Tietäjän tarinoita

Gabrielin ilmestys

Share |

Keskiviikko 15.6.2016 klo 1:01


Uusi työviikko pyörähti käyntiin viime viikonloppuna Pohjanmaalla. Tällä alueella on tällä hetkellä kahdeksan toimivaa, aktiivista ja laajenevaa ryhmää. Joka kuukausi vierähtää näillä seuduilla kymmenen-kaksitoista päivää ohjauksen, hoitojen, tulkintojen ja teemailtojen parissa. Avoimien ja innokkaiden henkisyyden etsijöiden kanssa on niin antoisaa jakaa omia kokemuksia ja sitä värähtelyn puhdistusinfoa, minkä koemme tämän hetken tärkeimmäksi henkiseksi työksi. Henkisyys ei ole kokemusten tai kykyjen hankkimista, vaan jokapäiväistä työtä oman värähtelyn kohottamiseksi. 

Sunnuntaina 12.6. pysähdyimme matkalla Vaasasta Lapualle, Isonkyrön vanhalla kirkolla. Yhtäkkinen viesti ohjasi meidät paikan päälle. Usein on juuri vastaavanlainen tilanne, että matkalla jonnekin meidät ohjataan tutkimaan jonkin paikan tilannetta ja energioita. Jo pari vuotta olemme tehneet monenlaista puhdistustyötä eri kohteissa.
Isonkyrön vanha kirkko on keskiaikainen kivikirkko ja rakennettu v.1304. Tapanamme on tutkia, mikäli kirkon ovet ovat avoimet, (mikä on Suomessa kyllä harvinaista!) onko kirkossa vielä pyhää energiaa, joka kertoo kirkon ja rukousten puhtaudesta. Ikävä kyllä on paljon sellaisia kirkkoja, jotka olemme kokeneet ihan tyhjiksi, eli yhteys Yläkertaan on poikki taikka ei ole koskaan edes muodostunutkaan.
 
Isonkyrön kirkkoon emme päässeet sisälle, mutta kirkon muurien sisäpuolella alkoi tulla näkyjä muinaisista ajoista, ennen kirkon rakentamista. Tuolloin paikka oli ollut pyhä ja naisten kesäpäivän seisauksen rituaali avautui näkynä. Puinen Pyhä malja kiersi naisten ringissä ja rukous/kiitoslaulu soi puhtaana korkeuksiin. Näky katosi ja sain viestiä myös siitä, miten paikka on suuren leylinja- risteymän kohdalla. Paikalta avautui kahdeksaan suuntaan korkeavärähteisiä linjoja, jotka kuljettivat Äiti Maan pyhää viisautta ja elämää ylläpitävää energiaa. Aika oli tuolloin 1000 luvun alkua, ennen viikinkien saapumista... 

Kiersimme kirkkoa, kaikkien näkyjen päätyttyä ja huomasimme yhtäaikaa kivipaaden, josta lähti erikoinen säteily. Se kutsui tutkimaan kohtaa tarkemmin. Kivessä oli hakattuna muistokirjoitus muinaisesta suuresta taistelusta.. Kylmät väreet alkoivat kulkea ja energiakenttäni reagoida siihen malliin, että tiesin odottaa jo avunpyyntöjä eksyneiltä sieluilta. Muutama arka ja onneton saapui paikalle ja Patrick avasi portaalin ja ohjasi heidät Valoon ja eteenpäin. Me emme koskaan tiedä, minne välitilaan jääneet sielut siirtyvät, tehtävämme on ainoastaan auttaa heidät pois tuosta julmasta ja loputtomasta harhailusta maan piirissä. 

Liikuimme jälleen eteenpäin, mutta uusi pysähdys ja uudet avunpyynnöt suorastaan syöksyivät kimppuumme. Ryhdyimme jälleen työhön. Yhtäkkiä oikealla puolellani, kaukana ylhäällä alkoi loistaa suunnattoman voimakas ja kaunis keltaista ja vihertävää välkehtuvä valo-olento. Hän oli kaunis enkeli, joka ilmoitti olevansa arkkienkeli Gabrielin joukkoihin kuuluva lähettiläs. Hän kertoi olevansa jumalattomien saattaja. Näin, miten hän hetken aikaa nosti ylös sieluja ja ohjasi niitä luoksemme. Sitten tuo upea ilmestys himmeni ja katosi ja mekin palasimme kokonaan tuohon kirkon pihaan. Näky sai kiitollisuuden suureksi sydämessäni ja jakaessani kokemukseni, kiitimme sitten yhdessä tuosta odottamattomasta avusta.

Autossa pohdimme Gabrielin lähettämää ilmestystä ja sen merkitystä. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin tähän vainajien auttamistyöhömme oli annettu tällaista apua. Kyseltyämme asiasta, saimme vastaukseksi tämän ajan erityisyyden kaipaavan kaiken avun, mitä ylhäältä voimme saada. Yhteistyö Gabrielin ilmestyksen kanssa oli siis alkanut. Jäämme odottamaan jatkoa, uusia tapaamisia ja ohjeitä.

Valon Auttajien muistutuksena meille kaikille: Käyttäkää vapaata tahtoanne joka päivä ja pyytäkää Valon apua omalle Valon polullenne. 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini