Tietäjän tarinoita

Komeetan viestiä

Lauantai 30.11.2013 klo 18.46

Tämä löytämäni juttu vain oli niin hauska :) 
Aikas helppo löytää samaa ajatusta. Tätähän meille tosiaan tapahtuu ja on tapahtunut jo pitkään. Vanhat ajatukset, kokemukset, tavat, kuvat hajoavat ja ilmestymme uusina esille, uuden valon kanssa. Vanhan on pakko hajota ja kuolla, ennen kuin uusi ihminen/maailma/maailmankuva voi syntyä. Sitä työstäessä: 

30.11.2013 - ISON ja ihmiskunnan uusi tuleminen

Esillä olemisen ongelmia..

Perjantai 22.11.2013 klo 14.07

Tällä viikolla ilmestyi Sielun Peili lehti, jossa oli muutaman sivun kirjoitus minusta ja polustani. Ennen haastatteluun suostumistani kävin  kamppailua itseni kanssa, suostuako vai ei... Ajatukseni kiersi sen ympärillä, mitä voisin, osaisin kertoa, sanoa, ja miksi? Mikä minä olisin olemaan esillä, ihan lehdessä? Samaa kamppailua kävin ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten, kun ns. tulimme julkisuuteen Seitsemän Sisaren avajaisten kohdalla. Täytyy myöntää, että silloin nousi lähes paniikki! Kun olen riisunut omia sielunikerroksia, olen huomannut, että menneiden elämien vaikutus näkyy tässä. On ollut aikakausia, moniakin elämiä, joissa tämän kaltaisesta tehtävästä, ja sen esilletulemisesta on seurannut kivulias kuolema, tavalla tai toisella. Itsellä nousi aikoinaan myös syvä pelko omien lasten kohtalosta, kun julkisesti tunnustauduin tällaisen polun kulkijaksi, kaikkine kokemuksineen. Onneksi asia on avautunut ja olen voinut hoitaa haavojani tässä. 
Vaikka olenkin tiedostanut "ongelmani", ei esilläoleminen ollut tälläkään kerralla helppoa. Nyt oli kysymyksenä enemmänkin juuri tuo sanoma. Mitä polkuni voisi muille tuoda, miten kenties auttaa... Esillä olemiseen liittyy aina jonkinlainen itsensä mainostaminen. Ja se tuntuu jollain tapaa vieraalta, ja hankalalta, mitä siis voisin sanoa.. pelkäsin myös jutun jäävän pinnalliseksi, ilman sitä sanomaa...
Juttuni painottui kuitenkin omaan polkuuni, sen vaiheisiin, hyvin tiivistetyllö tavalla, joten sanoman löytyminen lienee lukijan omissa kokemuksissa.  Omien vaiheiden läpikäynti tällä tavalla avasi itsellekin uutta. Tietenkin juttu oli myös toimittajansa näköinen ja kuuloinen. Jotkin asiat, joita en itse pidä tärkeinä, nousivat esille, kun taas toiset, minulle arvokkaammat, jäivät pimentoon, taikka epämääräiseksi. Mutta kaiken kaikkiaan, ihan ymmärrettävä kokonaisuus, vaikkakaan ei ihan helppo haastateltava ;) 
Nyt tässä hetkessä totean, että olen tyytyväinen, kun uskalsin suostua ja voittaa pelkoni. Ehkä kuitenkin, myös minulla on jaettavaa, annettavaa muille. Voin kannustaa ja rohkaista muita. Omien, välillä hyvinkin vaikeiden elämänvaiheiden tuoma kokemus ja viisaus ovat arvokkaita, ja uskonkin,että juuri niillä kokemuksillani on ollut tärkeä merkitys kasvaessani tähän tehtävään. Kuten kirjoituksessa mainittiin, olen polulla, josta en voi enkä tahdo pois, vaan yhä enemmän, yhä vahvemmin näen sen vievän eteenpäin.  Polku on ollut melko yksinäinen, mutta ehkä kanssasisaria ja veljiä on, jossain? Kenellä teillä on ollut tai on tähtiystäviä, kosmisia auttajia? Kertokaa... Millaisia kokemuksia, polkuja teillä?

Arvokas elämä

Maanantai 18.11.2013 klo 19.15

Viime aikojen tuhot ovat vieneet monia sieluja pois maan päältä. Yllättäen tapahtuvat poistumiset eivät aina ole sielun, tietoisuuden kannalta helppoja. Äkillinen kuolema, suuri pelko ennen sitä ja kenties tuska itsen ja läheisten puolesta, jättävät jälkensä sielun rakenteeseen. Kun kuolemme pelon vallassa, se voi olla energia, joka ohjaa meitä kuoleman hetkellä, ja sen jälkeen. Yhä uudelleen samaa pelkoa, hätää ja tuskallisia kokemuksia. Kuolema ei välttämättä ole pelastus, helpotus, jos siihen ei ole valmistautunut. Kuoleman kokemus määrittää omalta osaltaan seuraavan elämän olosuhteita, energiaa, tulevaa uutta syntymää.
Kuolema on luonnollinen osa elämää. Ja siihen kuuluisi valmistautua. Miten sitten? Kun elää elämänsä niin, että on tietoinen siitä, mitä energiaa itseensä kerää, voi olla luottavaisempi siinä, mihin se energia/värähtely kuoleman hetkellä vie. Sama laki, joka toimii maan päällä, toimii myös kuolemassa; Samankaltainen vetää puoleensa samankaltaista. Jos uskomme, luotamme Luojaan, korkeisiin auttajiin, buddhiin, Jeesukseen, tai yksinkertaisesti Luojaan, on varmasti hyvä pitää kuoleman lähestyessä kaikki se sydämessä, rukoillen ja luottaen. 
Buddhalaiset opettavat elämää niin, että se on valmistautumista kuoleman hetkeä varten. Eli kun kerää hyvää karmaa, pitää kiinni korkeista opettajista, buddhista sekä on hankkinut etukäteen tietoa, mitä kuolemassa meille, ja kehoillemme tapahtuu, on kuoleman kohtaaminen pelottomampaa. 
Jokainen elämä, jokainen sielu on äärettömän arvokas. Meillä on elämämme aikaa kerätä sitä hyvää, muuttaa ajatuksiamme, kääntää pelkomme rakkaudeksi, tunnustaa kuoleman vääjäämättömyys. KUn olemme kehossa, meillä on SUURI MAHDOLLISUUS tehdä sitä työtä, mitä sieluina olemme tulleet maan päälle tekemään. Kaikki me olemme täällä puhdistamassa, muuttamassa, oppimassa, laajentamassa jotain. Tehtävämme on tutustua itseemme, siihen, mitä olemme sieluina, tietoisuuksina. Meillä on elämän pituinen matka kuljettavana, eikä sitä kannata jättää kesken. Vaikka ajat ovat haastavat, on vaikea löytää suuntaa, omaa paikkaa, itseään, on jaksettava jatkaa. Elämänsä kesken katkaiseva sielu kantaa sen energian, ne tunteet, jotka ovat johtaneet kuoleman valitsemiseen, myös kuolemassa ja sen jälkeen, kärsien uudelleen ja uudelleen samaa. 
Miksikö kirjoitan nyt tästä ja näin varmalla kädellä? Olen murheissani laittanut merkille viime vuosina, miten niin monet toimivat oman käden kautta ja poistuvat täältä ennen aikojaan. Pelkojensa kera ja niiden saattelemana. Se on niin suuri turhuus! Myös äkkikuolemat ovat lisääntyneet, katastrofien ja onnettomuuksien tähden.
Jokainen elämä kehossa on tosiaan mahdollisuus, aika, jolloin voi oppia itsestään, tutustua pelkoihinsa ja läytää sisäinen yhteys Jumalaan. Se on työmme täällä, vaikka ulkopuolinen maailma yrittäisikin viestiä meille kaikkea muuta, materian ja muodon maailmasta.
Minulla on omia kuolemanlähikokemuksia, jotka ovat avartaneet minun tietoisuuttani, ja saaneet näkemään, kokemaan elämän arvokkuuden. Ollaan yhdessä rohkeita, autetaan lähimmäisiä, opitaan henkisistä laeista, etsitään korkeaa energiaa ja auttajia. Tutustutaan olemassa olevaan tietoon siitä, mitä kuoleminen oikeastaan on. Valmistaudutaan siihen hetkeen, kun on aika vaihtaa taajuutta. Rakastetaan itseämme ja omaa elämäämme!

Näillä siivillä, rohkeasti, muistaen todellisen olemuksesi     
http://www.youtube.com/watch?v=Bm5ET1tOVzQ

Pelkojen aikaa

Lauantai 9.11.2013 klo 18.12

Tässä taas mennään, ja hengissä edelleen. Jopa tuon kauhian Uranus-Pluto neliön jäljiltä. Tosiaan elämme pelkojen esiinmarssin aikaa. Siteeraan itseäni: Kun kohtaat elämässä haasteita, on tärkeää nähdä, mitä sinussa nousee esille. Lähestytkö ongelmaa pelon vai rakkauden kautta. Ratkaisumme määrää sen, kumman energian käyttöön annamme voimamme. Rakkaus on voima, johon voimme aina luottaa, vaikka ympäristömme heijastaisi meille kaikkea muuta kuin sitä. Rakastamalla itseämme teemme oikeat ratkaisut, sillä rakkauteen sisältyy aina armo.
Mutta miten uskaltaa olla niin rohkea ja itsekäs, että kuuntelee itseään, rehellisesti ja sitten vielä toimiikin sen mukaisesti. Mistä loppujen lopuksi pelkomme nousevat, miten ne syntyvät tässä päivässä ja miksi niillä on niin suuri voima.. Pelko on niin voimakasta energiaa, että pitämällä sitä yllä, saamme sen lopulta toteutumaan. Olen kohdannut omat pelkoni aiemmin siinä vaiheessa kun ne ovat jo toteutuneet. Niin ei tarvitse olla!
Jos katsomme sielun kannalta pelkoa, sen juuret voivat olla monessa elämässä, ja aktivoituvat sitten uudelleen tässä hetkessä samankaltaisen energian toimesta, kuin menneessä elämässämme oli. Esimerkin avulla; jos olet esim elänyt keskitysleirillä edellisen elämäsi viime hetket, olet joutunut luovuttamaan lapsesi kaasukammioon, on varmasti vaikeaa tässä elämässä kestää tämän elämän lastesi pelkoa, hätää taikka murhetta. Tilanne tässä elämässä ei varmaankaan muistuta menneen kauhua, mutta energialaatu on sama, ja siihen reagoit.  Tämä elämän työ on ymmärtää nämä juuret, omien pelkojen oikea laatu. Jos reagoi hyvin voimakkaasti tässä elämässä, on tosiaan paikallaan oppia muuttamaan pelkoa luottamuksen, hyvöksymisen ja rakkauden suuntaan. Kysyä itseltään, miksi tunne nousee näin voimalla, ja katsoa ko. reaalitilannetta oikeissa mittasuhteissa, eikä vain pelon läpi. Tärkeää on pyytää Yläkerran apua, että voisi niistä vähitellen vapautua.
Kun tänä aikana astrokuviot, auringon purkaukset, ym energia-aallot vauhdittavat pelkojen esiin nousua, silläkin on merkityksensä. Olemmehan siirtymässä kohti uuden ihmisen aikakautta, jossa osaamme hallita itsemme, nähdä laajasti emmekä toimi pelosta, vaan rakkaudesta käsin. Vanha aikakausi ja vanhat toimintamallit yrittävät pitää pintansa, taistella tilastaan, mutta tietoisuuttamme kehittämällä ne menettävät voimansa. Pelko on järjetön juttu, mutta järkeilemällä, ajatusta ja ymmärrystä laajentamalla ja apua Ylhäältä pyytämällä se katoaa. Voimia tähän työhön tarvitsemme, siksi onkin hyvä liittoutua niiden kanssa, jotka todella ovat päättäneet pelkonsa selättää. 

Marraskuu

Tiistai 5.11.2013 klo 10.28

Marraskuu avautuu juuri sellaisena kuin se laulussakin kerrotaan.. Mutta me olemme sitä vahvempia, ehkä entistä vahvempiakin sunnuntain pimennyksen jälkeen.
Vietin viikonloppuni ystävien kanssa meren äärellä, voimapaikassa, josta on vuosien aikana tullut minulle hyvin tärkeä. 
Jaoimme omaa kokemustamme, tiivistimme yhteisyyttä, pohdimme opettaja-oppilas teemaa ja olimme läsnä hetkessä.
Viikonloppu voimaannutti, mutta omat haasteet, arki odotti meitä kaikkia sen jälkeen. Ehkä näkemys siitä oli hiukan muuttunut, viikonloppu tuonut lisää tahtoa selvittää omat kasvun paikat ja vapautumalla laajentua.
Marraskuu jatkuu haastavana, ja uskoisin, että on hyvä olla yhdessä muiden samoinajattelijoiden kanssa, tiivistää yhteistä suuntaa, osallistua ja vahvistua kokemalla uutta. 

Kun kirjoitin tätä, istahti pieni haukka, tuulihaukka luulisin, ikkunani kohdalle, suuren koivun oksalle. Se katsahti minuun päin, ja lennähti jälleen matkaansa. Levittäkää siipenne, vapauttakaa voimanne ja katsokaa korkeammalta! Siinä sen sanoma meille tähän viikkoon.

Lempeys on polku

Torstai 31.10.2013 klo 9.59

Tänä huikaisevan kirkkaana aamuna valon hengittäminen läpi oma olemuksen tuntuu niin ravitsevalta. Herätessä mielessä pyöri menneiden viikkojen raskaita tapahtumia, läheiseni hätä ja pelko.. Palautan itseni hengittämiseen, läsnäoloon ja kysyn jälleen: Missä meissä asuu onnellisuus?... 
Omat tunteet, mielentilat, eivät ole osa meitä, vaan vierailevat meissä. Eivät ne ole se, mitä todella olemme. Sisällämme on puhdas, pysyvä ja säteilevän kirkas  olemus, joka on todellinen, onnellinen olemuksemme. Riippumatta elämässämme tapahtuvista asioista, tunteiden noususta ja laskusta, se tila pysyy. Meidän tehtävämme on löytää se tila, ja aina uudelleen ja uudelleen palata siihen. Ei ole tarpeen arvostella itseään ankarasti, tuomita omia tunteita, taikka kokemuksia, vaan ymmärtää, että ne kaikki ovat nyt vain vierailulla, eivätkä muuta mitenkään sisäistä olemustamme. On löydettövö lempeys itseä kohtaan, omaa keskeneräisyyttä kohtaan ja pyydettävä itselleen Valon apua vapautuakseen matalan värähtelyn kahleista. Olen nyt lempeä itselleni ja heijastan sitä samaa myös kanssaihmisilleni. Rakastava, lempeä mieli voi kokea erilaisia tunteita, joskus vihaa, joskus surua. Joskus taasen iloa ja rauhaa. Mutta nämä muutokset eivät ravistele syvää ydintä, sitä kirkkautta, joka on pysyvää. Annetaan siis tunteiden vaeltaa, kuin pilvet sinisellä, kirkkaalla taivaalla. Katsomme niitä ja annamme niiden mennä. Taivas itsessään pysyy muuttumattomana, sinisenä, kirkkaana, vain heijastaen ohi lipuvat pilvet. Hyväksymällä itsesi ja Jumalallisen avun, olet jo Lempeyden polulla. Mielenkiintoista päivää!

