Tietäjän tarinoita
RunkokipujaTorstai 2.1.2014 klo 19:07 Koko viime syksyn kuului sieltä ja täältä, miten monet ovat sairastaneet selkäänsä. Jollain on saattanut vanha vaiva yhtäkkiä monen vuoden jälkeen palata taikka kova selkäkipu, liikkumisvaikeudet tulla uutena ja yllättäen. Selkävaivat ja kivut viestivät nyt monelle siitä, että oma tahtomme ei ole korkeamman tahdon mukainen. Selkä huutaa aloilleen istumista ja itsen kuuntelua. Miksi yritän juuri tätä suuntaa, taikka muutosta elämääni? Miksi toistan vanhaa latua, vaikka tiedän, etten ole omassa paikassani, vaan kärsin ja yritän suoriutua päivästä toiseen. Miksi kannan muista tai itsestäni taakkaa, joka on turha? Kenen takia yritän jaksaa? Loppuviimein on helpottavaa ja oman tahtomme luovuttaminen korkeamman tahdon käsiin, luottaminen selviytymiseen ja siihen että minusta pidetään huolta. Vaikka elämässäni tapahtuisi mitä tahansa, minä selviän, löydän ulospääsyn, opin itsestäni ja nousen kuin Feniks lintu tuhkasta. Kaikki kokemuksemme ovat viestejä, ja kipu viestii usein itsemme ja korkeamman olemuksemme hylköömisestä, taikka unohtamisesta. Selkämme on meidän korkeamman energiamme kanava, ja sen kunnossapitäminen on suorastaan velvollisuutemme. Se on kuin puun runko, joka kuljettaa energiaa kosmoksesta maahan ja maasta ylös korkeuksiin. Kumpaakin virtausta tarvitaan. Jos oma selkäni joskus väsyy, kipeytyy, lähden kaiken uhalla aina metsään. Kun kulkee sammalissa, ylittää kaatuneita puita, katsoo mihin astuu, on hetkessä ja jo se yleensä parantaa. Selkäni väsyy, kun minäkin väsyn, yritän liikaa.. Siksi annan itselleni hyviä läsnäolon hetkiä, yhteyden Äitimaahan ja Luojaan. |