ja läsnäolo vaativat luottamusta. Monilla on ns. huonoja kokemuksia ja vaikeuksia olla avoin ja luottavainen omien herkkien kohtiensa kanssa. Matkalla saatiin hyviä ja positiivisia kokemuksia ryhmän tuesta ja myötätunnosta ja se varmasti lisää luottamusta näihin ystäviin ja yleensäkin hyvyyteen ihmisessä. Omia turvarajoja siis laajennettiin ja tultiin silti hyväksytyksi ja moni uskalsi myös olla läsnä toisen vaikealla hetkellä. Juuri niin kuin kuuluukin..

Laajemmin luottamusteemaa nostettiin esille,  kun kyselin matkamme palautetta Yläkerrasta. 
Monet ihmiset kokevat vahvan luonnon, meren voiman ja maiseman karuuden puhdistavana ja rauhoittavana. Tulee turvallinen ja ihana olotila. Kokee yhteyttä luontoon ja Äitimaahan. Nousee halu jäädä tai jopa muuttaa tänne Äitimaan voimapaikkaan.

Maan päällä sielut ovat harjoitelleet luottamusta elämään ja Yläkertaan Äitimaahan luottamisen kautta. On opittu luottamaan, että maa antaa turvaa, suojaa ja ravintoa. Se on ollut polku oppia luottamaan Yläkertaan, Jumalaan. Kun ihmiset vähitellen ovat menettäneet yhteyden luontoon, suuri osa on myös kadottanut luottamuksensa tuohon Korkeimpaan voimaan.
Siksi tällaisissa paikoissa, missä luonto on vahvaa, voimakasta ja myrskyjen piiskaamaa ja oma pienuus läsnä, voi sielussa herätä muisti, mikä herättää luottamuksen kaipuun ja ikävän. Moni kokikin, että Norjan vuonojen karuille rannoille olisi hyvä jäädä, että Jumala olisi siellä lähempänä ja oma olo parempi. 
Se mitä energiatasolla tapahtuu tällaisessa paikassa, on karun maan tallentama muistin läsnäolo, joka herättää myös ihmisen sielussa muistin, joka oikeasti on Jumalan kaipausta, ei tämän maan kaipausta.
Meidän sielumme muistaa tuon turvan, jota luottamus maahan toi, mutta kaipauksen kohde ei ole maa, vaan Jumala. 
Me emme voi palata aikojen alkuun, vaan nyt meidän on etsittävä se turva ja luottamus arjessamme Yläkerrasta ja tuotava se omaan elämäämme, missä sitten olemmekin. Emme voi paeta tähän avaruuteen ympärillämme, vaan se on löydettävä sisältämme, vaikka sielumme kuinka tänne ikävöisi.

Hiljaiset hetket tai pidemmät retriitit näissä Äitimaan voimapaikoissa ovat kuitenkin tarpeen. Me voimme niissä vahvistaa omaa luottamustamme elämään, Yläkertaan ja saada sisimpäämme voimaa etsiä sitä samaa arkipäivässä. YK suositteli pieniä, muutaman päivän retriittejä kaikille, jotka kaipaavat, mutta ymmärryksellä, että muutos on tie eteenpäin. Kiinnipitäminen maasta ja hetkistä pitää paikoillaan, eikä anna mahdollisuutta muuttaa niitä kohtia, jotka muutettava on. Kukin reppunsa mukaisesti. 

Me olemme lapsia, joiden kaipuu on ilmentää Henkeä kehossa ollessamme. Kaipaamme Isän antamaa turvaa ja Äidin antamaa kotia. Äitimme antaa meille kehot ja kodin ja Isämme puhaltaa kaikkeen elämän. Meidän tehtävämme maan päällä on pitää tuo elämän liekki hengissä ja lisätä sen voimaa elämässämme. Näin saamme turvan ja voimme elää luottavaisina, mitä elämässämme tapahtuukin. 

Äitimaa. Isä Taivas. Kiitos.

Maailman laidalla

Maanantai 13.8.2018 klo 17:17 - Eija

Matkalla maailman laidalle

Tämän kertainen matkamme suuntautui koko Suomen läpi aina Jäämeren rantaan saakka.
Kuten aiemmin jo kerroin, monia syviä teemoja tiivistyi tähän aikaan ja myös tähän matkaan. Henkilökohtaisia teemoja oli monella matkaan osallistuneella ja monia ilon ja oivalluksen hetkiä koettiin yhdessä ja omassa rauhassa Yläkerran kanssa. 

Suurempaa kuvaa, ikiaikaista väärää ohjelmointia myös oman työmme kautta puhdistettiin. Ikiaikainen teema näyttäytyi meille jo reilusti ennen tämän matkan alkua. Meitä on vuosien varrella pommittanut mm. sähköpostein eräs uskon"lahko", kristityt ihmiset. Emme ole aiemmin vastanneet kovinkaan innokkaasti, sillä ymmärrämme, ettei yhteistä kieltä ole kovinkaan helppo löytää, koska meidän ajatusmaailmamme on niin erilainen ja laaja, ettei sitä siihen perehtymättä ole mahdollista ymmärtää. Kun on jo oma, peruskristillinen näkökulma asioihin, ei tahtoa perehtyä toisenlaisiin maailmankuviin ole. 
Vastasimme tällä kertaa kuitenkin hiukan enemmän ja pyrimme kertomaan omasta elämäntavastamme ja sillä tavalla yritimme puhdistaa niitä monia vääriä olettamuksia, joita he pitivät totena, vaikka eivät ole koskaan keskustelleet kanssamme.
Tiesimme kyllä ns. hakkaavamme päätämme seinään, sillä tuominta tuolla puolella, näillä nimenomaisilla ihmisillä oli jo vahvana olemassa, meitä kuulematta. Uhkailuja, tarvetta konkreettisesti puuttua meidän elämäämme ym., on ollut heidän tapansa osoittaa ymmärrystään lähimmäisen rakkaudesta ja siitä, mitä Kristus opetti..
Älkää tuomitko, jotta teitä ei tuomittaisi. Vaikka opetamme ja elämme toisin, emme puutu kenenkään muun tapaan etsiä Jumalaa, omaa polkuaan. Niinhän sen kuuluisi olla, varsinkin uskonnon vapauden maassa. Me emme tuomitse mitään suuntausta tai uskontoa, vaan näemme ne mahdollisina polkuina kohti Valoa. Emme itse (minä ja P) kuulu mihinkään uskontokuntaan, vaikka rakastamme esimerkiksi vanhoja kirkkoja ja tunnustamme Kristuksen Jumalan poikana. MUtta tunnustamme myös Buddhan Jumalallisen opin välittäjänä ja kunnioitamme kaikkea pyhää, mitä mikä tahansa muu uskonto, taikka elämäntapa tuo.
Olemme nähneet maailmaa jo jonkun verran, ja varsinkin Patrick on kiertänyt tutustumassa maailman kaikkiin pyhiin paikkoihin ja eri uskontoihin ja ymmärrämme, että vain hedelmistään puu tunnetaan. Vahvin merkki Jumalallisen läsnäolosta on yksilön oma esimerkki siitä, miten elää ja suhtautuu muihin ihmisiin ja miten puhdistaa omia negatiivisia tunteitaan, ajatuksiaan ja toimintaansa. Ei itse omilla voimillaan, vaan Valon, JUmalan avulla. Jumala ei meillä liity mihinkään uskontoon, vaan kaikkitietävään,ikuiseen luovaan voimaan ja loppumattomaan Valon lähteeseen, joka ei tuhoa, vaan ylläpitää elämää. Tämä on "uskovaisten" mielestä meidän "syntimme", johon on radikaalisti puututtava. En tahdo tässä edes toistaa, miten kovin sanoin meitä kehoitettiin tekemään parannus ja tunnustamaan sairautemme heidän edessään..

Tämä prosessi heidän kanssaan huipentui juuri ennen lähtöämme konkreettiseen hyökkäykseen, joka kohdistui meihin, jotka asumme samassa talossa. Hyökkäys päättyi poliisin väliintuloon. Meidän kotiväkemme ymmärsi ja käsitteli tilanteen hyvin, kiitos vuosien oman henkisen työn. Se laittoi myös alulle syvemmän pohdiskelun ja ymmärryksen siitä, että tässä kohtaa juuri tämän ajan negatiivinen energia sai tiedostamattomilla sieluilla toiminnan tason aktiivisen muodon. Se oli kuin malliesimerkkinä kaikelle aiemmin blogatulle, miten negatiivinen energia nousee esille.
Me saimme syvän vahvistuksen myös sille, että tässä on kollektiivisesti paljon puhdistettavaa ja sitä työtä nousi monella henkilökohtaisella tasolla paljon esille matkan aikana. Onneksi on työkalut ja tieto siitä, että kaikki lähtee itsestä, omasta työstä ja kasvusta. 

JOtta maailma voisi muuttua suvaitsevaisemmaksi, rakkaudellisemmaksi ja tasapuolisemmaksi, on katse kohdistettava koko ajan itseen, ei siihen tikkuun toisen silmässä vaan tukkiin omassaan. Me voimme työstää omaa henkistä viisauttamme ja avata sydäntämme kaikille. Ymmärrämme myös, että hyökkäykset johtuvat yksilöistä, ei niinkään kristillisyydestä, vaikka sen alla nyt ilmeneekin. Ainahan on eri uksontojen nimissä hyökätty, kidutettu, raiskattu, murhattu sekä sodittu. Tätä kaikkea tapahtuu maailmassamme koko ajan nytkin, sillä muinoin luotua enerigaa, vihaa ja vallanhalua ei ole ihmiskunnan muistista puhdistettu. Tätä työtä teimme itsemme kautta hyvin paljon koko matkamme ajan. 

Yläkerta ohjasi meitä myös Vårdöhön, Norjan itäisimmälle rannalle. Siellä törmäsimme "vahingossa" noitavainojen muistomerkkiin, jonka Norjan valtio oli joku vuosi sitten pystyttänyt kuin anteeksipyynnöksi noille mielivaltaisille murhille ja kidutuksille, joita oli yli sata naista ja kymmenkunta miestä saanut kokea kirkon taholta keskiajalla. 
Kirkko kantaa valtavaa menneisyyden "synti"taakkaa, joka silloin tällöin edelleenkin näkyy yksittäisten ihmisten väärinä tekoina. 

Monet kokivat anteeksiannettavaa ja puhdistettavaa omalla kohdallaan, myös omaan menneisyyteen, menneisiin elämiin liittyen. Ja monet myös vapautuivat ja löysivät tien myötätuntoon ja ymmärrykseen mikä kirkon palvelijoihin liittyi. Koimme vahvasti, että vallankäyttö ja ylemmyys, jota monet kristityt ovat kautta vuosisatojen luoneet, on nyt syytä muuttaa positiiviseksi. Mutta me voimme tehdä työn vain omalla kohdallamme, putsata Yläkerran kanssa ne negatiiviset tunteet, joita kaikki tämä meissä herätti. Niin emme ainakaan ruoki tuota kirkon väärää energiaa lisäämällä vihaa, katkeruutta tai anteeksiantamattomuutta. Tämä oli uuden tason askel kaikille mukana olleille. 

Mukanamme oli myös lapsia, jotka olivat omissa touhuissaan ja leikeissään matkan ajan, mutta ehkäpä myös heille aikanaan avautuu uusi, suvaitsevaisempi näkemys ihmiskuntaan, vaikka eivät nyt osallistuneetkaan tähän henkiseen työhön. Meri ja pyöreät kivet kiinnostivat aikuisten touhuja enemmän, mutta toivomme, että jotain kuitenkin energiatasolla tallentuu ja he voivat aikanaan olla niitä isoja esimerkkejä lähimmäisen rakkaudesta myös arjen tasolla.

Auringonpimennystä lähdettiin vastaanottamaan Båtfjordin pikkukylään. Ikävä kyllä satoi vettä, eikä itse tapahtumaa voitu nähdä. Pienessä tihkusateessa kiipesimme pienen matkan, ylöspäin ponnistellen ja asetuimme rinteeseen kuulostelemaan itseämme ja hiljennyimme sisäisen äänen äärelle samalla, kun kosmos avasi voimakasta yhteyttä hienoihin energioihin. Tuo vajaan tunnin yhteinen hiljaisuus oli kaunis ja koskettava ja liitti kaikkia meitä syvemmin yhteen. Tunsin myös kaikki ne sielut, jotka tuossa hetkessä olivat kanssamme luomassa uutta ajatusta, energiaa kohti toisistamme huolehtimista.
Yhteys kotiimme, Äitimaahan, oli vahva ja pyysimme saada auttaa ja tukea myös tätä planeettaa, jotta se vielä voisi olla kotimme, vaikka me sitä emme siinä määrin kunnioitakaan, kuin kuuluisi. Rakkaus tähän uskomattoman ihanaan planeettaan, sen luontoon ja voimaan oli noissa hetkissä läsnä.
Samoin Äidin Rakkaus meitä, Hänen lapsiaan kohtaan oli suuri. Erään osallistujan sanoin: "Jag förlåter". Äitimaa tietoisuutena rakastaa ja antaa anteeksi ihmisille, vaikka odottaakin parannustamme. Myös hän on Jumalan luoma ja se viisaus on hänessä. Sen saman viisauden toivoisi olevan myös meissä ihmisissä.

Hiljentymishetken jälkeen kiipesimme vielä hiukan ylöspäin ja eteemme avautui laaja näkymä alas vuonolle ja aavalle merelle. Kulkekoon pyhä informaatio meressä kaikkialla maailman ääriin, jotta jokainen heräisi ja alkaisi Rakkauden puhdistustyön omassa arjessaan.

Lapset ja äidit nauttivat norjalaisia leivoksia vuorikiipeilyn jälkeen ja me muut, tiukemmalla ruokavaliolla olevat nautimme heidän ilostaan ja herkutteluistaan.

Matkamme oli antoisa ja varsin opettava, monella tasolla. Yhteisöllisyys, yhteen hiileen puhaltaminen sekä tuki janrakkaus välillämme, viime vuosien teeman mukaan, tuli taas kerran todeksi elettyä. Niin suuri kiitollisuus.... nämä kokemukset palkitsevat ja auttavat jaksamaan tässä haastavassa, mutta palkitsevassa työssä, johon meidät on ohjattu. Niin on monien osallistujienkin kanssa. He ovat paimenia yhteisessä laumassa, mutta välillä myös lampaita. Lammasmetafora tuli kuin itsestään kaikkien näiden Norjalaisten lammaslaumojen keskellä oleskelusta.

Ihanan karu ja kaunis luonto avautui koko ajan ympärillämme ja loppusanoiksi jaan teille Hicsin syvällisen sanoman meille, kun P kanssa tutkimme paikkoja ennen ryhmän tuloa. Tutkittavaksi myös teille kaikille, jotka tämän blogiin ääreen ohjauduitte.

"Nyt kun olette täällä maailman äärillä, eristyksissä, katsokaa, miten avaraa kaikki on."

Unkarin kuulumisia & Kesän tapahtumia

Maanantai 11.6.2018 klo 20:53

Unkarin kuulumisia
Kuuma kesä jatkuu edelleen Taalintehtaalla ja saamme nauttia siitä kotioloissa parin viikon ajan ennen seuraavaa matkaa.
Unkarin matka on nyt takanamme ja iso kiitollisuus sydämessä. Matkamme ulottui turkoosilta Balaton-järveltä Pilisin metsiin ja pikku vuorille ja näimme ihanien ihmisten lisäksi huikeita maisemia sekä paikallista henkisyyttä ihan arjen tasolla. Budabestin lähellä kyläilimme hobbiti-talossa, ja se kyllä teki suuren vaikutuksen. Talo oli maan sisään rakennettu, mutta uskomattoman valoisa katossa olevien ikkunoiden sekä siellä asuvien ihmistenkin tähden. Tämä nuori perhe oli valinnut elää niin erillään yhteiskunnasta ja niin omavaraisesti kuin mahdollista. Rohkea valinta! 
Pilisin rinteitä ravattiin ristiin rastiin etsien oikeaa kohtaa, jossa Äitimaan sydänchakran piste olisi. Saimme onneksi hienoa ohjausta (jälleen kerran) ja löysimme alueen, jota etsimme. Meillä oli mukanamme unkarilaisia heränneitä auttajia ja yhdessä kokosimme yhteen kaiken tiedon, mihin suunnistaa. Tietoa asiasta ei ole niin paljoa, ainoastaan muutama nepalilaisten munkkien ja dalai laman julkaisu Unkarin aarteesta. 
Unkarilaiset ystävämme saivat sitten selkeät ohjeet paikan varjelemiseksi ja energian ylläpitämiseksi. Palaamme sinne vielä, se on melko varmaa. 

Kesäpäivän seisaus lähestyy, mutta ennen sitä on uuden kuun hetki, joka on oivaa luomisen aikaa. Uuden kuun pv on 13.6 kaksosissa ja teemana voisi olla vaikkapa vielä hetkisen keskittyä niihin asioihin, tavaroihin ja tapoihin, jotka ovat aikansa eläneitä. Uutta, vastuullisempaa pohjaa vain rakentamaan keskiviikon aikana. 

Meidän seuraava matkamme kesäpäivän seisaushetkeä viettämään suuntautuu Laatokan Karjalaan. Jollain tapaa se nostattaa minussa samanaikaisesti surumielisyyttä ja iloa. Ei tuo seisaushetki, vaan Karjalassa olevat juureni. Isäni on karjalainen ja kotoisin Harlusta, Laatokan ylärannoilta. Niissä maisemissa olen käynyt vain kerran aikaisemmin ja tunsin siellä vahvana Äitimaan pyhän voiman ja oman yhteyteni siihen. Maaperä siellä kuitenkin kantaa suurta surua ja haikeutta, sillä niin monet suomalaiset joutuivat sieltä viimeisen kerran äkkilähtemään. Laajoilla alueilla on aika pysähtynyt, kaikki jäänyt niille sijoilleen. Edelleen aika siellä kulkee verkkaan ja siitä pidän hyvin paljon. Kävin energiatasoilla katselemassa tulevan matkamme kohteita ja odotan tätä erityisen suurella mielenkiinnolla. Luvassa on Äitimaan kertomuksia.
Ehkäpä matkan aikana tapaamme myös vanhat Pietarilaiset ystävämme. 

Kesäpäivän seisaushetki on siis 21.6. klo 13.07. Teemana tuolla hetkellä on Jumallinen yhteys minussa, Jumalan ohjauksen kuuleminen ja sen kautta muiden auttaminen, viisauden jakamine ja opettaminen. Suositellaan jotain pyhää paikkaa, portaalia tai esimerkiksi keskiaikaista kirkkoa, jonka sijainti on muinaisella pyhällä linjalla. Yhteenliittyminen on aina paikallaan kesän kaikissa tapahtumissa, sillä luomisen voimakin kasvaa yksilöiden yhteenliittymisen myötä. 

Kesän pimennyksiä

Seuraavana uuden kuun päivänä 13.7. klo 05.02 Suomen aikaa on kesän ensimmäinen auringon pimennys ravussa. Osittainen pimennys ei näy täällä, mutta kuten ennenkin, vaikutus tuntuu kyllä. Pimennyksen teema on keho-sielu-henki ja kokonaisuus meissä onkin se, mihin tulee kiinnittää huomiota. Miten ilmennät omaa korkeintasi kehon ja arjen tasolla... Kesäpäivän seisauksen teema, yhteys Jumalaan vahvistukoon pimennyksen hetkellä. Pyyntö Yläkertaan riittää. Yhdistä itsesi jumalalliseen itseesi ja polkuusi olisi teema toisilla kauniilla sanoilla kerrottuna. Veden läheisyys voimistaa hetkeä. Ennen hetkeä pyrin tyhjäämään astiani niin, että olisin mahdollisimman puhdas ja kirkas uuden hienon väreilyn vastaanottaja. 

27.7. klo 22.22 on täälläkin nähtävänä kuun pimennyksen täydellisin hetki. Kuu pimenee aina täyden kuun aikaan ja tällä kertaa kauriissa. Tämänkin hetken energeettinen vaikutus on suuri. Me voimme jatkaa kesän aiempia rajoista vapautumis teemoja ja päästä luopumaan putsaamisen kautta niistä varjoista, joita sielumme kantaa. Päästän irti, pyydän apua ja vapaudun, kiitos universumin tuen. Vapautumalla voi rakentaa uutta, vahvempaa pohjaa omalle polulleen, myös konkreettisella tasolla. Läsnäollen, tukevasti Äitimaan yhteydessä ja omasta Korkeimmastaan ammentaen voi jokainen vahvistaa jumalallista ohjaustaan, lujasti korkeammalle tasolle kurkottaen. Kollektiivienergia tiettävästi vahvistuu tänä aikana, joten sekin on hyvä muistaa, sillä sen värähtely vetää lujasti konkreettiselle tasolle jumittamaan.  Jokin korkea Äitimaan kohta meren rannalla tukee tätä hetkeä. 

Minun ohjaukseni on hehkuttanut kovasti etukäteen tätä seuraavaa auringonpimennystä leijonan merkissä 11.8. Ja h-hetki on 12.21. Pimennys näkyy ihan pohjoisimmassa osassa Skandinaviaa ja mekin suuntaamme neljänkymmenen hengen porukalla Norjan pohjoisosaan pimennystä vastaanottamaan. Vuoden teemat huipentuvat tähän hetkeen pimennyshetkeen teemalla eheydyn täydelliseksi itsekseni. Kokonaisuus, keho-sielu-henki saa lopullisen vahvistuksensa. Tulvivaa Valoa suoraan suuresta keskuksesta. 

Näistä tapahtumista jatkamme sitten kohti syyspäivän tasausta ja sen valon täyttämää hetkeä. Tasaushetken teema huipentaa entisestään tämän koko vuoden aiheita. Valaistuminen tavoitteena. Palaan aiheeseen tuonnempana. 

Nyt toivotan kaikille ihania ja valoisia kesän huippuhetkiä.

Syvään hengityksen aikaa

Torstai 31.5.2018 klo 1:57

31.5,2018

Toukokuun viimeiselle vuorokaudelle kierähdettiin tunti sitten suuren täyden kuun loisteessa. Me matkaamme kohti kotia vielä kahden ja puolen tunnin ajan. Koen täyden kuun voiman hyvin lempeänä ja suojaavana kun se valaisee tietämme. Viime viikot olemme jälleen nähneet niin monia teitä. Uuden kuun aikaan olimme vielä Ruotsin puolella ja nyt palaamme Pohjanmaalta.
Göteborgissa olimme viikon tulkintoja ja hoitoja tehden, sekä opetusta ja tietoa jakaen. Meillä oli siellä pari info-iltaa tästä putsausmetodista ja liitimme siihen tällä kertaa myös ajatuksia Illuminatista sekä siitä, miten positiivisella tavalla taistella sen voimaa vastaan. Yllätyksemme oli melkoinen, sillä se tavoitti monia uusia sieluja. Idea uusien työkalujen tuomiseen negatiivista eliittiä vihaaville, tuli Göteborgilaiselta ystävältämme, joka siellä päässä kokoaa ihmisiä yhteen putsityön merkeissä. Iltojen aikana kerroimme Hicsin avulla, miten kaikki se viha, jonka ihmiset kohdistavat negatiivista eliittiä, Illuminatia kohtaan, vain lisää niiden voimaa, jotka maailmaamme hallitsevat. Sanomamme otettiin hienosti vastaan, kiitos siitä Valon Auttajillemme, jotka ohjasivat iltojamme hienosti. Jälkeen päin kuulimme, että aiheemme oli laitettu laajastikin merkille. Ehkäpä astuimme varpaille, jotka vielä saattavat antaa kuulua itsestään. Luotamme suojaukseemme ja jatkamme työtämme.

Tiedon jakamisen lisäksi vierailimme monissa energiapisteissä, joista muutamat olivat aivan upeita. Ley-linja piste, joka tuli suoraan Stonehengestä, sekä ikimetsä-alue öljynjalostamojen välissä! Muutama keskiaikainen kirkko kytkettiin Kultaiseen verkkoon ja jatulintarhan mustan magian voima puhdistettiin yhteisvoimin. 
Sydän on niin kiitollinen tästä työstä, joka yhdistää, sitoo yhteen ihimisiä yli rajojen ja kielimuurien. Palaamme jälleen syyskuussa jatkamaan yhteistyötä Göteborskien kanssa.

Matkamme rapakon taakse poiki myös tämän iltaisen lähtömme Unkariin. Unkarissa, Budabestin ympäristössä vietämme seuraavat viisi päivää. Sielläkin on sieluja, jotka kaipaavat näitä todellisia työkaluja omaan henkiseen etenemiseensä. Teemme nyt Unkariin ensimmäisen vierailumme ja sen aikana käymme myös sen maan upeissa energiakohteissa. Nepalilaisten buddhalaismunkkien vuonna 2005 julkistaman pyhän tiedon mukaan Unkarissa sijaitsee Äitimaan varjeltu todellinen sydänchakra. Se on myös tutustumiskohteemme. Odotamme pian alkavaa matkaa innolla ja ehkäpä matkakertomustakin seuraa.

Kello on puoli 2 yöllä ja viimeisten kilometrien aikana on eteemme pomppinut monia läheltäpiti nelijalkaisia. Enkelisuojaus ja kupla auton ympärillä ovat todellakin tarpeen. Väsymys ei kummallakaan vielä onneksi paina, vaikka takanakin on lyhyesti nukuttuja öitä ja monia tapaamisia ja hoitosessioita. Jälleen kerran toteamme, ettei tätä työtä ja tahtia jaksaisi omilla voimilla eikä ilman jatkuvaa energiatukea ylhäältä. Tiedämme kyllä vanhastaan, että kun työputki heikkenee kotiin päästessä, keho ilmoittaa kyllä itsestään. Juuri nyt ei lepoon ole paljon aikaa, sillä viimeistään kahdelta iltapäivällä on startattava Helsinki-Vantaata kohti. 

Me olemme siitä siunattuja, että ympärillämme on monia ihania, uupumattomia työmme tukijoita. Kun muutama päivä sitten tuli varmistus, että lähdemme työn kanssa Budabestiin, oli kotisivuillemme jo parin tunnin päästä valmiina englanninkieliset käännökset tärkeimmistä linkeistä. Myös blogitekstit ym. kääntyvät nopeasti ruotsin kielelle, siitäkin pidetään huolta. Meitä ja tätä työtä tuetaan niin monella, pyyteettömällä tavalla, että voimme vain nöyrästi kiittää teitä kaikkia.
Kaikki tällainen vahvistaa koko ajan yhteistä päämääräämme, joka tähtää maailman muuttumiseen, kaikkien hyväksi, vain ottamalla vastuun omasta värähtelystään. 
Jokainen tuo oman osaamisensa, tärkeän panoksensa eikä kenenkään osa ole toista vähäisempi. kaikkia tarvitaan..

Jälleen kerran on aika keskittyä hengittämään syvään ja vahvistamaan läsnäoloa hetkessä.
Syvähengitys ja oman hengityksen seuraaminen sen jälkeen on parasta meditaatiota. Hetkessä oleminen taas avaa tietoisuutta omiin värähtelyihin ja niiden tunnistamiseen.
Pari viime kuukautta on kollektiivinen ajatuskenttä ollut hyvin vahva ja samalla myös siinä olevat ohjelmoinnit. Omat ajatukset ovat siis helposti voineet ohjautua ulkoapäin, ihan huomaamatta. Rahahuolet, pelot, ahdistus, välinpitämättömyys mm. ovat tyypillistä kollektiivienergiaa, joka laskee värähtelyä aktivoituessaan. Jos ei ole varma, mistä ihmeestä nämä oudot, ikävät ajatukset omaan päähän tunkeutuu, voi aina henkisten lakien mukaisesti mielessään käskeä kaikkia ylimääräisiä, ei omaan kenttään kuuluvia negatiivisia energioita poistumaan. Valon, Jumalan nimeen, kolmeen kertaan toistaen, on negatiivisen poistuttava. Samoin jos omasta mielestä lähtee negatiivinen ajatus johonkin kohteeseen, sen voi vetää takaisin mielessään anteeksi pyytämällä. Näin ei saastuta muita, vaan ottaa vastuun omista kököistään.

Tulossa on kesäpäivän seisaus 21.6. klo 13.07 suomen aikaa. Jälleen kerran voi avautua vastaanottamaan suuren keskusauringon voimaa. Teemana on jumalallinen yhteys, Jumalan ääni minussa. Odotamme voimallista vuodatusta. Suosittelemme yhteenliittymistä jossain pyhemmässä pisteessä, missä jumalallinen voima vielä vaikuttaa. Avoin, vilpitön ja luottavainen etsijän sydän on paras mahdollinen astia tuolle virtaavalle voimalle.
Puhdasta, hyvää keskikesän hetkeä kaikille! On syvään hengityksen aika.

LINNUNRADAN UUTISIA 1

Lauantai 17.3.2018 klo 12:40

Tänään 17.3. on uuden kuun päivä, uusien alkujen aika. Tämän päivän hyvyys, ilon aiheet ja kiitollisuus kantavat pitkälle ja vauhdittuvat tiistaina päivän ja yön tasatessa vuorokauden. Energiaa tiivistyy myös sunnuntaille, sillä silloin on luvassa lisää kosmista voimaa auringon kautta. Suurilla aalloilla siis kellumme lähipäivinä ja ainoa, mitä kannattaa tehdä, on antaa oikeasti virran viedä, olla hereillä ja vastaanottavaisena.

Ensi viikolla, tiistaina saavutamme jälleen vuoden ensimmäisen tasauspisteen. Kevätpäiväntasaushetki on tiistaina 20.3. klo 18.15. Silloin olemme jälleen kuulolla, herkkinä ja aistien tuon hetken virtaa maan päälle. Avaudumme ja ponnistamme tuota energiaa vastaan.
Tasaushetken piste antaa energian ja teeman tulevalle ajalle, sen mukaan mihin tähtijärjestelmään se osoittaa. Pohjoinen akseli näyttää suunnan ja ottaa ensimmäisenä sen energian myös vastaan. Vesimiehen aika on nyt ja sen ajan teemat vahvistuvat.

Viime viikkoina on paljon noussut esille uutisia, joissa kerrotaan, että magneettiset navat huojuvat jo melkoisen hurjaa vauhtia. Paljon on puhetta ja spekulaatiota siitäkin, olisiko napojen vaihtuminen nyt lähellä, vai mitä tämä huojunta enteilee. 
Koen, että suuri suunnitelma etenee omaa tahtiaan, muutokset tulevat ajallaan ja meidän pienten ihmisten tehtävä on tehdä oma osamme, sillä olemme palikoita suuressa kokonaisuudessa, jota Aurinkokunnaksi kutsutaan. Aika näyttää, mitä on tulossa, mutta on hyvä tehdä parhaansa niin kauan kuin Äitimaa vielä kulkee kanssamme tasaista polkua.

Tasaushetken energia avautuu tuhtina, kuten auttajat sen ilmaisivat. Saamme vastaanottaa tuhdin annoksen kosmoksen energiaa ja se totisesti vahvistaa kaikkea meissä olevaa. Saan viestiä, että tämä hetki voi muuttaa energiakenttää vahvasti värähtelyn nousun suuntaan. Kuin lisälahjana voimme saada vauhtia parantumisprosesseihin. Henkisenä teemana on vahvistaa tahtoa kulkea totuudessa ja valossa. Näillä sanoilla voi itse kukin lähestyä tasaushetkeä. Elementteinä ovat ilma ja tuli, joten uutta luovat ajatukset vauhdittuvat voimalla. Kannattaa siis ylläpitää itsesi parhaita ominaisuuksia ja luoda suuria, positiivisia ja yhteistä hyvää kehittäviä suuntia. Itse hetki tasapainottuu maan energialla, joten jos mahdollista, iske jalkasi kalliolle, nojaa puuhun, jos vietät hetken ulkona. Maadoittuminen on kehossa hetkessä olemista, joten kehon kautta lähdetään kurkottamaan ylöspäin.

Tässä ajassa tapahtuu siis paljon ja onkin hyvä muistuttaa itselleen, ainakin silloin, kun se rankka päivä tulee eteen, että tietoisena oleminen vauhdittaa omaa kehitystä ja valoon kulkemista. Ravistelua on ollut ilmassa, eikä välttämättä helppoja hetkiä omien tuskien kanssa, mutta ilman ravistelua ei saa uusia näkymiä itseensä. Syvältä kaivetaan, jotta totuus tulisi esiin ja pimeät kohdat puhdistettavaksi. Maailmankaikkeuden voimat ovat nyt siis entistä suurempana apunamme.

Suuret, kosmiset tuulet puhaltavat nyt meidän galaksimme ulkopuoleltakin ja niitä tiedemiehetkijn ihmettelevät. Space Weatherin mukaan hyvin hienon hienoa fotoni- ja sub-atomaarista energiaa on mitattu viime viikolla mm. kuun ympärillä. Ei siis ihme, että meidänkin magneettikenttämme reagoi. Tälläkin hetkellä se on aktiivinen ja lisää aktiivisuutta on luvassa. Aurinkokuntamme kiitää nyt vyöhykkeellä, joka on ihmiskunnalle seikkailua uudessa maailmassa, ennen kokemattomalla polulla. 

Meidän tuntemamme maailma on muuttumassa hurjaa vauhtia ja niin meidänkin olisi hyvä tehdä. Oman repun keventäminen, valon ja positiivisuuden lisääminen, kiitollisuus ja nöyryys kohottavat värähtelyä parhaalla tavalla.
Aika ja sen kokeminen muuttuu, ihmisenä oleminen muuttuu, luomisemme todentuvat nopeasti ja värähtelyymme vastataan saman tien.. muutamia kohtia mainitakseni. 

Muutos on kuitenkin yksi universaali laki eikä sitä tule pelätä, sillä se vie meitä kohti kehityksen kiihtymistä ja uusia suurempia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Valon kanssa, Rakkaudella. 

Kohti Valoa siis, kevät koittaa pian! 

Kuolemaa ei ole

Sunnuntai 28.1.2018 klo 15:58

28.1.2018

Kuoleman kohtaaminen ja tuonpuoleinen

Kuolemanlähikokemukseni

Kiidän hurjaa vauhtia valopyörretunnelissa ja tunnen, tiedostan että lentoani tuossa valoputkessa ohjaa kaksi suurta valo-olentoa. Valo-olennot, auttajani ovat kummallakin puolellani. Vauhti on sanoin kuvaamatonta, mutta en osaa määrittää mihin suuntaan kiidän. Tiedostan vain suunnattoman värähtelyn nopeuden. Ehkäpä se tosiaan on vain värähtelyn kiihtymistä ja korkeammalle tasolle siirtymistä.

Saavumme ”tilaan”, jossa on pelkkää väreilevää, kristallimaista valoa ja uskomaton rauha ja rakkaus. Tuo sama välittyy myös edelleen lähelläni olevista kirkkaista auttajistani. Koen syvää onnea ja rauhaa.

Tiedostan, että olen ”kaukana” omasta kehostani, joka tällä hetkellä makaa jossain kriittisessä tilassa, lääkärien ja hoitajien ympäröimänä. Auttajani säteilevät suurta rakkautta ja antavat minun ymmärtää, että olen kuoleman ensimmäisellä portilla. Minut täyttää suuri ymmärrys, tietoisuus Jumalasta, Rakkaudesta. Se on kaikki, mitä milloinkaan olen kaivannut.

Koko olemukseni ja sieluni pyytää, että saisin jäädä tuohon tilaan, mutta he viestivät, että minun palattava, eikä vähiten lasteni tähden, joista nuorimman eloonjäämiseksi tuolla jossain parhaillaan kamppaillaan.

Ihanat auttajani viestivät myös, että on aika näyttää minulle elämäntehtäväni. Rauha ja ilo ympärilläni tiivistyy ja pian, kuin projektiona näen tuossa tilassa seuraavanlaisen kuvan: Edessäni aukeaa pitkä pöytärivi. Tarkemmin kun katson, huomaan, ettei se pääty missään, vaan jatkuu ja jatkuu. Loppumatonta pöytäriviä peittävät valkeat, hohtavat liinat ja jokaisella pöydällä on ruskea savinen kukkaruukku ja kaikissa on suloinen, keväänvihreä pieni taimi, joissa aukeaa kaksi, kolme pientä terälehteä.

Tunnen, miten auttajani hymyilevät minulle ja viestivät sitten, että tämä symboliikka oli otettu minulle sen tähden, että he tietävät (tottakai!) rakkauteni puutarhaan ja kasveihin. He myös kertovat, että tehtäväni maan päällä on opettaa taimia kasvamaan, sillä tänä aikana ne eivät enää tiedä, miten kasvaminen tapahtuu.

Näky painuu syvälle sydämeeni ja sieluuni, mutta koen samalla suurta, musertavaa surua ja pyydän, että saisin jäädä, mutta he viestivät, että tehtäväni tähden en voi jäädä..
Yhtäkkiä Valo ikään kuin ottaa minut valtaansa ja kadotan tajuntani ja tietoisuuden tuosta tilasta ja hetkestä.

Kun sitten aikojen päästä herään leikkauksesta, en heti muista tuota tapausta, mutta kuulen lääkäreiltä, miten minun ja oman pienen ihmistaimeni hengestä oli taisteltu. Sektio oli ollut hyvin vaikea, sillä kohtuni oli supistusten aikana revennyt ja pikkuiseni oli vatsassani poikittain. Koko henkilökunnan mukaan oli todellinen ihme, että me kumpikin selvisimme hengissä, sillä yleensä molemmat menehtyvät. Muutaman päivän ajan koin erikoista kehon ulkopuolella olemista, enkä ihan ymmärtänyt, etten olekaan kuollut.
Pitkä toipuminen alkoi ja vähitellen muistini noista tapahtumista nousivat pintaan. Muistin nähneeni noin kaksitoista henkilöä leikkaussalissa sekä jossain viereisessä huoneessa vanhemman miehen, jonka polvileikkaus oli minun tähteni siirretty, vaikka sitä oli jo valmisteltu. Tarkistin tämän kaiken myöhemmin ja muistikuvani pitivät paikkansa.