Kosmoksen kuvioita

Maanantai 28.10.2013 klo 14.06

Aikamoisen suuria kuvioita on jälleen meneillään. Viime viikon jättipurkaukset auringosta saivat kyllä maamme magneettikenttään vipinää. Edelleen aktiivisuutta on sillä saralla. Vaikutus meihin ihmisiinkin on voimakas. Oma kenttämme reagoi suoraan auringon viesteihin, mutta myös maan ja muidenkin planeettojen energiamuutoksiin. Tämä kaikki tuo muuntavaa energiaa, jonka tarkoitus on muuttaa värähtelyämme. Ensi viikonloppuna on harvinainen hybridi auringonpimennys. Afrikka saa kokea sen täydellisyydessään. Meillä pimennys ei näy, mutta aivan taatusti vaikuttaa. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä astrokuviot, jotka ovat nekin vaikuttavat, auringon purkausten vahvistamina, saadaankin taas elää antoisaa viikkoa ja viikonloppua! Helppoa tämä aika ei varmaankaan ole, paitsi jos on täysin puhdas omassa värähtelyssään.. ja kukapa olisi. 
Auringon pimennys avaa suoran väylän galaximme keskukseen ja meillä on mahdollisuus tavoittaa oman aurinkokuntamme ulkopuolista energiaa. On tietenkin hyvä huomioida, että myös kaikki aurinkokunnan planeetat vastaanottavat sitä samaa, eikä nyt saapuvan pimennyksen vaikutus ole niinkään selvää.
Kuten aina ennenkin, tunnekenttämme reagoi varmasti, onhan se usein aktiivisin kehomme. Myös fyysinen keho voi olla lujilla, päänsärky, huimaus, oudot olot, ruokatottumusten muutokset jne.. On hyvä pitää vahvaa otetta kehoon, ja huolehtia riittävästä levosta. Henkinen ja fyysinen puhdostutuminen ennen sunnuntain pimennystä voi sekin olla hyvä pohja vastaanottaa uutta. Aika itselle ja sille suurelle kysymykselle, KUKA OLEN, henkisenä olentona? Mikä on tarkoitukseni tässä kaikessa, mitä pelkoja kannan, mistä kuuluu päästää irti, että vapaudun omaan valooni? Luokaa suuria, olkaa rohkeita itsenne kanssa, olkaa läsnä omassa tilassanne, rehellisenä ja avoimena. Päästäkää irti ja armahtakaa itsenne ja menneenne. Ja lopuksi, levittäkää siipenne tähän puhdistavaan tuuleen.  Ja näin avautuu uusi polku.. uuteen aikaan,,

Tässä vielä Sarah Vargasin astrokuvaa tulevalle. Voimia ja iloa! 

SKORPIONISSA MUODOSTUVA STELLIUM - JUURILLAMME KÄYMINEN
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
24.10.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Kun aurinko on nyt Skorpionissa ja siihen liittyvät Merkurius, Saturnus ja pohjoissolmu, alkaa muodostua stellium (planeettaryhmä yhdeksän asteen sisällä), mikä alkaa vaikuttaa 28.10. Ja nyt kun Merkurius on lähtenyt siitä asteluvusta, mihin se pysähtyi perääntymään muutama päivä sitten, olemme tosissaan matkalla kohti Skorpionin auringonpimennystä 3.11. Itse asiassa meillä on tilaisuus välipäivinä miettiä tarkkaan, miten pääsimme siihen, missä olemme nyt, ja miten aiomme jatkaa eteenpäin.
 
Kuulostaa melko suoraviivaiselta kysymykseltä, mutta Skorpionin tapauksessa on vain vähän suoraviivaisuutta, ja Merkuriuksen nyt perääntyessä saatamme saada paljastuksia tulevina päivinä. Merkurius Skorpionissa voi olla yksinäinen kokemus. Planeetta mikä haluaa pysyä liikkeessä ja muodostaa yhteyksiä kulkiessaan, voi tuntua juuttuneen Skorpionin syviin vesiin - eikä vähiten siksi, että Merkuriuksen maailma on vapaa seuraamuksista ja Skorpioni tuo meidät kasvotusten sen juurien ja seuraamusten kanssa, kuka olemme, ja se yrittää vain hieman, jos ollenkaan, pehmentää räjähdystä. Kun Merkurius Skorpionissa on tekeillä, voimme tuntea sekä vetoa mennä syvemmälle että pelkoa kontaktin menettämistä pintaan, missä on elämän antavaa valoa ja ilmaa. Tiedämme, että jotenkin meidän täytyy luodata syvyyksiä muodostaaksemme yhteyden, mikä perimmiltään vapauttaa meidät, mutta siihen vaadittava matka voi tuntua pelottavalta, erityisesti yksin. Ja yksin meidän täytyy nyt tehdä se.
 
Ei riitä, että sanotaan: "No, olemme kaikki samassa veneessä." Tällaisina aikoina meistä voi tuntua kaikkea muuta kuin läheiseltä toisten kanssa ja riippumatta siitä, mitä tapahtuu meille tai heille, voi olla vaikeaa tuntea yhteyttä. Nämä hetket elämässämme, joihin joskus viitataan "sielun pimeänä yönä", tuntuvat ylitsepääsemättömiltä, mutta antautumalla juuri tuolle tunteelle alamme lopulta oivaltaa arvon menemisestä pimeimpään ja haavoittuvimpaan paikkaan sisällämme, jotta tunnemme sen riittävän hyvin tunnistaaksemme, miten se syntyi ja mitä totuuksia sen täytyy jakaa. Ja tämä on tehtävämme nyt.
 
Skorpionin totuudet Saturnuksen ja Merkuriuksen paljastamina, eivät ole nopeasti korjattavissa taianomaisella ratkaisulla. Ne laittavat meidät kehittymisaikajanalle, missä jokaista hetkeä syöttää edellinen hetki, mukaan luettuna syntymämme. Ne muistuttavat meille, että olemme kosmisen energian, karmavoimien, geeniperimän ja esi-isien vaikutusten sulatusastia. Ne muistuttavat meille, että suonissamme virtaava veri ei kuulu meille. Se on lainaa elämältä, polttoainetta matkaa varten, kun selvitämme sitä energiaverkkoa, mikä on perintömme, valmiina kutomaan sen kauniiksi asiaksi kulkiessamme. Vaikka nämä ajat ovat kamppailua monille, ne ovat myös vapauden aikaa, sillä oivallettaessa, että olemme, mitä olemme, eikä se itse asiassa ole lainkaan, KUKA olemme, herää hiljaisuus, mikä voi elättää meidät läpi enemmästä, mitä voisimme mitenkään kuvitella ilman sitä.
 
Jos siis löydämme itsemme syvyyksistä tällä hetkellä, kosmos on siellä kanssamme ja se pitää tilaa paljastaaksemme totuuden siitä, miten pääsimme sinne, mitä löydämme ja mitä se paljastaa todellisesta luonteestamme. Se voi tuntua vankilalta, mutta sen kalterit voivat hävitä sen tunnistamisen valossa, että tässä paikassa käyminen on kohtalomme, saadaksemme takaisin kaiken, mikä on ollut kadonneena sinne, ja tullaksemme taas kokonaiseksi.
 
Rakkautta kaikille.
 
Sarah Varcas

Rauhan sunnuntai -pimennysmietteitä

Sunnuntai 20.10.2013 klo 20.35

Viikonlopun kaunis kuu ihastutti tähtisellä taivaalla. Kuu sai suorastaan mystisiä hahtuvia ympärilleen kieppumaan. Pilvijanat kulkivat kuun ylitse ja näky oli ihmeellinen. Voimakas, mutta siltikin energialtaan lempeä pimennnys ja täyden kuun illat toivat ainakin itselle uutta luovaa ajatusta ja olemisen riemua. Vaikka havaitsinkin itsessäni hetkiä, jolloin vanha tunne-energia teki itseään tykö, pystyin jopa hymyilemään sille herttaisesti siirtäessäni sen sivuun ja luopuessani siitä. Vanhoja uria varmasti muillakin oli tarjolla tämän viikonlopun aikana. Hienovaraisia ailahduksia, joihin olisi voinut lähteä mukaan. Turvallisuuden tunteen hakemista vanhoista tutuista kaavoista olla, tehdä ja elää. Konkreettinen taso on aktiivinen, maan energia vahvaa, ja se voi vetää puoleensa juuri sillä vanhalla kaavalla. Maan voimaa ja energiaa voi kuitenkin käyttää tietoisesti, yhdistyen siihen ja maadoittaen itseään hetkeen, eikä niinkään pysymällä vanhassa urassa. Tunne-elämän epävakaus voi myös saada erilaisia purkautumisväyliä täyden kuun ja pimennyksenkin aikana. Tunteen ailahtelu ja kaipuu kaikkeen tuttuun ja turvalliseen, muuttumattomaan nousi esille. Samalla kun tarkkailin itseäni, kävin pitkällä tarpomisella ihan uudessa metsässä ja siivosin. Näin kanavoin turvallisuuden kaipuun tunne-energiaa seikkailulla uudessa tilassa, ja luomalla kotiin puhtautta ja kauneutta, uusia värejä ja tulen energiaa. Havaitsin, (jälleen!) että turvallisuuden tunne voi löytyä vain nyt hetkessä, mitään pysyvämpää ei ole. Samoin omat tähän astiset pelon kokemukset, hylkäämiset, myönnytykset uhkaamisen edessä, kaikki se vilahti ohitseni, ja annoin sen mennä. En lähtenyt hakemaan vahvistusta itseni ulkopuolelta, enkä varmistanut asioita toimimalla tietyllä kaavalla,joka ennen olisi tuonut sen helpotuksen ja paluun tuttuun energiaan. Mielessäni kävi kyllä ihmetys, että ainavainko näitä riittää, vuosi toisensa jälkeen.. samoja juttuja, mutta eri kulmasta pulpahdellen.  Oikeastaan ihan hauskaa, ja mielenkiintoista, mutta vaatii hereilläoloa. Kaiken kaikkiaan viikonlopun kuvioista jäi rauha ja harmonia sisimpään. Vahvempi, kevyempi ja luottavaisempi. Niin koen nyt, jälkeen kuun pimennyksen Oinaassa, omassa merkissäni. Mukavaa alkavaa viikkoa. Alla 18.10. illan kuu valmistautuu pimennykseen.

Pimennysaikaa

Torstai 17.10.2013 klo 19.55

Seuraavat kolmisen viikkoa kantavat pimennysenergiaa, ja voimallista sellaista. Perjantain ja lauantain välisenä yönä täysi kuu pimenee ja meillä täällä se noudattele Ursan mukaan seuraavanlaista aikataulua:

Kuun puolivarjopimennys on 19.10. Se alkaa klo 0.48. Pimennys on syvimmillään klo 2.50. ja päättyy klo 4.52. Puolivarjoa on hankala havaita. Parhaiten se erottuu Kuun eteläreunalla, joka on lähimpänä täysvarjoa. Kuunpimennykset tapahtuvat aina täydenkuun aikaan. Täydenkuun tarkka ajankohta on klo 2.38. 
Pimennyksen kulku
Puolivarjopimennys alkaa klo 0.48
Pimennys on syvimmillään klo 2.50
Puolivarjopimennys päättyy klo 4.52

Mikä sitten on kuun pimennyksen energeettinen merkitys? Konkreettisestihan tilanne on se, että maan varjo lankeaa kuun pinnalle. Kuun pimennys on tällä kertaa Oinaassa 25astetta, ja sekin tuo oman lisänsä sille energialle, joka silloin muodostuu. Kun muistamme sen, että kuun pimetessä meissä vahvistuu lähiplaneettojen vaikutus, onkin ajankohtaista katsella omaa astrokarttaa juuri sillä silmällä. Noin yleistäen voisi sanoa, että meissä olevat puhdistuskohdat aktivoituvat, ja siitä syytä onkin harmonian säilyttäminen tärkeää. Jonkinlainen agressiivinen energia on jo kuplinut pitkään kollektiivinergiassa, ja jokaisesta meistä riippuu se, saako se purkautumistiensä vai sulaako se positiivisen energian vaikutuksesta. 

Tänä aikana saamme seurata yötaivaalla suihkivia tähdenlentojakin. Mm Orionidit ovat aktiivisia ja niiden aika on lokakuun alusta marraskuun alkuun. Jo pelkän Linnunradan loisto mykistää, ja ihailtavaa saadaan lisää. Kannattaa kyllä nauttia taivaan ihmeistä. Tutkimusten mukaan Saturnuksessa ja Jupiterissa sataa timantteja, me saamme niitä lumikiteiden muodossa, jos taivas peittyy lumipilveen. En muuta voi sanoa, kuin että tämä on niin ihmeellistä ja kaunista aikaa.. syksy taittuu talven syliin ja on aika nostaa katse ylös ja kokea sen huikea suuruus.

Tästä jatkamme kohti auringon pimennystä 3.11. joka tosin ei täällä näy, mutta vaikuttaa kyllä vahvasti. Siitä lisää lähempänä. 

Luomisvoima

Torstai 10.10.2013 klo 11.32

Viikonlopun voimalliset energiat kantavat edelleen, siitä syvä kiitos kaikille osallisille! Erityisesti sydämeni laulaa kohtaamisesta upeiden kurssilaisteni kanssa. Elämänkokemus yhdistyi nuoreen näkemykseen ja intoon. Jakaminen, tiedon välittäminen, mutta ennen kaikkea yhteinen sydän, ovat ne jotka muuttavat maailmaamme, ja värähtelyä, joka luo uutta tulevaa meille kaikille. LUOMISVOIMA syntyy oman itsen tunnistamisen kautta. Sen polttoaineena on luottamus omiin, hyvää tukeviin valintoihin, sekä sydämen tila,joka yhdistää kaiken luodun toisiinsa. Pyhän sydämen tila on mittaamattoman arvokas; se on kuin virtaava vesi, joka ravitsee kaiken sen läheisyydessä olevan, ja virtaa sen kautta yhä uusille uomille, uusille ihmisille.
Lakeuden taivas piirtyy isosti ympärilleni ja sen kautta kiirii syvä kiitos. Olen todellakin siunattu, kun saan tavata upeita ihmisiä, uskomattomia nuoria, jotka kantavat viisautta, joka vain odottaa toteutumistaan. Pohdin pitkään lauantain jälkeen, osasinko kertoa, kuuntelinko oikein ohjausta, pidinkö sydämeni auki, löysinkö oikeat sanat... Luottamus asettui minun sisimpään ja se, mitä sain jakaa, se pohja, jota teille rakentaa, oli juuri oikea, juuri se, mitä tarvitsitte ponnistaaksenne sieltä kohti sitä omaa ja yhteistä luomistanne.  
Amman tapaaminen vahvisti läsnäolon, jakamisen ja sydämen korvaamatonta tilaa. Myötätunnon Äiti, suuri rakkaus ja hyväksyminen. Sydämen ymmärrys ihmisten ja kaikkien luotujen kärsimyksiä kohtaan on omalta osaltaan mitä suurinta luomisvoimaa, jolla muokkaamme olevaa ja tulevaa ihmiskuntaa. Kuten Amma sanoo, ainut uskonto, jota tarvitsemme, on Rakkaus. Ja sitä ihmiskunta tuntuu todella nyt etsivän, onhan Amma halannut ja siunannut jo yli 31milj ihmistä. Jatketaan Amman työtä ihan omassa arjessa, hyväksymällä ja avaamalla oma syli läheisille, kohtaamillemme ihmisille. Ystävällinen hymy, kuunteleva sydän, myötätuntoinen läsnöolo. Siinä työkalut tulevalle!

Astroa a`la Sarah Varcas

Tiistai 8.10.2013 klo 9.59

VENUS JOUSIMIEHESSÄ 7.10.-5.11. - TOIVOSTA LUOTTAMUKSEEN
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
7.10.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Lokakuun 7. päivä klo 19.55 (Suomen aikaa) Venus siirtyy Jousimieheen kuukaudeksi, kun se eroaa neliöstä Marsin kanssa ja lähestyy Neptunusta. Näin tehdessään se vahvistaa tulevien viikkojen merkitystä, joiden aikana meillä on kaksi pimennystä ja seuraava Uranuksen ja Pluton neliö. Se muistuttaa meille toivon ja luottamuksen roolista muutos- ja heräämisprosessissa ja kannustaa miettimään, mitä nämä ominaisuudet oikeasti ovat ja miten on parasta ottaa ne vastaan.
 
Usein asetamme toivomme tiettyyn lopputulokseen, mikä täyttää henkilökohtaiset halumme ja pyrkimyksemme. Tämä on toivoa, mitä ajaa päämäärä, kun kuvittelemme mahdollisuuksia ja tavoittelemme niitä toteuttavaa polkua. Se pitää katseemme kiinni tulevaisuudessa ja tulevassa ajassa ja tilassa, missä näemme halujemme toteutuneen ja ponnistelumme palkittavan. Sitä odotellessa toivo pitää meidät liikkeessä tietäen, ettemme elättele hurjia ja kummallisia, vaan realistisia ja saavutettavia haaveita.
 
Ja sitten on toivo, mitä voidaan paremmin luultavasti kuvata luottamukseksi, jolloin vain tiedämme, että mitä tahansa tapahtuu, miten rankkaa tai helppoa se on ja miten paljon tolkkua saamme siitä tai emme saa, niin kaikki asiat toimivat yhteistyössä valaistumisemme kanssa ja meidän tehtävämme on toteuttaa potentiaali käyttämällä niitä siihen. Tässä luottamuksessa ei ole kyse tulevaisuudesta vaan nykyhetkestä, ainoasta paikasta missä voimme ylipäätään elää. Siinä on kyse siitä, miten elämme tässä hetkessä nyt, tietoisuudesta mitä tuomme siihen, viisaudesta mitä käytämme ja tiedostamisemme syvyydestä. 
 
Siirtyessään Jousimieheen tänään, Venus pyytää meitä siirtymään toivosta luottamukseen tulevaksi kuukaudeksi ja keskittymään nykyhetkeen tietääksemme, mitä elämä meiltä vaatii sen lisäksi, mitä luulemme tarvittavan, jotta pääsemme sinne, missä haluamme olla. Nämä kaksi voivat olla hyvin erilaisia tällä hetkellä ja tuon eron havaitseminen on tehtävämme tällä viikolla, koska sen tunnistamalla pystymme navigoimaan tulevaa kuukautta viisaana ja luottavaisena tietäen, että henkilökohtaisen tyydytyksen tavoittelu voi estää heräämistä, aivan kuten heräämistä voi tapahtua mitä epätyydyttävimpinä hetkinä elämässämme.
 
Kuu auttaa meitä tässä tehtävässä, kun se yhdistyy Venukseen Jousimiehessä 9.10. klo 2.23 (Suomen aikaa). Optimistinen Jousimies-kuu voi usein tuoda helpotusta, kun se on matkannut Skorpionin syvissä vesissä. Se ilmestyy kuitenkin niistä esiin vahvistuneena ja käyttää tätä voimaa tarkastellakseen haasteita positiivisemmassa valossa tietäen, että miten syvälle tahansa meidän on mentävä, pääsemme lopulta aina pinnalle. Tämä on kannustava viesti meille nyt ja meidän olisi viisasta ymmärtää se. Mikä tahansa tavoitteemme on ulkoisessa maailmassa ja minkä tahnansa lopputuloksen pyrimme toteuttamaan, luottamus saa meidät jatkamaan kaikesta riippumatta. Se on tuo syvä tietämys, että riippumatta siitä, mitä tapahtuu ja minkä kiemuroiden ja käänteiden läpi elämä vie meitä, jokainen hetki on täynnä potentiaalia ja mahdollisuuksia, jos voimme avautua riittävästi tunnistaaksemme ne.
 
Tämä voi vaatia valmiutta päästää irti pitkäaikaisesta haaveesta tai luopua tietystä käsityksestä, mikä meillä on itsestä ja elämästä. Mutta aina on tarpeellista luopua vain siitä, mikä pidättelee meitä pitkässä juoksussa, ja näinä päivinä kun on paljon muutosta ja taivas muuttuu täysin uuteen aikaan jokaisella hengenvedollanne, mitä pikemmin päästämme irti, sitä nopeammin voimme korjata kurssia ja jatkaa matkaamme vapaampana ja kokonaisempana kuin koskaan ennen.
 
Hyvää viikkoa kaikille.
 
Sarah Varcas
 

Monta tasoa ja häivähdyksiä

Torstai 3.10.2013 klo 11.07

Jo pitkään on ollut sellaisia päiviä, jolloin on pitänyt kiinnittää todellista huomiota omaan maadoittumiseen. Monen maailman, tason samanaikainen ilmentyminen voi olla haastavaa. Ajatus harhailee, huomio kiinnittyy häivähdyksiin, ja uusien energioiden kohtaamisiin. Kuin tasojen ja energioiden liukumista toistensa sisään ja ulos, jatkuvana virtana. Kuin seitinohuet verhot, jotka enää vain hädin tuskin peittävät näkymiä maailmasta toiseen. Voin laittaa ne merkille, mutta tehtäväni on olla läsnä omassa kehossa. Se on nyt äärimmäisen tärkeää, ja painotankin sitä aina omissa illoissani ja harjoituksissa, joita teemme. Meidän kaikkien on tärkeää pysyä tietoisina, järkevinä, mutta kuitenkin oma herkkyys avoimena. Maailmat, joita nyt avautuu, ovat tätä tämä ajan muutosta, mutta niihin ei ole nyt tarkoitus vajota, taikka kiinnittyä. Ne ovat energian nopean liikkeen ja muutoksen tulosta, mutta se on matkaa, joka on vasta alullaan. Ihan kuin istuisi nopeasti kiitävässä junassa. Maisemat vilistävät ohitse, sen näkee, mutta samalla tietää ettei ole tarkoitus jäädä vielä pois, hypätä liikkuvasta junasta. Päätepysäkki on vielä kaukana, vaatii kärsivällisyyttä nyt vain istua paikallaan, ja olla tietoinen juuri siitä, missä on. Nyt hengitetään syvään, ja päästetään irti, ollaan läsnä ja nautitaan siitä. 

Kiitollisuus on voimaa

Torstai 3.10.2013 klo 10.46

Eilisen päivän myötä tuo kiitollisuuden ajatus ja sen voima muistui mieleeni oikein syvälle sydämeen. Jotenkin vain oli sellainen päivä,jolloin olin tavallista enemmän läsnä, tavallista maadoittuneempi. Sydän avoimena on helppo nähdä kaikessa se jumalallinen kipinä. Pienet, kultaiset ruohonkorret, putoavien lehtien kahina, haapojen viimeinen soitto ennen talvea. Tytärten koirat ovat olleet ilon tuojina jo muutaman viikon, sekin hyvin avaavaa. Ovat olleet oppaina pelloilla, ja metsissä. 
Kiitollisuus on todellinen voima. Kun osaa olla kiitollinen kaikesta, mitä elämä eteen tuo, se voima kasvaa, ja tuo lisää kiitollisuuden aiheita. Haastavinta on olla kiitollinen myös niistä ikävistä päivistä, joihin kuuluu luopumisia, kipuja ja haasteita. Kun vahvistaa sisällään ajatusta, että kaikki on AINA hyvin, tapahtuipa konkreettisessa maailmassani mitä tahansa, se tuo suurta turvaa, ja luottamusta.
Tämä aika haastaa monia juuri nyt, kiitollisuus on olotila, eikä riipu tapahtumista sinällään. Kiitos siis tästä sumuisesta, kosteasta päivästä <3 kiitos kaikesta!

Nöyrää viisautta

Maanantai 30.9.2013 klo 12.22

Viime perjantaina olin kuuntelemassa Rainbow Eaglea, amerikkalaista Okla-Choctaw intiaania. Hän jakaa heimon vanhimpien intiianiviisautta Rauhan kilven opetusten kautta. Kuuntelin hänen selkeää englannin kieltään ja puhettaan ja nautin illasta kovin. Mieleeni johtui jälleen ajatus siitä, miten itse Totuus, Tieto on yksinkertainen, kosmisten lakien mukaan luova. Viisaus ja elämänohjeet löytyvät kaikista ikiaikaisista totuuksista, budhalaisuudesta, kristillisyydestä, kelteiltä ym. Ne on vain puettu kullekin ajalle ja kulttuurille sopivaan kaapuun. Tämän elämäniloisen intiaanin nöyrä viisaus antoi lyhyen luennon aikana monille selkeät työkalut, joilla muuttaa omaa elämää harmonian ja rauhan suuntaan. Me elämme nyt seitsemännen tulen aikakautta, jolloin nuo muinaiset opetukset voivat olla kaikkien saatavilla, ei vain oman heimon ja sen vanhimpien. Rainbow Eagle on tuon opetuksen valoisa lähettiläs. Mukava ja vahvistava tapaaminen, josta jäi syvä tunne viisauden ja sydämen yhdistämisen tärkeydestä. 

Astroa a`la Sarah Varcas

Torstai 26.9.2013 klo 23.08

AURINGON, URANUKSEN JA PLUTON T-RISTI 26.9.-8.10. - TOTUUDEN ELÄMINEN
 
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
26.9.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Tänään aurinko alkaa muodostaa T-ristiä Uranuksen ja Pluton kanssa, mikä on kanssamme 8.10. saakka. Tässä näemme valtavan energiamäärän, kera potentiaalin saada tehtyä asioita, selvittää asioita ja haasteita, jotka tavallisesti ylittävät kapasiteettimme ja käydä läpi sisäisiä prosesseja, jollaisia harvoin kohtaamme. Vie ajatuksesi takaisin heinäkuun 10 ensimmäiseen päivään. Sieltä voimme löytää niiden kysymysten alkukuiskaukset, joita meillä on edessämme nyt. Silloin puhuin mielen naittamista intuition kanssa ja tasapainon luomisesta olemuksemme eri osien välille, mikä antaa informaatiota ja tietoa siitä, mihin perustamme arviomme ja päätöksemme elämässä. Puhuin myös totuudesta, Skorpionissa olevan Saturnuksen kirpaisevasta totuudesta, mikä vaatii meitä omistamaan kaiken, mitä olemme, ja sitten alkamaan elää tuosta syvän vastuullisuuden ja tietämisen paikasta.
 
Ne olivat voimallisia päiviä tuolloin. Nyt löydämme itsemme niiden perinnön seuraavasta vaiheesta ja on aika kysyä: Mikä on muuttunut viimeisten kahden ja puolen kuukauden aikana? Miten olemme muuttuneet? Mitä olemme oppineet? Ja mikä tärkeintä, olemmeko käyttäneet oppimaamme siirtyäksemme suurempaan aitouteen? Koska viisaus ja oivallus eivät ole mitään, jos niitä ei eletä ja hengitetä. Tietoinen kehittyminen ei ole akateeminen harjoitus, vaan merkittävä prosessi, kera mahdollisuuden energisoida olemuksemme jokaista solua, jokaista valohiukkasta mikä muodostaa henkemme ja jokaista Jumalan hengitystä mikä kulkee energiakenttämme läpi. Ymmärrämme ehkä kaikenlaisia totuuksia ja saamme kaikenlaisia oivalluksia, mutta siihen saakka kunnes teemme niistä osan jokapäiväistä tietoisuuttamme ja sallimme elämän arkitodellisuuden testata niitä tässä aineellisessa maailmassa, kokoamme ns. vain tietoa hyllylle keräämään pölyä, kun jatkamme haparoimistamme eläen puolittain, puolittain valaistussa elämässä. 
 
Tähän testaamiseen kosmos osoittaa nyt ja tulevina päivinä. Se muodostaa kokemuksemme keskeisen osan tässä transformaatioprosessissa ja olemme kaikki sen kohteena - pidämme siitä tai emme. Meidät haastetaan elämässämme siellä, missä meidän täytyy eniten käyttää keräämäämme viisautta. On kyse sitten suhteista, työstä, perheongelmista, terveyshuolista, rahahuolista tai elämän olemisesta pelkkää vanhaa raadantaa ilman valoa tunnelin päässä, niin siinä meidät haastetaan käyttämään jumalaista näkökykyä - ei ainoastaan kapeakatseista ihmisnäkökykyä - ymmärtääksemme, miten viimeaikaisia oivalluksia täytyy soveltaa ja elää, eikä vain ajatella ja puhua niistä.
 
Totuus ja kaikki mitä se pyytää meiltä, liittyy vain vähän tietämiseen ja paljon olemiseen. Oivalluksen täytyy tapahtua vain kerran, jotta näkemyksemme muuttuu iäksi, mutta tuon oivalluksen tekemistä ja elämistä ja sen viisauden soveltamista täytyy toistaa uudestaan ja uudestaan, kunnes siitä tulee toinen luonto, yhtä luonnollista kuin sydämenlyönti. Vanhojen tapojen ja tutun alueen voima voi helposti vietellä meidät takaisin menneisyyteen olemaan se, kuka meidän ei enää tarvitse olla. Meidän on oltava valppaana tästä riskistä, erityisesti nyt. 
 
Kosmos haastaa meidät tehokkaasti tulevina viikkoina, mutta ei pahansuopuudesta tai halusta nähdä meidän kompuroivan ja kaatuvan. Ei, tämä testi syntyy äärettömästä rakkaudesta ja jumalaisesta halusta, jotta vapaudumme kaikesta, mikä sitoo meitä - mitä tahansa se vaatiikin. Ympärillämme ja sisällämme on hyvin paljon viisautta, mutta meidän on elettävä se joka hengenvedolla. Meidän on oltava se, jotta se juurtuu ja kasvaa koko kollektiivitietoisuuteen, mihin me jokainen myötävaikutamme joka päivä.
 
Tänään meille annetaan varoitus, että nyt on aika elää totuutemme - ei huomenna tai ensi vuonna, kun olemme saaneet elämämme järjestykseen, vaan nyt, kaikkien kamppailujen, haasteiden, ilojen ja voittojen keskellä. Taivas vakuuttaa nyt, että meillä on, mitä tämän tekeminen vaatii. Meistä voi tulla oman elämämme elävä ja hengittävä totuus, juurtuneena maahan, yhtenä kosmoksen kanssa ja meidän kaikkien sisällä elävän Jumalan kipinän energisoimana.
 
Rakkaudella kaikille.
 
Sarah Varcas
 

Muutoksen siunaus

Keskiviikko 25.9.2013 klo 11.01

Viikonlopun vahva tasausenergia loi oivan pohjan muutokselle. Vanhojen mallien katsominen, oman tilanteen tarkastelu muutoksen mahdollisuuden kannalta, irtipäästäminen ja uuden pohjan luominen. Työskentely jossain henkisessä ryhmässä antaa usein paremmat mahdollisuudet ymmärtää, nähdä ja sisäistää oma tila ja se kohta, jossa pitää kiinni kynsin hampain omasta, vanhasta energiastaan.
Omassa ryhmässäni kävimme myös läpi vanhoja malleja, pelkoja ja kiinnipitämisiä, joista olisi aika vapautua. Asioiden esilletuominen, pohdiskelu, oman ja muiden osallisuuden arviointi, työkalujen etsiminen ja lopulta muutoksen tilan löytäminen. Muutoksen tilan löytymisen kautta voi omasta tilastaan kiinnipitämisen sijasta antaa yhteisen sydömen ottaa hallinta, antaa kaikelle se myötätunto ja korkeampi näkemys. Kun kokee yhteisen sydömen, muutoksen tarpeen, poistuu myös halu olla muita parempi, halu olla oikeassa taikka halu muutokseen, joka palvelee omaa mukavuutta. 
Olen jo vuosia kokenut, miten loputon analysointi, pohtiminen, oman mielipiteen esilletuominen jne on ollut oman kehitykseni jarruna. Analysointi, vain tarkastelu, iritipäästäminen ja muutos jo onnistuvatkin, suurimmaksi osaksi. Mutta miten vahvassa onkaan tahto olla jotain mieltä asioista! Se nousee esille niin arjessa kuin työssäkin. On opittava erottamaan myös, se milloin on hyvä kertoa oma mielipide, näkemys, ja mielummin omaan kokemukseen pohjaten, ja milloin taas on syytä vaieta, koska mielipide menee oman tilan puolustamiseksi. Kun vihdoin joskus opimme, että olemme yhtä, koemme sen yhteisen sydämen, myötätunnon kautta, maailma tosiaan muuttuu. Pysytään siis pyrkimyksessä siihen suuntaan. Yhdessä.

Astroa

Perjantai 20.9.2013 klo 10.15

Lempeyden tie

Perjantai 20.9.2013 klo 10.05

Nyt taitaa pitkän pähkäilyn aika olla lopuillaan. Oma sisäinen tila on kirkastunut ja toivoakseni myös kaunistunutkin. Turhia asioita, ajatuksia ja malleje on heitetty menemään, ainakin tällä kertaa. Vanhoilla taipumuksilla ja ajatuksilla on ikävä tapa palailla pikku hiljaa, kuin varkain, joten kyllä se sydämen portinvartija täytyy pitää hereillä ja hengissä. Miten sitten... Minulle tärkeimmäksi on vuosien aikana muodostunut hiljaisuuden hetket, ne jotka päivittäin vietän kahden sydämeni kanssa. Ikään kuin kysyen, onko kaikki okei? Se hetki voi olla tietoinen meditaatio, taikka puutarhassa puuhailu läsnäollen taikka iltahetki ennen nukkumista, kun kelaa päivän tapahtumia ja sitä mitä on sinä päivänä luonut...
Eilen sain puhelun uudelta ryhmäläiseltä. Iloinen ja avoin keskustelu. Mieleeni jäi lämmittämään hänen viestinsä, kuta kuinkin näin: "Sinulla on niin mukava tapa toimia ja puhua. Ei tule ollenkaan sellainen olo, että pitäisi olla toisenlainen, taikka nyt heti tehdä muutoksia joita "opettaja" käskee." Oma henkisen kehityksen polkuni on pitkä, tässäkin elämässä, ja se antaa sijaa myötätunnolle. Minun tehtäväni on kunnioittaa, kannustaa, tuoda näkemyksiä ja tämän hetken suuntaa, ja ehdottomasti ILOA! Ilon merkitys on itselle suuri. Se on niin ihanan virtaavaa, avaavaa, yhdistävää ja puhdistavaa energiaa. Iloa voi olla sanoissa, katseissa ja kanssakäymisessä, huumoriakaan unohtamatta. Kuten olen jo monasti aiemmin sanonut: Vain sinä tiedät, mikä on sinun totuutesi. Anna siis kaiken lukemasi, muiden puheet, tai opastukset kulkea avoimen sydämesi kautta. Luota sisäiseen ääneesi. Ja lujita rakkautta itseesi. Totuus ei kuulu painostuksen alla, vaan iloisen virtaavassa tilassa.
Lempeyden tie on tie, jonka kautta löydät armollisuuden mennyttä, tulevaa ja tämän hetken itseä ja olosuhteita kohtaan. Se avaa oven omaan sydämeen ja sen kautta korkeampaan tietoon. Se viljelee iloa ja hyväksymistä, vaikka kannustaakin rehellisyyteen ja tarkkailuun, joka vie positiiviseen muutokseen. Lempeyden tie yhdistää meissä isän, äidin ja lapsen. 
Lähdetään siis matkaan, taas uusin, kevyemmin askelin. 

