Tietäjän tarinoita

Hajanaisia ajatuksia matkalta

Share |

Keskiviikko 5.11.2014 klo 15:21


Istumalla alas voi vihdoin saada aikaan sanoja ruudulle.. Todellakin olen ollut kovasti menossa ja tulossa viimeiset viikot. Palattuani kaiken muuttavalta Bosnian matkaltani, on energia kuljettanut aktiivisesti eteenpäin. Muutostuulet ovat tuoneet uusia ihania asiakkaita ja uusia kanssakulkijoitakin elämääni. Kiitollisuus on syvää. 

Monen monta kertaa olen jo mielessäni pyöritellyt sitä, miten kertoisin tuosta matkastani.... Kun jo yhdeksänkymmentäluvun lopulla aloin kokea yhteyttä siihen maahan, niihin energioihin, joita siellä silloin jo avautui, olen siitä saakka kantanut unelmaa vierailla paikan päällä. Vihdoin, huom! 15 vuoden jälkeen! tuo matka toteutui. Ja mitä ihmeellisemmällä tavalla. Ensinnäkin kohtasin oikeat ihmiset, sieluperhettä, joka tuki näkemystäni matkan tärkeydestä. Toiseksi sain informaatiotukea miksi, ja miten matka toteutuisi. 
Matkalle lähti 11 sielun ryhmä. Saimme etukäteisinfoa auttajilta, mutta melkoisen niukasti. Tärkein viesti oli, että menkää paikan päälle, kaikki on valmiina. Myös opas. 

Saavuimme siis Sarajevoon 17.9. ja meille oli varattuna matkan ajaksi pikkubussi, jolla ensin matkasimme vuokraamaamme taloon. Sieltä käsin teimme sitten retkiä Visokoon, missä löydetyt pyramidit, tunnelit ym sijaitsivat. Suuri osa kokonaisuudesta on vieläkin kasvillisuuden peitossa, mutta kaivauksiakin on tehty. Ja ne todistavat omalta osaltaan paikan mahtavuudesta. 
Bosnian luonto yleensäkin vei sydämeni. Upeita vuoria, vihreyttä, jokia ja vanhaa, voimakasta maaperää. Kaiken yllä leijaili kuitenkin vielä sodan jättämä suru, kuin shokkitila, jossa useat ihmiset vielä elävät. Tyhjiä silmiä monella vastaantulijalla. Vain harvoin pikkulapsia, mutta sitäkin enemmän riutuneita vanhuksia.

Ensimmäinen aamu alkoi varhain kohti Visokoa, niin kuin kaikki muutkin aamut koko matkan ajan. Visokoon saavuttuamme oli etukäteisajatuksena ensin etsiä Aurinkopyramidin nimeä kantava kohde. Mutta.. me "eksyimme" ja löysimmekin itsemme tunneleille johtavalta tieltä. Niin moneen maailman pyramidikokonaisuuteen liittyy aina suuri maanalainen tunneliverkosto, ja niin myös Bosniassa.
Saavuttuamme paikalla, kohtasimme oikean oppaan, joka meille oli etukäteen luvattu! Tämä mies oli pikkupoikana jo löytänyt tunnelit ja oli siitä lähtien omistanut elämänsä pyramideille.

Tunneleista tulikin matkamme tärkeimpiä kohteita ja vierailimme niissä meditoimassa melkein joka päivä. Ensi kosketus minulle oli järisyttävä. Lähes alkumetreillä oma tietoisuuteni muuttui rajulla tavalla. Sain vastaanottaa valtavan määrän infoa ko paikasta, omista menneistä elämistäni sekä yhteydestäni ryhmän toiseen sieluystävään, Olimme yhdessä olleet paikalla jo kaiken luomisen aikaan. Sama info tuli myös siltä suunnalta.
Sama voimakas informaatiotulva jatkui koko matkan ajan, ja lähes joka kohteessa. 
Aurinkopyramidillekin pääsimme aikanaan, mutta yksimielisesti koimme sen energian hyvin vähäiseksi. Kuun pyramidille kiipesimme helteisenä päivänä, ja energia oli siellä voimallisempi ja puhtaampi. 

Tunneleiden lisäksi saimme opastuksen paikkaan, jota siellä kutsutaan Tumulukseksi. Opas kertoi sen olevan vanha hautapaikka, mutta erityislaatuinen energialtaan. Kiipesimme sinnekin kauniina päivänä, ja voimakas energialataus valtasi minut välittömästi. Sain informaatiota ettei kysymyksessä suinkaan ole hautapaikka vaan jonkinlainen yhteys/linkki Äiti Maan ja muiden ulottuvuuksien/maailmojen välillä. Sisäkuva paikasta oli huikea, vaikkakaan en sitä kovin tarkasti osannut jälkeen päin kuvailla. Tärkein tieto oli kuitenkin se, että tämän kokonaisuuden on ollut aikoinaan (Hyperborean aikaan..?) luomassa yhdeksän eri maailmaa. Kahdeksasta eri tähtijärjestelmästä oli saapunut pareittain tietoisuuksia tähän luomistyöhön. Ja tuo yhdeksäs maailma oli Äiti Maa. Ystäni vahvisti tuon sanoman kertoen, että paikka oli ollut informaatiokeskus. 

Tällä hetkellä kannan edelleen purkamatonta tietoa/tiedostoa itsessäni, mutta sen sanoiksi muuttamisen aika vielä tulee.  Mitä sillä tiedolla sitten teemme, jää nähtäväksi. Tärkein tieto itselleni oli oma historia, polku maan päällä. Ja todellakin melkoisen pitkä matka tälläkin planeetalla. Monia ihania tehtäviä, vihkimyksiä, nousuja ja laskuja, tietoisuuden kehittämistä ja suurta kaipuuta kotiin! 

Auringon nousun aikaan olimme joka aamu tietyssä paikassa, valmiina toimimaan kanavana, työkaluna. Ohjasimme energivirtoja, annoimme korkeiden värähtelyiden kulkea kauttamme ohjauksen mukaisesti. Loppupäivä oli sitten tutkimisen ja seikkailun aikaa. Ja päivittäisen pitsan! Kasvissyöjinä ei ollut kovin paljon valinnanvaraa, sillä parastaan tarjoavat paikat olivat lihan syöjille. Me jouduimme iloisesti tyytymään kasvispitsoihin, jotka todella olivat mehukkaita! 
Seitsemän päivää teimme energiatyötä, vastaanotimme tietoa, vaelsimme, meditoimme ja nauroimme ja nautimme bosnia_110.jpgpaljon. Unelmamatka vailla vertaa.

Matka jatkuu edelleen, ja tie kulkee nyt henkisen perhee kanssa saman katon alle. Muuttoauto vie marraskuussa Suvisaaristoon, omaan saareen, jossa tämä ihana ja arvokas työ jatkuu. Sitä ennen on jälleen kerran luopumista, irtipäästämistä, jäähyväisiä ja kyyneleitäkin. Mutta kun omiin rukouksiini vastataan näin selkeästi, on uskallettava, ja on rohkeasti astuttava tuntemattomaan uuteen. Rakkaudella ja luottamuksella.bosnia_103.jpgbosnia_097.jpgbosnia_086.jpg


Kommentit

5.11.2014 19:37  Hannele Koivisto

Kiitos Eija että jaoit kanssamme tämän suurenmoisen kokemuksen. Onnea uuteen alkuun Suvisaaressa!

6.11.2014 10:52  Miisa

Upea kertomus <3
Kaikkea hyvää Sinulle uuteen alkuun! Ihana kuulla, että paikka löytyi näin nopeasti.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini