Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Tietäjän tarinoita

Pimenevää Kuuta kohti, värähtelyn muutos, osa 3.

Share |

Keskiviikko 2.11.2022 klo 16.25 - Eija


Vielä vajaan viikon verran on matkaa siihen, että saavutamme tämän jakson viimeisen pimennyksen. Sen ajankohta on 8.11.2022 ja Suomessa tuo täydellisin hetki on klo 13:02.  Kuu pimenee aina täyden kuun aikaan, kun taas auringon varjot voimme nähdä uuden kuun hetkenä. Kuunpimennys ei meillä täällä Suomessa tällä kertaa täydellisesti näy, vaan sen tähden on syytä suunnata Aasiaan taikka Pohjois-Amerikkaan. Osittainen pimennys näkyy osassa itä- ja pohjois-Suomea. 

Jos nyt jätämme tämän konkreettisen tason tähän pimennykseen liittyen ja katsomme hiukan, mitä teemoja tähän liittyy. Kuten jo edellisessä osassa kerroin, jo keväällä alkanut muutosjakso saa nyt päätöksensä. Auringonpimenys laittoi niin hurjasti energiaa likkeelle ja vauhtia virtaan, että jo nyt on muutossuunta monilla näkyvissä. Kun kuu pimenee nyt Härässä, voipi olla että tulee halu hidastaa, takertua rantakaislikkoon tai jopa tunne siitä, että ei uskallakaan katsoa mihin virta vie ja on vähällä hypätä kyydistä. Eli vanhat vakaat ja "turvalliset" rutiinit ja mallit vielä viimeisillä voimillaan rimpuilevat pysyäkseen mukana. Onneksi on takana, lujana pohjana tuo parin viikon takainen auringonpimennys ja se energeettinen muutos meissä, jonka se aikaan sai. Se on niin vahva pohja uudelle ajanjaksolle, että todellakin vanha ja tunkkainen käytös- ja reagointimalli saa nyt jäädä.

Me olemme matkalla kohti suurempia mahdollisuuksia, laajempaa näkymää, kunhan vain otamme tämän ajan nyt mahdollisuutena. Kuuhun liitetään tunteet, ja niin nytkin voi putkahdella niitä tylsiä tuntemuksia, itsen vähättelyä, epäröintiä ja uuden pelkoa, mutta niistä selviää tottakai samalla tavalla kuin ennenkin hyväksymällä ne ja sitten pyytämällä niihin puhdistusta. Rohkeus kohdata uutta nousee joka päätöksellä jättää vanha taakseen ja se, jos mikä, on voimaannuttava tunne. Yhteys omaan Korkeimpaan ja omaan sydänyhteyteen vahvistuu joka hetki, kun siihen yhteyteen kytkeydymme ja selkeä rakkaudellinen ohjaus on oleva palkintomme monen ponnistelun tuloksena.

Jo nyt seisomme sen uuden edessä ja kuunpimennyksenä valitsemme lopullisesti uuden aikakauden elämäämme. Se aikakausi on oleva henkisen työn, sitoutumisen, ilon, kiitollisuuden ja yhteiseen muutokseen pyrkimisen aikakausi. Tuo toki on ollut jo niin monen vuosikymmenenkin suunta, mutta nyt, todellakin, voimme tehdä sen keveällä ja innostuneella energialla ja kiitollisella sydämellä, sillä ne energiat, mitä olemme vuosikausia läpirämpineet (ainakin me vanhat konkarit) kaikkien sielujen, ihmistietoisuuden hyväksi, ovat nyt monen sielun kohdalla puhdistetut. Toki ihmiskunta jatkaa edelleenkin puhdistuspolkuaan, mutta monet nostetaan nyt edelleäkävijöiden joukkoon ja selkeästi esille oman työn kautta. Näin on oltava, jotta vielä tummemmilla vesillä seilaajat voisivat saada kauttamme tuntuman keveydestä ja voisivat avullamme löytää sen pienen iloisen puron, jota itse seurata. Sillä työmme tarkoitus on kaikkien pienten purojen yhtyminen suureen, rakkauden, kiitollisuuden lähimmäisyyden, myötätunnon ja ilon virtaan, joka vyöryessään uusille maille, tuo mukanaan toivoa ja uutta suuntaa kaikille sieluille. Näin myös Äitimaata ravitaan uuden energian voimalla. 

Summaten tätä aikaa, voidaan sanoa, että nyt on rehellisyyden, avoimuuden ja sydämenyhteyden aika. Puhuminen omasta totuudesta, puhtaasta tilasta käsin, ilman kompromisseja, mutta rakkauden äänellä, on myös yksi teema. Toinen teema on henkinen vapaus olla sitä, mitä kokee nyt olevansa. Se huhuilee sydämessä, samalla kun sydän tiedostaa sen, mitä sen eteen on tehtävä, jotta sitä ohjaisi jumalallinen kipinä, eikä reppu (=ego). Vastuu omasta sielunkehityksen suunnasta on myös yksi teema ja sen myötä myös ne kipeät valinnat ja ihmissuhteet tulee, oih!, vielä kerran katsoa, ja oikein valita. Tunteita siis voi nousta puoleen jos toiseen sen ajan, kun sielu hakee tasapainoa vanhan ja uuden mallin välillä. Mutta kun työ on tehty, tunteet kohdattu, puhdistus niihin ja vanhaan reaktiomalliin pyydetty, onkin sitten syvän ilon ja luottamuksen aika! Vapaus avaa tilaan ja omiin pieniin näkemyksiin hurjasti suurta avaruutta ja onkin oltava vähän varuillaan, ettei ihan överiksi mene sen vapauden toteuttaminen, sillä vapaus on kuitenkin lopulta henkistä vapautta, jonka mukana kulkee koko ajan kiitollinen vastuu. 

Tämän jakson päättymisen jälkeen voimme jälleen todeta, että kyllä elämä kantaa ja vaikka välillä onkin ollut varsin suurta epävarmuutta koko oman elämän suunnasta, meissä on vahvistunut ymmärrys, että mehän sen suunnan valitsemme, eikä eksyminenkään ole ollenkaan ollut pahasta. Päin vastoin, se on tuonut oman kehittävän lisänsä polullemme. 
Nyt! Vihdoin voi seikkailu alkaa ja rohkeus saa voittaa valintojen edessä.

Tervetuloa uusi, oikea ja puhtaampi Minä! Kiitos tästä puolen vuoden intensiivisestä matkasta.

Avainsanat: kuunpimennys 2022