Aaltoa ja keinuntaa

Maanantai 16.9.2013 klo 15.46

Tällainen herkkis, kuten minä, sai harjoitella omassa keskuksessaan pysymistä oikein hienosti viime viikonlopun aikas huikeissa energia-aalloissa. Ainakin paikallisesti,ja varm laajemminkin oli ihmeen raskasta, agressiivista energiaa liikkeessä. Kuin negatiivista tahmaa, jotka aktivoituivat ajoittain. Tällaisten aaltojen seurauksena useinkin matalampi värähteinen ihmisolento jää sen sisään ja seuraukset voivat olla varsin ikävät.
Tässä jälleen yksi hyvä syy keskittyä päivittäin omien ajatusten, tunteiden ja tekojen laatuun. Jos opimme tarkkailemaan ajatuksiamme ja ohjaamaan niitä positiiviseen ja valoisaan suuntaan, se on jo paljon tehty! Ehkä lopulta kehitymme niin, että voimme sieltä ajatuksen tasolta käsin säädellä kaikkia alempia osiamme. 
Sydämen taso, ja myötätunto kaikkea kohtaan ovat varmasti oikeaa, puhtautta luovaa energiaa. Pyrimme siihen, vaikka mielemme houkuttelisikin meitä toimimaan, vaatimaan, olemaan oikeassa taikka murjomaan muut itsemme tueksi. Käsi sydämelle ja syvä hengitys; en tahdo luoda eripuraa, hallintaa, ylivaltaa, murhetta, ikävyyksiä.
Noin yleensäkin koen, että energiat, tasot ja maailmat ovat nyt liikkeessä, aktiivisia ja hakevat kiinnittymiskohtaa. Niin hyvät, kuin huonotkin värähtelyt. Näkeehän sen myös konkreettisella tasolla, miten maailma kuohuu, on tulvia, myrskyjä, arjen konflikteja, jatkuvaa kiirettä, mutta myös hvyän ilmentymiä, kauniita tekoja ja lähimmäisen rakkautta. Henkisyyden etsintää, muutumisen tahtoa ja yhteisiä meditaatioita rakkauden ja rauhan lisäämiseksi. Yksittäsiä pieniä tekoja, ja suuria yhteenliittymisiä.
Oma tarpeeni puhdistaa, olla muuttamassa jotain paremmaksi purkautui jo viime viikolla. Opettajani sai ottaa siitä osansa, mutta otti sen viisaudella. Nyt on tarpeen keskittyä vain omaan muutokseen.
Tosiasia on, että se, mikä lähtee korkeammalta, laskeutuu lopulta alas. Eli, jos luodaan ajatusta erillisyydestä, tasa-arvottumuudesta taikka huonommuudesta, se laskeutuu lopulta teoiksi. Suuremmassa mittakaavassa monet samankaltaiset ajatukset voivat purkautua väkivallaksi, sodiksi. Näin voimme nähdä, että olemme yhtä, kaikki mitä meissä on, vaikuttaa kaikkeen.  Tässä on myös hyvän luomisen avaimet. Tartutaan niihin, yhdessä. Lähdetään keinumaan vain hyville aalloille.

Astro asiaa

Lauantai 14.9.2013 klo 13.25

Syksyn voimaviikot by Astrologian Taika Sitä on taas ilmassa. Keväisin ja syksyisin nykyään koittava parin viikon intensiivijakso alkaa tänään lauantaina 14. syyskuuta kun Pluto saavuttaa pysähtymisensä asteen 8°59’ kauriissa. Maasta katsottuna Pluton kulkusuunta on kääntymässä, eli pieni kaksois”planeetta” on vähitellen suuntaamassa eteenpäin. Muistattehan mistä kaksoisnimitys johtuu? Pluton kanssa yhdessä kiertää sen seuralainen Kharon. Pluto tulee aamupäivällä joitakin minuutteja ennen kymmentä samaan asteeseen ja kaariminuuttiin kuin missä käännös tapahtuu, noin viikon päästä ensi perjantaina 20. syyskuuta. Kaukaisen tekijän kohdalla kun kiertoratakin on kaukana ja syklit ottavat aikansa, pysähtyminen on pitkä ja ilmeisen vakuuttava prosessi. Tämänaamuisessa pysähdyskohdan saavuttamisessa Kuu valaisee Pluton, sillä eläinradalla se on ylittänyt Pluton noin neljän aikaan aamuyöllä, ja on vielä melko lähellä. Intuitiivisten ja tunneperäisten prosessien merkitys kasvaa. Kun Pluto ensiviikkoisen kääntymisensä myötä pääsee katsomaan eteenpäin, se siirrähtää takaisin kauriin yhdeksänteen asteeseen vuorokauden vaihduttua perjantaiksi27. syyskuuta. Pysähdyksen aika on nyt hiukan vajaat kaksi viikkoa. Tulee olemaan monta päivää aikaa maistella ja tunnustella erityisen voimakkaan Pluton teemoja, niin ajassa yleisesti, mutta etenkin jos kauriin 8 - 9 asteet ovat omalla kartalla tärkeitä. Pysähtynyt planeetta on ajassa keskeinen ja yleensä se kaikkein tärkein osoittaja. Pluto tekee väistämättä tarvittavat käänteet ja muutokset, sillä sen toteutumisen tyyli on pakottava ja intensiivinen. Toisten kohdalla pitää asioida lopettaa ja eliminoida ihan kokonaan, toisissa asioissa taas paljastetaan. Vaikka Pluton leimaama aika voi olla raadollista, on se ennen kaikkea voimaannuttavaa, ainutkertaista ja rikasta. Koska vaatimus on syvälle ja kokonaisesti, ei tulevien parin viikon aikana päästä helpolla. On mahdollista, että näin voimakas Pluto lamauttaisi, mutta parhaiten sen energiasta saa kiinni tekemällä muutoksen itse, ei odottamalla että jotakin sortuu itsekseen. Tahdonvoiman suuntaaminen vaatii rohkeutta, mutta juuri sitä Pluto parhaimmillaan antaa. Tämä Pluton pysähdys on sikäli merkittävä, että se on tarkassa kulmassa sitä hallitsevaan planeettaan, eli Saturnukseen. Pluto ja Saturnus ovat tavallaan vastavierailussa, jos haluamme mieltää Pluton hallitsevan skorpionin merkkiä. Kuitenkin jo tarkka kulma hallitsijalta on tekijä, mikä riittää naulitsemaan tämän ajan erityiseksi. Pluton muutokseen ja tahdonvoimaan tulee Saturnuksen kautta pitkäjänteinen ja periksiantamaton sävy. Se mikä hävitetään, häviää ainiaaksi. Sillä mikä syntyy uudeksi ja muuttaa muotoaan, tulee olemaan suuri merkitys tulevaisuudessa, sillä Saturnus on yhtymässä Kuunsolmuun skorpionissa. Teille jotka vietätte syntymäpäiviänne seuraavan kahden viikon sisällä, neitsyen 21°37’:stä vaa’an 3°57’ saakka, pysähtynyt Pluto tulee jäämään Auringonpaluunkartallenne pysähtyneenä. Näin on voinut käydä jo aikaisemminkin, sillä Pluton pysähdys ajoittuu suurinpiirtein samoihin aikoihin, viime vuonna muutamaa päivää aikaisemmaksi alkaen 11.9. ja päättyen 25.9. Jos siis synttärit on 14. - 25. päivien välisenä aikana, oli jo viimeksi tulleessa Auringonpaluussa sama teema esillä. Pysähtynyt planeetta vuotta mittaavalla kartalla voi olla määräävä tekijä, etenkin jos se on kulmassa persoonaplaneettaan tai akselilla. Pluton pysähdys siis kääntää sen kulkemaan kohta eteenpäin. Tämä on sen matkassa viimeinen kerta kun se tavoittaa kauriin kahdeksannen asteen - ensi vuonna peruutetaan 10°59’ saakka. Pysähdys voi olla joillekin ajankohta, esimerkiksi Pluton antamassa kulmassa oman kartan kahdeksannen asteen planeetalle kulminaatio, jolloin viimeistään vaaditaan rysäyttämistä, muuntumista ja voimaa. Nyt Pluton kääntyessä eteenpäin voiman suunta on ulospäin ja esiin. Pluton käännyttyä etenemään ajan isoin tekijä, Uranuksen ja Pluton välinen kulmaalkaa taas kerääntyä kohti tarkkaa neliötä. Uranus perääntyy oinaassa ja kulma tarkentuu marraskuun alussa 9°25’ asteissa, ja onhan se kaiken aikaa olemassa. Tämä tarkka kulma onkin varsin mielenkiintoinen tunnelmiltaan, että onpas mukavaa, tai ainakin mielenkiintoista, kun on jotakin odotettavaa. Piinallisen intohimoista pariviikkoista!