Kehosta irtaantuminen ei ollut minulle ensimmäinen kerta tuolloin, mutta kuolemanlähikokemus sitä vastoin oli. Minulle avattiin tuolloin, vuonna -92 tiettyä tarkoitusta varten sellaisia ovia, jotka muutoin ovat lukittuina. Vaikka en ymmärtänytkään tehtävääni silloin vielä täysin, ymmärsin kokemani syvyyden ja tärkeyden henkiselle kehitykselleni. Sanalla sanoen, koko elämäni muuttui.

Kehosta irtaantumiset olivat alkaneet muutamaa vuotta aiemmin, oikeastaan välittömästi ufokokemukseni jälkeen. Tuo kohtaaminen ufon kanssa tapahtui kotimme lähellä ja sen sain kokea tuolloin 4v. esikoiseni kanssa. Me saimme kohdata hyvin tyypillisen valoilmiön, ufon, jonka jälkeen minun henkinen heräämiseni alkoi toden teolla. Koko yhdeksänkymmentäluku oli hyvin tiivistä henkistä opetusaikaa, vaikkakin siihen mahtuu myös yrityksiä olla ihan tavallinen äiti ja ihminen muiden joukossa. Ne yritykset kuitenkin vain pitkittivät oppiaikaani ja alensivat värähtelyäni. En enempää kerro nyt matkoistani taikka kohtaamistani tähtitietoisuuksista, sieppauksista tai muista kokemuksistani. Se voi olla toinen aihe, toisella kertaa.

Tuon kokemuksen jälkeen luin joitain kirjoja kuolemankokemuksista, mutta siihen aikaan ei kovin montaa kirjaa vielä ollut. Nykyäänhän tuollaisia kirjoja voi ostaa joka kirjakaupasta tai vaikka huoltoasemalta. Parhaimmat selitykset sain buddhalaisten bardotiloja koskevista kuvauksista.
Monet asiat silti vaivasivat minua. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Miten prosessit etenevät, miten sielun henkinen kokemus vaikuttaa jne, jne.. Tarpeeksi syviä selityksiä en kuitenkaan löytänyt ja vähitellen tuo kokemus jäi taka-alalle. Henkinen herääminen sitä vastoin ei. Voin vilpittömästi sanoa, että elämäni, käsitys itsestäni ja koko maailmankatsomukseni muuttui tuon kokemuksen ja sitä seuranneiden tapahtumien jälkeen.

Kun nelisen vuotta sitten löysin Patrickin kehittämän putsityön, alkoivat palaset hiljalleen loksahdella paikoilleen. Olimme törmänneet toisiimme näissä piireissä jo aiemminkin vuosien aikana, mutta emme olleet kunnolla tutustuneet toisiimme. Kun hän sitten toi luokseni ”mummonmökkiin” nämä työkalut, tiesin, että vihdoinkin puuttuva linkki omaan kehitykseen oli löytynyt.

Mummoilu jäi ja sain melko nopeasti astua siihen tehtävään, jonka auttajani olivat yli kaksikymmentä vuotta sitten minulle näyttäneet. Yrityksiä tehtävän suuntaan oli vuosien aikana ollut useita, mutta työkaluni olivat olleet puutteelliset. Nyt elämäni on omistettu henkiselle tiedolle ja sen jakamiselle. Todellakin yritän kertoa kaikille taimille, miten kasvaa kohti omaa Henkeä. Yritämme yhdessä Patrickin kanssa myös kastella, koulia ja vahvistaa uusia taimia, Hengen etsijöitä. Nyt vihdoin teen sitä, mitä tänne olen tullut tekemään tässä elämässä, tässä kehossa ja monen elämän kokemuksella.

Noin puoli vuotta sitten kuoleman teema palasi ja sain uutta näkemystä kuolemanjälkeisistä olotiloista ja siitä, mihin olisi hyvä valmistautua ja miten prosessi rajan takana etenee. Olin kuitenkin hyvin hämilläni, sillä monikaan nykykirja, esimerkiksi kuuluisien meedioiden tai tutkijoiden kirjoittamat eivät tukeneet minun kokemuksiani kuin osaksi. Tarvitsin lisätietoa ja kokemusta!

Yhtäkkiä syvässä meditaatiotilassa lähdin ihan ”varoittamatta” tuohon valopyörteeseen, samalla kuitenkin tiedostaen kehoni tuolilla, kaukana jossain. Koin jälleen puhdasta laajentumista ja suurta rakkautta. Valopyörre vei minut tilaan, joka kuitenkin yhtäkkiä muuttui pimeäksi ja hetken aikaa koin lähes paniikkia, sillä en tiennyt, miten edetä tuossa tilassa. Sain myös kokea, miten syvä voi olla pelko, kun tiedostaa, ettei paluuta kehoon enää ole. Koin tuon kaiken muutamassa hetkessä samalla tajuten, että tuossa tilassa olen täydellisen yksin. Hapuilin hetken ja tyynnytin itseäni rukoilemalla ja pyytämällä Valoa avukseni. Jumala auta, en tiedä mihin ”mennä”, miten edetä. Tyhjyys ympärilläni tuossa tilassa oli valtava ja todellakin täysin tyhjä. Vain minä, sieluni, joka tavoitteli Valoa, omaa Henkeäni..

Sitten avautui näkymä, jossa maapallo oli kaukana alapuolellani, kuin kallellaan ja sain tiedon, että ei olisi mitään mahdollisuutta palata enää, ei ollut enää mitään, ei kehoa, ei ”paikkaa”. Hetken rauhan jälkeen tuli jälleen hätäännys ja sitten suuri tuska, koska tiesin niin monen sielun harhailevan yksin, vailla päämäärää, kuolemanhetkellään. Enkä voinut enää auttaa, olin jo poissa. Muistin lapseni ja suruni syveni. Samalla koin, miten sielustani lähti kuin lankoja, jotka kulkivat niihin ihmisiin, joista kannoin tuolla hetkellä huolta.. muita lankoja en itsessäni havainnut. Ymmärsin, että nuo langat sitoivat eteenpäin pääsyäni, kohti Valoa ja Korkeimpaan yhdistymistä. Tahdoin vapautua niistä! Kaikki muihin ihmisiin lähtevät langat pystyin irrottamaan, mutta lapsiini lähtevät olivat niin vahvat, etten kyennyt niitä irrottamaan. Syyllisyys valtasi tilaani yhä vahvemmin ja olin vajota yhä syvemmälle suruun ja sen kautta tahmeampaan ja matalampaan olotilaan. Tiedostin silti siinä hetkessä, että minua opetetaan nyt tulevaa varten. Kuin korkeampi itseni olisi ohjannut tapahtumia sivussa..  Turvallinen olotila palasi ja samalla ympärilläni olevan tilan tiedostaminen.

Käänsin selkäni maapallolle ja tunsin, että minun olisi jatkettava matkaani tuossa kuoleman jälkeisessä tilassa. Edessäni oli kuin portti, jonka sain tietää olevan alku sille matkalle, jossa jokainen sielu käy läpi tämän elämän aikana keräämäämme ja sieluumme tallentamaamme energiaa. Minun olisi käytävä läpi tämän kertaista elämääni ja matkani alkaisi niin, että saisin ensin tarkastella kaikkein matalimmat energiani, pelkoni, tunteeni ja ajatukseni. Jos tunne saisi minusta ylivallan, oli todennäköistä, että jäisin sitä vastaavaan tilaan pitkäksi aikaa.. Olisi kurkotettava kohti Valoa uskoen ja luottaen. Ja tiesin siinä hetkessä, että tuo matka olisi jokaisen sielun yksin läpi käytävä ja ymmärrettävä omat tunne- ja ajatusenergiansa seuraavaa elämää varten. Ymmärsin, että sielumme kokemukset ovat kuin magneetti kuolemanjälkeisille tapahtumille.  

Yhtäkkiä olin sitten tietoisena omalla tuolillani ja kirkkaana mielessäni nuo kokemukseni. Ihmettelin kovasti, miten noissa muutamassa minuutissa tuolla jossain, oli kulunut yli tunti fyysisessä tilassa.
Tunsin, miten tieto kokemuksesta oli tallentunut värähtelyyni ja olin jälleen kiitollinen korkeasta avusta, jota sain.

Tein muutama viikko sitten jälleen samanlaisen meditaatiomatkan, jonka aikana entistä tarkempaa tietoa virtasi. Aihe alkoi kiinnostaa taas uudelleen ja aloin janota kokonaiskuvaa, jos suinkin mahdollista. Pyysin ymmärrystä moniin yhteneväisyyksiin, mutta myös kulttuurillisiin eroavaisuuksiin kuolemankokemuksiin liittyen. Mikä olisi totuus, se logiikka, joka ilman epäilystä tässäkin täytyy olla.
Sen tiedän, että Korkeampi Viisaus, Luova Voima noudattaa kosmisia lakeja ja kaikessa on järjestelmällisyys, ns. punainen lanka, joka näyttää sen, miten kosmiset lait toimivat. Niin ylhäällä kuin alhaalla, makrokosmos, mikrokosmos jne.. Uskon siihen, ettei ihmissielu muutu enkeliksi kuoltuaan, vaan se värähtelytaajuus, johon yksilö on yltänyt elämässään, määrittää kuoleman jälkeisen olotilan ja kokemukset, jotka on läpikäytävä. Vetovoiman laki toimii varmasti kehon ulkopuolellakin. Eihän kehokaan ole se, joka elämän aikana vetää puoleensa tapahtumia ja ihmisiä, vaan sielun tila, värähtely, oma energiakenttämme.

Tällä hetkellä kerään yhteen omia tietojani, kokemuksiani sekä muiden kokemuksia ja tutkielmia eri kirjojen kautta. Yritän saada aikaan sellaisen kokonaisuuden, jossa tuo ”punainen lanka” toimisi. Jokin suurempi logiikka, jota en vielä tavoita, vaan joka nyt on paloiteltuna eri kulttuurien, uskonnollisten ohjelmointien ja omien odotusten ja toiveiden palapeliksi. Isoja kysymyksiä on mm se, miksi länsimaissa seurustellaan kuolleiden kanssa, miksi heidät voi tavoittaa esim. meedio jostain kuolemanjälkeisestä tilasta.. miksi länsimaissa kuolleiden kanssa seurustelusta on tullut vähän kuin epäkunnioittavaa showta, mitä täällä etsitään noiden meedioistuntojen kautta.. miksi monet tahtovat takertua vainajiin.. Missä vaiheessa nuo meedioiden tavoittamat sielut uudelleen syntyvät..  Tai mikä on tuo energia, jonka meedio tavoittaa.. Mietin myös, miksi ei edelleenkään täällä vain luoteta ja uskota, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu ja sielu siirtyy eteenpäin.. Tai: miksi buddhalaiset eivät näe enkeleitä kuoleman hetkellään.. ja miksi he tahtovat valmistautua siihen koko elämänsä ajan, jos he ovat todellisia buddhalaisia.. jne, jne.. Paljon siis irrallisia paloja, jotka odottavat omaa paikkaansa suuressa kokonaiskuvassa, Totuudessa, joka on ja on aina oleva.
Minulla on itsellänikin lukuisia omia kokemuksia vainajista monien ihmisten lähellä ja olemme auttaneet heitä kohti Valoa, koska meidän kokemuksemme on, että he pyytävät ennen kaikkea apua siirtymiseensä eteenpäin. Emme yritä kommunikoida heidän kanssaan, muuta kuin joskus harvoin, kun he selkeästi ilmaisevat, että heillä on asiaa. Monet kokemukseni ovat tuoneet selvän kuvan autettavillemme niistä sieluista, jotka ovat heidän lähellään olleet. Sillä tavalla hekin ovat saaneet rauhan, kun läheiset ovat päässeet Valoon. Valoon siirtyminen on ensimmäinen askel, mutta muusta me emme tiedä, se ei ole meidän asiamme, vaan niiden Auttajien ja Valo-olentojen, jotka ovat sieluja siellä vastassa. Me vain autamme täältä eteenpäin.

Ristiriitaista tietoa on monissa kirjoissa, mutta myös samankaltaisuutta, tiettyyn vaiheeseen saakka. Työ tämän aiheen parissa siis jatkuu ja kokoan palapeliä edelleen.

Julkaisen tiivistelmäni heti, kun olen saanut palasista koottua näkyvän kuvan. Sitä tarvittaisiin tässä ajassa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Siksipä auttajani antoivat tämän hyvin suurelta kuulostavan tehtävän juuri nyt.